Uusi asumisoikeuslaki

Löysin seuraavanlaisen esityksen joka tulisi voimaan 1.8.16.

Linkki

http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Kaksi_kohtuuhintaista_asuntorakentamista(38137)

viimeinen pdf tiedosto alhaalla "luonnos hallituksen esitykseksi yleishyödyllisyyssäännösten muuttamisesta"

"Hallituksen esitys eduskunnalle valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa koskevan yleis-hyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen kor-kotuesta annettua lakia, aravalakia ja avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia. Esityksellä muutettaisiin kahdessa ensiksi mainitussa laissa olevia niin sanottu-ja yleishyödyllisyyssäännöksiä, jotka rajoittavat valtion tukemia vuokra- ja asumisoikeusasun-toja omistavien yhteisöjen toimintaa. Omistajayhteisöjä koskevasta yleishyödyllisyysvaati-muksesta luovuttaisiin uuden vuokra-asuntotuotannon osalta ja rajoitusehdot muutettaisiin hankekohtaisiksi yleishyödyllisyysvaatimuksia kiristäen. Esitys toteuttaisi osaltaan pääminis-teri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmaa.

Uusien valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamiseen ja hankintaan hyväksyttävien korko-tukilainojen osalta ei enää jatkossa edellytettäisi, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus nimeää lainansaajan yleishyödylliseksi asuntoyhteisöksi, vaan yleishyödyllistä toimintaa kos-kevat vaatimukset toteutettaisiin hankekohtaisesti. Muutoksella lisättäisiin toimijoiden kiin-nostusta valtion tukemaa vuokra-asuntotuotantoa kohtaan. Jotta voitaisiin taata valtion tuen kohdentuminen asukkaille ja valtion riskien hallinta, korkotukilainansaajien olisi kuitenkin jatkossakin täytettävä tietyt edellytykset esimerkiksi pitkäjänteisen vuokraustoiminnan harjoit-tamisesta ja yhteisön vakavaraisuudesta. Olemassa olevien korkotuki- ja aravalainansaajien osalta yleishyödyllisyysvaatimus säilytettäisiin, ja halutessaan korkotukilainansaajat voisivat edelleen tuottaa valtion tukemia vuokra-asuntoja yleishyödyllisyyssäännösten piirissä. Avus-tuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annettua lakia muutettaisiin siten, että erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen tuotantoon myönnettävää investointiavustusta voisivat jatkossakin saada vain yleishyödyllisiksi nimetyt korkotukilainansaajat.
Samalla korkotuki- ja aravalainansaajia koskevia rajoituksia kiristettäisiin ja lakiin lisättäisiin säännös yleishyödyllisyyssäännösten tavoitteesta. Näin korostettaisiin toiminnan sosiaalista ja pitkäjänteistä luonnetta. Omistajan lainansaajayhteisöön sijoittamille varoille laskettu kohtuul-linen tuotto alennettaisiin puoleen nykyisestä. Lainansaajayhteisöjen valvontaa koskevia sään-nöksiä tarkennettaisiin siten, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen valvontavalta ulotettaisiin myös sellaisiin yleishyödyllisiksi nimeämättömiin mutta kuitenkin yleishyödylli-syysvelvoitteiden alaisiin tytäryhtiöihin, joilla on yleishyödylliseksi nimetty emoyhtiö. Lisäksi keskus voisi kieltää yhteisöissä tehtävät yleishyödyllisyyssäännösten vastaiset yritysjärjeste-lyt, varojen siirrot ja muut vastaavat toimenpiteet, ja keskus voisi yhteisön hakemuksesta pe-ruuttaa yhteisön yleishyödylliseksi nimeämisen vain silloin, kun se on perusteltua ottaen huo-mioon esimerkiksi yhteisön toiminnan ja alueen asuntomarkkinatilanteen.

Lisäksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia muutet-taisiin siten, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus voisi vapauttaa korkotukilainoitetun kohteen sitä koskevista käyttö- ja luovutusrajoituksista myös silloin, jos lainasaatavaa ei ole kyetty turvaamaan pakkotäytäntöönpanossa tai sen sijaan tehtävässä vapaaehtoisessa luovu-tuksessa. Muutoksella turvattaisiin valtion saatavia ja se vastaisi aravalainoitettuja kohteita koskeviin säännöksiin jo aikaisemmin tehtyä muutosta.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2016."

Tuosta päällimmäisenä kiinnostaa kohta jossa yleishyödyllisyys ei uusissa asoissa olisi enää ehto vaan kohdekohtaisesti valittavissa. Tarkoittanee että uusissa asoissa toiset ovat yleishyödyllisiä kohteita em. periaatteilla toiset taas eivät erilaisilla periaatteilla jotka asoyhtiö saanee vapaammin itse valita. Jos joku ymmärtää paremmin niin voinee selittää.

No nyt olet kyllä ymmärtänyt päin peetä.

Niin siis ne kiristykset tulevat automaattisesti kaikkiin vanhoihin olemassaoleviin kohteisiin mutta uusiin ei välttämättä. Riippuu ihan siitä onko kohde katsottu yleishyödylliseksi vai ei. Jos ei niin ei ole yleishyödyllisyysehtoja eikä kiristyksiäkään. Luulen, että lähes kaikki Kalasataman, Jätkäsaaren jne. parempien alueiden uudet kohteet tulevat olemaan näitä ei yleishyödyllisiä jolloin ei ole ilmeisesti mitään rajoituksia sen voitonjaon kanssa ym. Tulee olemaan kahtiajako ns. laatuasot (ei rajoituksia) vs. halvat vanhat ja ei niin laadukkaat uudet asot (rajoituksilla).

Ei tule olemaan mitään eri sääntöjä uusille ja vanhoille asoille. Et nyt todellakaan ole ymmärtänyt tuota. Ei ehkä kannata pyöritellä noita asioita päässään, jos ei ymmärrys riitä.

mietinvaan kirjoitti:

Niin siis ne kiristykset tulevat automaattisesti kaikkiin vanhoihin olemassaoleviin kohteisiin mutta uusiin ei välttämättä. Riippuu ihan siitä onko kohde katsottu yleishyödylliseksi vai ei. Jos ei niin ei ole yleishyödyllisyysehtoja eikä kiristyksiäkään. Luulen, että lähes kaikki Kalasataman, Jätkäsaaren jne. parempien alueiden uudet kohteet tulevat olemaan näitä ei yleishyödyllisiä jolloin ei ole ilmeisesti mitään rajoituksia sen voitonjaon kanssa ym. Tulee olemaan kahtiajako ns. laatuasot (ei rajoituksia) vs. halvat vanhat ja ei niin laadukkaat uudet asot (rajoituksilla).

Lue lisää

Miten Helsingin keskustan alueiden uudiskohteet ovat "parempia alueita" (nim. "mietinvaan") muihin ko. kaupungin sisällä oleviin kohteisiin nähden? Laadukasta ja säännösten mukaista rakentamista on joka puolella!

Miten Espoon, Vantaan ja muiden pks:n ym. rakennuskohteiden osalta ovatko ne jotenkin "huonompia" kohteita rakentaa tai siis ennen kaikkea asua?!

Kovinpa on edellä kommentoijalla asenteelliset ajatukset, jos muistetaan keskustaan läheisyydestä huolimatta eri aso-yhtiöt ja rakennuttajat mukaan lukien Att / Haso rakentaa aso-kiinteistöjä kuten vuokratalojakin yhteiskunnan tuella ja siis kaikki ovat tavallaan myös sosiaalista rakentamista ja suunnattuna vähävaraisten asumista mahdollistavaa tuotantoa!

Sellaiset kohteet jossa on ns. sekarakentamista on kaupungin linjaus ja tasa-arvoistava tekijä ei mitenkään "parempaa aluetta alleviivaavaa", jos etäisyydet kaupungin keskustasta ovatkin suotuisat niin omistaville kuin aso- ja vuokra-asujillekin!

Marko Pyykkönen (ASOkodit) sanoi "Sääntelyn purkaminen vähentäisi tyhjäkäyttöä"
Itseniedustaja sanoo, tai sitten asetetaan vuokrat sellaselle tasolle, että asukkaita kiinnostaa muuttaa ASO-asuntoihin ja asua niissä. Alla pari esimerkkiä.

ASO-kodit(Marko Pyykkönen TJ): uudisrakennus Kruunuvuorenrannassa 70,5m2, vuokra 1005e ja ASO-maksu 38258e sekä vuokravakuus 2010e.

HASO-Kruunuvuorenrannassa uudisrakennus 71,5m2, vuokra 742e ja ASO-maksu 35683e sekä vuokravakuus 500e. (HASOn vuokravakuuden saa takaisin muutaman vuoden asumisen jälkeen)

Paljonko HASOlla on tyhjäkäyttöä - ei yhtään.
Paljonko ASO-kodeilla (Marko Pyykkönen) on tyhjäkäyttöä (ilmeisesti löytyy kun lausunnot ovat sen mukaisia).

Vihje ASO-kodeille ja Marko Pyykköselle. Ottakaa hinnoittelussa mallia HASOlta niin ei tyhjäkäyttöä ilmene.

Nykyään Asuntosäätiölle kuuluva Asokodit isona ja kokeneena toimijana osaa varmasti sinänsä oman taloutensa kannalta optimoida kohteiden vastikkeidensa tasoja suhteessa asukasvaihtuvuuteen ja tyhjäkäyttöön - kun tosiaan taustalla on Asokotien tarve kerätä sieltä mistä vaan voi ylivastikkeita subventoidakseen ilmeisesti jo aika moniakin maakuntakaupunkien kohteitaan - jotka eivät paikallisissa hyvin keveissä asuntomarkkinoissa pärjää enää omillaan.

HASO:llahan ei vastaavia subventiotarpeita ole, kun kaupungin omana yhtiönä sen kaikki kohteet ovat täällä kireiden asuntomarkkinoiden Helsingissä. Ja tämän vain Helsingissä toimimisen takia HASO:lle riittää myös hyvin kevyt organisaatio - joka vielä entisestään edesauttaa HASO:n vastikkeiden edullisena pitämistä.

Itsekin asun nykään HASO:lla - enkä ainakaan vanhaan asuntoon Asokodeille hevin muuttaisi (ja varsinkaan Liukun Avaimelle en nyt missään tapauksessa). Uudiskohteen asuntoa voin ehkä kuitenkin Asokodeiltakin jatkossa harkita - jos sattuu kannaltani juuri sopivaan sijaintiin tulemaan uusi kohde, jossa olisi minulle sopivan mallisia hukkaneliöttömiä asuntoja tarjolla - joita hyviä seikkoja vasten tarkastellen vastikelisä HASO:on verrattuna ei tuntuisi enää kohtuuttomalta. Ja näin siksikin, että uskon uuden lainsäädännön myötä Asokodeillekin tulevan mahdollisuuden karsia maakunnista kertarutinalla jo toivottomiksi muuttuneita kohteita vakauttavan pidemmän päälle koko lafkan taloutta niin, että paineet korotella täällä Helsingissä aina vaan vastikkeita hellittävät jopa selvästikin.

No, SAY on etujärjestö eikä onneksi päätä lainsäädännöstä. Etujärjestöt tuppaavat olemaan ahneuden tihentymiä. Toki yllättävän paljon SAY:n vaatimuksista on hieman lievemmässä muodossa ministeriön esityksessä.

Todella törkeänä pidän SAY:n vaatimusta asumisoikeussopimusten irtisanomisesta. Asoja on ollut noin 25 vuotta ja niitä on aina markkinoitu omistusasumiseen verrattavalla asumisturvalla. Voidaan puhua kuluttajien törkeästä harhauttamisesta jos lapsiperheiden ja muiden koteja aletaan myydä alta pois. Kaikilla ei ole varaa asuntoaan lunastaa markkinahintaan kuten SAY vaatii. Käytännössä aso-asukkaiden asumisturva olisi entisajan torppareita tai nykypäivän institutionaalisten sijoittajien vuokralaisia huonompi. Loistava yhdistelmä tuo tulevaisuuden aso: kynnysraha asuntoon pääsemiseksi, yleistä vuokratasoa vastaava tai korkeampi vuokra ja olematon asumisturva. Miten SAY tai ympäristöministeriö kuvittelee tuollaisen unelma-asunnon ratkaisevan mitään ongelmia?

Ptjp:n mainitsema taantuvien paikkakuntien tyhjäkäyttö ristisubventioineen on iso ja hankalasti ratkaistava ongelma. Se on myös paljon laajempi kuin vain asoja koskeva; ihmiset muuttavat isompiin keskuksiin työn perässä missä on paljon hyvääkin. Asoista saatetaan lähteä helpommin kuin vaikka suvun pitkään omistamalta pientilalalta. Asoon ei liity samanlaista tunnesidettä ja kaikkeen muuhun omistamiseen perustuvaan asumiseen verrattuna siinä on vähiten rahaa kiinni.

Katson kuitenkin että ongelma tulisi ratkaista paikallisesti. Omistajuuteen sisältyy aina riski joka nyt ollaan sysäämässä pelkästään asukkaille jotka omistavat 15 prosenttia kodeistaan. Talojen omistajayhteisöt ja asukkaat voisivat yhdessä valtio erotuomarina miettiä keinoja miten tyhjäkäyntiongelmaa helpotettaisiin. Jokseenkin varmasti tappiota tulee, mutta se tulisi jakaa omistusosuuden mukaisesti 85-15. Ei voi pitää kohtuullisena että valtakunnallinen asumisoikeusyhteisö keräisi vain rusinat pullasta: harjottaisi voitollista liiketoimintaa pk-seudulla ja epäonnistuessaan muualla ulkoistaisi tappiot muiden niskoille.

Tuota nimenomaista Asokotien kohdetta en nyt harkitsisikaan, vaikka ko. alue kiinnostaisikin. Ovat selvästi aivan ylenpalttisesti uskoneen Kruunuvuorenrannan vetovoimaan - ja siis reippaasti enemmän kuin Avain. Ja Avain on toisaalta ehkä tullut varovaiseksi uusien kohteidensa (ainakin alku)vastikehinnoittelussa osin johtuen yhtiön sangen huonosta maineestakin - jota nyt pyrkisivät petraamaan.

Pidemmän päälle Avaimessa - kuin myös TA:ssa - arveluttaa kuitenkin Asokoteja enemmän se, että Avaimessa ja TA:ssa on kummassakin nykyään takana täysin yksityiset omistajatahot - kun taas Asokotien omistajalta Asuntosäätiöltä, jossa taustayhteisöinähän mm. Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto, en kyllä pelkää puolestaan mitään Bensowin lastenkotisäätiö -meininkiä tms. talousvilunkia. Asokotien ilmeisen raskaalle kulurakenteelle pitäisi vain voida tehdä jotain - ja tähän ainakin jonkinmoista apua uusi lainsäädäntö on siis ilmeisesti tuomassa. Ja voi tietty olla, että Asokotien johtaminenkaan ei ole ollut ihan parasta mahdollista - hallinnossakin on ehkä esim. turhaa läskiä tms.

Asokodit-Asuntosäätiön omistajakuntaan kuuluu myös ahne AY ja vakuutusyhtiöitä. SAK/AY-taustainen VVO myi Asokodit Asuntosäätiölle 2014. Rinne oli junailemassa. Kauppahinta salainen. Jotkut asukkaat kun olisivat halunneet lunastaa asuntoja, joissa olivat asuneet jo yli 10 vuotta. Ei sopinut myyjälle. AY myi, AY osti. Siirtyikö kaupan mukana ylisuurina kerätyt "korjausrahat", ei ole tiedossa.

Vaikka Avain nyt ilmoittaa, että vastike on sitä ja sitä, tapana on kuulemma ollut nostaa kun asukkaat on saatu sisälle. Myös jyvityksellä pääsee huippuvastikkeisiin.
Esim. Ruoholahdessa Avaimen asumisoikeusasunto n. 38 m2 yksiö alkovilla maksoi reippaasti yli 800 e/kk, kun se oli jyvitetty suuremman neliömäärän mukaan. Lisäksi tietysti 15%:n kynnysraha ja vuokravakuus.

Hienoa että sinulla on jokin mielipide

En ymmärrä koko asumisoikeus järjestelmää. Ensin pitää maksaa 15% asunnon hinnasta ja sitten kallista vuokraa. Kotkassa hyvällä paikalla kaksi saman tasoista asuntoa vierekkäisissä taloissa vapaana. Toinen avaimen ja toinen avaran vuokra asunto. Avaimeen täytyisi maksaa tuo 15%, kun taas avaraan ei mitään ja vuorat saman suuruiset.

dlbntu kirjoitti:

En ymmärrä koko asumisoikeus järjestelmää. Ensin pitää maksaa 15% asunnon hinnasta ja sitten kallista vuokraa. Kotkassa hyvällä paikalla kaksi saman tasoista asuntoa vierekkäisissä taloissa vapaana. Toinen avaimen ja toinen avaran vuokra asunto. Avaimeen täytyisi maksaa tuo 15%, kun taas avaraan ei mitään ja vuorat saman suuruiset.

Lue lisää

No avaisko tämä niitä sun ymmärryksen lukkoja.

Koirasaarentiellä HASO 45m2 valmistuu loppuvuodesta ja vuokra 541e.
Koirasaarentiellä VVO 45m2 just valmistunut ja vuokra 1198e.
Gunillantiellä eli samalla tiellä jossa on tuon HASOn kohteen G ja H-raput on Vuokraturvan 40m2 asunto joka on juuri valmistunut ja vuokra 795e.
Ja sitten vielä juuri valmistunut 40neliöinen Helsingin Kaupungin vuokraama asunto 844e.

Toki jos sun mielestä ei oo mitään järkeä muuttaa HASOon 541e vuokralla vaan pidät parempana ratkaisuna jotain vuokrakämppää 800:lla eurolla niin sitten en voi auttaa.

HASO on positiivinen poikkeus aso-yhtiöiden joukossa, mitä tulee vastikkeiden hinnoitteluun.

Juuri näin. Ymmärrän, että helsingissä vuokrat korkeat mutta nyt olikin kyse kotkasta. Täällä vuokrat kohtuulliset verrattuna pääkaupunkiseutuun mutta avain hinnoittelee asuntonsa helsingin hinnoin.

Avain on "hauska" pieni pala Uzbekistania Suomessa. Avain saa valtion tukea projekteihinsa "yleishyödyllisenä" yhteisönä ja perii tuet saatuaan asumisoikeusasunnoista jokseenkiin samaa vuokraa kuin täällä Helsingissä peritään vapaarahotteisista vuokra-asunnoista. Toiminta on melko uskomatona kun tätä touhua on lisäksi valvomassa valtion virasto nimeltä ARA. Kyseisen viraston lakkauttamista turhakkeena on ehdottanut hallituspuolue perussuomalaiset. Tämä olisi varmasti kaikkien kannalta paras ratkaisu. Toivotaan lisäksi että uudessa asumisoikeuslaissa Avaimen kaltaiset toimijat saadaan alalta pois. Sitä odotellessa kunnat voisivat hyödyntää kaavoitusmonopoliaan ja olla osoittamatta uusia tontteja vuokra- ja asumisoikeusbisneksen mädille omenoille.

ghyuml kirjoitti:

Juuri näin. Ymmärrän, että helsingissä vuokrat korkeat mutta nyt olikin kyse kotkasta. Täällä vuokrat kohtuulliset verrattuna pääkaupunkiseutuun mutta avain hinnoittelee asuntonsa helsingin hinnoin.

Lue lisää

Jos oli kyse vain Kotkasta niin älä sitten aloita viestiäsi ettet ymmärrä KOKO aso-systeemiä.

"En ymmärrä koko asumisoikeus järjestelmää"

1789 kirjoitti:

Avain on "hauska" pieni pala Uzbekistania Suomessa. Avain saa valtion tukea projekteihinsa "yleishyödyllisenä" yhteisönä ja perii tuet saatuaan asumisoikeusasunnoista jokseenkiin samaa vuokraa kuin täällä Helsingissä peritään vapaarahotteisista vuokra-asunnoista. Toiminta on melko uskomatona kun tätä touhua on lisäksi valvomassa valtion virasto nimeltä ARA. Kyseisen viraston lakkauttamista turhakkeena on ehdottanut hallituspuolue perussuomalaiset. Tämä olisi varmasti kaikkien kannalta paras ratkaisu. Toivotaan lisäksi että uudessa asumisoikeuslaissa Avaimen kaltaiset toimijat saadaan alalta pois. Sitä odotellessa kunnat voisivat hyödyntää kaavoitusmonopoliaan ja olla osoittamatta uusia tontteja vuokra- ja asumisoikeusbisneksen mädille omenoille.

Lue lisää

Mitähän tarkoittaa "jokseenkin samaa vuokraa"

Tuossa yllä on Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen talojen vuokrahintoja joista halvin oli 40neliön kämppä 795e.
Vajaan parinsadan metrin päässä merelle päin Gunillankallion länsirinteellä on Avaimen kohde jossa 50neliöisen kämpän vuokra on 700e. Siinä sadan metrin päässä Gunillankallion pohjoispuolelle rakentuu Stadin ARA-vuokrakämppiä josta löytyy 48neliöinen vuokrattavaksi 670e:n hintaan.

fgty5yyryy kirjoitti:

Mitähän tarkoittaa "jokseenkin samaa vuokraa"

Tuossa yllä on Kruunuvuorenrannan uuden asuinalueen talojen vuokrahintoja joista halvin oli 40neliön kämppä 795e.
Vajaan parinsadan metrin päässä merelle päin Gunillankallion länsirinteellä on Avaimen kohde jossa 50neliöisen kämpän vuokra on 700e. Siinä sadan metrin päässä Gunillankallion pohjoispuolelle rakentuu Stadin ARA-vuokrakämppiä josta löytyy 48neliöinen vuokrattavaksi 670e:n hintaan.

Lue lisää

Olet oikeassa. Avain ja moni muu perinteisesti kovahintainen toimija on hinnoitellut uudiskohteitaan maltillisesti. Toivotaan että näin on jatkossakin ; samoin on tärkeää että vuokrankorotukset ovat kohtuullisia ja deflaation oloissa jopa miinusmerkkisiä. Hieman off topic:na aiheesta: isohko vuokranantaja Y-säätiö ilmoitti juuri alentavansa vuokria 1,25 euroa neliöltä ja sitoutui siihen ettei vuokria nosteta lainkaan ensi vuonna. On tätä tapahtunut joskus asumisoikeusasunnoissakin mutta harvinaista se on.

Mutta uudiskohteet ovat vain murto-osa asuntokannasta, vanhoissa aso-asunnoissa on edelleen isoja hinnoitteluongelmia. Asian voi todentaa milloin tahansa Etuovessa. Valitse mikä tahansa pk-seudun kunta tai ne kaikki, sama juttu asuntojen koon suhteen ja pyydä softaa järjestämään ne siten että halvimmat tulevat ensin. Sieltä tulee pitkä lista asumisoikeusasuntoja, joita kukaan ei ole huolinut normaalin järjestysnumerosysteemin puitteissa.

Jos valtion tuella ja asukkaiden osarahoituksella rakennetaan asuntopula-alueelle asoja, tämän ei pitäisi olla mahdollista. Esimerkiksi HASO:n asuntoja siellä ei ole, markkinajohtaja Asuntosäätiö ja selvästi pienempi Avain dominoivat tätä häpeälistaa. Ei voi olla lainsäätäjänkään edun mukaista että pk-seudulla seisoo tiettyjen yhtiöiden asuntoja jatkuvasti tyhjillään.

Avaimesta vielä sen verran, että siellä on ollut ongelmia muuallakin kuin vuokrissa: esimerkiksi nepotismia ihan aitoon kehitysmaatyyliin. Ja viranomaiset puuttuivat asiaan kovalla kädellä; sanoivat hyi, hyi pojat ja siihen asia jäi. Uudessa asumisoikeuslaissa pitäisi varmistaa että alan toimijat ovat aidosti yleishyödyllisiä, voittoa tuottamattomia tahoja.

"Asian voi todentaa milloin tahansa Etuovessa. Valitse mikä tahansa pk-seudun kunta tai ne kaikki, sama juttu asuntojen koon suhteen ja pyydä softaa järjestämään ne siten että halvimmat tulevat ensin. Sieltä tulee pitkä lista asumisoikeusasuntoja, joita kukaan ei ole huolinut normaalin järjestysnumerosysteemin puitteissa. "

Tein kuten käskit. Ei yhtään Avaimen kohdetta, suurin osa oli Asuntosäätiön Alppikylän kohteita(alle 10kpl) ja 4kpl muissa paikoissa (Vuosaari 2, 1 rivari Jollaksessa ja yks Malmilla)

Onko tuo nyt sitten pitkälista.

jabadabadii kirjoitti:

"Asian voi todentaa milloin tahansa Etuovessa. Valitse mikä tahansa pk-seudun kunta tai ne kaikki, sama juttu asuntojen koon suhteen ja pyydä softaa järjestämään ne siten että halvimmat tulevat ensin. Sieltä tulee pitkä lista asumisoikeusasuntoja, joita kukaan ei ole huolinut normaalin järjestysnumerosysteemin puitteissa. "

Tein kuten käskit. Ei yhtään Avaimen kohdetta, suurin osa oli Asuntosäätiön Alppikylän kohteita(alle 10kpl) ja 4kpl muissa paikoissa (Vuosaari 2, 1 rivari Jollaksessa ja yks Malmilla)

Onko tuo nyt sitten pitkälista.

Lue lisää

Tietysti jos hakee vain yhdestä kaupungista ja tiettyä asuntotyyppiä, tuloksia saattaa tulla vähän. Ihan ymmärrettävää toki sinun kannaltasi googlata näin jos olet kiinnostunut hankkimaan ilmeisesti suurehkon asunnon Helsingistä.

Suurempi kuva on raadollisempi. Helsingissä jossa asuntopula on pahin myytäviä asumisoikeusasuntoja oli 95, näistä Avaimen 11.

Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä, Etuovella n. 450 myytävää aso-asuntoa. En laskenut Avainta erikseen mutta asuntoja oli runsaasti.

Käytin tässä sanaa myytävänä enkä vapaa, koska noissa luvuissa oli paljon, karkeasti arvioiden kolmannes uudiskohteita jotka eivät ole vielä valmiita. Mutta noin 300 asumisoikeusasuntoa siellä on tyhjillään asukkaita odottamassa keskellä maan parasta työmarkkina-aluetta. Mitähän noihin mahtuisi, ehkä 600-700 asukasta.

Asumisoikeusjärjestelmää heikommin tunteville noita asuntoja on tarjottu ennen Etuovelle päätymistä vähintään kymmenille asumisoikeusnumeron omaaville. Kukaan ei ole ottanut, tyhjinä ovat olleet ehkä pitkäänkin.

Samanaikaisesti kunnat yrittävät löytää tontteja kaavoitettavaksi ja valtio rahaa tämän uudistuotannon rahoittamiseksi. Hölmöläisten hommaa jättää valmiina olevat resurssit käyttämättä. Kaikki nuo asunnot menisivät kyllä kaupaksi jos hinnoittelu olisi kohtuullista. Sen osoittaa HASO:n puuttuminen tuolta listalta, TA-asumisoikeuskin oli vain satunnaissti edustettuna. Tyhjien listaa hallitsi markkinajohtaja Asuntosäätiö ja sitä paljon pienempi Avain.

1789 kirjoitti:

Tietysti jos hakee vain yhdestä kaupungista ja tiettyä asuntotyyppiä, tuloksia saattaa tulla vähän. Ihan ymmärrettävää toki sinun kannaltasi googlata näin jos olet kiinnostunut hankkimaan ilmeisesti suurehkon asunnon Helsingistä.

Suurempi kuva on raadollisempi. Helsingissä jossa asuntopula on pahin myytäviä asumisoikeusasuntoja oli 95, näistä Avaimen 11.

Helsinki, Espoo ja Vantaa yhteensä, Etuovella n. 450 myytävää aso-asuntoa. En laskenut Avainta erikseen mutta asuntoja oli runsaasti.

Käytin tässä sanaa myytävänä enkä vapaa, koska noissa luvuissa oli paljon, karkeasti arvioiden kolmannes uudiskohteita jotka eivät ole vielä valmiita. Mutta noin 300 asumisoikeusasuntoa siellä on tyhjillään asukkaita odottamassa keskellä maan parasta työmarkkina-aluetta. Mitähän noihin mahtuisi, ehkä 600-700 asukasta.

Asumisoikeusjärjestelmää heikommin tunteville noita asuntoja on tarjottu ennen Etuovelle päätymistä vähintään kymmenille asumisoikeusnumeron omaaville. Kukaan ei ole ottanut, tyhjinä ovat olleet ehkä pitkäänkin.

Samanaikaisesti kunnat yrittävät löytää tontteja kaavoitettavaksi ja valtio rahaa tämän uudistuotannon rahoittamiseksi. Hölmöläisten hommaa jättää valmiina olevat resurssit käyttämättä. Kaikki nuo asunnot menisivät kyllä kaupaksi jos hinnoittelu olisi kohtuullista. Sen osoittaa HASO:n puuttuminen tuolta listalta, TA-asumisoikeuskin oli vain satunnaissti edustettuna. Tyhjien listaa hallitsi markkinajohtaja Asuntosäätiö ja sitä paljon pienempi Avain.

Lue lisää

"Valitse mikä tahansa pk-seudun kunta"
Tein kuten käskit ja valitsin Helsingin.

"Tietysti jos hakee vain yhdestä kaupungista ja tiettyä asuntotyyppiä,"
En rajannut asuntotyyppiä mitenkään en myöskään hintaa vaan kaikki vuokrakämpät, tuloksia tuli 68 sivua.

jabadabadii kirjoitti:

"Valitse mikä tahansa pk-seudun kunta"
Tein kuten käskit ja valitsin Helsingin.

"Tietysti jos hakee vain yhdestä kaupungista ja tiettyä asuntotyyppiä,"
En rajannut asuntotyyppiä mitenkään en myöskään hintaa vaan kaikki vuokrakämpät, tuloksia tuli 68 sivua.

Lue lisää

Ok, nyt ymmärrän. Tein saman kuin sinä, se heittää Vuokraoven puolelle noin tehtynä.
Näitä myytävänä olevia (joista kaikki eivät siis ole heti vapaita, vrt. edellinen viestini) pääsee tarkastelemaan helpoiten tekemällä Etuovessa ihan normaalin haun. Eli älä hae vuokra-asuntoja. Paikkakunnaksi esim. Helsinki, haku, sen jälkeen halvimmat ensin.

Ensimmäiset hieman vajaa 11 sivua ovat tällä hetkellä asoja. Siellä on yleensä ja myös tällä hetkellä jokunen autotalli, ulosotto- ja tarjouskauppakohde joukossa joten tarkka lukumäärä on jonkin verran pienempi kuin 11 sivua x 10=110.

dlbntu kirjoitti:

En ymmärrä koko asumisoikeus järjestelmää. Ensin pitää maksaa 15% asunnon hinnasta ja sitten kallista vuokraa. Kotkassa hyvällä paikalla kaksi saman tasoista asuntoa vierekkäisissä taloissa vapaana. Toinen avaimen ja toinen avaran vuokra asunto. Avaimeen täytyisi maksaa tuo 15%, kun taas avaraan ei mitään ja vuorat saman suuruiset.

Lue lisää

Vuokrakämppiin pesiytyy sosiaalisesti heikompaa ainesta. Minä valitsisin ason siinäkin tapauksessa, että se olisi vuokrakämppiä kalliimpi. Ei kiinnosta asua kannabista vetävien subbarinluukuttajien naapurina.

Vielä voimassa (2016) ???
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19900650
.../....
TARKASTELKAA LAIN KOHTAA aso-asunnon haltijan turvasta - vuokran suuduudesta yms.


Asumisoikeuden haltijan oikeusturvakeinoksi on säädetty asumisoikeusasunnoista annetun lain 18 §:ssä käyttövastikkeen kohtuullisuutta ja oikeellisuutta koskeva kanne tuomioistuimessa.

Myös kuluttaja-asiamiehellä on toimivalta lähteä ajamaan kannetta asukkaiden nimissä.

HUOM: _Yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain 18 §:n mukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien laiminlyönnin voi viedä aluehallintovirastoon, joka voi asettaa uhkasakolla tehostetun määräajan velvoitteelle.

HUOM: _Jos talon omistaja laiminlyö omistajalle asumisoikeusasunnoista annetussa laissa säädetyn tehtävän tai muutoin menettelee ko. lain vastaisesti, aluehallintovirasto voi niin ikään asumisoikeusasunnoista annetun lain 9 a §:n mukaisesti asettaa uhkasakolla tehostetun määräajan, jonka kuluessa tehtävä on suoritettava tai menettely oikaistava.

HUOM: _Käyttövastikkeiden on säilyttävä kohtuullisina kaikissa asunnoissa, jotta asunnot pysyvät asuttuina eikä niistä tule tyhjäkäynnin ja omistajan lunastusvelvollisuuden vuoksi ylimääräisiä kustannuksia muiden asukkaiden kannettaviksi.

Uusien asumisoikeustalojen pääomakulujen taso vaihtelee lainan korkojen, valtion tuen ja rakennusalan suhdanteiden muuttuessa. Laadultaan ja sijainniltaan samanarvoisten asuntojen asumiskustannukset voivat näin ollen muodostua hyvin erilaisiksi.

HUOM:_ Valtion tukemia asumisoikeusyhteisöjä koskevat yleishyödyllisyyssäännökset (aravalaki 15 a §, 1189/1993 ja laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta 24 §, 604/2001), jotka edellyttävät, että asuntojen omistus on järjestettävä siten, että käyttövastikkeet voidaan tasata.

Säännöksen tarkoituksena on edistää pääomamenojen tasausta siten, että vuokrat ja käyttövastikkeet vastaavat asuntojen käyttöarvoja. Tarkoituksena on myös, että vuokrien ja käyttövastikkeiden kehitys on tasaista.

... lisää ko. sivulla Ymp. ministeriö - / Finlex_

Miksi asumisoikeusnumerosi ei ole voimassa? Asumisoikeusnumero menee silloin, kun sillä saa asumisoikeusasunnon tai kieltäytyy kolme kertaa jo saamastaan asumisoikeusasunnosta. Muutenhan asumisoikeusnumero on aina voimassa eikä se vanhene. Säännöt ovat kaikille samat ja ne lukevat yhtiöiden sivuilla ja uusien asumisoikeusasuntojen hakuohjeissa. Toista asumisoikeusasuntoa ei voi hakea sellaisella numerolla, jolla on jo saanut aikaisemmin asunnon.

Jokaisen oletetaan olevan tietoinen, onko oma asumisoikeusnumero voimassa. Att:kaan ei näköjään uuden asumisoikeuskohteen haun yhteydessä heti tarkista, onko hakijan numero voimassa, vaan ilmoittaa esim. millä varasijalla olet, vaikka numero olisi jo käytetty aiemmin toiseen asuntoon. Sitten tuleekin ikävä yllätys, kun kaupungin pitää hyväksyä asunnon saaja ja tarkistaa asunnon saajan tiedot ja käy ilmi, että asumisoikeusnumero onkin jo käytetty aiemmin saatuun asuntoon.

ei kai se asumisoikeusnumero voi mitenkään olla olematta voimassa, oletko nyt "erehtynytkerran" ihan varma asiastasi?