twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. Lähden ihan itsestäni; jos minä muuttaisin esim. Viroon, Puolaan, Saksaan niin en odottaisi että saan palveluja ruotsiksi. Silloin minä olen maahanmuuttaja ja opin sen kieliä. Jos muuttaisin Sveitsiin niin opisin ainakin kahta maan virallista kieltä (no toinen niistä osaan jo).
    Minä katson että saamelaisilla on oikeus palveluunsa omalla kielellä, koska he ovat maan alkuperäiskansaa. Se miten tämän ovi toteuttaa on sitten eri asia, mutta heidän alueillaan heillä tulee tietenkin olla oikeus omiin palveluihin. Mitä sitten venäjnkielisiin tulee niin huomautin vaan mistä eurooppalaisilta tahoilta Suomea on moitittu että venäjänkieliset palvelut eivät toimi siinä missä pitäisi. Tässä olen itse kyllä toista mieltä. Venäjänkieliset jotka muuttavat tänne ovat maahanmuuttajia kuten muutkin vaikka kuuluvatkin suureen kieliryhmään niin kuin venäjänkieliset tuttavapiirissäni ovatkin tehneet ja puhuvat sujuvasti ruotsia koska se on sen paikkakunnan pääkieli. Mutta opiskelevat myös ahkerasti suomea - mutta ovat todenneet että heille ruotsi oli paljon helpompi kieli ja sen kautta tulivat nopeasti yhteiskuntaan sisään.
    En minä nosta ruotsinkielisiä yli muita vaan totean että on eroja kielivähemmistöissä siinä mielessä onko tullut maahanmuutajana tai on hyvin kauan asunut maassa ja kielelä ja kultuurilla on vakiintunutn asema maassa. Me emme ole maahanmuuttajia vaan osa tätä maata. niin kauan että harva edes pysty löytämään tietoja milloin suku tänne olisi tullut.
    Suomen itsenäistyessä Suomesta tehtiin virallisesti kaksikielinen maa jotta yhteiskuntarauha säilyisi eikä maa hajoaisi kahteen osaan kielellisin perustein. Silloin annettin meille ruotsinkielisillekin samat oikeudet kuten suomenkielisille. Ei tehty eroa kielen takia. Se oli yhteiskuntasopimus.
  2. Ei ole yhdestä asukkaasta kyse vaan jos kunta on kaksikielinen ja kunta liitetään johonkin hallintoalueeseen.
    Minä en taas ymmärrä että voi olla niin vaikea luoda sellaisia hallintoalueita että maan ruotsinkielinen väestö mahtuisi samaan tai pariin hallintoalueeseen. Siellä sitten järjestäisivät meille että palvelut toimii. Eikä ne tarvitse olla joka luukulla, vaan että tiedämme mistä niitä saamme. Silloin muut alueet voisivat toimia puhtaasti suomenkielisinä. Nyt sen sijaan päätetään alueista ja sitten todetaan jälkikäteen että hupsista nyt tuli meille ruotsinkielisiäkin kai nyt sen jollain konstilla pitäisi sitten jälkiväännöllä saada siihen sopimaan.
  3. Korotettu valtionavustus ruotsinkielistä kohti saa että niillä rahoilla esim. kustannettaisiin ruotsinkielisille oppilaille eron koulukirjon hinnoissa. Ero johtuu siitä ette ruotsinkieliset koulut tietenkin seuraavat Suomen opetussunnitelmia eivätkä siksi voi käyttää Ruotsissa valmistettuja kirjoja vaan tarvitaan kirjoja jotka koskevat Suomen oloja. Pienien painoerien takia ruotsinkielliset kirjat maksavat huomattavasti enemmän kuin suomenkieliset ei sen takia että kustantamo tekisi suuren voiton. -- Ongelma könttäsummassa minusta on ettei kukaan tarkista että nuo rahat todella sitten kunnissa tulee tarkoitettuihin asioihin. Kun omasta kunnastani tiedän miten huonossa kunnossa lasten kirjat ovat olleet niin uskon vahvasti että rahat menee kunnan yleisiin menoihin.
  4. Ne kunta- hallintoalueliitokset jotka ovat tulleet kaksikielisiksi ovat ne liitokset missä on ollut kaksikielisiä tai ruotsinkielisiä kuntia liitoksessa mukana. Tämä perustuu Euroopassa yhteiseen sopimukseen että hallintojakoja ei saa tehdä sellaisella tavalla että hajottaa alueella elävän kielellisen vähemmistön alueita tai että hallintojaolla vaikeutetaan kielellisen vähemmistön mahdollisuuden saada palveluja omalla kielellään.
  5. Maksaako suomenkielinen kunnan työntekijä mapit, paperit ATKt kun tekee kunnalle työtä? Miksi minä sitten jos olisin ruotsinkielisenä kuntapalveluksessa pitäisi maksaa työkalut itse joilla teen kunnan työtä? Kyllä me tarvitsemme ruotsinkielisiä palveluja. En minäkään kyseenalaista sinun tarpeitasi saada palveluja omalla kielellä niin ei sinunkaan tulisi kyseenalaista minun. Silloin sinä teet itsestäsi enemmän kuin olet.
  6. Voi sentään, tietenkin ministerit käyvät naapurimaissa ensin. Eikä edes Soini pysty käymään kahdessa maassa samaan aikaan. Niin johonkin sitten ensimmäisenä menee. Turha nyt tästä tehdä suurta otsikkoa
  7. Jos Suomen pintala olisi kaksikertainen niin olisimme mekin sotia käyneet...Ja olihan meillä Suur-Suomi hanke.
  8. En ole koskaan ymmärtänyt enkä edellenkään koe että meillä Suomessa ole minkäänlaista syytä tuntea alusmaamentaliteettiä. Mutta siitä tunteesta ei pääse eroon jos aina on ajateltava että ruotsista on päästävä eroon. Silloinhan aina Ruotsi on määräämässä mitä olemme tai emme ole.
    Ruotsinkielisenä koen sen sillä tavalla että se aika kun olimme yksi valtio on osa meidänkin (Suomen) historiaa, sieltä saimme paljon hyvää ja tietenkin ongelmatkin kuten sodat jotka täällä riehuvat. Valtiorakenteet sieltä olivat kuitenkin niin hyvät että keisari mielellään jatkoi vanhoilla laiella - ja tämä antoi meille mahdollisuuden vähitellen rakentaa omat valtiorakenteemme. Ja tämän joksenkin hitaan prosessin takia siirtyminen itsenäiseen valtioon kuitenkin loppujen lopuksi onnistui vaikka pilkkuja 1917-tapahtumista tietenkin jäi. Minun Suomeni ei saanut alkunsa 1917 tai 1809 vaan joskus silloin monta sataa vuotta sitten. Uskon että tällainen näkemys on aika yleinen meillä ruotsinkielisillä ja siksi emme tunnekaan alusmaantunteita, vaan tunnemme pitkän historian hyvine ja pahoine osineen. Eikä se tarkoita yhtään että väheksyisimme suomenkielisiä.
  9. En ole asunnut Ruotsissa että voisin sen tarkemmin sanoa, itse koen että heidän suhtautumisessansa meihin (ja näin sanon koska se koskee meitä ruotsinkielisiäkin) on ainakin kaksi tai kolme kerrosta.
    - luottavat meihin, ja arvostavat Suomen asioita ja tekemisiä vaikka eivät aina ymmärrä miksi teemme kuten teemme (hyvä esimerkki tästä voisi olla että hallitukseen otettiin PS - se ei millään onnistuisi Ruotsissa). Tähän kuuluu etteivät he enää katso olevansa isoveli joka määrää mitä pikkuveli tekee. Ja katsovat myös että Suomesta tulleita eivät ole ulkomaalaisia siinä kuin suuri mamumäärä.
    - piittamattomuus on ehkä suurin. He eivät kerta kaikkiaan tunne meitä. Hakevat mallinsa usein USAsta kun naapurimaista niitä paremmin saisi.
    - Suomenkielsiet välinputoajat jotka "miehittivät" joskus aikoinaan Slussenin ovat kyllä antaneet vanhemmalle sukupolvelle vääristyneen kuvan suomalaisista.
  10. Miksi kieltäisin? Eihän siihen ole syytä!
    Kielten merkitys yleensä ennen 1800-luvun puoliväliä olivat hyvin käytännöllinen - eli kommunikaatioväline. Siksi kuninkaatkin välillä eivät edes puhuneet alamaistensa kieltä koska kommunikaatio oli toisiin kuningashuoneisiin, Porvareiden kieli oli saksaa ja Suomessa välillä puolaa. Koska ennen ei ollut kielirekisteröintiä emme voikaan tietää ketkä olivat tietynkielisiä. Voimme arvata ja olettaa, mutta emme kerta kaikkiaan voi tietää. (esim. omasta täysin ruotsinkielisetä suvustani: suurperheen viimeinen poika oli mennyt maimisiin samalta paikkakunnalta olevan ruotsinkielisen tytön kanssa mutta muuttivat tänään täysin suomenkieliseen kuntaan koska sieltä saivat pienen maanpalstan. Epäilen että he muuton takia muuttivat kotikielensä vaan jatkossakin puhuivat ruotsia keskenään, varsinkin kun osa lapsista tulivat takaisin. Kuitenkin väitetään eräissä sukukirjoissa että olivat suomenkieliset koska asuivat sillä paikkakunnalla. Jopa oman äidin mummia on sanottu olevan suomenkielinen vaikka ei osannut sanaakaan suomea. Siksi minä väitän että teemme niille ihmisille väärin jos me tämän päivän tilanteesta päätämme minkäkielisiä olivat. Koska se ei ole niin yksiselitteinen.)
    Vasta 1800-luvulla ruvettiin tekemään kielestä valtiollisen yhteyden tunnusmerkki. Ja silloin muita kieltä puhuvista vähitellen tuli epäluotettavia elementtejä yhteiskunnassa. Kyllä -Ruotsi on yksi esimerkki tästä. Onneksi Suomi välttyi tällaiselta ristiriidalta vaikka meillä oli sisäiset kielikiistamme, kuitenkin ulospäin säilyimme ehjinä sillä että "kaksi kieltä mutta yksi kansa"-linja voitti.

    Sinä lähdet argumentteissäsi siitä että "suomi" oli se oikea kieli ja kaikki muu on sitten luopiuus. Minä lähden siitä että nämä kielet ja ihmiset ovat eläneet rinnakkain ja kun rinnakkain elää niin tietenkin myös kielirajanylityksiä tehdään. ja lähden myös siitä että lapsilla jotka sellaisessa perheessä syntyvät on oikeus molempiin kieliin, eikä kukaan saisi riistää heiltä tätä.
  11. Muistaisin että Daniel ennenkuin hän tuli Suomeen ensimmäiselle vierailulleen itse mainitsi tästä, ja eräässä haastattelussa hänen isänsäkin kertoi tästä. Muistan vaan että oli iloinen että niin avoimesti kertoivat sen. Kun kuninkaallisten asoita minua ei sen kummemmin kiinnosta niin Sofiasta en tiedä.
  12. En puhunut koska asia koski kaksikielisiä kuntia.
    On se resurssien tuhlausta että kaksikielisessä kunnassa missä suomi enemmistökielenä ruotsinkielinen virkamies ensin kirjoitta ruotsinkielistä koskevaa päätöstä suomeksi (koska se on kunnan halintokieli), päätös menee kännettäväksi että asiakas saa asiansa hoidettua. Tai päin vastoin kun hallintokieli on ruotsi. Tai että sairaaloissa ei vielä tänä päivänä ollaan pästy sellaisiin oletuskirjoituksiin että potilaan tiedot heti voi hakea ATK ohjelmasta suomeksi tai ruotsiksi tai muillekin kielille, koska perustiedot jo kerran olisi syötetty keskitetysti ohjelmaan.
  13. Nyt on eri asia jos kirjoitta tietystä suvusta kuten aloitteessa teki ja vertaa sen toisiin tapoihin hyväksyä sukuoksiansa. Sitten on valtiolliset ratkaisu joista tässä aloituksessa ei ollut kyse. Minusta voisitte olla iloiset että Ruotsissa nykyään suomalaiset suksuoksat ovat niin ongelmattomat että eivät hävetä mistä osa suvusta joskus tuli.
    Kun sitten taas mennään valtiollisille tasoille niin ei kukaan sitä voi kieltää että vanha suomalaisuus hävitettiin Ruotsista (tosin siellä harvoin pakkokäännettiin suomenkielisiä pakka/kylänimejä). Se oli valitettavasti Euroopassa yleinen ilmapiiri johon melkein kaikki valtiot sortuivat. Myös meillä Suomessa saameja kohtaan. Ruotsille oli suuri traumaatinen kokemus menettää niin suuren osan maastaan kuin Suomi. Vosimme vaan ajatella miten se olisi meihin vaikuttanut jos olisimme sotien jälkeen menettäneet yhtä suuren osan Suomesta, kun jo Karjalan, Sallan, ja Petsamon menettäminen on meillekin kipeä kohta vieläkin. Ja kun yrittää sopeutua siihen uuteen tilanteeseen voi hyvinkin olla että rupee kieltämään niitä muistutuksia yhteisestä elämästä jotka maassa kuintenkin on. Eli kielto kohdistui suomenkielisiin. Tällä en mitenkään yritä puolustaa Ruotsin tekoja, vaan ymmärtää niitä takana olevia taustoja jotka ovat voineet vaikutta ratkaisuihin joita en voi tänään ymmärtää.
    Mutta koska näin on tehty en kuitenkaan voi hyväksyä että se antaisi oikeuden tehdä niin jatkossa ei Ruotsissa eikä Suomessa eikä muuallakaan, että tietoisesti yritämme kieltää heidät jotka puhuvat toista kieltä.
  14. Tuo ei ole ollenkaan totta. Meidän suvusta löytyy kyllä kielenvaihtajia mutta vaihotivat paikallisen kirkkoherran pakottamina ruotsista suomeen. Ja ihan tavallisia pienviljelijöitä, kalastajia, torppareita, renkejä ja piikoja me ollaan täällä Pohjanmaalla. Näin on monien laita. Toisilla sitten joku sukuhaara tullut sisämaasta tänne tai täältä lähtenyt sisämaahan. Miksi se on kenellekään ongelma en ollenkaan voi ymmärtää.
  15. Kyllä Ruotsilla on ensisijaisesti ngelmia PS:n kanssa kun on hallituksessa,koska itse ovat ottaneet niin jyrkän kannan SDta vastaan.
  16. Kun minä kirjoitan työssäni jotain ruotsiksi se ei maksa yhtään sen enempää kuin jos suomenkielinen samassa työpaikassa kirjoittaa suomeksi. Jos hallinnossa todella ottaisi ne luonnolliset kieliresurssit käyttöön jotka jo ovat olemassa niin mutkattomammaksi menisi.
  17. Entäs sitten? Kyllä se enemmän taitaa olla lyönti tyhjään ilmaan kun ei löydy hurri-vastustajaa. Sehän on täysin normaali tilanne rapakon molemmilla puolilla. Niin tiiviisti olemme kiinni toisissamme. Minusta on päin vastoin kiva että näin on. Ero on kai siinä sitten että Ruotsissa näköjään voi sen hyväksyä että sukupuussa on suomenoksia, kun taas Suomen puoella kaikin silmänkääntötempuin yrittää sen kieltää että ruotsin- tai suomenruotsinkielisiä oksia puussa.
  18. Ja nouseva määrä ruotsinkielisiä luopuu somenkielen kirjoittamisesta
  19. @huusiann -
    siinä on nimittäin ero että me emme kiellä että kultuuriin tulee aina vaikutteita eri tahoilta. Ruotsinkieli ei ole "sekoitus" saksasta ja tanskasta vaan yksi muunnelma kerran yhteisestä kielestä. Plattdeutsch on monella tavalla hyvin lähellä Suomessa puhuttuja ruotsinkielisä vanhoja murteita joissa ovat säilyneet monta vanhoja yhteisiä sanoja. Pelkästään kuuro ja sokea ihminen väittää että "oma" kulttuuri ja kilei on täysin itse keksitty.
    En ymmärrä sun jatkuvaa jankutusta puutteesta "omasta" kultturista. Bellman on meidän yhteinen ja oma jo pelkästään siksi että eli yhteisen valtion aikana. Juhlatangot joihin juhannussalko, hääsalko, joulusalko kuuluvat, ovat hyvin vanhaa yhteisgermaanista perinnettä. Miksi meidän pitäisi luopua niistä vaan koska me satumme asumaan Suomessa kun ne kerran kuuluvat meidän kulttuuriimme? Nehän ovat "meidän" yhtä paljon kuin ruotsalaisten. Kirjailijoita kuten Elmer Diktonius, Edith Södergran, Tua Forsström, Lars Sund, Kaj Korkea-aho, näyttelijöitä kuten Stina Ekblad, Birgitta Ulfsson laulajia kuten Fredrik Furu yms. ovat kyllä omia. Häissä ja perhejuhlissa laulamme usein suomenruotsalaisia lauluja kuten Där björkarna susa, Slumrande toner, Båklandets vackra Maja eikä tarvitse keksiä pyörää vielä kerran kun on lauluja kuten Jag trivs bäst i öppna landskap. Sehän kuuluu etuun kun puhuu kielen jota käytetään muuallakin että vapaasti hyödyntää mualla tuotettuakin.
  20. Tietenkin säästöt koskevat kaikkia tässä maassa. En ymmärrä että todella voit uskoa ettei ne koskisi meitä siinä kun teitä. Mutta on suuri ero jos vie toiselta ainut paikka missä voi varusmiespalvunsa omalla kielellä suorittaa kun jos keskittää palvelupaikkoja. Dragsvikin sulkeminen on meille täysin sama kuin teiltä sulkeminen koko Suomen kaikki palvelupaikat kertaheitolla. Sijainti ei sinänsä ole meille tärkeä voihan se olla Upinniemessäkin kun sieltä tilaa löytisi, mutta tällä hetkellä siellä jouduttaisiin mittaviin uudisrakennuskiin ja siellä ei ole lähellä jalkaväelle tarvittavia harjoitusalueita niin suurhelsinginaluetta kuin se onkin. Raaseporissa ne ovat lähellä ja SA säästää kuljetuskuluissa.
    21. 48 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt