twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1751

  1. Kannaksella tulitukset olivat sen verran raskaat että oli ihme että yleensä kestivät siellä.
  2. Ellei tapahtununt niin on se kumma että minulla on pari otteeseen ollut karjalaisperheitä naapureina jotka tulivat nimenomaan tämän takia täysin ruotsonkielisii kuntiin. Ja työn kautta jatkuvasti törmään tällaisiin perheisiin.
  3. Kyllä ruotsinkieliset asuttivat evakkoja. Muuten karjalasta tulleitä ei ollenkaan löytyisi rannikkokunnilta. Asuttaminen meni noitten %äluvujen mukaan ja "vaje" sitten maksettiin erillisinä pelkästään näiltä kunnilta kannetuilla korvauksilla ja veroilla.
    Ja kuka teki mahdolliseksi että varustamot, Tampella, metsäteollisuus, Sisu no koko Suomessa toimiva teollisuus sekä maatalous pystyi toimimaan. Tietenkin jokainen kansalainen. Ei ne tehtaat pyrineet omasta tahdostaan vaan sillä että kaikki kansalaiset olivat mukanan veroineen ja "pakko"-työllään antamassa edellytyksiä. Jos yhtenäinen kansa ei olisi seissyt kaiken takan niin varustamoilta ei olisi tullut laivaakaan. Kansa maksoi lainat ja korot.
  4. Kaikista ulkomaista tulleet vapaaehtoiset Ruotsista tulleet olivat huomattavasti suurin joukko. Siksi se oli tietenkin vapaaehtositen osalta ratkaisevassa osassa. Olen sitten samaa mieltä kanssasi että inkeriläisiä ja virolaisia ei olisi saatu lähettää takaisin. Eikä Suomessa kauan asuneiden saksalaisten omaisuutta takavarikoida Neuvostoliitolle. Mutta helppohan meillä on tänään sanoa, tilanne oli niin toisenlainen silloin ja Suomi olikin herkkä ettei vaan syttyisi uusi sota.
  5. Anteeksi - Unohdin että taistelut kannaksella ei lasketa
  6. Ahvenanmaa ei vaatinut Kansainliitolta vaan Suomi tarjosi ettei Ahvenanmaata liitettäisiin takaisin Ruotsiin kuten ahvenanmaalaiset itse halusivat ja tämän takia Suomi saikin heti varsinaisen paikan Kansainliitossa. Samaan aikaan muut itsenäisyytensä saaneet maat eivät päässeet täysiksi jäseniksi koska heidän lakisäädökset eivät täyttäneet kielivähemmistöjen asemaa
  7. "Vuosisatojen ajan" - Norjan ja Ruotsin unioni kesti v. 1814-1905. Eli 91 v. Taisi Pisa fennolta jättää pakkomatikan tunteja käymättä.
    Tanskankieli on todellisuudessa voimakkaasti vaikuttanut norjankieleen koska Kalmariunionin kautta vuodesta 1397 vuoteen 1814 Norja tuli osaa Tanskaa. Norjassa nationalismi heräsi kuten monessa muussa maassa 1800-luvulla eloon, ja he rupesivat kehittämään "nynorsk" joka nostaisi norjankielen tasoa omana kielenä. Nynorks on tänään yksi Norjan virallisista kielistä.
    Kieliä nykyään nimenomaan kehitetään. Keksitään uusia sanoja määrätään oikeaoppisuus yms. Koska 1800-luvun jälkeen kansojen keskuudessa puhuttua kieliä (elikä murteet) ei ole sellaisinaan katsottu "puhtaina". Siksi länsisuomessa puhuttu suomi oli paljon lähempänä ruotsia kuin itäsuomi vielä 1700-luvulla mutta "valtiollisen puhtauden" takia sitä ruvettiin viemään itäsuomalaiseen tyyliin. Samalla tavalla Keski-Ruotsissa puhutusta kielestä ruvettiin kehittämään "högsvenska" josta sitten on tullet meille ruotsinkielisille normiksi.
  8. Niitä ehti kyllä muualla olla taisteluissa mukana
  9. Voi jopa sanoa että onneksi meillä ei ole ollut suuria hallitsevia teollisuuksia täällä. Muuten meilläkin menisi huonosti. Nyt meillä on niin monta jalkaa joilla seistä.
  10. MIten niin "kaiken järjen mukaan."
    Kaiken järjen mukkan kaikki suomalaiset kielestä tai rodusta riippumatta osallistuivat jälleenrakennustöihin samalla tavalla. Kyllä kaikki pakkotimenpiteet kuten esim. pakkohakkuut olivat täysin samansuuruiset ruotsinkielisillä kuin suomenkielisillä. Verot olivat täysin samat.
    Kaikkiin kuntiin otettiin evakkoja. Mutta ettei kielisuhteet muuttuisivat liian dramaattisesti kunnissa oli tietty prosentti raja. Toiseen kieliryhmään kuuluvien evakkojen määrä ei saisi heluttaa kunnan kielisuhteet. Mutta kun tämä määrä oli täytetty niin ruotsinenemmistöiset kunnat osallistuivat "vajeen" verran valtion uudisraivauskustannuksiin että valtion maita voitu antaa evakoille. Ja tätä rahaa tietenkin kerättiin ylimääräisinä veroina niissä kunnissa.
    Ja noista ökytiloista harva meillä suruilla on edes kokemusta tai tietoa. Koska kun meillä on maanviljelijätaustaa kysessä on pienviljelijäsuvuista.
  11. C.E. ja minä uskomme tilastoihin missä sanotaan että näissä maakunnissa työttömyys on alhainen, kuulumme alueisiin missä BKT on korkein maassa, missä ihmiset usein työllistävät itsensä ja perheensä, elinikä on korkeampi, ja inovatiivisuus on korkea. Ja kaiken tämän oikeastaan koska meillä ei ole niitä suuria suhdannealtiaita ja yhteen suuntaan suuntautuvia suuryrityksiä. Teet sen virheen että lasket että suurtulot on tultava yhdestä ainoasta lähteestä. Jos yksi henkilö maksaa 1000 € ja 110 maksaa 10€ milloin on enemmän rahaa pussissa? Näin on täällä Pohjanmaalla meillä ei ole yksi ainut maksaja vaan monta veronmaksajaa.
  12. "Jos Ruotsi siis taisteli Suomen puolesta, koska täällä oli vapaaehtoisia, voidaan myös väittää että Ruotsi taisteli Hitlerin puolesta..." Tietenkin niinkin voi sanoa. Ja samalla mitalla voisi sanoa että Suomi taisteli Hitelrin puolesta koska täältäkin oli vapaaehtoisia Saksassa.

    En voi ymmärtää että kieli antaisi teille "etuoikeuden" sotien kokemuksiin tai sotakurvauksien maksamisen raskaan taakkaan. Suru oli yhtä suuri ruotsinkielisessä kodissa kuin suomenkielisessä kun poijat tulivat arkussa kotiin. Sehän on meidän kaikkien yhteinen historia, se on luonut meistä se kansa joka olemme tänään.
  13. Tällaisina "paskaisina" perhe- ja pienyrityksinä ovat alkunsa saaneet esim:
    Aikoinaan hyvin vaatimattomasti Närpiössä NTM-konsernin - työntekijöitä tänään noin 400. Ja toimintapisteitä ympäri Eurooppaa. Mutta pienestä perheyrityksestä lähtenyt liikeelle.
    Kokkolalainen Sargo Boats vähän alle 40 työntekijää ja vielä perheyrityksenä.
    Päälerakenteiden ja perävaunujen tuottaja Ekeri - Kolpissa. Työntekijöiden määrä 160, vuoden 2012 liikevaihto 39 milj, 70% vienti. Viime vuoden liikevaihto nousi ja viennin osuus oli 80%.
    Vaatimattomasti kodissa saanut alkunsa Herrmans products joka on tänään merkittävä eri pyöräosien tuottaja mutta josta myös on kehittynyt m.m. maailman johtaviin raskaan työvalojen tuottaja Nordic Lights.
    Pieni pohjanmaalainen perheyritys tuotti ensimmäisen ATK-lattian New Yorkin pörssiin.

    C.E. ja minä voisimme jatkaa tällaisen listan vaikka kuinka paljon. Löytyy todella muita alueita kuin metsä- ja raskaita metallituotteita joita Suomesta voimme viedä ulkomaille. Ja Pohjanmaan maakunnissa tästä on näyttöä.
  14. Eivät ymmärrä miten paljon todellisuudessa työllisyys ja BKT hyötyvät näistä pienyrityksistä. Ei edes vaikka luvut on paperissa.
    Ihan kuten kirjoitit niin kieliryhmät tekevät tämän yhdessä. Tästä näkee myös että muualla paljon enemmän tutkittu kaksikielisyyden vaikutus talouteen huomaa Suomessakin. Syy on että kieliryhmillä luonnostaan on kielen ja kulttuurin takia on kontaktit vähän eri suuntiin. Ja jos toiseen suuntaan menee huonommin niin toinen vetää taas. Kun joutuu kuten me täällä Pohjanmaalla koko ajan toimimaan kahdella kielellä niin on hyvin luonnollista että nopeastikin voi poiketa suunnitteluista jos on tarve. Esimerkiksi Pohjois-Italiassa on todettu että jatkuva kielenvaihto myötävaikuttaa tällaiseen joustavuuteen.

    Eikö nyt kerrankin voisi oppia ettei suuryritykset /-teollisuus on ainut pelastava tekijä.
  15. Kun ei osaa selittää miksi Suomi ei vieläkään voi hyväksyä kansainvälistä alkuperäiskansoja koskevaa sopimusta niin kirjoittaa muusta.
    On todella häpeä että emme turvaa saamelaisten oloja Suomessa edes tämän sopimuksen raameissa.
    Eduskunta ei edes pystynyt hyväksymään korjatua saamelaismääritelmää. Ja kuitenkin koko asia oli tehty yhteistyössä saamekeräjien ja oikeusministeriön sekä kansainvälisten sopimusten mukaan.
  16. Nykytilanteessa on Suomen kannalta hyvin tärkeä mitä Ruotsi, Norja sekä Viro tekevät puolustukselleen.
    Koska Ruotsin ja Suomen teollisuudet ja talaouselämät ovat niin kiinni toisissaan olemme myös riippuvaiset siitä että nämä taoloudelliset suhteet toimivat hyvin. Me emme voi toimia suojalapuilla kuten 40 v sitten.
  17. Sen verran tiedät näköjään tilateesta.
    Suomenkieli ei opi monella paikkakunnalla ympäristöstään koska kieleen ei törmää.
    Suomenkieli ei ole edelleenkään enemmistölle surulapsista toinen äidinkieli. Mutta he joille se on nostavat kuitenkin ruotsinkielisten koulujen suomenkielen vaativuustason esim. yo-kokeissa sen verran paljon että se vaikutta muille että suomenkielisiltä vaadittu B taso vastaa ruotsinkielisltä vaadittu A taso toisessa kielessä. Pitäisi olla eri tasot niille joilla on molemmat kielet äidinkielinään että sitten muut tasot vastaisivat toisiaan suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa.
  18. Haave - ja leikkimielinen lasue pilkku silmässä on kaksi eri asiaa.
    Mutta kyllä sinäkin sen ymmärrät että jos omat isänmaalliset tunteet on ylläpidettävä sillä että pidetään maan toisia kansanosia losina, turhina, rasitteina, koko ajan vähäksytään heidän olemassaoloansa, kieltänsä, panostansa maan hyväksi työllään, veroillaan, panoksillaan, silloin vähitellen näiden kansanosien tunteita maata kohtaan hiipuu. Luotte meille sellaisen kotimaan jota emme saisi rakastaa omanamme koske emme rakasta sitä sinun määrittämilläsi ehdoilla ja tavallasi. Toimit täysin samalla tavalla kuin ISIS joka omalta osaltaan määrittelee mikä on puhdas islaminusko, sinä vaan laitat sen paikalle puhdas suomalaisuus
  19. etkä ironia kuullut?
  20. Meillä suruilla ei todellakaan ole sellaisia "haaveita" Ruotsiin. Leikkimielellä voimme välillä kyllä heittää että paras ratkaisu olisi että kaksikieliset ja ruotsinkieliset alueet saisivat itsenäisyyden ja saisivat luoda valtion missä kielisuhteet olisivat tasaisemmat. Silloin pääsisitte meistä eroon. Ja pärjäisimmekin itsenäisenä valtiona ihan hyvin.
    Mutta meissä myös elää 1600- ja 1700-luvun Venäjän sotilaiden "matkat" rannikkoalueilla Pohjanlahden molemmilla puolilla, raiskaukset, ryöstöt, massapakot metsiin ja muualle, lastenryöstöt, kotien kylien ja kirkkojen poltot. Harva se suruperhe jolla täällä päin ei olisi jotain omassa suvussaan kokenut. Ja tietenkin tällaiset kokemukset vaikuttavat luottamukseen itänapurin valtaan, ei ihmisiin siellä. Siksi tiedämmekin että hyvät suhteet itään ja länteen ovat mallemme tärkeät
    21. 52 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt