twervig

Vapaa kuvaus

Aloituksia

7

Kommenttia

1754

  1. "Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla vain 5 % ruotsinkielistä ohjelmaa." -- minä en ole tiennyt että verorahoilla on kielimerkintä. Niin miksi sitten niin monissa ruotsienemmistöisissä kunnissa sitten suomenkielisten palvelut saavat maksaa enemmän / nuppia kuin ruotsinkielisten? Miksi sitten meidän 5% verorahoista lähtee niin paljon Pohjois ja itäsuomeen? Miksi meidän verorahoilla rakenneta teitä Lappiin? --- Hyvin yksinkertaisesti siksi että olemme kaikki mukanan maksamassa että tämä maa pyörii ja että Lapissakin on paikillisilla tieverksotoa, että itäsuomen asukkailta voisi hidastaa pakkomuutto kotiseuduilta.

    "Suomenkielisiin koulutuksiin pitäisi päästää vain suomenkielisiä, niin kuan kuin Suomessa on erikseen ruotsinkielistä koulutusta, paitsi jos jotain koulutusta ei ole ruotsiksi ollenkaan." Suomenkielisiin kolutuksiin hakeutui viime vuonna äidinkieleltään 300 opiskelijaa ja vastaavasti vähän yli 200 suomenkielistä ruotsinkielisiin koulutuksiin. Eli suhteessa koulutupaikkoihin suomenkieliset vähenivät ruotsinkielisten opiskelupaikat enemmän kuin ruotsinkieliset suomenkielisten. Mutta ei se meitä haittaa. Saavat suomenkieliset oikein hyvin opiskella ruotsinkielisessä paikassa jos haluavat.

    "ruotsinkielisille kuuluisi kaikesta 50 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 %." onpa kumma väite. Emme tietenkään tällaista vaadi. Vaan että meillekin palvelut toimisivat. Se ei tarkoita että jokaisessa paikassa pitää olla kaikki tuplasti, vaan tarkoitta ihan semmoista yksinkertaista organisaatiota että keskitetään ruotisnkieliset palvelut yksiköihin että tietää mistä niitä löytää. Tai ettei sairaaloissa ole pakko sijoittaa yksi ruotsinkielinen potilas yhteen huoneeseen kun taas naapurihuoneeseen on toinen ruotsinkielinen potilas sijoitettu etteivät voi puhua keskenään. paljon infomateriallia voisi neuvoloissa sekä sairaaloissa hankkia Ruotsista tai kysyä muilta sairaaloilta jos heillä sitä on jo - kun sanoa että ei ole.
  2. "Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina."

    Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?
    "suomalaisia muukalaisina" - sitä en ole koskaan edes ajatellut vaan todennut että siellä palvelut todellisuudessa toimivat molemmilla kielillä.

    Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii.
  3. Koska minulla on sairaalassa tuttavia töissä niin tiedän että kun on ollut tarvetta saada tietyt kielitaidot sinne niin se on järjestetty.

    Yleiskielivaatimukset ovat tietenkin kuten sanot, sillä poikkeuksella että usein voi näissä tilanteissa vaatimus ruotisenenemmistöissä: olla erinomainen suomen tai ruotsin taito ja hyvä toisessa kun vastaava suomienemmistöisessä on erinomainen suomenkielentaito ja tyydyttävä ruotsinkielentaito.

    Aina kun kielijohtosäännön tekee katsoo myös tehtävään työhön. Ruohoa voi leikata millä kielitaidolla tahansa kun on leikuri. Mutta vaihteeseen tarvitaan kielitaitoja.
  4. Varför skulle Keminmaa behöva något svenskt namn? Det är ju fennona som får spader om det finns ett svenskt namn på en ort. Men inte vi om det bara finns ett finskt namn på en helt enspråkig ort.
    Däremot så vill vi använda de svenska namn som redan finns på platser. Men det tillåts vi inte göra eftersom det inte får finnas på kartorna.
    Och vi vill också ha svenska namn då en ny stadsdel byggs på ort som är tvåspråkig.
  5. "Sama koskee sairaalaa, kuntayhtymää ja jopa suomalaista seurakuntaa." -Onpa hänellä laaja koulutus kun voisi mennä työhön sairaalaan, kuntayhtymään ja näköjään on koulutukseltaan myös joko pappi, kanttori tai diakoni. Kyllä sellaiselle henkilölle aina löytyy työpaikkan.

    Ensimmäisistä (sairaala, kuntayhtymä) niin siellä riippuu paljon mistä paikasta on kyse. Jos kyse on paikasta jossa tullaan tekemisiin ihmisten kanssa niin tietenkin kaksikielsiellä paikkakunnalla tarvitaan kielitaitoja. Sairaaloissa taritaan nykyään myös paljon muita yhdeistelmiä suomi/ruotsi-arabia, suomi/ruotsi-ranska ja silloin tietenkin katsotaan siihen tarpeeseen. Mitä seurakuntaan tulee niin se on suomalaisesta seurakunansta itse kiinni mitkä kielivaatimukset asettavat, niinkuin on ruotsinkielisellä seurakunnalla. Mutta jos on kaksikieliset (suom-ruots) häät niin kannattaa kyllä papin osata sen verran että pystyy sanomaan asiansa.
  6. "Eivätpä sitten puhu keskenään suomea, jolloin suomenruotsalaiset voivat olla rauhallisemmalla mielellä".
    Varje sjuk människa har rätt till en värdig vård. Till en värdig vård hör att man får den på sitt eget språk då detta är ett av språken i landet. Det är inget annat land i Väst-Europa som beter sig så nonchalant mot sina minoriteter som Finland. På andra håll försöker man se till att det fungerar också för dem som är i minoritet, men i Finland gör man sej lustig och hånar dem som talar ett annat språk.

    Det är oftast fennona som reagerar på om personal talar ett annat språk med varandra än patienten. Då blir fennon misstänksam och tror att de baktalar.
  7. Därför att dom fungerar på svenska.
  8. Vem berättar? Är det inte ni som gör det, talar om de våldsamma vikingarna. Det är ju detta som vi vet att de var köpmän, levde i realtivt civiliserade samhällsformer, skötte om sin hygien och var också måna om att utsmycka de föremål man använde.
  9. Fortsätt ni bara så blir vi ännu färre som ens försöker. Det har påhoppen på oss finlandssvenskar fått till stånd för min egen del.
  10. Han säger ju bara det som alla redan vet. Men det är precis i samma tidsanda som Kalevala "hittas". Och att därför bygga sin identitet så starkt på något som kom till på och i 1800-talets nationalistiska tankegångar är direkt farligt oberoende av om det gäller vikingar eller den äkt finska känslan.
    Det är farligt därför att de inte är fakta utan ett försök att skapa sin egen identitet och legitimitet
  11. Och hur tror du att man ens skulle idas börja tala er finska när ni genast skäller och är arga om man inte får allting korrekt?
  12. Hallitusohjelman teksti on ollut tiedossa. Ja tietenkin hallitusohjelmaa ei julkaistu siinä vaiheessä kun siitä vielä keskusteltiin ja yritetttin päästä sopuun.
    Asiassa ei ole minust ayhtään salailua vaan ollut tiedossa jo kauan. Mutta ellei seuraa mitä tapahtuu niin tietenkin voi salailusta syyttää
  13. Det hjälper väl inte att hänvisa till programmet. Fennona är så vana vid att man inte arbetar enligt ett överenskommet program så de trodde att det som stod på pappret inte skulle gälla.
  14. Jokainen suomalainen joka on kanssasi eri mieltä on siis sinun mielstästi ottanut lahjuksia?
  15. "Kristinusko tuli idästä" Hyvä oivallus tielät Pisa-neroilta. Jokainen kristitty on tietänyt että kristinusko syntyi nykyisessa Israelissa, ja sen perustana on juutalaisuus. MIssä muodossa se sitten meille Suomeen tuli on eri asia.
    Meille se tuli länsimaisessa versiossaan.
  16. du kan ju skaffa tolk om dom inte förstår finska
  17. Varför skulle vi vara avungsjuka på det - det finns ingen orsak till det.
    Men att ni reagerar så med klorna ut när man vågar säga det som varje Kalevalaforskare vet och medger- det är komiskt. Det är vetenskapligt känt att Lönnrot samlade in materialet, att det var splittrat och inte sammanhängande. Han sammanställde det och skrev till delar för att det skulle sitta ihop.
    Det tar inte på något sätt bort värdet i det insamlade. Men man måste förstå att helheten har tillkommit på 1800-talet, inte tidigare.
  18. Han kan ju ganska många bokstäver
  19. ja, inte går det hem fast man säger att man kommer från småbrukarförhållanden. Per definition är vi "bättre folk". Jag träffat så många finnar som låtsats vara just bättre folk, medan jag inte stött på det på svenskt håll. Kanske jag rört mej i fel kretsar. Men jag tycker i alla fall att vi finlandssvenskar har en attityd att folk är folk oberoende av hur dom bor/äter/lever
  20. Han har vaknat igen
    21. 82 / 88
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt