Pohjalainen.fi:
""Kielirasismin uhri
maanantai 28.01.2013 Kommentit
Vaasalaisena suomea puhuvana veronmaksajana olen usein tuntenut olevani pikkuisen eri viivalla kuin kaksikieliset tai vain pelkästään ruotsia puhuvat kaupunkilaiset.
Veroäyrini on sama, mutta minulta on evätty mahdollisuus päästä kaupungin virkoihin ja toimiin. Sama koskee sairaalaa, kuntayhtymää ja jopa suomalaista seurakuntaa.
Joku voi kysyä, miksen minä ole opiskellut toista kotimaista niin hyvin, että olisin kelvollinen toimimaan noissa edellä mainituissa yhteisöissä.
Asian voisikin kääntää toisin päin. Miksi vähemmistössä olevat eivät opiskele toista kieltä niin hyvin, että he pärjäisivät enemmistön kielellä?
Vaasassa ei kerätä veroeuroja eri kassaan sen mukaan kumpi toisesta kotimaisesta veroilmoitukseen on merkitty. Kuitenkin Pohjalainen osasi kertoa, että esimerkiksi Wasa teater nauttii 20 % enemmän tukea kaupungilta kuin kaupunginteatteri suhteutettuna kieliryhmiin. Valtakunnallisesti voisi esittää kysymyksen myös koulutuspaikkojen jakaantumisestasuhteutettuna kielellisiin väkimääriin.
Koska mielipiteelle pitää olla selkänoja, laitetaan muistutukseksi alku yhdenvertaisuuslaista: ”Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa” ja ”Tätä lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa”.
Tuosta voisi aloittaa keskustelun.
Teuwwo
Vaasa
VAASA
Vaasassa syrjitään (Pohjalainen)suomenkielisiä
58
256
Vastaukset
- 86786
Tässä ei ole mitään kummallista tai epänormaalia. Ei kannata keskustella tai muutenkaan päivitellä, sensuuri teeppä työsi.
- SvenskjäveL
Jokainen ruotsinkielinen Vaasalainen veronmaksaja maksaa keskimäärin 1.3 kertaa enemmän verorahoja per nuppi kaupungin kirstuun joten n. kolme ruotsinkielistä maksaa yhdessä yhden suomenkielisen verot omien lisäksi.
Wasa Teater ei ole kaupungin teatteri!
Se on ruotsinkielisen Pohjanmaan alueteatteri joka kustantaa Vaasan lisäksi 14 ruotsin- ja kalsikielistä kuntaa. Vaasan osuus on tietysti suurin koska Vaasassa yksin asuu suurin määrä ruotsinkielisiä.. - C.E.
"Jokainen ruotsinkielinen Vaasalainen veronmaksaja maksaa keskimäärin 1.3 kertaa enemmän verorahoja per nuppi kaupungin kirstuun joten n. kolme ruotsinkielistä maksaa yhdessä yhden suomenkielisen verot omien lisäksi."
Väitteelle on varmaan esittää lähde?
Vai kuuluuko tähän surufakta-kategoriaan? "Sama koskee sairaalaa, kuntayhtymää ja jopa suomalaista seurakuntaa." -Onpa hänellä laaja koulutus kun voisi mennä työhön sairaalaan, kuntayhtymään ja näköjään on koulutukseltaan myös joko pappi, kanttori tai diakoni. Kyllä sellaiselle henkilölle aina löytyy työpaikkan.
Ensimmäisistä (sairaala, kuntayhtymä) niin siellä riippuu paljon mistä paikasta on kyse. Jos kyse on paikasta jossa tullaan tekemisiin ihmisten kanssa niin tietenkin kaksikielsiellä paikkakunnalla tarvitaan kielitaitoja. Sairaaloissa taritaan nykyään myös paljon muita yhdeistelmiä suomi/ruotsi-arabia, suomi/ruotsi-ranska ja silloin tietenkin katsotaan siihen tarpeeseen. Mitä seurakuntaan tulee niin se on suomalaisesta seurakunansta itse kiinni mitkä kielivaatimukset asettavat, niinkuin on ruotsinkielisellä seurakunnalla. Mutta jos on kaksikieliset (suom-ruots) häät niin kannattaa kyllä papin osata sen verran että pystyy sanomaan asiansa.- C.E.
"Ensimmäisistä (sairaala, kuntayhtymä) niin siellä riippuu paljon mistä paikasta on kyse. Jos kyse on paikasta jossa tullaan tekemisiin ihmisten kanssa niin tietenkin kaksikielsiellä paikkakunnalla tarvitaan kielitaitoja. Sairaaloissa taritaan nykyään myös paljon muita yhdeistelmiä suomi/ruotsi-arabia, suomi/ruotsi-ranska ja silloin tietenkin katsotaan siihen tarpeeseen."
Mitä ihmettä selität?
Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalat ovat enemmistökieleltään ruotsinkielisiä, johtuen siitä että niiden sairaanhoitopiiri tarkoittaa suunnilleen samaa kuin Pohjanmaan maakunta, ja jolloin enemmistön kieli on ruotsi. Kyse ei ole Vaasan omasta sairaalasta vaan kuntayhtymän. Ero on n. 10 tuhatta ihmistä, eli ruotsinkielisiä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin suomenkielisiä.
Jos haet Vaasan sairaanhoitopiirin sairaalaan töihin, kielivaatimuksina on yleensä hyvä tai erinomainen ruotsinkielen taito. Sen sijaan Vaasan omiin terveyskeskuksiin riittää tavallisesti hyvä tai tyydyttävä taito. Sillä ei ole merkitystä vaikka sairaala sijaitsee Vaasassa.Koska minulla on sairaalassa tuttavia töissä niin tiedän että kun on ollut tarvetta saada tietyt kielitaidot sinne niin se on järjestetty.
Yleiskielivaatimukset ovat tietenkin kuten sanot, sillä poikkeuksella että usein voi näissä tilanteissa vaatimus ruotisenenemmistöissä: olla erinomainen suomen tai ruotsin taito ja hyvä toisessa kun vastaava suomienemmistöisessä on erinomainen suomenkielentaito ja tyydyttävä ruotsinkielentaito.
Aina kun kielijohtosäännön tekee katsoo myös tehtävään työhön. Ruohoa voi leikata millä kielitaidolla tahansa kun on leikuri. Mutta vaihteeseen tarvitaan kielitaitoja.
- tyhmyys paistaa
"Joku voi kysyä, miksen minä ole opiskellut toista kotimaista niin hyvin, että olisin kelvollinen toimimaan noissa edellä mainituissa yhteisöissä."
Aloittaja itse tietää vastauksen. Ilman riittävää koulutusta ei kaikkiin töihin pääse. Teuvo pysyköön työttömänä persuna tai koulutustaan vastaavissa aputöissä. Turha vinkua selvistä asioista.- valakorpi1
Olisipa länsi-pohjassa, meän kielen maassa sama systeemi suomenkielisille...
tai vielä parempi ahvenanmaan malli.
Gunnar, suomea taitamaton pysyisi vain aputöissä tai ruotsin demokraateissa ;)) - pakkosuoli
valakorpi1 kirjoitti:
Olisipa länsi-pohjassa, meän kielen maassa sama systeemi suomenkielisille...
tai vielä parempi ahvenanmaan malli.
Gunnar, suomea taitamaton pysyisi vain aputöissä tai ruotsin demokraateissa ;))Olisipa, jos, sittenkun,,,,,,
- Hah hh
Vaasan rkp-läiset kokevat taivaisiin asti huutavana vääryytenä, että suurvoitto meni Seinäjoelle.
Korvaukseksi he halauvat rkp-läisen edustajan euroviisuihin.
ja lahjontahan varmaan antaakin toivoa.- rautaako?
"Korvaukseksi he halauvat rkp-läisen edustajan euroviisuihin.
ja lahjontahan varmaan antaakin toivoa. "
Euroviisuihin mennään tänä vuonna yleisöäänestyksellä. Tähän asti eräs Sigfrid on ollut aivan ylivoimainen kansan suosikki. Ja viime vuonna sinne lähti eräs Pradice Oscar - svenskspråkig från "körkslätt.
- jaak kan taala inte.
Pääseekö Teuvo töihin Seinäjoelle kengankiillottajaksi?
- ei kannata mennä
Vaasa on aika ankea paikka. Siellä tuulee aina ja roskat kierivät torilla. Saidat ihmiset ajavat pyörillä talvellakin. veemäisen näköistä porukkaa köpöttelee Citymarkettiin ja pois. torin alla on kalsea parkkihalli. Hotelleissa on aivan ala-arvoiset aamiaiset.
Ruotsinkieliset ja suomenkieliset eristäytyvät toisistaan mm. ravintoloissa. Millä keinoin vääränkieliset pidetään poissa, sitä en tiedä.
Kauhea tonttipula, harvat tontit arvotaan. Mustasaari vieressä panttaa itseään Rkp:n hirveällä separatistipolitiikalla.
Rkp tekee kaiken aikaa Wideroosin usuttamana valituksia.
Ympärillä olevat Rkp-kunnat ovat täynnä umpipääluisia vanhuksia, jota haluavat kaiken palvelun, mutta eivät ollenkaan ymmärrä mistä se tulisi.
Sairaalassa saa hyvää palvelua ruotsiksi, mutta suomeksi ei.- rautaako?
"Mustasaari vieressä panttaa itseään Rkp:n hirveällä separatistipolitiikalla."
Tuo on puieni ongelma verrattuna siihen valtavaan tappiion joka kotuu Kokoomuksen pantaavasta "rusinatpullastaseparatismista" suhteessa stadiin.
Niin ja nythän Soini onsaanut uransa ensimmäisen painavan poliittisen postin: Espoon kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
(no onhan hän toki ollut eduskunnan ulkoasiasnvaliokunnan puheenjohtaja kohta kaksi vuotta näkymättää mitenkään siinä ominaisuudessa) - En muista
rautaako? kirjoitti:
"Mustasaari vieressä panttaa itseään Rkp:n hirveällä separatistipolitiikalla."
Tuo on puieni ongelma verrattuna siihen valtavaan tappiion joka kotuu Kokoomuksen pantaavasta "rusinatpullastaseparatismista" suhteessa stadiin.
Niin ja nythän Soini onsaanut uransa ensimmäisen painavan poliittisen postin: Espoon kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
(no onhan hän toki ollut eduskunnan ulkoasiasnvaliokunnan puheenjohtaja kohta kaksi vuotta näkymättää mitenkään siinä ominaisuudessa)Kukas olikaan Helsingin kunnanjohtaja ?
- Ajatelkaa!
Ja Vaasassa on sentään vielä SELVÄ suomenkielinen enemmistö(n.75%)!
Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina.
Taas yksi hyvä syy lopettaa keinotekoinen kaksikielisyys."Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina."
Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?
"suomalaisia muukalaisina" - sitä en ole koskaan edes ajatellut vaan todennut että siellä palvelut todellisuudessa toimivat molemmilla kielillä.
Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii.- C.E.
twervig kirjoitti:
"Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina."
Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?
"suomalaisia muukalaisina" - sitä en ole koskaan edes ajatellut vaan todennut että siellä palvelut todellisuudessa toimivat molemmilla kielillä.
Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii."Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii. "
Totta, olen tässä samaa mieltä, eli kannatan sitä että varsinkin Vaasan kaltaisessa kaupungissa palvelut tulisi saada molemmilla kielillä. Se on sitten eri asia, tuleeko sitä molempien kielten osaamista vaatia kaikilta työntekijöiltä edes muodollisena vaatimuksena, kunhan molemmilla kieliosapuolilla on riittävä mahdollisuus saada omakielistä palvelua.
Mielestäni Vaasa on keskimäärin onnistunut erinomaisesti, eli ruotsinkieliset saavat parempaa palvelua kuin vaikkapa Kokkolassa, ja suomenkieliset varmasti monta kertaa parempaa palvelua kuin he saisivat Pietar- tai Mustasaaressa. C.E. kirjoitti:
"Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii. "
Totta, olen tässä samaa mieltä, eli kannatan sitä että varsinkin Vaasan kaltaisessa kaupungissa palvelut tulisi saada molemmilla kielillä. Se on sitten eri asia, tuleeko sitä molempien kielten osaamista vaatia kaikilta työntekijöiltä edes muodollisena vaatimuksena, kunhan molemmilla kieliosapuolilla on riittävä mahdollisuus saada omakielistä palvelua.
Mielestäni Vaasa on keskimäärin onnistunut erinomaisesti, eli ruotsinkieliset saavat parempaa palvelua kuin vaikkapa Kokkolassa, ja suomenkieliset varmasti monta kertaa parempaa palvelua kuin he saisivat Pietar- tai Mustasaaressa."kunhan molemmilla kieliosapuolilla on riittävä mahdollisuus saada omakielistä palvelua."
- Tässäkin olen periaatteessa kanssasi samaa mieltä - vaikka voikin välillä olla hyvin vaikea määrätä tarvitseeko esim. sairaalassa ruokaa jakaaja kysyä potilailta mitä haluaisivat syödä vai jakaako pelkästään lautaset ja purkit.
"Mielestäni Vaasa on keskimäärin onnistunut erinomaisesti, eli ruotsinkieliset saavat parempaa palvelua kuin vaikkapa Kokkolassa, ja suomenkieliset varmasti monta kertaa parempaa palvelua kuin he saisivat Pietar- tai Mustasaaressa."
Ihan samaa mieltä. Koska Vaasassa on todella pyritty siihen.- Seinäjokine
twervig kirjoitti:
"Kuitenkin surut pitävät sitä omana kaupunkinaan ja suomalaisia muukalaisina."
Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?
"suomalaisia muukalaisina" - sitä en ole koskaan edes ajatellut vaan todennut että siellä palvelut todellisuudessa toimivat molemmilla kielillä.
Vaikka C.E. voimme käytännössä olla eri mieltä monista asioista niin sen verran olen huomannut että molemmat katsomme sen luonnollisena että molemmat kieliryhmät saavat palvelut omalla kielellään ja että molemmat annamme sen myös kun tarvetta on, kun taas itse haluamme ne omalla kielellämme. Hyvin luonnolisella tavalaa se täällä toimii.twervig
"Kyllä pidämme Vaasaa Pohjanmaan maakunnan "pääkaupunkina" mikä vika siinä on?"
Bruahahaha... joku raippaluotolainen voi vielä 2000 luvulla pitääkkin.
- rautaako
"Vaasalaisena suomea puhuvana veronmaksajana olen usein tuntenut olevani pikkuisen eri viivalla kuin kaksikieliset tai vain pelkästään ruotsia puhuvat kaupunkilaiset."
Kaksikielisten suhteen kirjoittaja on oieassa. Kielitaito on selkeä kompetenssin mittari.
Mutta yksikielisiin ruotsinkielissin nähden kirjoittaja on pahasti väärässä! Virkamiessuomen vaatimustaso on todella paljon vaativampi kuin virkamiseruotsin.
Edes minä en välttämättä ensimäisellä yrityksellä sitä läpäisisi. Virkamiesruotsi sen sijaan on "jak talar lite venska" tasolla (vain hiukan kärjistäen). Siltä osin suomenkielinen kirjoittajalla on edelleen ohituskaista vaikkei hän ole siitä tietoinen.
Rasismin vetäminen tähän on sitten jo täysin asiatonta. - hohhoijaa..
Yksi suru vastaa kolmea persua (25/75) ainakin aivotoiminnan suhteen. Helppo päätellä kun Vaasassakin SELVÄ enemmistö on lattialuutuna.
- rautaako?
" ”Tämän lain tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa lain soveltamisalaan kuuluvissa syrjintätilanteissa” "
Minä maksan saman verran veroja kuin suomenkieliset ja silti saan vain neljänneksen omakielisestä palvelusta YLE:ltä verrattuna suomenkieliseen. Yksilöiden tasaveratisuuden nimissä se kuuluisi olla fifty-fifty.
Minä maksan veroni siinä missä muut mutta koulutusvaihtoehtoni ovat todella paljon suppeammat.
Jatkanko, vai ymmärtääkö pullamössöenemmistö yskän? Lista on näet liki loputon.- pakkoruotsinet
"Minä maksan saman verran veroja kuin suomenkieliset ja silti saan vain neljänneksen omakielisestä palvelusta YLE:ltä verrattuna suomenkieliseen. Yksilöiden tasaveratisuuden nimissä se kuuluisi olla fifty-fifty."
Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla vain 5 % ruotsinkielistä ohjelmaa.
Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla ruotsinkielistä ohjelmaa vain sen verran, mitä tuolla 5 %:lla saa. Sillä ei saa edes sitä yhtä kanavaa vaan Svenska Ylen kustantaa pääasiassa suomenkieliset.
"Minä maksan veroni siinä missä muut mutta koulutusvaihtoehtoni ovat todella paljon suppeammat."
Koulutusvaihtoehtosi ovat yhtä hyvät, mutta aloituspaikkojen määrä on monikertainen, koska ruotsinkieliset saavat hakeutua myös suomenkielisille linjoille ja vievät näin paikkoja suomenkielisiltä.
Suomenkielisiin koulutuksiin pitäisi päästää vain suomenkielisiä, niin kuan kuin Suomessa on erikseen ruotsinkielistä koulutusta, paitsi jos jotain koulutusta ei ole ruotsiksi ollenkaan.
Ruotsinkielisiä on vain 5 %, joten koulutuspaikoista vain 5 % pitäisi olla ruotsinkielisille.
"Rautaako?" on hyvä esimerkki meille suomenruotsalaisten ajatusmaailmasta eli miten he väittävät aivan pokkana, että tasa-arvo on sitä, että ruotsinkielisille kuuluisi kaikesta 50 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 %.
Ruotsinkielisille kuuluu vain 5 % kaikesta tai se, mitä 5 %:n verorahoilla saadaan kustannettua. Kaikki tämän yli menevä on pois suomenkielisten rahoista ja koulutuksesta. pakkoruotsinet kirjoitti:
"Minä maksan saman verran veroja kuin suomenkieliset ja silti saan vain neljänneksen omakielisestä palvelusta YLE:ltä verrattuna suomenkieliseen. Yksilöiden tasaveratisuuden nimissä se kuuluisi olla fifty-fifty."
Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla vain 5 % ruotsinkielistä ohjelmaa.
Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla ruotsinkielistä ohjelmaa vain sen verran, mitä tuolla 5 %:lla saa. Sillä ei saa edes sitä yhtä kanavaa vaan Svenska Ylen kustantaa pääasiassa suomenkieliset.
"Minä maksan veroni siinä missä muut mutta koulutusvaihtoehtoni ovat todella paljon suppeammat."
Koulutusvaihtoehtosi ovat yhtä hyvät, mutta aloituspaikkojen määrä on monikertainen, koska ruotsinkieliset saavat hakeutua myös suomenkielisille linjoille ja vievät näin paikkoja suomenkielisiltä.
Suomenkielisiin koulutuksiin pitäisi päästää vain suomenkielisiä, niin kuan kuin Suomessa on erikseen ruotsinkielistä koulutusta, paitsi jos jotain koulutusta ei ole ruotsiksi ollenkaan.
Ruotsinkielisiä on vain 5 %, joten koulutuspaikoista vain 5 % pitäisi olla ruotsinkielisille.
"Rautaako?" on hyvä esimerkki meille suomenruotsalaisten ajatusmaailmasta eli miten he väittävät aivan pokkana, että tasa-arvo on sitä, että ruotsinkielisille kuuluisi kaikesta 50 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 %.
Ruotsinkielisille kuuluu vain 5 % kaikesta tai se, mitä 5 %:n verorahoilla saadaan kustannettua. Kaikki tämän yli menevä on pois suomenkielisten rahoista ja koulutuksesta."Yhtä pätevä väite on, että koska ruotsinkieliset maksavat verotuloista vain noin 5 %, pitäisi Ylen ohjelmista olla vain 5 % ruotsinkielistä ohjelmaa." -- minä en ole tiennyt että verorahoilla on kielimerkintä. Niin miksi sitten niin monissa ruotsienemmistöisissä kunnissa sitten suomenkielisten palvelut saavat maksaa enemmän / nuppia kuin ruotsinkielisten? Miksi sitten meidän 5% verorahoista lähtee niin paljon Pohjois ja itäsuomeen? Miksi meidän verorahoilla rakenneta teitä Lappiin? --- Hyvin yksinkertaisesti siksi että olemme kaikki mukanan maksamassa että tämä maa pyörii ja että Lapissakin on paikillisilla tieverksotoa, että itäsuomen asukkailta voisi hidastaa pakkomuutto kotiseuduilta.
"Suomenkielisiin koulutuksiin pitäisi päästää vain suomenkielisiä, niin kuan kuin Suomessa on erikseen ruotsinkielistä koulutusta, paitsi jos jotain koulutusta ei ole ruotsiksi ollenkaan." Suomenkielisiin kolutuksiin hakeutui viime vuonna äidinkieleltään 300 opiskelijaa ja vastaavasti vähän yli 200 suomenkielistä ruotsinkielisiin koulutuksiin. Eli suhteessa koulutupaikkoihin suomenkieliset vähenivät ruotsinkielisten opiskelupaikat enemmän kuin ruotsinkieliset suomenkielisten. Mutta ei se meitä haittaa. Saavat suomenkieliset oikein hyvin opiskella ruotsinkielisessä paikassa jos haluavat.
"ruotsinkielisille kuuluisi kaikesta 50 %, vaikka ruotsinkielisiä on vain 5 %." onpa kumma väite. Emme tietenkään tällaista vaadi. Vaan että meillekin palvelut toimisivat. Se ei tarkoita että jokaisessa paikassa pitää olla kaikki tuplasti, vaan tarkoitta ihan semmoista yksinkertaista organisaatiota että keskitetään ruotisnkieliset palvelut yksiköihin että tietää mistä niitä löytää. Tai ettei sairaaloissa ole pakko sijoittaa yksi ruotsinkielinen potilas yhteen huoneeseen kun taas naapurihuoneeseen on toinen ruotsinkielinen potilas sijoitettu etteivät voi puhua keskenään. paljon infomateriallia voisi neuvoloissa sekä sairaaloissa hankkia Ruotsista tai kysyä muilta sairaaloilta jos heillä sitä on jo - kun sanoa että ei ole.- C.E.
"Yksilöiden tasaveratisuuden nimissä se kuuluisi olla fifty-fifty."
Mutta kun yksilöiden tasavertaisuutta ei sovelleta tähän, vaan kyse on positiivisesta oikeudesta, jossa tarve määritellään kieliryhmän koon mukaan, eli palvelun käyttäjien ja sen rahoitusosuuden mukaan. Muutenhan pitäisi olla myös saamen- ja somalinkielisiä ohjelmia yhtä paljon kuin suomenkielistä, kun hekin maksavat saman tv-luvan.
"Minä maksan veroni siinä missä muut mutta koulutusvaihtoehtoni ovat todella paljon suppeammat."
Ruotsissa varmaankin saat paremman vastineen rahallesi, ainakin kielen osalta. Minä sen sijaan en saisi, eli vähemmistöllä on vähemmistön asema. C.E. kirjoitti:
"Yksilöiden tasaveratisuuden nimissä se kuuluisi olla fifty-fifty."
Mutta kun yksilöiden tasavertaisuutta ei sovelleta tähän, vaan kyse on positiivisesta oikeudesta, jossa tarve määritellään kieliryhmän koon mukaan, eli palvelun käyttäjien ja sen rahoitusosuuden mukaan. Muutenhan pitäisi olla myös saamen- ja somalinkielisiä ohjelmia yhtä paljon kuin suomenkielistä, kun hekin maksavat saman tv-luvan.
"Minä maksan veroni siinä missä muut mutta koulutusvaihtoehtoni ovat todella paljon suppeammat."
Ruotsissa varmaankin saat paremman vastineen rahallesi, ainakin kielen osalta. Minä sen sijaan en saisi, eli vähemmistöllä on vähemmistön asema.Tietenkin on eri asia jos on saamen- tai somalinkielinen. Saame on kuitenkin yksi maan kielistä. Ja saamelaisalueilla yhdessä Pohjoismaisissa voisi minusta oikein hyvin olla yhteinen TV-kanava. Ihan noin käytännössä mitä tämä tarkoittaisi. Vähemmistönä olemme myös tottuneet siihen kuten C.E. kirjoitaakin ettei kaikkea saa osuudessa 50-50. Eikä ole tarvettakaan. Mutta olemme myös tottuneet siihen että joudumme maksamaan omasta kukkarostamme enemmän saamaan niitä palveluja jotka enemmistössä elävä ei edes uskoisi joutuvansa maksamaan. Yhden esimerkin: säätörahoja on jouduttu käyttämään tiettyjen vammaisryhmien kuntoutusta varten koska suomenkielinen kuntoutus on vienyt kaikki rahat vaikka osa kuuluisikin ruotsinkielisille tarkoitetuille kursseille.
Jo 60-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ruvettiin rakentamaan kaapeliverkkoja omilla rahoillamme että saisimme ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tästä syystä Pohjanmaan maakunta oli kauan maan "kaapeloiduin" alue missä myös lähetettiin paikallisTVtä. Ennen etelän suurkaupungit.
Koulutusvaihtoehdot ovat tietenkin suppeammat - koska ei ole mahdollista ylläpitää kaikkien alojen koulutusta täysin omalla kielellä, siksihän on lakitieteellisen sekä lääketieteellisen ruotsinkieliset koulutukset keskitetty Helsinkiin eikä ne linjat edes ole täysin ruotsinkieliset. Mutta sen verran että aisiasanaston saa ja pystyy sen työn tehdä ruotsiksikin.
Monet ruotsinkieliset opiskelijat hakeutuvatkin luonnollisesti Pohjoismaihin ei pelkästään Ruotsiin. Mutta usein kuitenkin halutaan opiskella Suomessa ruotsiksi, kotimaa on se verran tärkeä meillekin.- C.E.
twervig kirjoitti:
Tietenkin on eri asia jos on saamen- tai somalinkielinen. Saame on kuitenkin yksi maan kielistä. Ja saamelaisalueilla yhdessä Pohjoismaisissa voisi minusta oikein hyvin olla yhteinen TV-kanava. Ihan noin käytännössä mitä tämä tarkoittaisi. Vähemmistönä olemme myös tottuneet siihen kuten C.E. kirjoitaakin ettei kaikkea saa osuudessa 50-50. Eikä ole tarvettakaan. Mutta olemme myös tottuneet siihen että joudumme maksamaan omasta kukkarostamme enemmän saamaan niitä palveluja jotka enemmistössä elävä ei edes uskoisi joutuvansa maksamaan. Yhden esimerkin: säätörahoja on jouduttu käyttämään tiettyjen vammaisryhmien kuntoutusta varten koska suomenkielinen kuntoutus on vienyt kaikki rahat vaikka osa kuuluisikin ruotsinkielisille tarkoitetuille kursseille.
Jo 60-luvulla ruotsinkielisellä Pohjanmaalla ruvettiin rakentamaan kaapeliverkkoja omilla rahoillamme että saisimme ruotsinkielisiä TV-ohjelmia. Tästä syystä Pohjanmaan maakunta oli kauan maan "kaapeloiduin" alue missä myös lähetettiin paikallisTVtä. Ennen etelän suurkaupungit.
Koulutusvaihtoehdot ovat tietenkin suppeammat - koska ei ole mahdollista ylläpitää kaikkien alojen koulutusta täysin omalla kielellä, siksihän on lakitieteellisen sekä lääketieteellisen ruotsinkieliset koulutukset keskitetty Helsinkiin eikä ne linjat edes ole täysin ruotsinkieliset. Mutta sen verran että aisiasanaston saa ja pystyy sen työn tehdä ruotsiksikin.
Monet ruotsinkieliset opiskelijat hakeutuvatkin luonnollisesti Pohjoismaihin ei pelkästään Ruotsiin. Mutta usein kuitenkin halutaan opiskella Suomessa ruotsiksi, kotimaa on se verran tärkeä meillekin.Tietenkin yksilöiden vapausoidet ovat tärkeitä vähemmistöryhmästä riippumatta, mutta näiden muiden oikeuksien laajamittainen yhteismitallinen tarkoittaa käytännössä resurssien tulonsiirtoa enemmistöltä vähemmistölle. Eli ei voi olla oikein että suomenkieliset joutuvat pakkoruotsin lisäksi vielä maksamaan omakielisiä erityispalveluja suruille kovin laajasti, vaan vähemmistön pitäisi pystyä rahoittamaan palvelunsa omilla verotuloillaan.
Me enemmistö voimme käyttää ja hyödyntää näitä suuruuden mittakaavasta syntyviä synergia- ja tehokkuusetuja palveluissa. Lisäksi osa näistä palveluista on puhtaasti yksityisiä, joten kun suurimmassa osassa Suomea ei ole edes tarvetta ruotsinkieliseen palvelutarjontaan, niin tietenkin meidän palvelutarjontamme on kattavampi ja laajempi kuin pienillä rannikko-alueilla elävien surujen. - Sisu pastilli.
C.E. kirjoitti:
Tietenkin yksilöiden vapausoidet ovat tärkeitä vähemmistöryhmästä riippumatta, mutta näiden muiden oikeuksien laajamittainen yhteismitallinen tarkoittaa käytännössä resurssien tulonsiirtoa enemmistöltä vähemmistölle. Eli ei voi olla oikein että suomenkieliset joutuvat pakkoruotsin lisäksi vielä maksamaan omakielisiä erityispalveluja suruille kovin laajasti, vaan vähemmistön pitäisi pystyä rahoittamaan palvelunsa omilla verotuloillaan.
Me enemmistö voimme käyttää ja hyödyntää näitä suuruuden mittakaavasta syntyviä synergia- ja tehokkuusetuja palveluissa. Lisäksi osa näistä palveluista on puhtaasti yksityisiä, joten kun suurimmassa osassa Suomea ei ole edes tarvetta ruotsinkieliseen palvelutarjontaan, niin tietenkin meidän palvelutarjontamme on kattavampi ja laajempi kuin pienillä rannikko-alueilla elävien surujen.Pöhkö.
- hiiohoi..
Tollohan se taitaa (tai persu) olla joka enemmistönä tyytyy vapaaehtoisesti vähemmistön osaan!
- Laaki ja vainaa
Täällä taas tyhjäntasku surut aukoo päätään..! Tähän voi vaan todeta slogania mukailen " tavataan torilla siinä kepabkioskilla .. ;-) " Vit..un iideet..!
- Laittomuuksien tila
Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta 6.6.2003/424
"Valtion henkilöstön suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset
Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Yksikielisessä viranomaisessa edellytetään viranomaisen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Ei tää nyt oikein ole linjassa *LAIN* kanssa:
VAASAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ
"21 §
Kielitaitoluokat
Henkilöstöltä vaadittava kielitaito jaetaan kolmeen luokkaan:
I luokka suomen ja ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen hallitseminen
II luokka suomen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen hallitseminen
III luokka kyky ymmärtää ja käyttää suomen ja ruotsin kieltä
22 §
Kielitaitovaatimuksen määrääminen
Ellei tehtävän kielitaitovaatimusta ole erikseen säädetty tai määrätty, on se määrättävä ennen varsi-naista täyttömenettelyä samassa järjestyksessä kuin muutkin kelpoisuusehdot.
Työtehtävän sisältö ratkaisee vaadittavan kielitaidon tason, joka on määrättävä seuraavien pääperi-aatteiden mukaisesti:
1. johtavassa tai siihen rinnastettavassa asemassa olevilta ja ulkoisia asiakaspalvelutehtäviä hoitavilta vaaditaan kielitaitoluokan I mukainen kielitaito
..."
http://www.vaasa.fi/WebRoot/380444/Vaasa2010SubpageWithBanner.aspx?id=385023
.- C.E.
Siis tuo 6 § koskee valtion viranomaisia, kuntien kohdalla kielitaitovaatimuksista säädetään kuntalain perusteella, lukuunottamatta niitä virkoja, joissa kielitaitovaatimus tulee suoraan laista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
- pakkoruotsinet
C.E. kirjoitti:
Siis tuo 6 § koskee valtion viranomaisia, kuntien kohdalla kielitaitovaatimuksista säädetään kuntalain perusteella, lukuunottamatta niitä virkoja, joissa kielitaitovaatimus tulee suoraan laista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.
"kuntien kohdalla kielitaitovaatimuksista säädetään kuntalain perusteella"
Ei vaan kielilain perusteella.
Kuntalaki
50 §
Hallintosääntö
Kaksikielisen kunnan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset siitä, miten kunnassa annetaan palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin kuuluville asukkaille.
Kielilaki
3 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.
6 §
Yksi- ja kaksikielinen viranomainen
Tässä laissa tarkoitetaan:
2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.
10 §
Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa
Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.
Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta. - C.E.
pakkoruotsinet kirjoitti:
"kuntien kohdalla kielitaitovaatimuksista säädetään kuntalain perusteella"
Ei vaan kielilain perusteella.
Kuntalaki
50 §
Hallintosääntö
Kaksikielisen kunnan hallintosäännössä annetaan tarpeelliset määräykset siitä, miten kunnassa annetaan palvelut samanlaisin perustein eri kieliryhmiin kuuluville asukkaille.
Kielilaki
3 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.
6 §
Yksi- ja kaksikielinen viranomainen
Tässä laissa tarkoitetaan:
2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.
10 §
Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa
Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.
Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta.Voisit vähän jäsennellä ja tarkentaa omin sanoin vastaustasi, kun alkaa muistuttamaan ihan ankkiksen copy/pasteja.
Mikä ei ole linjassa lain kanssa?
Siis 5§ 1. mom. "Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä."
Kielipätevyysvaatimus koskee tiettyjä virkoja, joissa on erikseen määrätty kielitaidosta tai ns. julkisen vallan käyttöä, eli virkamiehiä hallintotehtävissä. Vain osa kaupungin työntekijöistä kuuluu näihin ryhmiin, eli he ovat tavallisia työntekijöitä, jolloin kaupunki voi itse päättää nämä kielivaatimukset. C.E. kirjoitti:
Voisit vähän jäsennellä ja tarkentaa omin sanoin vastaustasi, kun alkaa muistuttamaan ihan ankkiksen copy/pasteja.
Mikä ei ole linjassa lain kanssa?
Siis 5§ 1. mom. "Jos lailla tai lain nojalla ei säädetä kunnallisten viranomaisten henkilöstön kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, niitä voidaan asettaa kuntalain (365/1995) mukaisessa järjestyksessä."
Kielipätevyysvaatimus koskee tiettyjä virkoja, joissa on erikseen määrätty kielitaidosta tai ns. julkisen vallan käyttöä, eli virkamiehiä hallintotehtävissä. Vain osa kaupungin työntekijöistä kuuluu näihin ryhmiin, eli he ovat tavallisia työntekijöitä, jolloin kaupunki voi itse päättää nämä kielivaatimukset.Näin on!
työntekijän kohdalta katsotaan tilanteeseen ja tarpeeseen.
Vaikka sitten välillä miettii onko pomon kielitaito tärkeämpi kuin kentällä työskentelevällä, joka kuitenkin työpäivän aikana varmasti kohtaa enemmän ihmisiä joille tulisi puhu eri kieltä... :)
- pakkoruotsinet
Vaasassa on 25 % ruotsinkielisiä, joten tällöin ruotsin taitoa tulee vaatia Vaasan kaupungin viroissa vain 25 %:lta.
Pohjanmaalla on noin 50 % ruotsinkielisiä, joten tällöin ruotsin taitoa tulee vaatia kuntayhtymien kuten sairaanhoitopiirin viroissa vain 50 %:lta.
Suomen kieltä ei tarvitse koskea välttämättä samat vaatimukset, koska viranomaiset tarvitsevat yhteisen valtakunnallisen kommunikointikielen ja koska suomenkielisiä on 90 % ja kaikkialla Suomessa, on Suomessa yksi yhteinen kieli suomi.
Suomessa on vain 1 % sellaisia ihmisiä, jotka osaavat vain ruotsia.Tietenkin laitat omaa kieltäsi etuliuun ja eritysasemaan. Näyttä todella fennon ajattelutapaa- kun itse saan niin vähät muista.
Eläätte niin harhaassa ettei usko sitä mahdollisena.
Yhteinen kieli voisi olla engalnti niin ei olisi tarvetta kääntää yhtään mitään Brysselista tulleita papereita.- pakkoruotsinet
twervig kirjoitti:
Tietenkin laitat omaa kieltäsi etuliuun ja eritysasemaan. Näyttä todella fennon ajattelutapaa- kun itse saan niin vähät muista.
Eläätte niin harhaassa ettei usko sitä mahdollisena.
Yhteinen kieli voisi olla engalnti niin ei olisi tarvetta kääntää yhtään mitään Brysselista tulleita papereita."Yhteinen kieli voisi olla engalnti"
Vain pieni osa suomalaisista osaa englantia äidinkielen tasoisesti, kun suomea osaa äidinkielen tasoisesti noin 93 %, mutta englantikin on parempi vaihtoehto kuin ruotsi. Sinäkin osaat kirjoittaa suomeksi, mutta silti kanssasi pitäisi kirjoitella englanniksi, niinkö? - Siis.
pakkoruotsinet kirjoitti:
"Yhteinen kieli voisi olla engalnti"
Vain pieni osa suomalaisista osaa englantia äidinkielen tasoisesti, kun suomea osaa äidinkielen tasoisesti noin 93 %, mutta englantikin on parempi vaihtoehto kuin ruotsi. Sinäkin osaat kirjoittaa suomeksi, mutta silti kanssasi pitäisi kirjoitella englanniksi, niinkö?Lähes kaikki surut osaavat suomea riittävästi ja suurin osa mamuistakin.
Joten tuo suomen osaamisen luku on noin 98%. pakkoruotsinet kirjoitti:
"Yhteinen kieli voisi olla engalnti"
Vain pieni osa suomalaisista osaa englantia äidinkielen tasoisesti, kun suomea osaa äidinkielen tasoisesti noin 93 %, mutta englantikin on parempi vaihtoehto kuin ruotsi. Sinäkin osaat kirjoittaa suomeksi, mutta silti kanssasi pitäisi kirjoitella englanniksi, niinkö?Ellette englantia osaa niin siitä vaan opiskelemaan!
SIlloin kaikki ovat samalla tasolla eli kaikki puhuvat ei-äidinkieltä virallisissa asioissa sekä kaupoissa. Tämä siirto englanninkieliseksi maaksi edesauttauttaisi että pienet kielet lopulta kuolisivat, ei olisi enää pakko painaa kalliita koulukirjoja Suomessa kun niitä voi tuoda ulkomailta, kallis käänöstyö loppuisi ja rahaa voisi käyttää saairaaloihin sekä vanhusten hoidossa- C.E.
twervig kirjoitti:
Ellette englantia osaa niin siitä vaan opiskelemaan!
SIlloin kaikki ovat samalla tasolla eli kaikki puhuvat ei-äidinkieltä virallisissa asioissa sekä kaupoissa. Tämä siirto englanninkieliseksi maaksi edesauttauttaisi että pienet kielet lopulta kuolisivat, ei olisi enää pakko painaa kalliita koulukirjoja Suomessa kun niitä voi tuoda ulkomailta, kallis käänöstyö loppuisi ja rahaa voisi käyttää saairaaloihin sekä vanhusten hoidossa"SIlloin kaikki ovat samalla tasolla eli kaikki puhuvat ei-äidinkieltä virallisissa asioissa sekä kaupoissa."
Ei kaikki, vaan ainoastaan eri kieltä puhuvat. Muista että edustat vain viittä prosenttia, ja muun kielisten vähemmistöjen kanssa puhutaan jo muutenkin englantia. Sen sijaan 90 prosentin enemmistön suomenkieliset jatkavat tietenkin edelleen toimintaa suomella.
"Tämä siirto englanninkieliseksi maaksi edesauttauttaisi että pienet kielet lopulta kuolisivat, ei olisi enää pakko painaa kalliita koulukirjoja Suomessa kun niitä voi tuoda ulkomailta, kallis käänöstyö loppuisi ja rahaa voisi käyttää saairaaloihin sekä vanhusten hoidossa "
Suomessa pieniä kieliä ovat mm. suomenruotsi ja saame, sekä eräät muut vähemmistökielet. Näiden säilyminen on näiden omien puhujien varasssa, eikä sitä vastuuta voi ulkoistaa suomenkielisille.
Suomen kieli tulee kyllä säilymään, älä siitä murehdi.
- greels
"Asian voisikin kääntää toisin päin. Miksi vähemmistössä olevat eivät opiskele toista kieltä niin hyvin, että he pärjäisivät enemmistön kielellä?"
No ei kyllä voi. Ei Vaasassakaan toivottavasti rekrytoida sillä ajatuksella että asiakkaan lähtökohtaisesti on mukauduttava asiakaspalvelijan kielitaitoon, vaan kyllä kaksikielisellä alueella luonnollista on se että myös asiakaspalvelu hoituu kahdella kielellä. Se ei todellakaan ole mitään rasismia että työtehtäviin epäpätevät jätetään palkkaamatta, eikä myöskään ole meidän veronmaksajien etujen mukaista että tempputyöllistetään ihmisiä jotka eivät kelpaa työtehtävien hoitoon. - äidinkieli on suomi
Laki on laki ja turha sitä itkeä. Kaksikielisyyden muuttaminen vaatisi perustuslain muuttamisen ja se ei tapahdu helposti. Kielivaatimukset ovat eivätkä helpolla häviä.
Maailmaa realistisesti havainnoiva ymmärtää että pakkoruotsi on itseasiassa suomenkielisten etujen mukaista.- Huom!
Jos et satu vieläkään tietämään, niin perustuslaki ei puhu MITÄÄN maamme kaksikielisyydestä. Ei virallisesti eikä muutenkaan.
Perustuslaissa on VAIN mainittu ruotsin kansalliskieli-status ja velvollisuus järjestää peruspalvelut omalla äidinkielellä.
RKP ja tietyt suomalaissvekot ovat vain TULKINNEET perustuslakia niin, että maa olisi muka virallisesti kaksikielinen.
Kaksikielisyyttä pitävät käytännössä yllä VAIN kielilait, joita on helppo muuttaa. - C.E.
"Kaksikielisyyden muuttaminen vaatisi perustuslain muuttamisen ja se ei tapahdu helposti. Kielivaatimukset ovat eivätkä helpolla häviä"
Kielilain muuttaminen ei edes vaadi Perustuslain muutosta, vaan riittää että Perustuslain sisällölliset kielellisten oikeuksien vaatimukset täytetään muulla tavoin uudistetussa laissa.
"Maailmaa realistisesti havainnoiva ymmärtää että pakkoruotsi on itseasiassa suomenkielisten etujen mukaista. "
Minusta pakko- ja virkamiesruotsit ovat lähinnä ruotsinkielisten etujen mukaan ajettuja, sillä jos ruotsi olisi niin tärkeä kieli, sitä luettaisiin muutenkin ja jos ei ole, niin silloin suomenkieliset voisivat käyttää nämä kieltenopiskeluresurssit muun kielen opiskeluun tai jonkin muun asian.
- kysyttävää?
Suomen ja ruotsin kieli
Säädösvalmistelijaa sitovat perustuslain 17 §:n seuraavat kielisäännökset. Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Jokaisella on viranomaisen kanssa asioidessaan oikeus käyttää omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada tarvittavat asiakirjat tällä kielellä. Julkisen vallan on myös huolehdittava maan suomenkielisen ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista. Tämä merkitsee, että valtion ja kuntien on huolehdittava esim. sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutus- ja muista sivistyspalveluista sekä niiden tiedonvälityksestä.
Edellä mainittuja PERUSTUSLAISSA säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia TÄSMENNETÄÄN ennen kaikkea kielilaissa.
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Kielisaannoksetsaadosvalmistelussa
PERUSTUSLAKIA TÄSMENNETÄÄN (annetaan tarkempia määräyksiä) ennenkaikkea KIELILAISSA.- C.E.
"PERUSTUSLAKIA TÄSMENNETÄÄN (annetaan tarkempia määräyksiä) ennenkaikkea KIELILAISSA. "
Perustuslakia EI KOSKAAN täsmennetä normaalissa alemmassa normissa ja tuossa lainauksessa ei edes väitetä sellaista vaan ainoastaan puhutaan siinä olevista kielellisistä oikeuksista, joiden rajoissa on tehty kielilaki. Kielilaki on tietenkin erillisen poliittisen lainsäädäntöprosessin tuote.
Etkö osaa edes lainata oikein?
Perustuslailla on tässä kaksi roolia, eli se on ulkoinen rajoite muulle lainsäädäntövallalle ja toisaalta se on sisäinen rajoite, eli siinä kerrotaan mitä tekijöitä eli oikeuksia tulee huomioida uutta lakia säädettäessä.
Mutta nämä oikeudet eivät edellytä nykyistä kielilakia, eikä niiden huomioiminen tarkoita että Perustuslakia täsmennetään.
- kysymyksiä?
Suora lainaus oikeusministeriön sivulta:
"Edellä mainittuja perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa."
http://www.om.fi/Etusivu/Perussaannoksia/Kielilaki/Kielisaannoksetsaadosvalmistelussa- C.E.
""Edellä mainittuja perustuslaissa säädettyjä kielellisiä oikeuksia ja velvollisuuksia täsmennetään ennen kaikkea kielilaissa.""
Niinhän se onkin, eli on tehty yksi tulkinta Perustuslain sisällöllisistä vaatimuksista, kun on tehty poliittisista syistä erikseen kielilaki.
vrt.
"PERUSTUSLAKIA TÄSMENNETÄÄN (annetaan tarkempia määräyksiä) ennenkaikkea KIELILAISSA. "
Tämä on täysin väärin, sillä se tarkoittaisi että Perustuslakia lakina voisi ohjata ja tarkentaa alemmilla normeilla kuten normaalia lakia. Niin ei voi tehdä, Perustuslaki on ankkuri muulle lainsäädännölle, se on erillinen ylin laki joka määrittelee itse itsensä, sitä ei voi täsmentää alemmalla normilla.
- kysymyksiä?
Suora lainaus oikeusministeriön sivuilta:
"Perustuslain mukaan suomi ja ruotsi ovat maamme kansalliskieliä, joita ihmisillä on oikeus käyttää valtion ja kaksikielisten kunnallisten viranomaisten kanssa asioidessaan. Tämä perusoikeus taataan perustuslaissa.
Kielilaki kertoo sen, miten nämä kielelliset oikeudet käytännössä toteutuvat. Lain tavoitteena on turvata suomen- ja ruotsinkieliseen väestöön kuuluville mahdollisuus elää täysipainoista elämää omalla kielellään."
http://www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Esitteet/Kielilaki
Kielilaki kertoo KÄYTÄNNÖSSÄ miten kielelliset PERUSOIKEUDET hoidetaan käytännössä. Veetuttaako taas ?- C.E.
"Kielilaki kertoo KÄYTÄNNÖSSÄ miten kielelliset PERUSOIKEUDET hoidetaan käytännössä. Veetuttaako taas ?"
Ei, se lähinnä veetuttaa kun aletaan vääristelemään juridiikkaa.
Lakien mukaan mennään ja toimitaan, ja sitten kun lait muuttuvat niin mennään niiden lakien mukaan.
Kielilaki kertoo muuten oikeastaan vain yhden lainsäätäjän tulkinnan kuinka ne kielelliset oikeudet tulee hoitaa, mutta sitä lakia voidaan muuttaa varsin paljon ilman että Perustuslaki vaikuttaisi asiaan mitenkään.
Sinun kytköksesi siihen, että Perustuslaki edellyttää juuri nykyisenkaltaista kielilakia on myös väärä, riittää että nämä Perustuslain kielelliset oikeudet järjestetään riittävällä tasolla. Tulkinnan tästä lain Perustuslain mukaisuudesta tekee Perustuslakivaliokunta.
- kysymyksiä?
"Kielilaki kertoo muuten oikeastaan vain yhden lainsäätäjän tulkinnan"
Montako lainsäätäjää sinun mielestäsi Suomessa on?
"Ylimpänä säädöksenä kaikkea opetusta koskee perustuslaki, jonka 11 § määrittää uskonnon ja omantunnon vapauden. Muut säädökset, kuten perusopetuslaki, ovat alemman asteisia täsmennyksiä, jotka eivät voi muuttaa perustuslain määräyksiä."
http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_elamankatsomustieto/elamankatsomustietoa_perusopetuksen_alaluokille/elamankatsomustieto_oppiaineena/opetusta_saatelevia_lainkohtia.
Ja taas perustuslakia täsmennetään alemmalla normistolla, esimerkkinä perusopetuslaki! Miten se taas näin menee?- C.E.
"Montako lainsäätäjää sinun mielestäsi Suomessa on?"
Lainsäätäjät ovat poliittisesti valittuja, eli ne vaihtuvat määrävuosin, samoin vaihtuu ja muuttuu nekin asiat joita he pitävät tärkeinä. Etkö tiennyt tätä?
"Ylimpänä säädöksenä kaikkea opetusta koskee perustuslaki, jonka 11 § määrittää uskonnon ja omantunnon vapauden. Muut säädökset, kuten perusopetuslaki, ovat alemman asteisia täsmennyksiä, jotka eivät voi muuttaa perustuslain määräyksiä."
Väärin muotoiltu, Perustuslakia ei voi täsmentää edelleenkään. Perustuslain vaatimuksia ne tietenkin voivat täsmentää ja noudattaa, mutteivat koskaan itse Perustuslakia.
Tosin on tietenkin normipoikkeuksia jotka ovat hyvin lähellä Perustuslain täsmennystä, ja ne liittyvät valtiontalouteen ja eduskunnan toimintaan, esim. Eduskunnan Työjärjestys.
"Ja taas perustuslakia täsmennetään alemmalla normistolla, esimerkkinä perusopetuslaki! Miten se taas näin menee? "
Ei menekään, tuo on vain huonosti kirjoitettu yleiskielinen opetushallituksen ohje. Oikein olisi sanoa, että Perustuslain vaatimukset huomioidaan alemman tason normistoa säädettäessä.
Esitä mielipiteesi ja perustele jos olet jostain erimieltä, et voi ulkoistaa mielipidettäsi näillä copy/paste-lainauksille.
Siis väite, väitteen tarkennus ja rajaus ja sitten perustelu.
Ei niin että ensin copy/paste ja sitten epämääräinen kannanotto siihen liittyen.
- kysymyksiä?
"Ylimpänä säädöksenä kaikkea opetusta koskee perustuslaki, jonka 11 § määrittää uskonnon ja omantunnon vapauden. Muut säädökset, kuten perusopetuslaki, ovat alemman asteisia täsmennyksiä, jotka eivät voi muuttaa perustuslain määräyksiä."
Väärin muotoiltu, Perustuslakia ei voi täsmentää edelleenkään. Perustuslain vaatimuksia ne tietenkin voivat täsmentää ja noudattaa, mutteivat koskaan itse Perustuslakia.
-Mitä on eroa on perustuslailla ja perustuslain vaatimuksilla? - C.E.
"-Mitä on eroa on perustuslailla ja perustuslain vaatimuksilla? "
Se että toinen liittyy koko normiin ja sen tulkintaan, ja toisessa vain noudatetaan siinä annettuja vaatimuksia.
Siis taustalla on se, että normihierarkia tavallaan "katkeaa" tässä lain ja Perustuslain välissä.
Perustuslaki on normina itsenäinen ja riippumaton, sen sijaan jos laista annetaan asetus, niin lakia ja sen vaatimuksia tulkitaan kokonaisuutena näiden alempien normien kautta.
Nämä alemmat normit aihettuvat siis sitovuutta ylemmän normin tulkintaan, sen sijaan Perustuslain vaatimusten mukaan säädetty laki ei vaikuta PL:n asemaan edes tulkinnallisesti, vaan PL:a tulkitaan edelleen täysin itsenäisesti omana erillisenä lakinaan.
Näin pähkinänkuoressa tiivistetysti. - satusetä....
"-Mitä on eroa on perustuslailla ja perustuslain vaatimuksilla? "
Löytyykö Finlexistä sekä perustuslaki että perustuslain vaatimukset? - aito pohjalainen
Lähtökohtana voisi pohtia, että miksi hakea työpaikkoja, joihin ei ole edellytystä.
Vaasa on kaksikielinen kaupunki ja on selvää, että palvelualoilla edellytetään kaksikielisyyttä ja jokainen yrittäjä haluaa tehdä kauppaa kaikkien kanssa ei vain osalle väestöä. Jos ei kieliä osaa, niin sitten hakee sellaisia tehtäviä, joissa pärjää sillä mitä osaa. Mitä tuota täällä urputtaa tai hakee sääliä. Jos taas haluaa juuri näihin paikkohin, niin eiku opiskelemaan kieliä. En ole vielä kuullut, että kielten osaamisesta olisi haittaa, mutta niiden osaamisen puutteesta olen kyllä kovasti kuullut.
Vaasa on muuten todella hieno kaupunki etenkin kesäaikana.
Ja kansainvälisyys näkyy aidosti. Ei siis mikään junttikylä.
Tervetuloa Vaasaan!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
57-vuotiads muka liian vanha töihin?
On tämä sairas maailma. Mihin yli 55-vuotiaat sitten muka enää kelpaavat? Hidasta itsemurhaa tekemään, kun eläkkeelle ei3203751Haluatteko miellyttää kumppaninne silmää?
Entä muita aisteja? Mitä olette valmiita tekemään sen eteen että kumppani näkisi teissä kunnioitettavan yksilön? Olette2702155By the way, olet
mielessäni. Olet minulle tärkeä, niin suunnattoman tärkeä. En kestäisi sitä jos sinulle tapahtuisi jotain. Surullani ei1091505J-miehelle toivon
Hyvää yötä. Voisiko nykyistä tilannetta uhmaten vielä pienintäkään toivetta olla, päästä kainaloosi joskus lepääämään.851373Onko kaivattunne suosittu?
Onko teillä paljon kilpailijoita? Mies valitettavasti näyttää olevan paljonkin naisten suosiossa :(931358Täytyi haukkuu sut lyttyyn
En haluu tuntee rakkautta sua kohtaan enää ja haluun unohtaa sut mut sit tulee kuiteki paha olo kun haluis vaan oikeesti611227- 591208
Kylpyläsaaren Lomakylän kahvilaravintola
Kävimme syömässä Kylpyläsaaressa. "Naudanliha burgeri" maksoi 18,90 euroa ja lisäksi limsa 4,50 euroa. Annoksen hinnaks491048Onkohan sulla enää tunteita
kun nähdään seuraavan kerran? Niin hyvä fiilis on ollut viime aikoina, että se on nyt pahin pelkoni. Oletkohan unohtanut361044Etkö ymmärrä että olen turhautunut
kun ei etene. Auttaisit rakas vai onko kaikki vain kuvitelmiani omassa päässäni?65924