Vapaa kuvaus

Aloituksia

44

Kommenttia

753

  1. Suomen presidentti matkustaa siis Venäjälle keskustelemaan Ukrainan kriisin lopettamisesta. Ei sellaista ole aikaisemmin tapahtunut. Ainakaan minun tiedossani ei ole vastaavaa Suomen historiassa. Vai onko jollakin muulla? Jos on niin antaa tulla.

    Tiedossani ei ole, että Kekkonen tai Koivisto olisivat presidenttikausinaan käynyt neuvotteluja tai toimineet välittäjinä Afganistanin sodan lopettamiseksi. Ei Kekkonen myöskään ollut mitenkään aktiivinen Vietnamin sodan loppuun saattamiseksi.

    Joten voidaan syystä sanoa, että olemme näkemässä aivan uudenlaisen Suomen ilmentymän.
  2. On todella ikävää jos keskustelua ei syntynyt. haluan itse käynnistää hedelmällisen keskustelun omalla vastauksella.

    Ensimmäinen seikka, joka tässä panee silmään on, että rahan säästämisessä olisi kyse rahan himosta ja ahneudesta. Mitä? Eikö säästäminen ole kristillistä? Pitäisikö ihmisen tuhlata kaikki rahat menemään säästämättä mitään pahan päivän varalle?

    Siltä lähtökohdalta tarkasteltuna, että säästäminen on sallittua ja jopa suotavaa, olisi hyvä lähteä sitten selvittämään, mistä säästää. No, tietenkin sellaisesta, joka muodostuu ylimääräisistä menoista.

    Seuraavaa punnittava asia on ylimääräisen menon erittely välttämättömästä menoerästä. Mistä sellaisesta maksan, mikä ei ole minulle tarpeen, vaan turhaa? Vastaus riippuu arvoista.

    Tältä kannalta katsottuna on luonnollista erota vaikkapa kirkosta, jonka oppeihin ei usko, jolloin kirkollisveron maksaminen muodostaa ylimääräisen menoerän. On syytä korostaa, että kirkollisveron pakollisuus aiheuttaa tällaisen ratkaisun.

    En kuulu itse kirkkoon, mutta voin mainita esimerkkinä yhdistyksen jäsenmaksun. Kuulun tällä hetkellä yhteen maanpuolustusjärjestöön ja maksan jäsenmaksuna 20€/v. Teen näin niin kauan kun tunnen mielenkiintoa kyseisen järjestön ajamia asioita kohtaan. Jos koen joskus ettei järjestöön kuuluminen ole enää mielekästä, niin silloin luonnollisesti eroan siitä ja säästän siten jokavuotisessa jäsenmaksusta 20€.

    Sama pätee myös uskonnollisen yhdyskunnan suhteen. Ihminen eroaa uskonnollisesta yhdyskunnasta siinä vaiheessa, kun ei koe siihen kuulumista mielekkääksi.

    On mielenkiintoista, että Luterilainen kirkko haluaa sitoa maksun jäsenyyteen kuuluvaksi pakoksi. Yleensä uskonnottomat yhdistykset sitovat ihmisen jäsenyyden jäsenmaksuun, kun taas uskonnolliset yhteisö eivät ole tehneet jäsenmaksua pakolliseksi. Muissa kirkoissa rahalahjoitukset ovat vapaaehtoisia. Sen sijaan Luterilaisessa ja Ortodoksisessa kirkoissa maksu on pakollista, josta vapautuu ainoastaan eroamalla kyseisten kirkkojen jäsenyydestä.

    Jos Luterilainen kirkko haluaa määrätä pakollisen jäsenmaksun, niin minusta sillä on siihen oikeus, mutta sen ei pitäisi tapahtua valtiovallan avulla verottamalla.

    Näin ollen on johdonmukaista että sellainen, joka ei usko luterilaiseen oppiin, että sellainen eroaa kirkosta, jolloin säästää omalta osalta ylimääräisestä menoerästä.
  3. Tiedätkö, mitä kunnioitus tarkoittaa? Se tarkoittaa jonkin asian tai henkilön nauttimaa arvostusta ja arvoantoa. Jos venäjä siis haluaa maailman arvostavan sitä kunniallisena valtiona, niin se saadaan noudattamalla kansainvälisiä sopimuksia, eikä ohjuksia kehittämällä. Tällä hetkellä Venäjää ei voida kunnioittaa, koska liittää itsenäisten valtioitten alueita itseensä ja lietsoo sisäistä levottomuutta naapurivalioissa.

    Joten jonkin asetyypin valmistamisen osaaminen ei ole sopiva syy kunnioittaa venäjää.
  4. Olipa hätä tai ei, niin talvi- ja jatkosodista voisi todeta seuraavat tosiasiat:

    Talvisota: Syttyi 30.11.1939 talven kynnyksellä. Puna-armeijan piti ehtiä Helsinkiin kahdessa viikossa, jotta maailman mielenkiinto ja auttamishalu ei olisi herännyt.

    Puna-armeijan etenemistä haitasi seuraavat tekijät:

    1) Kova talvi, -40C pakkaset ja lumi.

    2) Tiedustelutulosten heikko käyttö. Vihollisella oli tarkat tiedot Suomen maastosta ja teistä ym., mutta jostain syystä niistä ei olut hyötyä. (Puna-armeijan marssiopas Suomeen)

    Sota siis pitkittyi lähinnä sääolosuhteitten vuoksi. Kun puna-armeija sitten sai lopulta murrettua Mannerheim-linjan maaliskuussa, niin silloin länsimaissa käytiin jo vakavaa keskustelua Suomen auttamisesta. Stalin ei halunnut ottaa sitä riskiä, että olisi joutunut vastakkain länsiliittoutuneitten kanssa. Siksi rauha.

    Välirauhan aikana Molotov kävi marraskuussa Saksassa vaatimassa oikeuta panna etupiirisopimus täytäntöön Suomen kohdalla. Hitler ei suostunut siihen.

    Jatkosota: Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon 22.6.1941. Suomi totesi olevansa jälleen sotatilassa 25.6. Neuvostoliiton ilmavoimien Suomeen kohdistamien ilmahyökkäysten seurauksena.

    Sota kesti Suomen osalta kolme vuotta. Alussa puna-armeijasta ei ollut varsinaista uhkaa Suomelle, koska puna-armeijan voimavarat oli suunnattava Saksaa vastaan.

    V.1944 NL ryhtyi Normandian maihinnousun suojassa hyökätä Suomeen ja valloittaa se. Suomella oli silloin parempi aseistus kuin talvisodassa ja sai myös sotilaallista apua Saksalta. Saksasta tuli sotilaita ja ilmavoimat pommikoneineen ym. ja aseita. Saksan apu pysäytti puna-armeijan etenemisen Ihantalaa edemmäksi. Joten yksin ei olisi selvitty.

    Näin ollen nimimerkin " Ei hätää" argumentit kääntyy esittäjää vastaan. Sekä talvisota että jatkosota osoittavat että Suomi itse asiassa tarvitsisi vahvan liittolaisen omaksi turvaksi. Sillä emme voi jatkossa luottaa hyvään tuuriin siten, että meillä tulisi olemaan yhtä hyvä onni kuin menneisyydessä.