Vapaa kuvaus

Aloituksia

289

Kommenttia

696

  1. Ol niinku iha perus duunipäivä, kundilla nimi Jantsu. Se skulas Kampis kahvilas, jakso just ja just painaa. Mut sisäl fiilis oli et koko aika vaa oottaa jotain – frendii, lomaa, jotain fiilistä mikä ei koskaan tuu.

    Yks päivä ku sato ja kaikki oli muutenki ihan säbässä, Jantsu näki kadul yhen vanhan jäbän istuu rauhassa, hörppii lattea ja tsiigaa maailmaa ku ois leffas. Ei kännyy, ei kiiret, pelkkä chillaus.

    Jantsu meni frendille:
    "Bro, tsiigaa tota gubee, se vaikuttaa siltä et se ois jossain zen-moodis."
    Frendi naurahti:
    "Ehkä se vaan tajuu et mesta mihin se duunaa kaiken aikaa duunaa päässää on jo tääl."

    Jantsuu alko sekoiluttaa.
    "Ehkä tää spotti, tää sekka, tää fiilis – tää on se juttu. Ehkä ei tarvii oottaa mitään. Ehkä NYT on aina."
    "Ja missä mä oon? Tässä. Ja tää täsä on aina."

    Siit lähti. Jantsu alko elää. Ei enää skarppaus huomiseen, ei flashbackei menneist. Se otti kahvii, hengas, jutteli jengille, fiilisteli jokast hetkee. Duuni pysy samana, mut meininki vaihtui.

    Nykyään jengi sanoo Jantsust:
    "Se kundi elää täysil – mut ei mitenkää överiks. Se vaan niinku ON."

    Ja jos sä kysyt silt et mis se duunaa, se vastaa hymyil:
    "Tässä, bro. Tässä ja ny. Sama mesta, ikuinen spot."
  2. Toi Rainbow 40 on paras valinta - tosin täysin mauton, mutta se kostuttaa ja rasvoittaa leipää tarpeeksi. Kalliimmissa terveystuotteissa on monesti enemmän kovaa rasvaa ja hinta on usein nelinkertainen. Rainbow 40 S- Marketissa lähellä sinua, vain 1,25 €.

    Tietoisuus lokalisoi itsensä meihin
    Tietoisuus on rajaton. Se ei synny mistään, eikä pääty mihinkään. Se ei ole aika-avaruudessa, vaan aika ja avaruus syntyvät siinä. Silti meistä tuntuu, että olemme yksittäisiä olentoja, jotka elävät erillisissä kehoissa ja katsovat maailmaa silmien takaa. Mistä tämä kokemus syntyy?

    Se syntyy siitä, että tietoisuus lokalisoi itsensä – se ottaa yksilöllisen muodon. Mutta tämä lokalisaatio ei koskaan riko tietoisuuden rajattomuutta. Aivan kuten aurinko voi heijastua tuhansiin vesipisaroihin ilman että se itse pirstoutuu, samoin tietoisuus voi näyttäytyä monissa muodoissa ilman että se lakkaa olemasta yksi ja sama.

    Henkilökohtainen minuus: tietoisuuden peili
    Kun tietoisuus ilmenee yksilöllisenä kokemuksena – "minuna", joka kokee tämän elämän – se ei ole rajoittunut, vaan vain näyttää rajoittuneelta. Tietoisuus käyttää kehoa ja mieltä ikään kuin peilinä, jonka kautta se tarkastelee itseään tietyssä muodossa. Tämä on kuin aalto meressä, joka hetkeksi luulee olevansa erillinen – kunnes huomaa olevansa itse meri.

    Meidän kokemuksemme "minuudesta", "tässä olemisesta", ei ole virheellinen, vaan se on osa tietoisuuden leikkiä. Tietoisuus ei ole eksynyt meihin – se on valinnut paikallisen näkökulman, mutta ei koskaan kadottanut itseään siihen.

    Miksi tietoisuus lokalisoituu?
    Ei-dualistisen näkemyksen mukaan tietoisuus ei tarvitse syytä ollakseen – eikä syytä ottaakseen muodon. Mutta jos haluamme käyttää kieltä, voimme sanoa, että tietoisuus ottaa muodon tunteakseen itsensä muodossa. Se tulee "sinuksi", "minuksi", mutta ei koskaan lakkaa olemasta se, mitä se on: ääretön, muodon tuolla puolen oleva läsnäolo.

    Tämä lokalisaatio ei ole rajoitus – se on luova ilmaisu. Se on rakkauden teko, jossa rajaton ottaa rajallisen muodon ilman, että mikään todella rajoittuu. Ja kun muoto tunnistaa itsessään tietoisuuden, tapahtuu oivallus: Minä en ole tämä keho–mieli, vaan tietoisuus, joka ilmenee sen kautta.

    Tietoisuus meissä, me tietoisuudessa
    On totta sanoa, että tietoisuus ilmenee meissä – ja yhtä totta on sanoa, että me ilmennymme tietoisuudessa. Molemmat ovat totta eri näkökulmista. Mutta kun mennään syvemmälle, käy ilmi, että ei ole "meitä" ja "sitä" – on vain yksi, joka ilmenee monina. Yksi tietoisuus, joka näyttelee kaikkia rooleja, puhuu kaikilla äänillä, katsoo kaikilla silmillä.
  3. Tietoisuus ei synny aivoissa – vaan kaikki on tietoisuutta
    Meille on opetettu, että tietoisuus on jotakin, joka syntyy aivojen monimutkaisesta sähkökemiallisesta toiminnasta – kuin savu palavasta puusta. Tätä näkemystä kutsutaan materialistiseksi tai fyysiseksi paradigmaksi, ja se hallitsee edelleen modernia tiedettä ja kulttuuria. Mutta entä jos kaikki on päinvastoin? Entä jos tietoisuus ei ole aineen tuote, vaan aine, aika ja tila ovat tietoisuuden ilmentymiä? Entä jos tietoisuus ei ole jotakin, mitä meillä on, vaan se mitä me syvimmiltämme olemme?

    Kuka kokee kokemuksen?
    Tarkastellaan hetki kokemusmaailmaamme. Kaikki mitä tunnemme – näkö, ääni, ajatus, tunteet – ilmenee tietoisuudessa. Emme ole koskaan kokeneet maailmaa tietoisuuden ulkopuolella. Emme voi edes kuvitella kokemusta, joka ei tapahdu tietoisuudessa. Jokainen hetki on tietoisuuden ilmenemistä. Eikä tietoisuutta voida paikantaa aikaan tai paikkaan – se on rajaton.

    Kun sanomme "minä olen tietoinen", emme viittaa kehoon tai mieleen. Olemme tietoisia kehosta, tietoisia mielestä. Mutta se, mikä on tietoinen, ei itse ole objekti – sitä ei voida nähdä, kuulla tai mitata. Tietoisuus on täysin läsnä, mutta täysin näkymätön – kuin valkokangas, jolle elokuva heijastuu, mutta joka ei itse koskaan muutu.

    Aivot: ikkuna, ei lähde
    Aivot voidaan nähdä eräänlaisena ikkunana, jonka kautta tietoisuus heijastaa kokemuksia itselleen – ei tietoisuuden lähteenä. Aivan kuten televisio ei tuota lähetyssignaalia, vaan vastaanottaa ja tulkitsee sen, aivotkin ovat väline, eivät alkuperä. Kun televisio menee rikki, ohjelma ei katoa maailmasta – se ei vain enää näy siinä laitteessa. Samoin, kun aivot vaurioituvat, tietoisuus ei katoa, vaikka sen ilmentymä voi muuttua.

    Tämä ei ole pelkästään filosofinen spekulaatio, vaan todellisuutemme ydin. Tietoisuus on oma ensikäden kokemuksemme. Se ei ole jotakin, mitä voimme objektiivisesti tarkkailla, koska se on itse se, joka tarkkailee. Siksi emme voi milloinkaan paikallistaa tietoisuutta jossakin – koska missä ja milloin tapahtuvat tietoisuudessa.

    Kaikki on tietoisuutta
    Kun sanomme "kaikki on tietoisuutta", tarkoitamme, että kaikki ilmiöt – keho, maailma, aika, avaruus – ovat tietoisuuden ilmentymiä. Ne eivät ole erillisiä tietoisuudesta, vaan ilmenevät siinä ja siitä, aivan kuten aallot ilmenevät meressä. Aalto ei ole erillinen meren liike, vaan on itse merta.

    Sama pätee "minään". Se, mitä todella olemme, ei ole rajallinen yksilö, vaan rajaton tietoisuus, joka ottaa yksilöllisen kokemuksen muodon – kuten unennäkijä unessa. Kun ymmärrämme tämän, emme enää koe itseämme erillisenä havaitsijana maailmassa, vaan maailmana, joka havaitaan tietoisuudessa.

    Lopuksi
    Tietoisuus ei synny aivoissa. Tietoisuus on perusta, josta kaikki kokemukset nousevat ja johon kaikki palaavat. Se on pysyvää, hiljaista, tietoista läsnäoloa – läsnä juuri nyt. Kun tunnistamme sen, mitä todella olemme, emme löydä kehoa tai mieltä, vaan ajattoman, paikattoman tietoisuuden, joka on jo täydellinen, vapaa ja ehjä.

    Tämä oivallus ei ole uskomus. Se on suora kokemus. Ja se odottaa vain, että katsot sisäänpäin – lempeästi, avoimesti – ja tunnistat: Minä en ole tietoisuuden sisältö, vaan itse tietoisuus.
  4. Englannin rugbyliigan (Super League) yleisömäärät ovat vaihdelleet vuosien 2000–2025 aikana useiden tekijöiden, kuten stadionkapasiteetin, seurojen menestyksen, markkinoinnin ja ulkoisten tapahtumien, kuten COVID-19-pandemian, seurauksena.

    Yleisömäärien kehitys 2000–2025
    2000–2008: Tänä aikana Super League koki tasaista kasvua. Vuonna 2008 saavutettiin ennätys, kun kauden kokonaisyleisömäärä oli 1 674 809 ja keskiarvo 10 338 katsojaa per ottelu.

    2009–2019: Yleisömäärät pysyivät suhteellisen vakaina, vaikka vuosittaiset vaihtelut olivatkin pieniä. Esimerkiksi vuonna 2018 keskiarvo oli 15 260 katsojaa per ottelu.

    2020–2021: COVID-19-pandemia vaikutti merkittävästi yleisömääriin. Vuonna 2020 ottelut pelattiin pääosin ilman yleisöä, ja vuonna 2021 keskiarvo oli 11 641 katsojaa per ottelu.


    2022–2023: Paluu normaalimpaan tilanteeseen toi mukanaan yleisömäärien nousun. Vuonna 2023 kokonaisyleisömäärä oli 1 446 052 ja keskiarvo 9 270 katsojaa per ottelu, mikä oli paras keskiarvo sitten vuoden 2012.
    Super League

    2024–2025: Yleisömäärät jatkoivat kasvuaan. Vuonna 2024 kauden avauskierroksen kokonaisyleisömäärä oli 76 752, ja vuonna 2025 kahden ensimmäisen kierroksen yhteisyleisömäärä oli 131 428, mikä oli korkein sitten vuoden 2008.

    Grand Final -otteluiden yleisömäärät
    Super Leaguen kauden huipentava Grand Final on perinteisesti houkutellut suuria yleisömääriä:

    2015: Ennätysyleisö 73 512 katsojaa.


    2024: 68 173 katsojaa, korkein sitten vuoden 2017.

    Magic Weekend -tapahtuman yleisömäärät
    Magic Weekend, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa paikassa yhden viikonlopun aikana, on myös ollut suosittu tapahtuma:


    2016: Ennätysyleisö 68 276 katsojaa.

    2024: 53 103 katsojaa, mikä oli alhaisin osallistujamäärä tapahtuman historiassa.

    Yhteenveto
    Vuodesta 2000 vuoteen 2025 Super League on kokenut sekä nousuja että laskuja yleisömäärissä. Erityisesti pandemia-aika aiheutti merkittävän notkahduksen, mutta viime vuosina yleisömäärät ovat jälleen kasvaneet, osittain uusien markkinointistrategioiden ja tapahtumien ansiosta.


    Paljonko Salfordin katsojamäärät?



    Salford Red Devilsin katsojamäärät ovat vaihdelleet vuosien varrella, ja erityisesti viimeisimmät kaudet ovat tuoneet muutoksia yleisömääriin.

    Katsojamäärät kausilla 2023–2024
    2023: Salford Red Devilsin kotiotteluiden keskimääräinen yleisömäärä oli 5 383 katsojaa. Korkein yksittäinen kotiottelun yleisömäärä oli 7 854 ja matalin 3 836.

    2024: Keskimääräinen yleisömäärä laski hieman 4 645 katsojaan. Korkein kotiottelun yleisömäärä oli 10 867 (playoff-ottelu Leigh Leopardsia vastaan), mutta tätä ei laskettu kauden keskiarvoon. Matalin yleisömäärä oli 2 843 katsojaa.


    Pitkän aikavälin kehitys
    Salfordin katsojamäärät ovat pysyneet melko maltillisina viime vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi vuonna 2019 keskiarvo oli 3 676 katsojaa. Pandemia-aikana 2020–2021 yleisömäärät laskivat merkittävästi, mutta vuoden 2022 jälkeen on nähty nousua, erityisesti tärkeissä otteluissa.


    Yhteenveto
    Vaikka Salford Red Devilsin keskimääräiset katsojamäärät ovat olleet alhaisempia verrattuna moniin muihin Super League -seuroihin, on nähtävissä positiivista kehitystä erityisesti tärkeissä otteluissa, kuten playoffeissa. Tämä viittaa siihen, että joukkueen menestys ja markkinointitoimenpiteet voivat houkutella enemmän yleisöä tulevaisuudessa.
  5. Kiitos kysymyksestä! Ajattelisin näin, että ainakaan muistisairaus ei iske kun viheltää. Sitten kun lopettaa, se saattaa heti tulla. Ehkä kannattaisi viheltää tuota tunea koko ajan ja kun on päässyt loppuun, niin ei kai parin sekunnin tauko pahaa vielä tee.

    Kenialainen nandi- heimon kuuluisa viheltäjä Roger Whittaker eli pitkään ja kuoli vasta lopetettuaan viheltämisen. Hän on viheltänyt ja myös säveltänyt Patakakkosen tunnarin. Kokki Kolmonen antoi vain ohjeeksi kuulemma: "tee siitä hyvä".

    Jos ei hallitse täydellisesti englantia, niin kannattaisi ehkä viheltää jotain suomalaista kappaletta, näin tulee tunne kuulumisesta vertaistodellisuuteen ja mielikuva kokemusasiantuntevuudesta. Tämä voi myös auttaa dementian torjunnassa. Mika Sundquist oli kyllä mestari viheltämään. Katsokaapa vaikka tätä ja tehkää perässä: https://youtu.be/itFj0yH_cVM?t=344
  6. Huomaan, että moni iso kala on käynyt haistelemassa syöttiäni, mutta kukaan ei ole vielä napannut kiinni! Joukossa on varmasti arkkitehtejä, konduktöörejä, kenties presidenttejäkin, mutta myös tavallisia duunareita, joiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä.

    Tämä on siis ihmisten sekaantumisesta eläimiin.

    Pelkästään tämän päivän Hesaria selaillessani, ainakin nämä juuttuivat näkökenttääni:

    "Sikailu karaokeravintolan tanssilattialla maksoi miehelle yli 2000 euroa." https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009841716.html

    "Kala kiinnostaa"
    https://www.hs.fi/historia/art-2000009835280.html

    Espanjalaiset tulivat katsomaan Haminaan julkiskurkea, josta on kirjoitettu kirjakin.
    https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009832265.html

    "Viljelty liha voi tarjota vaihto­ehdon perinteiselle lihan­tuotannolle."
    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009844519.html

    Voivatko muslimit syödä tälläistä lihaa, jos elävän eläimen kaulaa ole viilltetty auki ja lausuttu taikasanoja? Jos eläimestä otetaan soluja ja siitä kasvatetaan loputon määrä pihvejä, saako tuo eläin itselleen kuuluvat teostokorvaukset?

    Amerikassa myydään yksisarvisten metsästyslupaa.
    https://www.hs.fi/tiede/art-2000009844519.html

    Kasveista on maassamme tehty lukemattomia lauluja; Suopursu, Pihakoivu, Kielon Jäähyväiset... Tulee vain yksi laulu mieleen, joka on tehty eläimistä, nimittäin "Jänöjussin Mäenlasku" ja siinäkin on epäterveitä piirteitä eli eläimet inhimillistetään osittain.
  7. 1 / 35