Vapaa kuvaus

Aloituksia

9

Kommenttia

238

  1. Jep. Kohtalaisen kypsyttävää painella jatkuvasti poista-namiskaa, kun olisi oikeita töitäkin. No pain no gain :)
  2. Ihan terve asenne pyrkiä ottamaan vain sen kokoisen palan kuin jaksaa syödä.

    Meillä kävi vähän toisin, kun ostimme ekaksi purkkariksi 30-jalkaisen matkaveneen. Sitä ennen kokemusta ainoastaan gastina olemisesta toisten purkkareilla, ja toistakymmentä vuotta melontaa ulkosaaristossa.

    Oppirahoja on maksettu tämä kesä, mutta ainoat suuremmat kolhut ovat tulleet itsetunnolle.

    Kotisataman laituripaikka on pitkän laiturin puolivälissä ahtaasti paalujen välissä ja vielä niin, että sisään tullessa on tehtävä pienessä tilassa 90-asteen käännös. Ei ihan helppo aloittelijalle edes tyynellä, puhumattakaan navakassa sivutuulessa.

    Aluksi veneellä tuntui olevan peruuttaessa oma tahto, mutta vähitellen otteisiin on tullut varmuutta lukemattomien toistojen kautta. Aluksi joutui välillä nojailemaan naapuriveneisiin ja ottamaan lähestymisiä uusiksi, mutta naapuriveneistä on suhtauduttu ymmärtäen ja tultu auttamaan, kun ollaan itse pyritty olemaan lähes ylitsepursuavan ystävällisiä ja muistettu kertoa että vasta opetellaan.

    Purjehtiminen on siitä hieno laji, että veneen saa liikkumaan lopulta aika vähällä opettelulla, mutta hiomista ja opeteltavaa riittää loppuiäksi. Me lähdimme siitä että ekana kesänä opetellaan käsittelyn perusasiat ja purjehtiminen suhteellisen helpoissa olosuhteissa. Reivikynnys on pidetty matalana ja spinnu on pidetty toistaiseksi suosiolla kajuutassa. Pari kertaa on päässyt säärintama yllättämään, mutta niistäkin on selvitty säikähdyksellä. Joskus kai nekin rajat on koeteltava minkä verran oma kantti kestää veneen kallistumista.

    Alusta lähtien ollaan pyritty siihen että opettelemme vaimon kanssa molemmat kaikki tärkeimmät asiat, niin että voimme vuoron perään tehdä karttatyötä, tähtystää ja ohjata. Olen pitänyt tärkeänä myös sitä, että molemmat tuntevat meriteiden säännöt. Ainoa poikkeus ovat olleet rantautumiset ja laiturista lähtemiset, mutta vain sen takia ettei vaimo vielä koe olevansa valmis ohjaamaan silloin.

    Olennaista minun mielestä on koittaa pysyä armeliaana itselleen. Pitää hyväksyä se, ettei alussa voi osata kaikkea ja koittaa olla välittämättä siitä miltä touhu muiden silmin näyttää.
  3. Mukava kuulla että eron huomaa. Ei pitäisi kerjätä verta nenästään, mutta olen aika tyytyväinen tämän palstan nykyiseen kuntoon. Paljon hyvää keskustelua ja aistittavissa sellaista henkeä, että kuka tahansa uskaltaa esittää tyhmiäkin kysymyksiä, mutta saa silti fiksuja vastauksia. Eikä vaadi edes kovin mahdottomasti moderointia enää.