Vapaa kuvaus

Aloituksia

60

Kommenttia

206

  1. Kun avasin tämän ketjun, tarkoitin synin syvintä ja sisintä olemusta.
    Siinä ei tietenkään tule kysymykseen sen pahkulointi, mikä nimenomainen teko tai toimenpide on syntiä tai ei ole syntiä.
    Tosiasia nimittäin on, että kyseessä on hyvin universaali asia. Sen ymmärtämiseksi ei, päinvastoin kuin nimim. "kuulija4 esitti ("Koettakaas nyt ensin keskenänne päätellä mitä synti tarkoittaa ja mitä sen on!

    Synti on siinä, että ihmiset eivät usko minuun, Joh 16:9") asian ymmärtämiseksi ei suinkaan tarvita Johanneksen evankeliumin kuudennentoista luvun yhdeksättä jaetta, sillä ihmiset olivat kokeneet synnintuntoa jo paljon sitä ennen, ja paljon ennen kuin eses Mooseksen lakia oli kirjoitettu.
    Vanhat (ja uudet) kertomukset osoittavat lisäksi, että synnintunto on yllättänyt mitä erilaisimpien asioiden yhteydessä.
    Ei tarvita akateemista tutkintoa sosiologiassa sen ymmärtämiseksi, että kyse on pohjimmiltaan kulttuurisidonnaisuudesta; elinpiiri ja olot leimaavat synniksi eri asioita eri aikakausina.
    Mutta onko sittenkään tässä kaikki?
    Minä väitän, että synnintunto kuuluu kaikkein perustavimpiin asioihin kokemuspiirissämme, se on yleisinhimillistä. Se joka ei koe rikkoneensa jumalia vastaan, pystyy kyllä tuntemaan syvää katumusta, turhautuneisuutta ja mitä kaikkea siihen kuuluukaan.

    Nuo synintunto-"kohtaukset" ovat ajoittaisia, ja kun (jos) niistä selviää, kokee valtaisaa helpotuksen tunnetta, joka tietysti myös ajoittaista.

    Kun tämän ilmiön alkuperää lähtee jäljittämään, ei voi olla huomaamatta että se on koko elollisen luonnon tapa toimia: Kaikki mikä syntyy, on aluksi pientä, ja kaikki joiden voi olettaa kokevan tämän asiantilan, katsovat olevansa nimenomaan liian pieniä. Siitä seuraakin hillitön kasvupyrkimys; kun tietoisuus herää, sen kokee nimenomaan synnintunnon ja armonkokemuksen vaihteluna.

    Uskonnot ovat projisoineet nuo tunemukset jumaliin.
    Mutta vaikka jumalista luovutaan, niin itse ilmiö siihen liittyvine ongelmineen ei poistu.
  2. Minäpä kerron.
    "1Moos.9:3. Kaikki, mikä liikkuu ja elää, olkoon teille ravinnoksi; niinkuin minä olen antanut teille viheriäiset kasvit, niin minä annan teille myös tämän kaiken. 1Moos.1:29."

    Tämän jälkeen asia tulee esiin Mooseksen laissa, mihin sinä juuri viittaatkin.

    Nuo kohdat joissa asiaa sivutaan, on kirjoitettu kansanperinteen pohjalta ns. pakkosiirtolaisuuden aikana.
    Silloin molemmat viitatut ajankohdat olivat jo ammoin muuttuneet ihmisten tietoisuudessa tarustoon kuuluviksi, ja uskomukset nousivat siltä pohjalta.
    On selvää, että sellaiset säännökset ovat hyvin hataralla pohjalla, ja kiintoisampaa kuin miettiä, miksi jumala on näin ja näin säätänyt, on se, miksi exiilin aikaiset kirjoittajat ovat näin kirjoittaneet..
    Ja heillähän oli poliittisia tarkoitusperiä; aivan samoin kuin myöhemmin Suomessa kansalliseepos Kalevala oli isossa roolissa kansallisen idetiteetin herättäjänä, olivat nuo kootut kirjoitukset israelilaisille JA juutalaisille tuona aikana.
    Myöhempi historia on osoittanut, että ne myös toimivat!
    Mutta saastaisiin eläimiin...
    On varmaa, että koko Israelin perinteestä olisi löytynyt toiesnlaisiakin ohjeita, niin monipuolinen on niiden jumalten pantheon, joita siellä oli palvottu.
    Arkeologia osoittaa lisäksi, että possunpaisti oli maistunut siinä kuin lampaanviulukin.
    On kuitenkin yksi alue mistä arkeologit eivät ole löytäneet jäänteitä teurastetuista sioista, ja se on nimienomaan juutalaisten alue.
    Jostakin he siis olivat omaksuneet sianlihaa vieroksuvan kultin, joka tuli sitten kirjattua "Mooseksen lakiin".
    Ja syytä ei tarvitse kauaa miettiä kun ajattelee kirjoittamisen ajan olosuhteita:
    Kansan houkutuksena oli Babylonian korkea elintaso, siihen ilman muuta kuuluneine ruokineen; eikö ole luonnollista korostaa identiteetin rakentamiseksi juuri eroja joita on meidän ja heidän kulttuureissa, johon ruokakin luetaan.

    Kuten sanottu, tapojen alkuperä ei ole missään tapauksessa voinut olla katkeamattomasti kirjattuna, ja kun miettii, että miksi sitten juutalaiset olivat sikakielteisyyteen päätyneet, niin kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että samat kiellot vallitsevat vielä nykyisinkin muslimien kultissa.
    Samoin kuin eräs toinenkin kummallisuus, kikkelin silpominen, jota myös ympärileikkaukseksi kutsutaan.
  3. Raamattua on syytä lähestyä filologian kantilta, mikä merkitsee, että pitää aina selvittää, mitä tarkoitusta varten teksti on kirjoitettu.
    Kirjallisuudessa vallitsee nim. määrättyjä lainalaisuuksia, jotka pätevät yhtä hyvin Apinain Tarzaniin, Tuntemattomaan sotilaaseen kuin Raamattuunkin.

    Niinpä Vanha testamentti näyttäytyy meille hyvin uskonnollisena, mutta todelllisuudessa se kirjoitettiin, tai paremminkin koottiin, ns. pakkosiirtolaisuuden aikana, keskeisenä tavoitteena lujittaa juutalaisten identiteettiä oloissa, missä se uhkasi kadota, koska väki oli hyvää kyytiä omaksumassa babylonialaista kulttuuria, joka tuolloin oli monessa suhteessa ylivertainen.
    Ja aineisto, josta se koottiin, oli pääasiassa suullista perimätietoa, tarustoa, aivan samoin kuin meidän Kalevalamme.
    Niinollen tuollainen kysymys kuin
    "Mihin on Mooses haudattu?"
    ei ole aivan asianmukainen, sillä jo tuohonkin aikaan Mooses oli ajat sitten muuttunut taruolennoksi.
    Ainoa argumentti, millä hänen olemassaolonsa todellisuus on pystytty vahvistamaan on tieto siitä, että Mooses on egyptinkielinen nimi, ja että joukko beduiineja oli todellakin ollut Egyptissä suunnilleen Raamatun mainitsemina aikoina, sekä lähtenyt sieltä. Ei kuitenkaan mikään suuri kansa, ei tietenkään :)

    Uutta testamenttiakin kantsii lukea lähdekriittisin silmin:

    "Mitä tapahtui jeesuksen veljille?
    Hänellähän oli peräti 4 veljeä, mutta heistä vaietaan visusti."

    Nähdäkseni ei vaieta, vaan heistä mainitaan juuri niin paljon kuin tekstien kirjoittajien päämäärän kannalta on tarpeellista: peräti kahdessa kohtaa nim. kerrotaan, miten Jeesus antoi lähes ensitöikseen potkut koko suvulle, ja syykin kerrotaan; perhe ei kunnioittanut ollenkaan hänen saarnaamishommiansa vaan häpesi häntä ja yritti estää puhumiset synakogassa. Olisko tässä valossa tarpeellista mainita heistä enää edempänä?

    ( Uusi testamentti sisältää muuten Jakobin kirjeen, jonka kirjoittajaksi ainakin Jukka Norvanto väittää nimenomaan Jeesuksen Jakob- nimistä veljeä.
    Olisiko ihme jos tämä olisi myöhemmällä iällään kääntynyt jeesuslaiseksi!
    Saihan Gautama Buddhakin käännytettyä buddhalaisiksi sekä vaimonsa että poikansa, annettuaan sitä ennen myöskin suvulleen potkut melkein samoin sanoin kuin Jeesus myöhemmin: "Minä olen niiden viisaiden miesten sukua joiden opissa olen ollut"...)

    "Ei se Sana olekaan niin avoin, kuin annetaan luulla."

    Eipä ei, mutta parhaiten siitä näyttää saavan tolkkua kun yrittää riisua sen kaikesta huuhaasta, sen sijaan että lisää siihen uutta mystiikkaa.
    Niinpä esmes "sana" ei ole mikään erisnimi, joten se tulee kirjoittaa, kuten muutkin yleisnimet, pienellä alkukirjaimella.
  4. Missähän vaiheessa jumala "tarkoitti" jotakin avioliittoa?
    Adam ja Eva ainakaan eivät menneet naimisiin, koska olosuhteet olivat sellaiset ettei edes kysymystä siitä herännyt.

    Mitä Raamatussa myöhemmin kuvattuihin "akanottoihin" tulee, niin ne on enimmäkseen sivuutettu vähin äänin, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
    Oliko siis jumala tarkoittamassa jotakin avioliittoa
    -Kun Abraham antoi Faaraon ja Saalemi papin panna Saaraa,
    -kun Abraham itse hässi tositarkoituksella vaimonsa orjatarta Hagaria,
    -kun Jakob ostaa 7 v. työllä vaimokseen Lean, ja samoin 7 v työllä Rakelin,
    ja hässii seitten näitä molempia sekä kummankin orjattaria???

    Entä kun Moses nai midianilaisen naisen, antaa tälle sitten potkut kansallsiista sopivaisuussyistä,
    -tai kun David nai Miikan lisäksi Uurian vaimon juonitellen lisäksi tämän entisen miehen hengiltä, ja omaten lopulta niin monta vaimoa että näiden lapset eivät tunne toisiaan, mikä aiheuttaa mm. sen että erään vaimon poika rakastuu toisen vaimon tyttäreen, hässii tätä ja sitten itämaiseen tapaan tuomitsee huoraksi, kun kerran antoi pillua,
    -tai kun Salomo keräili itselleen satoja vaimoja käsittävän haaremin niin että joutui epäilemättä pitämään näitä pitkässä piinassa mitä seksiin tulee..

    Niin, lukuunottamatta UTn Kaanaan häitä en ole juuri tuon kummempia tarinoita löytänyt, niin että kertokaa joku mulle, missä vaiheessa jumala on käynyt tarkoittamassa että tämä nykyisen kaltainen avioliittoinstituutio on ainoa oikea, missä jo!
  5. En ole varsinainen fani, vaikka olenkin lukenut koko Iijokisarjan ja koillismaasarjan sekä Ihmisiä telineillä. Niin ja oliko pari kirjaa Vikke nilosta ja yhden vanhasta lotasta jonka nimeä en muista.
    No, siis lähes koko tuotannon.
    Ja havainnut, että kyllä Päätalolta fiktiokin luisti sujuvasti.
    Mutta minulla on ollut sellainen käsitys, että Iijokisarja on lähes kokonaan faktaa, ja yllätyin kun sain nyt lukea muutamia luotettavan tuntuisia todisteita siitä että näin ei aivan joka kohdassa ollut.
    Ehkä oma "uskoni" perustui siihen, että Päätalon kerronta oli realistisen tuntuista, ja lähes pedanttista kuvausta, jota ei tullut epäilleeksi.

    Itseäni jäi koko sarjassa vaivaamaan ainoastaan yksi asia: Se kenttärata, jonka saksmannit rakensivat sodan aikana.
    Kalle kertoi, kuinka Kummun Patruuna oli muutamaa vuotta aikaisemmin nähnyt unen, missä oli ollut rata ja oliko ollut junakin siinä, aivan hänen talonsa nurkalla.
    Tämä uni sitten toteutui jatkosodan sytyttyä.
    Nyt lukemani tiedot muista tosiasioiden siloitteluista panivat minut epäilemään entistä enemmän, tokko tuota unta on ikinä nähtykään. Radan olemassaoloa en voi epäillä kun sillä on kuulemma muistomerkkikin :)

    Onkohan tästä asiasta mitään dokumentoitua tietoa, olisiko esmes joku sisäpiireihin kuulunut maininnut tuosta unesta jollekin mahdollisesti vielä elossaolevalle, siis ennenkuin rataa oli rakennettu, tai vaikkapa ainakin ennen kuin Kalle oli koko unesta kirjoittanut.
    Luulisin, että k.o "Patruuna" puheliaana miehenä olisi unestaan maininnut jokaiselle jonka kanssa oli jutuissa, ei vain Kallelle!
    Toisaalta, sekin todistaisi jotain kun saisi tietää, mitä asiasta olivat ystävät ja kylänmiehet jutelleen kirjat luettuaan :)

    Odotan jännittyneenä...
  6. Kyllä perse on ihan asiallinen suomenkielinen sana ja kaikkea muuta kuin kirosana.
    Voimasana korkeintaan.
    Ja ymmärrän sen käyttämisen tässä yhteydessä hyvin; tosinkäyttäjä olisi voinut huomioda että aloittaja ei ollut epä asiallinen vaan lähinnä tyhmä kuin saapas, ja valitettavasti kommentoijat samoin, ainakin tähän saakka.
    Fakta nimittäin on, että mikroaaltouuni saattaa käynnissä ollessaan kähietäisyydelle päästää mikroaaltoista säteilyä, jolla lienee karsiogeeninen eli syöpää aiheuttava vaikutus.
    Mutta fakta on myös, että se lakkaa kun kone sammutetaan.
    Siis lämmitetty/kypsennetty ruoka ei sisällä mitään säteilyä yhtä vähän kuin leivinuunissa käytettykään.
    Tämä pitäisi kaikille selvitä ihan oman ajattelun kautta kun vaivautuu selvittämään mihin mikroaaltouunin lämmönkehitys perustuu.