santtu_1975X

Vapaa kuvaus

Aloituksia

91

Kommenttia

5382

  1. Itse viimesyksynä olin etsimässä jäykkää MTB etuhaarukkaa 27,5".
    Hiilikuituisten MTB haarukoiden paino vaihteli 450-750gr. välillä ja teräskset vaihtoehdot lähtivät sielä 1000-1100gr ylöspäin jatkuen aina johonkin 1.4 kg. asti.
    Painavimpien Hiilikuituversioidan ja kevyimpien teräsversioidan ero saattaisi olla ehkä se kolmasosa, mutta keskimääräiset painot ovat kyllä todella paljon kauempana toisistaa.

    Mutta taasen sai sen havaita että teräksisten MTB käyttöön tarkoitettujen haarukoiden tarjonta oli suhteellisen pientä.
  2. UV valohan on tosiaan iso ongelma Hiilikuidulle, mutta sen takia hiilikuitukomponentit ovatkin lähes aina maalattuja ja täten suojattuja tuolta UV:n vaikutukselta. Paljas Hiilikuiturunko tietysti olisi hyvin arka UV-valolle.

    Ja kuten sanottu, on turha vertailla omenoita ja appelsiinejä suoraan keskenään. On aivan sama mitä mieltä jostain runkomateriaalista periaatteessa oli jos/kun esimerkiksi alamäki ja trail pyörissä on runkovalinta tehtävä alumiinin ja hiilikuidun välillä koska muita materiaaleja ei käytännössä ole (joitakin pikkupajojen titaanirunkoja lukuunottamatta) ole tarjolla.
  3. Otetaan nyt tuo artikkeli tarkastelun alle.
    '
    https://hobbybiker.com/how-long-do-carbon-bike-frames-last/?origin=serp_auto
    Ja katsotaan mikä on artikkelin lopullinen johtopäätös:


    "If you’re looking for the best of the best
    Finally, if you are someone who likes to have the latest and greatest, then you have to look into getting a carbon bike frame.

    Conclusion
    In conclusion, carbon bike frames can last for a long time, with some lasting longer than their riders.
    With proper maintenance and regular inspections, you can really help extend the life of most carbon bike frames."
  4. Ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi suomi24:llä ei jostain sellaisesti kirjoiteta missä ei ole perää, tämäkö on se referenssi asiaan?

    Kuten sanoin, on materiaali mikä tahansa pyörän rungossa kun sitä rasittaa tarpeeksi pitkän aikaa niin se alkaa antamaan periksi.

    Yksi todella tärkeä asia polkupyörän rungon materiaalia valittaessa on se minkäalaisia muotoja materiaalistä tarvitsee tehdä. Teräs rungot ovat käytännössä pyöreästi putkesta valmistettuja runkoja joka ei ole missään nimessä edullisin runkomuoto silloin kun rungon tulee kestää kovia vaihtelevia rasituksia mitä kovassa maasto/alamäkiajossa runkoon syntyy iskijen ja hyppyjen voimasta. Esimerkiksi jousituksen toimiin kannalta on täkeää että runko mihin ne ovat kiinnitettyjä elää mahdollisimman vähän ajettaessa että ne toimisivat niissä tilanteissa kuten ne ovat suunnitelti. Esimerkisi jos takaiskunvaimentimien kiinnityspisteet elävät rungon "pehmayden" mukana niin se aiheuttaa takaiskunvaimennukselle ongelmia.
  5. Ja silti tulllaista väitettä ei tahdo oikein löytyä mistään virallisilta valmistajien sivuilta joten…

    Kaikilla materiaaleilla on jokin elinaika joka riippuu paljon sen käyttötarkoituksesta.

    Otetaan vaikka jokun Park:ssa käytettävä pyörä jolla hypitään paljon, siten rungolla on joku tietty elinikä on se sitten 1000, 10000 taikka 100000 hyppyä, mutta jossain vaiheessa siihen alkaa vaurioita tulemaan kun hyppyjä toistetaan tarpeeksi paljon. Näin käy myös teräsrunkoiselle pyörällä jossain pisteessä.
  6. Tämähän on kaikkien teollisten prosessien kohdalla sama, tuottaa mahdollisimman tasalaatuista tuotetta.
    Hiilikuiturunkojen osalta se vaatii kalliita koneita joita huolletaan määrävälein, sekä osaavaa työntekijäkuntaa joilla on tarpeellinen aika käytössään eri työvaiheiden toteuttamiseen.

    Ja lopuksi kattava laadunvarmistus jossa varmistetaan että tehtaalta eteenpäin lähtee vain ehjiä runkoja ja mahdolliset valmistusvirheiset hylätään.

    Tämä vain tietysti johtaa siihen lopputulokseen jonka kaupassa voi hintalapusta huomata, eli laadukkaan hiilikuiturungon valmistus on kallista.
  7. Mutta varmastikkin osaat ymmärtää että tuo maasto/park/DH ajo on sitä rankinta käyttöä mihin polkupyörän runko voi käytössä joutua joten..?
  8. Mitä tarkoitat ”normaalilla” käytöllä?

    Hiilikuituista runkoa harvoin käytetään missään kaoppapyörässä sen hinnan takia, vähän hiilikuiturunkoiset pyörät löytyvät lähinnä harrastekäytöstä maastosta taikka maantieltä.
  9. Niin tuossa tutkimuksessa ei itseasissa sanota. Nopealla läpiluvulla tuosta tutkitusta rungosta oli löytynyt useita selkäitä VALMISTUSVIRHEITÄ jotka olivat todennäköisesti johtaneet rungon hajoamiseen ajossa. Eli kyseessä oli huonolaatuinen / vilmistusvirheinen runko.

    Hiilikuiturungon valmistus on aikaavievää, ammattitaitoa sekä hyvän konekannan vaativa valmistusprosessi joka johta siihen että lopputuote on suhteellisen hinnakas.
    Tässä sitten tullaan siihen että markkinoille aika-ajoin tulee valmistajia jotka haluavat oikoa valmistusprosessissa ja säästää kuluissa jolloin valmistusprosessista saattaa päästä läpoi viallasia sekävaarallisiakin tuotteita.
    Siksi ns."kiinan runkoihin" kannattaa suhtautua aina tietyllä varauksella (ja kyllä, maailman nykyaikaisimmat ja parhaat hiilikuiturunkojen valmistajat löytyvät Taiwanista).

    Eli hiilikuitu on mahtava materiaali, mutta sen työstäminen lopputuotteeksi on aikaavievää ja osaamista vaativaa.
  10. Jos menen lähimpaan Park:iin katsomaan kun väki hyppii isoja hyppyjä kovalla vaihdilla hyppyreissä, ajaa kivikoissa yms. niin kuinka pitkään minun pitää siellä katsoa että näen kun runko jollain kuskilla hajoaa? Niitähän pitäisi olla liukuhihnalta jos kirjoituksissasi on mitään perää (kaikki nuo Park:ssa olevat pyörät ovat joko alumiini taikka hiilikuiturunkoisia).
    Mutta mikä on todellisuus?
  11. Miksi siis noihin "rankimpiin" pyörälajeihin ei muuta kuin alumiiniä taikka Hiilikuitua ole tarjolla? (ja jokunen pienvalmistajan Titaaninen).

    Pitäisikö kyseinen harraste lopettaa kun kukaan ei teräsrunkoja noihin käyttöihin tee?
  12. Kerrotko teräsrunkoiset vakavampaan maastokäyttöön tarkoitetut pyörät?
    Surlyn Fatbike teräsrunko tulee mieleen mutta muuten..?
  13. Milenkiintoinen kirjoitus joka unohtaa tietyt faktat ihan kokonaan.

    Mikä on kovinta käyttöä mihin käytäänössä polkupyörät joutuvat? Ei se ei ole joku monttu ajo asfaltilla, ei lähellekkään.
    Se tulee harrastekäytössä maastossa kunnon enduro-ajo kivikoissa taikka juurakoissa taikka sitten vielä pykälää kovemmassa tilanteessa eli alamäkipyöräilyssä / Parkissa ajo.
    Ja mitä nämä kovimmassa mahdollisessa käyttörasituksessa olevat pyörät ovat runkomateriaaliltaan?
    Halvemman pään pyörät ovat alumiiniä ja kalliimpi pää hiilikuitua?
    Miten tämä voi olla mahdollista jos nuo materiaalit eivät mitään kestä ja kuski saa olla maksimissaan 40kg?
    Eli miksi kirjoituksesi ja todellisuus eivät kohtaa?
  14. Samaa mieltä, kyseessä aihe johon on aika paha ottaa kantaa puoleen taikka toiseen ilman ilman esim. oikeuden päätöstä asiaan.

    Olen aikanaan löytänyt netistä engalanninkielisen virallisen EU:n kattavan asetustekstin sähköavusteisen polkupyärän moottorin luokittelusta tuohon 250w luokkaan ja tuo oli monikymmensivuinen tekninen "pumaska" aiheesta millä edellityksillä ja mitä teknisen laboratorion mittaustuloksia tuollaisen moottorin luokittelu vaatii tehtäksi.

    Eli sehän on tunnettu tosiasia että tehokkaimmat 250w luokitellut moottorit tuottavat hetkellistä huipputehoa sinne +600w asti mutta ovat silti säännöstenmukaiset 250w luokitellut.
    Joten kyllä tuo virallisesti tehty luokittelu on hyvin tärkeässä asemassa tuossa lainsäädännössä joten itse tehdyt tehonrajoitukset eivät välttämättä riitä, mutta kuten sanoin tällä palstalla tuskin on trapeeksi asiantuntemusta asiasta.
  15. Miksi Venäjällä on Stalinin patsaita?
    Tärkeää tietoa kommunismi aatteesta, miksi näitä kommunismia ihannoivia patsaita ei poisteta?
  16. Varmaan katsoit uutisesta olevan videon?
    Kopterin malli on helposti videolta tunnistettavaissa venäläisiksi kopteriksi. Koskas Rutte Venäjän koptereita on alkanut käyttämään?
  17. Syketieto on yksi tekijä siinä kun pyritään määrittämään rasitustasoa. Sykearvo itsessään ei vielä kerro mitään eksaktia ”kuntotasoa” mutta pidempiaikainen jatkuva syketasojen seuranta sitten antaakin pikkuhiljaa parempaa dataa aiheesta kun pystytään alkamaan päättelemään palautumisen nopeutta rasituksesta yms. asioita.
  18. Heräteesäni kun "Harjoitusvalmius" kertoi karua kieltä:
    Pisteet 1/100
    Heikko.
    Aika kerätä voimia.
    Optimaalista heikompi uni ja suuri palautumisesi tarve ovat alentaneet harjoitteluvalmiuttasi.
  19. Esim. olen senverran fiksuuntunut, että koska Torstaina tosiaan kävin vetämässä maastossa tuon reilun tunnin mittaisen "all-in" ajolenkin joka erittäin rasittava (ja josta Garminin ohjelmisto kertoi täydeksi palautumisajaksi luokkaa 80h.) olin suunnitellut tälle päivälle sellaisen kohtuullisella vauhti/rasitustasolla pysyvän palauttavalla puolella olevan maastolenkin ajamisen.
    Mutta jouduinkin sairastapauksen takia viime yöksi töihin josta olin kotana vasta 05:00 aikoihin aamusta ja itselläni menee töiden jälkeiseen rauhoittumiseen (meluisa ja "sosiaalinen" työympäristö) 1-2h. että pääsen uneen (jos/kun en käytä unilääkkeitä) ja unijakso jäi alle 5h. ja hieman katkonaiseksi niin kohon palautuminen on huonommassa tilassa kuin suunnittelin joten tämän päivän ajolenkin tehoa tiputan vielä selvästi suunnitellusta, kun huomiselle olisi suunnitteilla usemman tunnin hieman haasteellisempi maastoajo toisella paikkakunnalla että keho alkaisi olemaan suht valmiina tuolloin.

    Näissä suunnitellusti matalatehoisissa ajolenkeissä tuo sähköavustus yhdessä ajantasaiseen omaan sykkeenseurantaan on erittäin hyvä asia, avustasta nostamalla voi varmistaa ettei syke/rasitustaso nouse liian suuriksi silloin kuin sen ei sitä kuulukkaan tehdä.
  20. Eikö tuokin asia ole sellainen joka entistä enemmän alleviivaisi oman kehon tuntemisen tärkeyttä.
    Itsellä isompi herätys tuli parisen vuotta sitten tajuttomuuskohtauksesta alkaneeseen ja lähes puolentoistakuukauden sairaslomaan johtaneisiin tutkimuksiin joissa lopputulemma oli keskivaikeasta uniapneasta sekä epäsäännöllisestä vuorotyöstä johtuva kehollinen ylirasitustila.
    Tästä alkoi oma "opiskelu" tuosta oman kehon toiminnasta sekä esimerkiksi unen, levon ja sykearvojen vaikutuksesta kokonaishyvinvointiin.
    Nuorempana oma "urheilullinen mielenkiintoni" oli tuolla voimailulajien puolella, aloitin salilla käynnin tuossa 14-15v. jota sitten aktiivisesti/erittäin aktiivisesti harrastikin tuonne 41-42v. ikävuosiin asti (eli vajaan 30v.) oikeastaan muutamaa vakavammasta loukkaantumisesta (vasemman rintalihaksen repeäminen sekä useampaan kertaan tulleet selkäongelmat) aiheutuneita taukoa lukuunottamatta.
    Mutta tosiaan tuossa 40v. iän jälkeen se alkoi tuntumaan enemmän pakkopullalta kuin harrastukselta mitä halusi tehdä ja tuossa 7-8v. sitten kiinnostus tuohon punttitouhuun alkoi laskemaan kovasti ja nykypäivänä salilla tulee käytyä vain aina silloi tällöin vähän koko kehon kuntoa ylläpitämässä.
    Jälkikäteen mietittynä oma "punttitreeni" olisi voinut olla tuloksellisempaa ja vähempiin loukkaantumisiin johtanutt jos olisin tuolloin osannut kuunnella omaa kehoani paremmin mutta silloin sitä meni "enemmän/kovempaa/isommilla painoilla" menttaliteetillä kuten vähän tuntuu sinulla olevan tuon pyöräilyn suhteen.
    21. 23 / 270
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt