Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
santtu_1975X
santtu_1975X
santtu_1975X
Liittynyt 8v sitten
93
aloitusta ·
6314
kommenttia
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Omistajat ovat myymässä. Ei tuossa suomalaisilla puolueilla ole tekoa tuon kaupan kanssa.
22.07.2026 09:34
Muutamalla nopealla tekoälyn avustuksella tehdyllä laskelmalla tuo tunnin 192W keskiteho teknisessä maastossa vastaa noin tunnin maantieajoa noin 35km/h nopeudella (maantiepyörällä ala-otteella). Ihan hyvä vastine sähköavusteisella ajaessa... Tai eihän tuo sähkö(avusteisella)pyörällä ajamisen pitänyt olla rankkaa...
21.07.2026 12:56
Tuossa olisi omalta eiliseltä sähköavusteisen pyörän maastolenkiltä teknisestä maastosta (matka 15km, kesto tasan 1h.) poljintehon kuvaaja, kesikitehon ollen tuon tunnin ajon ajalta 192W (vastaa fyysiseltä rasitukselta polkemisen osalta maantiepuolen NP Wattilukemaa 220-230W) huippu piikkitehon käydessä +500W
Kuvaajasta huomaa hyvin kuinka erilaista maastoajon tehontuotto on maantieajoon varrattuna jossa se on paljos staattisempaa kun maastossa poljinteho vaihtelee jatkuvalla syötöllä (ja siksi raskaampaa kuin suora keskiteho antaa ymmärtää).
Ja kuten sanoin, kuvaaja on nimenomaan polkijan polkimille antamasta tehosta (vaikka sähköavusteinen pyörä siis kyseessä).
https://ibb.co/mxgnvwN
21.07.2026 12:45
Nythän on tietysti mitä polttomoottori/sähköautomalleja verrataan keskenään, mutta jos otetaan mahdollisimman hyvin vastaavat autoparit vertailuun, niin Suomessa (jossa yhden sähkö kWh tuottaminen tuottaa noin 26g CO2 / kWh) tuo sähköauton valmistuksen suurempi CO2 kuorma on "kuolettetu" automalleista riippuen noin 50-80Tkm. ajosuoritteessa.
20.07.2026 15:30
Kerrankin asiallinen "vastine", kyllä uskon että kun nuo vielä lisätään kuvioon niin tuolla 20t.€ luokassa varmasti ollaan.
Mutta sitten toiseen suuntaan ajateltuna, mitä kyseisistä toimista olisi voinut/pitänyt jättää tekemättä ja toisena kysmyksenä se että olisiko joku muu taho kyseisistä toimista auiheutuneista kuluista vastuullinen kuin velallinen?
Tässä tapauksessahan lainan antaja tuon vesivahingon korjaamiseen tarkoitettuun lainaan ei varmastikkaan ole syyllinen a) Vesivahinkoon, b) Työttömyyteesi. joten oletko sitä mieltä että lainan antaja ei olisi oikeutettu saamaan lainaamaansa rahasummaa sekä korkokuluja itsellensä?
20.07.2026 14:10
Joku ei nyt kertomuksessa täsmää. Jos Ulosotto on alkanut 6vuotta sitten 10t.€ velasta niin velan muodostuminen olisi ollut seuraavaa: (tekoäly yhteenveto).
"Ulosotossa olevan 10 000 euron velan varsinaiset ulosottoviraston perimät kulut (taulukkomaksut) ovat olleet yhteensä noin 200–500 euroa.
Kokonaiskustannukset ovat kuitenkin huomattavasti suuremmat, sillä velkasumman päälle lasketaan aina oikeudenkäyntikulut, perintätoimiston kulut sekä merkittävänä eränä viivästyskorot, jotka ovat kuudessa vuodessa kasvattaneet velkaa tuhansilla euroilla.
Kulujen ja velan kokonaiskasvun määrä muodostuu seuraavista osista:
1. Ulosoton omat kulut (Taulukkomaksut)Ulosottolaitos perii jokaisesta lyhennyksestä lakisääteisen taulukkomaksun.Maksu määräytyy sen mukaan, kuinka suuri kukin yksittäinen tilityserä on (esim. jos palkasta ulosmitataan kerralla yli 670 €, taulukkomaksu on 56 € per kerta).Tärkeä rajoitus: Taulukkomaksuja peritään palkan ulosmittauksessa enintään ensimmäisen 18 kuukauden ajalta. Tämän jälkeen ne poistuvat.
Siten pelkät ulosottomaksut 10 000 euron velassa ovat asettuneet noin 200–500 euron välille riippuen maksuerien koosta.
2. Viivästyskorot (Suurin kuluerä)Ulosotossa velalle juoksee jatkuvasti korkolain mukainen viivästyskorko.Viivästyskorko on Euroopan keskuspankin ohjauskorko + 7 %-yksikköä.Viimeisen kuuden vuoden aikana (esim. vuosina 2020–2026) viivästyskorko on vaihdellut noin 7 % ja 11,5 % välillä.Arvio korkojen määrästä: Jos 10 000 euron pääomaa ei ole kuuden vuoden aikana lyhennetty lainkaan (esim. varattomuuden vuoksi), pelkkää korkoa on kertynyt lisää noin 4 500 – 5 500 euroa. Jos velkaa on lyhennetty matkan varrella, koron määrä on pienempi.
3. Käräjäoikeus- ja perintäkulutEnnen kuin velka on siirtynyt ulosottoon, siitä on annettu käräjäoikeuden yksipuolinen tuomio. Käräjäoikeuden oikeudenkäyntimaksu ja velkojan perintäkulut (haastehakemusmaksu ja lakimieskulut) lisätään velan pääomaan. Tämän kokoisessa velassa nämä kulut ovat olleet yleensä noin 200–400 euroa.
Yhteenveto velan tilanteesta kuuden vuoden jälkeen
-Pelkät ulosottoviraston kulut: ~200–500 €
-Korot ja muut liitännäiskulut: ~4 500–6 000 €
Jos velkaa ei ole lyhennetty lainkaan kuuteen vuoteen, alkuperäinen 10 000 euron velka on kasvanut korkojen ja kulujen vuoksi noin 15 000 – 16 000 euroon. Mikäli velkaa on maksettu työn ohessa, suuri osa ensimmäisten vuosien lyhennyksistä on kulunut näiden korkojen ja taulukkomaksujen kuittaamiseen ennen kuin itse 10 000 euron pääoma on alkanut merkittävästi laskea
20.07.2026 12:18
Tottakai yleinen korkataso eri lainatyypeissä on tärkeää kun arvioidaan ulosotossa olevien velkojen korkotasoa. Ei ulosoton korkotaso voi olla samalla tasolla kuin vakuudellisten lainojen korot, ei vain voi ilman että lainoja kannattaa ennemmin päästää ulosottoon kuin maksaa alunperin sovitulla tavalla.
Vaikka osassa (kulutuslainoista) on tosiaan ulosoton korko pienempi kuin alkuperäisen lainan korko olisi.
20.07.2026 11:46
En ole tuosta korosta samaa mieltä kanssasi.
Kannattaa muistaa että asuntolainojen korkotaso muodostuu kahta kautta, ensinnäkin lainan vakuutena on yleensä ostettava asunto jonka realisoimalla lainan antaja saa ainakin osan lainasta takaisin siinä tapauksessa että velallinen ei lainaansa hoida ja toisekseen lainan antohetkellä katsottuna arvioidaan että lainan ottajan talous selviää lainan maksusta.
Ei, kyllä tuota ulosoton korkoa pitää peilata vakuudettomiin lainakorkoihin jolloin tänä päivänä tuo 9%:n korko ei sitten ihan mahdoton edes ole, kun normaalit kulutusluotot kokonaiskorkoineen ovat lähellä tuota tasoa jos niille ei ole mitään erillistä vakuutta asettaa.
20.07.2026 08:50
Kannattaa muista myös se kerronnan toinen puoli, eli se taho joka odottaa saataviaan joita velallonen ei ole maksanut.
Eikö tämä taho ole oikeutettu "korvauksiin" koron muodossa kun velallinen ei ole maksanut velkaansa siinä ajassa kun on pitänyt.
Koska lainatustakin rahastakin pitää aina maksaa korkoa, niin miksi ulosotossa olevasta velasta ei sitä pitäisi maksaa?
19.07.2026 21:59
Ei ollut kyseinen bensiinierä tulossa Euroopan markkinoille.
Euroopassa kun sattuu olemaan Bensiinin jalostuskapasiteettiä ihan omasta takaa.
Eurooppaan tuodaan kyllä raakaöljyä mistä valmistetaan eri lopputuotteita mutta Bensiiniä ei Eurooppaan juuri tuoda.
16.07.2026 23:26
Minulla ei ole tuota koko luetteloa kuin yhdessä pyörässäni (tai siinäkään ei ole tarakkaa, mutta on kiinteästi asennettu etukori).
Tuosta listassasi itse en juuri mitään omassa käytössäni tarvitse.
16.07.2026 22:58
Itse nyt kuitenkin vahvasti miettisin toisen mallisen lukon hankkimista. Itse ottaisin (ja joita myös käytän pyörissäni) hyvälaatuisen taittolukon joka kulkee omassa pyörän runkoon kiinnitetyssä kuljetuskotelossa.
Sillä saa pyörän kiinnitettyä rungosta johonkin kiinteään kohteeseen, eli ominaisuus joka tuosta aloittajan lukkomallista puuttuu kokonaan (ilman lisävarusteista vaijerilukkoa) ja on hyvä olla.
Myy ostamansa lukon pienellä tappiolla pois ja hankkii uuden.
16.07.2026 11:54
Hän itse eroaa taikka hallitus kaatuu jos eduskunta "erottaa" hänet.
Kerrotko lisää vaihtoehtoja?
15.07.2026 16:36
Orpon "hyllytys" voidaan tehdä vain ja ainoastaan eduskunnan päätöksellä. Ei Suomi24 Nettikirjoittelijoiden.
Ensi vuonna kyllä vaihtuu, älä pelkää.
15.07.2026 16:23
Palataanpa aiheeseen.
Olen mielenkiinnosta alkanut seuraamaan myös noiden (sähköavusteisella maastopyörällä) ajamieni maastolenkkien poljintehotietoja (sähköjärjestelmähän mittaa jatkuvasti polkijan polkimelle kohdistavaa tehoa yhtenä parametrina ja sitä kautta sitten säätää moottorin avustusta), itsellänihän nuo omien pyörieni järjestelmät (Bosch) antavat näytössä reaaliaikaista poljintehon sekä jälkikäteen ohjelma saa ajosta tehtyä poljintehokuvaajan sekä järjestelmä laskee ajon keskimääräisen poljintehon. (ja olen alkanut tuon keskipoljintehon lisäämään myös Garminin järjestelmään).
Olen tuossa ottanut yhden oman suosikkilenkkini (noin 7km. pituinen ympyrälenkki joka on haastavuudeltaan juuri "sopiva") vertailulenkiksi, on oikeita maastopyörämaisia "haasteita", kivikoita, juurakoita, nousuja ja laskja mutta omalle taitotasolle juuri sopivalla tasolla että saan sen lähes aina ajattua läpi ilman yhtään jalkakosketusta maahan.
Tuon sitten eilennä ajoin hyvin pieneillä avustuksilla (53%:a pienimmällä ECO avustuksella ja 47%:a avustus poiskytkettynä) läpi kahteen kertaan (yht 13,8km, aikaan 54min, 15,4km/h keskinopeudella).
Lenkin keskiteho oli 180W (54min) joka on maastopyöräilyn tehontuoton erityispiirteet huomioiden (jatkuvaa kiihdytystä ja jarruttamista ja "nollateho" pätkiä tulee runsaasti) muutettavissa maantiepyöräilyn NP tehoksi noin 1,15-1,20 kertoimella, eli vastaa noin 210-215W. maantiepyöräilyn keskitehoa.
Tuossa hyvää se että vaikka kyseessä maastoajon luonteesta johtuen hyvinkin vaihtelevaa tehontuottoa, niin sopivalla avustuksen säätämisellä sykealueen saa pidettyä hyvinkin ihanteellisissa lukemissa ilman että menee "sykkeet yli".
Nyt Lenkin keskisyke oli 159l/min ja maksimisyke 171l/min.
Ajosta tapahtui 94%: sykkeena kynnysalueella, 2%:a maksimisykkeen alueella.
Näistä löytyy myös tuo kuvallinen data mutta jätän nyt ainakin alkuun liittämättä kun ei niitä ole näyttänyt tähänkään menneessä kukaan katsoneen.
15.07.2026 11:55
No sinulle on sitten vaikka 1-vaihteinen Helkama Oiva tuohon sinun pyörätarpeeseesi. Kannattaa kuitenkin muistaa että eri ihmisten tarpeet vaihtelevat.
13.07.2026 17:21
YYA aika oli ”hyvää aikaa” jos olit samaa mieltä ”yleisen linjan kanssa”, jos et ollut niin et varmasti ole kokenut aikaa mitenkään samanlaisena.
Sitten taasen jos kokee tämän hetken tilanteen jotenkin selkeän ”ongelmallisena / vastenmielisenä” niin kannattaa muistaa että läheskään kaikki eivät ole siitä(kään) kanssasi samaa mieltä.
13.07.2026 09:47
Itselleni on suhteellisen sama omien juttujeni osalta kuinka "löysässä hirressä" minulle velalliset henkilöt ovat.
Toinen jutuistani on tuomitusta väkivallanteosta minua vastaan tuomitut korvaukset ja toinen on omaisuuteni tuhoamisesta useiden tuhansien eurojen edestä.
Kumpikaan teoista ei ollut mitään vähäpätöistä "vahinkoa" vaan tarkoituksellista toimintaa mistä oikeus on päätöksensä antanut sekä korvaukset määritellyt. Nyt sitten nämä korvaukset kasvavat korkoa josko tekijät saavat joskus jotain rahaa jotain mihin ulosotto pääsee käsiksi.
12.07.2026 23:15
Korko on täysin oikeutettu korvaus taholle jolle ollaan velkaa siitä että ei saa sitä velkasummaa haltuunsa silloin kuin on pitänyt saada.
Itselläni on saatavissani kaksi oikeuden vahvistamaa velkasaatavaa ja ei ole käynyt edes mielessäni että saataville määrätty korkosaatava olisi jotenkin epäoikeudenmukainen näitä henkilöitä kohtaan jotka ovat minulle velkaa.
12.07.2026 20:50
Silti mistä tuo 8000Mrd€ TUOTTO tulee kun tällä hetkellä koko suomen kaivosalan LIIKEVAIHTO on luokkaa 3mrd.€/vuosi (ja jokaisen pitäisi tajuta että liikevaihto ja tuotto ovat hyvin eri asiat).
Eli yhä, mistä tuo luku 8000Mrd.€ TUOTTOA tulee, tätä kysyn aina aikan-ajoin näissä keskusteluissa ja siihen ei ikinä saa mitään vastausta.
08.07.2026 18:20
3 / 316