lötkö

Vapaa kuvaus

Aloituksia

13

Kommenttia

641

  1. Totta puhut. Myös ammattikoulutuksestahan leikattiin aikanaan isolla kädellä. Ajateltiin että kyllä käytännön ammatit oppii teoriakoulutuksella ja vähennettiin opettajien määrää.
    Samalla annettiin signaali, ettei ammattikoulutuksella ole niin väliä. Kyllähän tuollainen vaikuttaa opiskelumotivaatioon.
  2. Katsos kun kehitys kehittyy! Ennen oli miehet rautaa... Aina väistyvä sukupolvi on arvellut uuden sukupolven itseään heikommaksi. Vähän ajan päästä uusi sukupolvi onkin noussut valtaan ja homma hoituu ihan hyvin. Suomi on sukupolvi sukupolvelta panostanut koulutukseen ja onnistunut siinä niin hyvin että käsityöläisten suhteellinen määrä on pienentynyt "vanhoista hyvistä ajoista". Meistä on tullut tietoyhteiskunta, jossa fyysisten ammattien merkitys kertakaikkiaan pienenee koko ajan. Samalla ihmisten asettamat vaatimukset työlle kasvavat. Se on työnantajillekin opin paikka ja jos oppi menee päähän, niin parhaimmillaan siinä voisi tapahtua jonkinlainen tuottavuushyppy.
  3. Kansantaloudessa yksi sukupolvi (noin 25 vuotta) on lyhyt aika. Aina kun Suomen päättäjät sanovat että jollain päätöksellä on kiire, tulee hälytyskellojen soida. Noin 20 vuotta sitten, 2000-luvun alussa, kiirehdittiin Olkiluodon ydinvoimalaa, koska se oli välttämätön Suomen energiatarpeen kannalta. Muun muassa Kokoomus uhkaili, että Suomen kansantalous romahtaisi 80-luvun tasolle, jos Olkiluodon ydinvoimalaa ei rakennettaisi. Mikä on lopputulos? Kyllä Suomi pärjää vielä seuraavat vuosikymmenet, tosin vähän sammutetuin lyhdyin, vaikka se ei nyt leikkaisi. Nyt pitäisi satsata resursseja siihen että tänne saadaan ulkomaista työvoimaa: joko suoraan työelämään tai sitten pidempää tietä (turvapaikanhakijaperheitä, jotka kotoutetaan). Jälkimmäiseen voi mennä tuo yksi sukupolvi
  4. Oletko miettinyt mistä tuo voisi johtua?
    Voisiko syynä olla esimerkiksi se että kauniisti sanottuna lasten varhaiskasvatus ja sen jälkeen koulutus haluttiin virtaviivaistaa. Todellisuudessa niissä haluttiin tehdä leikkauksia.
    Valitettavasti niissä on onnistuttu liiankin hyvin. Tuo sinun kokemuksesi on yksi esimerkki siitä. Vai onko sinulla joku toinen käsitys?
  5. Tässä tyyppiesimerkki vääristä leikkauksista: professori Pekka Puskan (HS 18.12.2022) mukaan Suomessa on EU-maista toiseksi eniten sairaanhoitajia/asukas. Kuitenkin meillä valitetaan hoitajapulaa. Syynä on se että järjestelmämme on eurooppalaisittain poikkeuksellisen sairaalapainotteinen. Tosin sanoen tuemme erikoissairaanhoitoa (kallista) perusterveydenhoidon (halvempaa) sijasta. Pekka Pusakan mukaan hyvin toimiva perusterveydenhuolto helpottaa lääkäriin pääsyä ja tukee kansanterveyttä. Siis samat päättäjät, jotka nyt kiljuvat leikkausten perään, ovat luoneet vinoutuneen järjestelmän. Eikö vinoutuna pidä korjata poistamalla vinoutuma? Leikkauksilla sitä ei korjata.
  6. Siitä olen aivan samaa mieltä että johtamisella on suuri merkitys henkilöstön viihtyvyyteen, organisaation toimivuuteen ja työn tuottavuuteen. Kehitysavusta en leikkaisi, semminkään kun Suomi itse tarvitsee tarvitsemaan paljon apu ulkomailta ja tulee jatkossa tarvitsemaan vielä enemmän -työvoiman muodossa. Jos sössimme ulkomaalaisten työllistämisrintamalla vielä enemmän kuin olemme tähän mennessä sössineet, olemme todella pulassa. Verrattuna muihin pohjoismaihin tai EU-maihin, on Suomelle paljon tehtävää imagon rakentamisessa, jos haluamme pärjätä kilpailussa työvoimasta.
  7. Mistä työn tuottavuuden lasku sitten johtuu? Ei suinkaan palkoista, vaan siitä, että Suomessa on suosittu kymmenien vuosien ajan ihan liikaa raskasta teollisuutta (paperi-, metalli jne). Niiden tuotteista saatu hinta on aivan liian pieni suhteessa tuotantokustannuksiin. Tuotteet ovat verrattavissa bulkkitavaraan, jonka jalostusarvon nosto ei näy riittävästi hinnassa. Miksi sitten Suomessa on samaan aikaan huomattava määrä työttömiä ja työnantajat valittavat työvoimapulasta? Aiempien vuosien aikana työnantajat tottuivat siihen, että hyviä työntekijöitä on jonoksi asti. Ihan sama miten työnantaja huolehti henkilöstöstä, niin pois lähtijöiden paikalle löytyi aina uusi hyvä työntekijä. Kiitos Suomen erinomaisen koulutusjärjestelmän. Nyt työnantajat joutuvat kilpailemaan työvoimasta. Heidän pitää opetella ihan uudenlainen kulttuuri...ja olla valmiita kilpailemaan palkoilla. Lisäksi tarvitsemme tänne kymmeniä tuhansia työntekijöitä ulkomailta. Niistäkin on kova kilpailu. Helpoin tapa olisikin ottaa tänne tuhansia turvapaikanhakijaperheitä. Kotouttaa heidät. Yksi sukupolvi siihen menee, kun lapset käyvät Suomen koululaitoksen ja opiskelevat, mutta sitten meillä on iso kasa kiitollisia ja motivoituneita ihmisiä, joilla on eväät viedä Suomi valoisampaa tulevaisuuteen. Tuo vaatii aluksi paljon taloudellista panostusta, mutta se tuo rahat myöhemmin moninkertaisesti takaisin.
  8. Kuinka kauan tätä samaa asiaa pitää toistaa...? Ei se auta mitään kun vähästä leikataan. Se vain heikentää sitä vähää entisestään! Suomessa ei tarvitsisi leikata mistään, jos rahat kanavoitaisi oikein. Esimerkki: Jos me satsattaisiin enemmän rahaa julkiseen terveyden-hoitoon, olisi siellä varaa maksaa parempia palkkoja ja palkata lisää väkeä töihin. Sitä kautta taas ihmiset pääsisivät helpommin ja nopeammin hoitoon, jolloin sairaudet pystytäisiin hoitamaan siinä vaiheessa kun ne eivät vielä olisi vieneet työterveyttä ja hoidettavat pääsisivät entistä ehompina takasin tuottavaan työhön. Perussairaanhoito on moninkertaisesti edullisempaa, kuin erikoissairaanhoito. Leikkaukset ovat aiheuttaneet sen etteivät ihmiset pääse ajoissa hoitoon ja sen seurauksena kuormittavat erikoissairaanhoitoa.
  9. Myös Ruotsissa maksetaan veroa..ja Norjassa ja Tanskassa. Suunnilleen saman verran kuin täällä. Siellä kuitenkin julkisissa viroissa työskentelevät (mm. opettajat, sairaanhoitajat) tienaavat huomattavasti enemmän kuin täällä. Yhtenä syynä on se, että siellä ei ole leikattu vääristä paikoista. Täällä on. Leikkauksia on tehty tulevaisuudentekijöistä (lapset, koulutus, terveydenhoito jne). Ne alkoivat Esko Ahon/Iiro Viinasen aikana. Sauli Niinistö jatkoi niitä. Myöhemmin Lipponen. On investoitu Talvivaaraan (kävi huonosti), Olkiluodon ydinvoimalaan (ei toimi), Fennovoimaan (onneksi hanke kaatui), Fortum (kröhöm). Valtion rahakirstu tyhjenee, koska erityisesti oikeistohallituksiin iskee valitettavan usein lyhytnäköinen rahanahneus. Joka kerta se on kääntynyt veronmaksajien tappioksi.
  10. Miksi rahat loppuvat? Väärin kohdennettujen leikkausten tuloksena. Suomen tulevaisuuden tekijät ovat koulutus ja terveydenhoito. Koulutus alkaa varhaiskasvatuksesta, jatkuu peruskouluun ja sieltä joko lukioon tai ammattikouluun jne. Tämän päivän pikkulapset ovat joskus veronmaksajia. Näistä on kuitenkin leikattu niin paljon, että huonojen palkkojen vuoksi kouluihin ei löydy pätevää työvoimaa. Hä?! opettajat ovat tulevaisuuden tekijöitä. Heidät pitäisi luokitella kunniakansalaisiksi ja palkan ja muitten etujen pitäisi olla suhteessa työn tärkeyteen.
    Sairaan- ja terveydenhoitajat taas pitävät ihmiset ennaltaehkäisevällä hoidolla terveinä ja työkykyisinä. Näin yhteiskunnalta säästyy pitkä penni kun nämä hyvin hoidetut henkilöt pysyvät poissa erikoissairaanhoidon piiristä, joka on moninkertaisesti kalliimpaa. Mutta miten on käynyt? Sairaanhoitajien työolot ovat niin huonot, että he lähtevät mieluummin ulkomaille töihin tai vaihtavat alaa.
    Nyt meidän pitää satsata rahaa siihen että saadaan nämä kaksi kestävyysvajeen torjujaa kukoistamaan. Samoin pitää satsata siihen että työnetsijät ja -tarjoajat löytävät toisensa helpommin eli TE-toimistoihin pitää saada lisää pätevää porukkaa. Rahaa saa kun sitä uskaltaa ensin satsata.
  11. Samaa mieltä siinä, että Ruotsista pitäisi ottaa oppia, monessakin asiassa. Miksi sitten Ruotsissa rahoitus riittää? Siksi että siellä on visio. Se on jossain 25 vuoden päässä. Sen saavuttamiseksi asetetaan toimintasuunnitelma, jota sitten toteutetaan. Yhtenä esimerkkinä on maahanmuutto. Ruotsissa tajuttiin aikapäiviä sitten, että ainoa ratkaisu talouskasvun ja hyvinvoinnin ylläpitoon on maahanmuutto. Sitä on harjoitettu 50-luvulta lähtien. Suomessakin se on tajuttu viimeistään 90-luvulla. Mitä on tehty? vaikeutettu maahanmuuttoa. Edellinen oikeistohallitus kaikkein eniten. Persujen silloinen ministeri vielä kehui hallituskauden jälkeen, että saivat kaikki ajamansa maahantulon heikennykset läpi Keskustan ja Kokoomuksen vetämässä hallituksessa. Siinä meillä Kolme Kovaa Tulevaisuuspuoluetta.
  12. Tottakai velanotto on kiihtynyt. Ensin oli korona, joka kasvatti velkaa lähes joka maassa. Sen jälkeen tuli tämä Venäjän hyökkäys Ukrainaan, minkä vuoksi piti ostaa lisää aseita. Tuohon päälle vielä lentokonekaupat. Eihän tämä ole mikään normaali tilanne. Totta on että velkaa pitäisi ottaa harkiten. Nyt pitäisi vetää henkeä ja katsoa mitä tämän hallituksen päätökset tuovat mukanaan. Ovat tehneet paljon sellaisia päätöksiä, joiden hedelmät kypsyvät ajallaan. Pelkään sitä että mahdollinen vallanvaihto romuttaa tämän hallituksen pitkän aikavälin parannukset ja taas mennään suohon. Kokoomuksen leikkauspolitiikalla Suomi näivettyy ja pahasti. Sanokaas joku Kokoomushallituksen aikanaan tekemä päätös, jonka vaikutuksesta nautimme nykyään.
  13. Valtion talous on ajautunut huoneen tilanteeseen väärin kohdistettujen leikkausten vuoksi.
    Väärin kohdennettuihin leikkauksiin on syyllistynyt ennen kaikkea Kokoomus. Miksi sitten Kokoomus tekee niin? Siksi, että Kokoomusleikkauksilla saavutetaan lyhytaikaisia tuloksia eli sellaisia, joilla pystytään voittamaan seuraavat vaalit. Pitemmällä aikavälillä leikkaukset aiheuttavat enemmän haittaa kuin hyötyä. Niitten seuraukset näkyvät vasta kymmenien vuosien päästä, jolloin syyllistä on vaikea osoittaa.
  14. Joka tapauksessa Demari/Kokoomus -hallitukset ovat vuodesta 1987 lähtien onnistuneet kumulatiivisesti pienentämään velan osuutta bruttokansantuotteesta yli 10 %.
  15. Ongelma onkin siinä, että tähänastisissa oikeistohallituksissa velanhoito on miinuspuolella eli velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut -ei pienentynyt, niin kuin pitäisi, jos kerran pitävät asiaa koko ajan esillä.
    Kokoomus sijoittaa valtion rahat "poikimaan" hukkainvestointeihin: Olkiluoto, Fennovoima jne. Persukoista ei ole sitäkää vähää talouspuolueeksi. Sen kertoo edellisten vaalien slogankin "suomalainen savupiippu on ilmastoteko". Tuon voisi muuttaa muotoon "suomalainen savupiippu on konkurssiteko".
  16. Ikävä kyllä. En ole aivan varma tajuaako Kokoomuskaan. Historia ei sitä käsitystä kyllä tuo.
    Kokoomus on erinomainen kampanjoimaan ja pärjää sen vuoksi hyvin vaaleissa, mutta kestävämpi substanssi puuttuu.
  17. Vuoden 2008 hallituksessa oli kokoomuslainen valtionvarainministeri.
  18. Energiateollisuus-sivuston 19.4.2022 mukaan merkittävin tekijä melko pitkään vallinneiden nousseiden ja kalliiden sähkön hintojen taustalla on Euroopassa kaasun riittävyyshuolista seurannut kaasun, ja sen perässä hiilen kohonnut hinta. Myös päästöoikeuksien voimakkaasti kohonneet hinnat nostavat fossiilisen energiantuotannon kustannuksia.
    Ahneudellakin on kyllä varmaan oma osansa. Aina löytyy niitä, jotka käyttävät härskisti tilaisuutta hyväkseen.
  19. Persukkani. Mihin pensaaseen olet tänään pääsi pistänyt?
  20. Ajan takaa sitä että on pelkkä illuusio että Kokoomus pelastaisi Suomen talouden -päinvastoin. Kokoomusdominanssi alkoi v. 1987 kun se pääsi ekan kerran hallitukseen. Sen jälkeen se on istunut hallituksessa vähintään yli puolet hallituskausista. Suomen velkaantumisaste oli vuonna 1987 noin 30 %. Nyt se on yli 50 %. Italiassa vastaavat luvut ovat 90 % ja 135 %. Siis Suomessa velkaantumisaste on kasvanut 67 % kun Italiassa se on kasvanut "vain" 50 %. Päälle tulevat nämä surkeat päätökset jotka romuttavat kansantaloutta entisestään: Olkiluodon ydinvoimala, Talvivaara, tuo Caruna, Uniper jne.
    21. 1 / 33
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt