Vapaa kuvaus

Aloituksia

218

Kommenttia

3839

  1. En ole ainakaan nähnyt kenenkään ekonomistin esittävän sellaista ajatusta, että verotuksen taso voi ja sen pitää vaihdella suhdanteiden mukaan. Suomella ei ole enää omaa valuuttaa joten verotus on tärkein talouspolitiikan väline. Ekonomistit ovat kyllä myöntäneet väliisille veroille sen tehtävän, mutta jostain syystä tuloveron käyttöön talouspolitiikan välineenä suhtaudutaan vältellen. Oikeistolla on vankka näkemys, että tuloveron eli "työn verotuksen" pitää liikkua vain alaspäin. Tulovero ja välilliset verot kuitenkin vaikuttavat eri tavalla. Orpon hallituksen alottaessa hommiaan olisi velan taittamisen välineenä ehdottomasti pitänyt käyttää progressiivisen tuloveron korotusta yhdessä sosiaaliturvan leikkausten kanssa. Jos niin olisi tehty niin sopeutus olisi toiminut nopeasti ja tehokkaasti sekä ennen kaikkea tasapainoisesti eri väestöryhmien kannalta. Kulutukselle ja työllisyydelle olisi koitunut vähemmän haittaa. Hallitus valitsi toisin ja on nyt saanut väärän valinnan silmilleet - ainakin persut ovat saaneet. Hyvätuloiset kokoomuksen kannattajat eivät kai välitä, miten Suomella valtiona menee ja miten huomattava osa - ehkä enemmistö suomalaisista kärsii. Hallitukselta saatu ilmainen rahalahja (lahjus) on otettu tyytyväisenä vastaan.
  2. Heh. Tämmöisiä aloituksia syntyy kun täysin maallikko nappaa jonkun tiedon netistä eikä ole eväitä panna sitä isompiin kehyksiin.

    Ensinnäkin - Taloussanomien jutun päivämäärä on vuodelta 2012, silloin globalisaatio oli vielä hyvässä vauhdissa, lainojen korot matalia ja inflaation sijasta jälkitollisten valtioiden päänsärky oli enemmänkin deflaatio kuin inflaatio.

    Kun lähinnä Kiina oli saanut oman teollisen vallankumouksensa käyntiin niin lännen globaaliyhtiöt siirsivät tuotantoa innolla Kiinaan ja muuallekin Kaakkois-Aasiaan, missä työ oli halpaa. Kun uusissa teollisuusmaissa kulutus kasvoi hitaammin kuin tuotanto niin globaali tuotanto oli pysyvästi korkeammalla tasolla kuin kulutus, mikä piti kysyntäinflaation kurisssa. Jälkiteollisissa maissa uhkaavaa deflaatiota voitiin torjua vaikka kysyntää velaksi tukemalla. Matalat korot auttoivat välttämään velkakierteeseen joutumista. Näin tehtiin Suomessakin. Hyvin toimivan yhteiskuntansa ansiosta Suomi parhaimmillaan saattoi jopa näyttää sijoitusten turvasatamalta niin että lainaa saatiin naurettavalla korolla. Ne ajat ovat nyt ohi. Kaikenlaista on tapahtunut - kuten sota Euroopassa ja Trump. Maailma makaa nyt niin, että velkaantumisen kasvu olisi ehdottomasti pitänyt taittaa mahdollisimman nopeasti.

    Toiseksi - Krugmankin toteaa, että on varmistettava, että velkataakka kasvaa hitaammin kuin verokertymä. Orpon hallituksen talouspoliittinen ohjelma on nyt toiminut niin, että velkataakka kasvaa nopeammin kuin verokertymä. Suomi on ajautunut velkakierteeseen ja ainakin yksi luottoluokittaja on jo reagoinut tilanteeseen.

    "Mitäs Orpo tähän" - aloittaja ilmeisimmin on vasemmistolaisen talouspolitiikan kannattaja. Vasemmiston vaihtoehto johtaa eri tavalla painotettuna aivan samaan kuin Orpon hallituksen reunaoikeistolainen politiikka: velkakierteeseen ja valtion konkurssiin. Orpon hallituksen talouspolitiikka on oikeistolainen ääripää, vasemmistolainen vastaava ääripää taas olisi Venezuelan presidentin Hugo Sanchezin kehittämä oppi "2000-luvun sosialismi".

    Oikonomi kiittää aloittajaa tuesta. Oikonomi on maallikko taloustieteessä, mutta ei nyt kuitenkaan ihan uuno. Krugman on tunnustettu ja arvostettukin taloustieteilijä. Kun ymmärtää Krugmanin ohjeen oikein ja osaa laittaa sen tämän päivän kehyksiin niin sehän tukee Oikonomin ajatuksia.
  3. Punakone rämpii eteenpäin metri metriltä. Etenemisnopeuden perusteella on laskettu, että tiukkaa tekee saavutetaanko Kiova tämän vuosisadan puolella. Siitä en ole laskelmaa nähnyt, että mitä miestappiot ovat / metri, mutta tuskin kovin montaa vuotta Venäjä tällä menolla kestää edes Pohjois-Korean avulla. Yleinen liikekannallepano kai Venäjää auttaisi, mutta sen seurauksia Putin näyttää kovasti pelkäävän.
  4. Kun Suomessa ennen devalvoitiin niin suomalaisten varallisuus dollareissa mitattuna totta kai pieneni. Varallisuus kasvoi selvästi 1980-luvulla, mutta romahti sitten 1990 luvulla kun kotimaan pankkijohtoinen markkinatalous korruptoitui kasinotaloudeksi. Uusi romahdus tuli sitten Kataisen hallituksen lepsun ja epäkansallisen politiikan seurauksena kun talouskasvu jähmettyi 0-tasolle.

    Kun näitä talouden häiriöitä ja romahduksia tapahtui niin silti pyrittiin kunnianhimoisesti säilyttämään pohjoismainen hyvinvointipalvelujen taso vaikka siihen ei olisi ollut eväitä. Se johti omalta osaltaan julkisen sektorin suhteelliseen liikakasvuun. Toinen yhtä merkittävä syy on kuitenkin Suomalaisen yksityisen pääoman muita pohjoismaita heikompi menestys kovassa globaalissa kilpailussa. Huono menestys oli seurausta yhtiöiden huonosta johtamisesta ja vääristä päätöksistä - ei ainakaan liian korkeista palkoista, jotka todistetusti ovat EU:n huonommasta päästä. Julkinen sektori siis kasvoi kuin yksityinen sektori ja varsinkin vienti polki paikallaan.

    Verovaroillahan julkinen sektori totta kai pyörii, mutta kyllä se samalla myös omalta osaltaan pyörittää koko kansantaloutta kun se ylläpitää kysyntää, joka globalisaatioaikana on ollut tärkeä talouden moottori jälkiteollisissa maissa. Suomessa on kuitenkin vallinnut krooninen epätasapaino edellä kuvatuista syistä.

    Yksinkertaistaen voi todeta, että suomalaisten suhteellisesti heikko varallisuuden taso on seurausta sekä huonoista palkoista että korkeasta verotuksesta. Kaiken kaikkiaanhan "maailman onnellisin maa" on silti pärjännyt ihan hyvin kun yhteiskunta on ollut perusteiltaan toimiva. Nyt sitä toimivaa yhteiskuntaa revitään rikki oikealta ja vasemmalta. Seuraukset voi ennustaa. Hyväähän tästä ei ainakaan seuraa.
  5. Valtiovarainministeriön ennusteet ovat todennäköisesti ylioptimistisia. Kasvu saattaa jäädä ennustettuakin matalammaksi - syynä hallituksen karmea reunaoikeistolainen törttöily. Leikkauksia on pakko jatkaa, niin vaatii kokoomus ja ne alkavat tuntua entistä pahemmin. Kulutus, jälkiteollisia yhteiskuntia globalisaatioaikana käynnissä pitänyt moottori, pysyy matalana. Työttömyys kasvaa. Vaikka kansainväliseen nousukauteen päästäisiin jotenkin kiinni niin sen vaikutus jää pahasti vajaaksi. Voi olla, että taas pudotaan kyydistä kokonaan niinkuin tapahtui Kataisen hallituksen aikana.

    Tilanne muistuttaa kasinotalouden synnyttämää 90-luvun lamaa, jonka Ahon hallitus hoiti isolla devalvaatiolla, oliko se 30%, en muista enkä viitsi tarkistaa, mutta iso se oli. Suomen paikka valtioiden BKT-taulukossa romahti. Nyt ei siis voida devalvoida kun on euro. Kun velkaantumista ei saatu hoidetuksi niin se roikkuu Suomen talouden yllä kuin Damokleen miekka. Globalisaatio jatkuu, mutta on muuttunut epävarmaksi. Suomessa on menetetty tuotantoa ja tuottavaa työtä Aasiaan ja latinalaiseen Amerikkaan. Vientiteollisuuden pohja on kaventunut. Mitään uutta Nokiaa ei näy taivaanrannassa.

    Valtiontalouden täydellinen konkurssi painaa päälle. Jos hallitus jatkaa nykyistä politiikkaa eikä korjaa aiheuttamiaan vahinkoja niin konkurssi on varma. Korjaus pitää jonkun maksaa eikä muuta maksajaa ole kuin Suomen kansa. Käyhiltä ei voida enää repiä yhtään - sen jopa Riikka Purra näyttää myöntävän, mutta kokoomus ilmeisesti ei myönnä. Raha pitäisi nyt ottaa sieltä, missä sitä on - eli hyvätuloisilta. Ei se ole mitään vasemmistolaista ideologiaa, se on yksinkertaisesti välttämätöntä.

    Vielä olisi yksi vahvuus, johon Suomi voi turvautua. Se erottaa Suomen vaikkapa Argentiinasta. Se vahvuus on hyvin toimiva suomalainen yhteiskunta. Sitäkin ollaan nyt kuitenkin revitty hajalle. Polarisaatio on syvä ja sitä lietsotaan edelleen. Myös ulkopuolelta käytetään tilannetta hyväksi. Suomalaisten keskinäistä vihaa lietsotaan jotta maan puolustuskyky heikkenisi.