Vapaa kuvaus

Aloituksia

218

Kommenttia

3839

  1. Lännessä sentään ymmärrettiin, että jos agressiiviselle ja laajentumishaluiselle imperiumille ja sen julmalle diktaattorille annetaan periksi niin niin se on tuhon tie. Putinille ei olisi riittänyt Ukrainan alistaminen samanlaiseksi alamaisvaltioksi kuin Valko-Venäjä. Putin olisi tuuminut, että heh, hommahan toimii - jatketaan.

    Voimapolitiikkaa harjoittaville diktaattoreille täytyy panna kertakaikkiaan stoppi, muu ei toimi. Onneksi Putinille pantiin hanttiin vaikka lännessä oli isoja ongelmia omasta takaa. Globalisaatio ja sen aiheuttama polarisaatio olivat heikentäneet uskoa demokratiaan. Yhteinen kamppailu demokratian puolustamiseksi totalitarismia vastaan voisi jopa koitua demokratian pelastukseksi.

    Vielä voi toivoa, että demokraattisten valtioiden keskinäinen solidaarisuus auttaa myös parantamaan niiden sisäistä solidaarisuutta. Globalisaatio ja polarisaatio ovat demokraattisille yhteiskunnille paljon pahempi uhka kuin Putin konsanaan. Ei länsi köyhtynyt ole. Kyllähän täällä rahaa riittää ökyrikkailla. Tuloerot vain ovat kasvaneet kun globalistinen ahneus (oikealla) ja typeryys (vasemmalla) on köyhdyttänyt suurta osaa kansoista.
  2. Meriliikenteen liputtaminen ulkomaille oli ensimmäinen askel kohti globalisaatiota. Globalisaatio on hulluutta riippuen siitä mistä päin sitä katsoo. Globalisaatio on valtavan hieno juttu niille, joille se kasaa rahaa. Niille, joilta se raha on viety globalisaatio on paska juttu.

    Hulluutta globalisaatio on ennen kaikkea toimivan demokraattisen yhteiskunnan kannalta. Globalisaatio on aiheuttanut kovaa painetta tuloerojen kasvuun, synnyttänyt polarisaation, heikentänyt valtioiden rahoituspohjaa ja ajanut demokratian kriisiin. Demokratian heikentyminen on auttamut diktatuureja ja totalitarismia.

    Globalisaatio on kaiken kaikkiaan maailmanlaajuista korruptiota ja valtava markkinahäiriö. Globalisaatio teki ensin tyhjäksi kansallisvaltioiden laatimat taloudellisen riiston vastaiset lait ja romutti sitten koko "sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen". Korruptio, riisto ja voimapolitiikka hallitsevat nyt maailmaa ja suursodan uhka roikkuu taas maailman yllä.

    Hulluuttahan tämä kaikki totta kai on. Miksi hulluus jatkuu? Onko hulluna hyvä olla? Ainakin hulluus on hyvin tuottavaa joillekin.

    Nyt on kaksi vaihtoehtoa. Joko demokraattiset kansallisvaltiot ryhdistäytyvät, demokratia elpyy ja panee globalisaation kuriin tai sitten globalisaatio kaikkine seurauksineen jatkaa maailman hallitsemista kunnes seuraa suuri katastrofi.

    Yhdysvallat oli ennen demoratian puolustaja. Yhdysvalloissa syntyi myös ajatus sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, jonka ilmentymä on YK ja kansainväliset sopimukset. Niille nyt riistäjäkapitalistit ja diktaattorit voivat nauraa räkäistä naurua.
    Globalisaatio on aiheuttanut tuhoa myös Yhdysvalloissa. Polarisaatio nosti valtaan epävakaan presidentin, Donald Trumpin, joka räiskii globalisaatiota tulleillaan. Itku ja parku on nyt kova globalisaation puolesta, miksi? Olisiko mitenkään mahdollista, että demokraattiset valtiot ryhdistäytyisivät ja kauppasodan vaihtoehdoksi nostettaisiin maailmantalouden sääntöpohjainen järjestys, missä tullit toimisivat sanktioina?
  3. Voi hyväksyä tuon, että Suomen julkiset menot ovat liian suuret suhteessa BKT:hen, mutta se on pitkäaikaisen kehityksen ja entisten talouspolitiikan virheiden tulos eikä sitä voida tosta noin vain äkkiä korjata. Orpon hallituksen toimet ovat vain pahentaneet tilannetta. Liikkeelle on lähdetty täysin väärin päin ja väärä pää edellä. Ei kärryjä kannata panna hevosen eteen. Kyseessä on talouden tasapainotila, joka voidaan korjata vain vähitellen ei sillä tavalla holtittomasti venettä heiluttaen kuin hallitus on tehnyt.

    Reunaoikeistolaiset politiikan hokkuspokkustemppu on, että tuloveron alentaminen tuo talouskasvua. Vastaava vasemmiston hokkuspokkustemppu on, että kun pannaan rahaa koulukseen niin automaattisesti syntyy koulutusta hyödyntävää talouskasvua. Ei toimi kumpikaan hokkuspokkustemppu. Niissä syy ja seuraus käännetään nurinpäin. Sekä oikeiston että vasemmiston näkemykset ovat kyllä sinänsä oikeita. Kyllä matalampi veroaste on tavoitteena hyvä ja niin on myös työn tuottavuuden parantaminen. Kumpikaan ei vain onnistu hokkuspokkustempulla.

    Orpon hallitus on lähtenyt ajamaan pitkän tähtäimen ideologista tavoitettaan kun olisi pitänyt hoitaa akuutti tilanne, valtiontalouden tasapainotus ja velkaantumisen taittaminen. Umpihölmön politiikan seuraus on, että molemmat tavoitteet kärsivät. Talouden tasapaino ei ole korjautunut vaan on entistä pahemmin vinossa, mikä pahemman kerran heikentää kasvuodotuksia.

    Julkisen talouden suhteellisen osuuden alentaminen voi olla talouden kannalta järkevääkin eikä vain ideologinen preferenssi. Liian raskas julkinen sektori on seurausta vasemmiston pyrkimyksestä ylläpitää muiden pohjoismaiden tasoista hyvinvointivaltiota vaikka Suomen rahkeet eivät siihen riitä. Eteen tulevat ongelmat pitää kuitenkin aina korjata jotta talouden suorituskyky edes säilyisi saati sitten, että se paranisi. Valtiontalouden tasapaino olisi kannattanut korjata niin nopeasti kuin mahdollista ja sitä varten tuloveroa olisi pitänyt väliaikaisesti nostaa. Siis väliaikaisesti, VÄLIAIKAISESTI, jumatsuka. Kun Suomella ei enää ole omaa valuuttaa niin veropolitiikka on tehokkain väline akuuttien ongelmien hoitoon,

    Homma tuli eteen äkillisesti ja nopeasti se olisi pitänyt hoitaa. Suomalaiset olivat hyötyneet helposti saatavissa olevista kansainvälisistä luotoista ja matalista koroista, nyt oli tullut laskun maksun aika ja se lasku olisi pitänyt hoitaa pois. Sen sijaan, että hallitus olisi sopeutunut uuteen tilanteeseen se sortui ideologiseen hölmöilyyn ja lasku kasvaa nyt korkoa korolle.