Vapaa kuvaus

Aloituksia

199

Kommenttia

3571

  1. Minä muuten tiedän tasan tarkkaan, mitä rasismi alun perin tarkoitti. Rasismi syntyi 1800-luvulla kulttuuripiireissä, juuri niissä samoissa piireissä, jotka tänä päivänä kohkaavat "rasismia" vastaan. Silloin rasismin syntyaikoina kulttuuripiireissä todella uskottiin valkoisen rodun ylemmyyteen.

    Suomalainen ns "rasismi" tarkoittaa lähinnä rajoittamattoman maahanmuuton vastustamista sekä vastareaktiota nykyisten kulttuuripiirien luokkakantaiselle tavallisen suomalaisen kansan halveksimiselle. Jotkut palstalaiset katsovat kuuluvansa tai samaistuvat siihen "ylempään kansanosaan", jolla mielestään on oikeus halveksia tavallista kansaa ja pyrkiä ohjailemaan kansan ajatuksia. Niihin ihmisiin, jotka eivät suostu ylhäältä päin tulevaan mielenohjaukseen sitten isketään "rasistin" leima. Kun "rasismi" on pelkkä politiikan peliväline niin sen merkitys on hämärtynyt.
  2. Minä olen perehtynyt tilastoihin ja vähän muuhunkin eli siihen, mitä on tilastojen takana. Sen pitäisi käydä ilmi kommenteistani.

    Näkemyksesi on tyypillinen reunaoikeistolainen yksinkertaistus. Ei jonkun palstalle anonyyminä kirjoittelevan yksinkertaisuus maata haittaa, mutta se kyllä haittaa niin pirusti, että maan hallitus on yrittänyt vastaavanlaiseen yksinkertaistukseen perustuvaa hokkuspokkus-temppua kasvun aikaansaamiseksi. Siitä me kaikki - tai ainakin valtaosa meistä nyt kärsii.

    Valtion velkaantuminen on seurausta alijäämäisistä budjeteista. Alijäämä johtuu siitä, että valtion menot ovat suuremmat kuin tulot. Vaikka hallitus leikkaa menoja hullunkiilto silmissä niin budjettien alijäämä senkun kasvaa johtuen siitä, että samaan aikaan tulot vähenevät a) kun hallitus on itse tulojaan vähentänyt hyvätuloisten veroja alentamalla ja b) kun hallituksen politiikka on heikentänyt kulutusta, työllisyyttä ja (huom) myös talouskasvua. Eikä ne leikkaukset ole riittävästi kokonaismenoja alentaneet kun samaan aikaan menot ovat toisaalla hallituksen toimien seurauksena kasvaneet. Seurauksena on ollut karmea velkakierre eikä lamakierrekään ole kaukana.
  3. Tarkastellaanpa vähän Suomen ralouden kehitystä.

    Raskaan sodan jälkeen Suomi todella oli köyhä aina 1960-luvun lopulle asti. Ei se Irwinin irvokas Ryysyranta-laulu ihan kauheasti yliampuva ollut. Suomi oli eurooppalaisittain miltei kehitysmaa. Teollistuminen ja kaupungistuminen oli jäänyt puolitiehen. Elintasokuilu oli syvä naapurimaahan verrattuna. Sinne Ruotsiin sitten suomalaiset joukolla lähtivätkin parempaa elintasoa etsimään. Se ei ollut poliitikkojen mielestä hyvä juttu. Kekkosen johdolla alettiinkin Suomea teollistamaan valtion toimesta elikkä veronmaksajien rahoilla. Valtionyhtiöitä kasvatettiin ja perustettiin lisää: Enso-Gutzeit, Outokumpu, Imatran Voima, Valmet, Neste, Kemira ja mitä kaikkia niitä oli. Taisi Nokiakin saada valtion rahaa. Syntyi uusia työpaikkoja kaupunkeihin ja taajamiin. Ruotsin sijasta ihmiset muuttivat maalta kaupunkeihin. Palkkataso kohosi ja valtio sai lisää verotuloja. Sitten demarit hoksasivat, että kannattaisi alkaa tekemään Suomesta hyvinvointivaltiota Ruotsin malliin. Ei sitä silloin pahemmin vastustettu edes oikealla. Kokoomusjohtajat Rihtniemestä Ilkka Suomiseen kannattivat ajatusta joskin vähän erilaisin painotuksin. Talous kasvoi ja vauhtia oli välillä liikaakin. Realismin taju katosi ja Koiviston Manu alkoi kysellä, että oliko suomalaisilla malttia vaurastua. Ei sitä malttia ja realismia aina oikein ollut ja talous alkoi keikkua tyypilliseen suomalaiseen malliin. Välillä piti tehdä korjausliikkeitä. Devalvaatiot aina pudottivat suomalaisten varallisuutta kansainvälisessä vertailussa, mutta ei se varallisuus konkretian tasolla silti mihinkään kadonnut. Devalvaatiot olivat välttämättömiä kun Suomen kansainvälinen kilpailukyky heikkeni liikaa. 1980-luvulla vauhti oli niin kovaa, että mopo karkasi käsistä. Se oli sitä kasinotaloutta, jonka seuraus oli lopulta pankkikriisi. Kriisistä selviäminen otti koville, jäljet näkyvät vieläkin. Kaksi Suomen talouden yksityisen sektorin hallinnasta kilpaillutta liikepankkia KOP ja SYP yhdistyivät Nordeaan, jota nyt johdetaan Ruotsista. Säästöpankeissa tapahtui myllerrys, SKOP katosi kuvasta. Valtiojohtoinen Postipankki meni tanskalaisille ja on nyt Danske Bank. Isoista pankeista vain OP säilyi. Sitten liityttiin EU:hun kun alamaisvaltion asema Neuvostoliitoton romahdettua loppui. Oman valuutan, markan tilalle tuli yhteisvaluutta euro. Sen piti vakauttaa taloutta ja lopettaa toistuvat devalvaatiot. Ei se keikkuminen kuitenkaan loppunut. Kun kotitekoisesta pankkikriisistä oli selvitty niin 2000-luvun alussa Suomen talous kukoisti. Puhuttiin jo jopa Ruotsin ohittamisesta. Suomi oli nousemassa maailman kymmenen vauraimman valtion joukkoon. Sitten tapahtui uusi romahdus. Globaalissa finanssikriisissä ja eurokriisissä Suomessa luotettiin liikaa siihen, että EU hoitaa hommat. Kansallisen talouden ja kilpailukyvyn hoitaminen lyötiin laimin. Talouskasvu jäätyi ja Suomi putosi tilastossa kuin kivi. Piti tehdä ”sisäinen devalvaatio”. Homman otti hoitaakseen Sipilän hallitus, joka hotikin homman ihan hyvin. Suomalaiset olivat kuitenkin ihan pihalla maailman menosta. Todellisuudentaju oli kadoksissa. Sisäinen devalvaatio ei käynytkään yhtä kivuttomasti kuin markan devalvaatiot aiemmin. Siihen iski vasemmisto-opposition propaganda. Kiky ja muut Sipilän hallituksen toimet vaativat suomalaisilta lopulta varsin vähäisiä ja väliaikaisia ponnisteluja, mutta vasemmistopropaganda leimasi ne kauheaksi kyykytykseksi. Vasemmiston propaganda oli törkeintä ja vastuuttominta kansan kusetusta, mitä Suomen politiikassa oli ikinä nähty. Vaalivoitto sillä vasemmistolle kuitenkin tuli. Kun maan talous oli Sipilän hallituksen toimesta saatu kohtuu hyvään kuntoon niin Marinin hallitus saattoi hoitaa päälle kaatuneet kaksi kriisiä yllättävänkin hyvin, mutta kolmas kriisi jäi hoitamatta. Se viimeinen kriisi oli maailmantaloudessa tapahtunut jyrkkä muutos, minkä takia velkaantumisen taittaminen olisi pitänyt saada aikaan nopeasti. Homma jäi uudelle hallitukselle ja se mitä Orpon hallitus on tehnyt on pahinta, mitä Suomen hallitusten historiassa on nähty. Ei sillä Suomen valtion ja suomalaisten varallisuutta nosteta.
  4. Tästäkin keskustelusta huomaa, että palstalaisten tietämys siitä miten kansantalous toimii on heikkoa. Se on ymmärrettävää ja anteeksiannettavaa. Ihmiset hoitavat omia asioitaan eivätkä ehdi miettiä näitä talouden kiemuroita. Omat kommenttini tuntuvat olevan palstalaisille liian vaikeita. Asioita pyritään yksinkertaistamaan. Politiikka tarjoaa vasemmalta ja oikealta omia yksinkertaistuksiaan. No, meikä yrittää palauttaa asioita vähän enemmän ihmisten arkielämän tasolle eli onko Suomi köyhä? Ovatko suomalaiset köyhiä korkean verotuksen takia kuten oikeistolainen anonyymi kommentoija varallisuustilastonsa avulla haluaa väittää?

    Ei Suomi ole varsinaisesti köyhä eikä suomalaisten elintaso ole matala. Suomi on toimiva valtio ja suomalaiset niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla hoitavat työnsä. Varallisuutta on kansalaisilla ja valtiolla ihan riittävästi. Palkkataso on kyllä moniin maihin verrattuna matala ja kansalaisten pankkitileillä on vähemmän rahaa. Toimivat hyvinvointipalvelut kuitenkin auttavat. Asumistaso on kohtuullinen, ahtaista kerrostaloasunnoista on siirrytty väljempään omakotiasumiseen ja melkein jokaiseen niemennotkoon ja saarelmaan on noussut kesämökkejä. Rannoilla näkyy runsaasti kaiken kokoisia veneitä, jotkut ovat todella hulppeita. Auton ostaminen on kaikille mahdollista, mikä on tärkeä asia harvaan asutussa ja pitkien välimatkojen maassa. Kodit ovat hyvin varustettuja. Tietotekniikkaa totta kai piisaa kaikilla, lapsillakin on älykännykät. Kauppojen hyllyt notkuvat tavaraa ja kauppa käy. Kaupungit ovat kohtuullisen hyvin hoidettuja ja siistejä. Maaseudulla teiden kunto on kuitenkin rappeutumaan päin.