Vapaa kuvaus

Aloituksia

852

Kommenttia

7730

  1. Mormonit eivät koskaan julista heidän oppiaan täydellisesti. Kun tehdään käännytys työtä julistetaan vain oppia mikä on lähes sama mitä muilla on. Ja on kiire saada uhri kasteelle. Monet mormoneista eivät tunne heidän oppiaan. He eivät tiedä mormonien oppia jumalasta. Heille ei kerrota, että jumala oli ihminen ja meni kolmen naisen kanssa naimisiin ja sitten tuli jumala. Eivät tiedä, että Jeesus ja saatana ovat veljeksiä mormonien opin mukaan ja Adam on jumala. Kanan häissä Jeesus meni naimisiin Martan ja Marian ja Maria Magdaleenan kanssa.

    Jos näistä asioista kerrottaisiin ihmisille ennen kastetta olen minä 100% varma ettei kukaan menisi kasteelle ja mormoneista eroaisi paljon.
  2. "Viittaus Jeesuksen lupaukseen MATT. 28:20 taas asettaa uskonpuhdistuksen tarpeen kyseenalaiseksi: Jos Jeesuksen lupaus tarkoitti sitä, että luopumusta ei tapahtuisi, niin eikö se sitten merkitsisi myös sitä, että Jumala hyväksyi kaiken, mitä Katolinen kirkko teki ja julisti keski-ajalla, esim. aneitten myynnin, jossa luvattiin anteeksiantoa myös tulevillekin synneille?"

    Katolisessa kirkossa on kyllä ollut aina paljon hyviä uskovia. Heidän kanssaan Jeesus sitten oli. Esim. Äiti Teresa ja paljon muita hyviä katolisia on ollut. Katolinen kirkko on ollut aina melkoinen hyvän tekijä avustaen vähä osaisia. Toisin mitä mormonit ovat. Heillä on biljoonien Dollareitten omaisuus ja omistavat monista yhtiöistä paljon esim. Pan Am. Mutta mormonit ovat kieltäneet ettei omaisuutta saa käyttää hyväntekeväisyyteen. Jos siitä lohkaistaisiin vaikka 10% ei maailmassa kukaan kuolisi nälkään.

    Mitä tulee noihin muihin kohtiin olen esim. Lapsi kasteen puolella ja sen että meillä on oikea ehtoollinen. Ehtoollisessa saadaan kyllä Jeesuksen ruumista ja verta ja ehtoollisessa on syntien anteeksi saaminen. Vapaat suunnat aina käyttävät 1KOR 11 lukua kun siellä ei ole tuota sanaa syntien anteeksi saaminen eivät koskaan käytä Matteuksen Evankeliumia, kun siellä se taas on. MATT. 26: 27. Ja hän otti maljan, kiitti ja antoi heille ja sanoi: "Juokaa tästä kaikki;
    28. sillä tämä on minun vereni, liiton veri, joka monen edestä vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi.

    JOH. 6: 53. Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
    54. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä

    APT. 2: 38. Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
    39. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."

    Eli lapsi kaste ja ehtoollisoppi ovat oikein luterilaisessa kirkossa.
  3. Ei voi surmata. Koska Jeesus palaa suuren saatto joukon kanssa. Silloin kuolleet heräävät henkiin ja kaikki kansat kootaan Jeesuksen eteen ja Jeesus tuomitsee meidät.

    MATT.25: 31. Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit hänen kanssaan, silloin hän istuu kirkkautensa valtaistuimelle.
    32. Ja hänen eteensä kootaan kaikki kansat, ja hän erottaa toiset toisista, niinkuin paimen erottaa lampaat vuohista.
    33. Ja hän asettaa lampaat oikealle puolelleen, mutta vuohet vasemmalle.
    34. Silloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa, minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti.
    35. Sillä minun oli nälkä, ja te annoitte minulle syödä; minun oli jano, ja te annoitte minulle juoda; minä olin outo, ja te otitte minut huoneeseenne;
    36. minä olin alaston, ja te vaatetitte minut; minä sairastin, ja te kävitte minua katsomassa; minä olin vankeudessa, ja te tulitte minun tyköni.'
    37. Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä ja ruokimme sinua, tai janoisena ja annoimme sinulle juoda?
    38. Ja milloin me näimme sinut outona ja otimme sinut huoneeseemme, tai alastonna ja vaatetimme sinut?
    39. Ja milloin me näimme sinun sairastavan tai olevan vankeudessa ja tulimme sinun tykösi?'
    40. Niin Kuningas vastaa ja sanoo heille: 'Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle'.
    41. Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.
    42. Sillä minun oli nälkä, ja te ette antaneet minulle syödä; minun oli jano, ja te ette antaneet minulle juoda;
    43. minä olin outo, ja te ette ottaneet minua huoneeseenne; minä olin alaston, ja te ette vaatettaneet minua; sairaana ja vankeudessa, ja te ette käyneet minua katsomassa.'
    44. Silloin hekin vastaavat sanoen: 'Herra, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena tai outona tai alastonna tai sairaana tai vankeudessa, emmekä sinua palvelleet?'
    45. Silloin hän vastaa heille ja sanoo: 'Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle'.
    46. Ja nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
  4. Nastarenkaiden päällysteiden kulumisen hinta valtion teillä on 60–70 miljoonaa euroa vuodessa, arvioi Otto Kärki, Väyläviraston maanteiden hoidon johtava asiantuntija. Arviosta puuttuu kaupunkien vastuulla olevan katuverkon kuluminen.

    Väyläviraston seurantatutkimus on mitannut teiden urautumista vuosina 2017–2022 yli 700 tiekilometrillä. Urautumisnopeus on keskimäärin 1,5 millimetriä vuodessa, tästä valtaosa nastarenkaiden aiheuttamaa.

    Mittaukset kertovat talvikauden keskimääräiseksi urautumisvauhdiksi esimerkiksi Nelostiellä Hartolassa yhden talven aikana 2,5 milliä, Hangontiellä Tammisaaressa 2,2 millimetriä.

    Vilkkaimmilla teillä huomattavat kulumisurat saattavat syntyä jo yhden vetisen talven seurauksena.

    Norjassa kitkoilla

    Perusteellisin selvitys nasta- ja kitkarenkaiden turvallisuus- ja ympäristövaikutuksista on Helsingin kaupungin vuosien 2011–2013 NASTA-tutkimusohjelma. Sen tekoon osallistui 13 tutkimuslaitosta ja asiantuntijatahoa.

    Sen johtopäätös oli, että nastarenkaiden kustannukset ja ympäristöhaitat ovat ilmeiset.

    Toinen johtopäätös oli, että talvirengasvalintaa enemmän turvallisuuteen vaikuttaa ajotapa. Liukkaimmilla keleillä kitkarenkailla ajaminen vaatii nastarenkaita ennakoivampaa ajotapaa. Jos kitkoilla ajaminen saa kuljettajan ennakoimaan enemmän, se saattaa jopa parantaa liikenneturvallisuutta, vaikka renkaiden jääpito onkin heikompi.

    Suomessa kitkat-nastat-keskustelua hallitsevat liukkaimpien kelien ääritilanteet, Ruotsissa ja Norjassa taas ympäristö ja kustannukset tieverkolle.

    Naapurimaiden kaupungeissa kitkarenkaat ovatkin jo valtavirtaa.

    Ruotsin liikennevirasto on suosittanut kitkarenkaiden käyttöä kaikissa ajonvakausjärjestelmällä varustetuissa autoissa jo toistakymmentä vuotta.

    Vuonna 2023 vielä 54 prosenttia ruotsalaisista ajoi nastarenkailla, mutta Tukholman seudulla kitkarenkaat valitsi jo 58 prosenttia asukkaista. Näin on ollut vuodesta 2019 lähtien.

    Kehitystä ovat vauhdittaneet yksittäisten katujen nastarengaskiellot esimerkiksi Tukholmassa, Uppsalassa ja Göteborgissa.

    Norjan suurissa kaupungeissa nastarenkaat ovat nykyisin harvinaisuus.

    Yksi syy ovat yli 20 vuotta sitten käyttöönotetut nastarengasmaksut. Oslossa kitkarenkaiden osuus kasvoi 80 prosenttiin muutamassa vuodessa, kun maksu tuli käyttöön 2000-luvun alussa.

    Nyt Oslon kaduilla ajo nastarenkailla maksaa 3 euroa päivässä tai 120 euroa talvessa. Stavanger lopetti jo maksun perimisen, kun kitkarenkaiden osuus oli noussut kaupungissa 91 prosenttiin.

    ”Norjan kaupungeissa pärjätään hyvin kitkarenkailla, eivätkä onnettomuudet näytä siellä lisääntyneen”, Suvi Haaparanta toteaa.

    Haaparanta kertoo, että Helsingin kitkarengaskampanjat herättivät vielä muutama vuosi sitten varsin tunnepitoisia reaktioita, mutta nyt asenteet kitkarenkaita kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmäksi.

    Helsingissä kitkarengaskampanjointi jatkuu. Kaupungin omat autot ovat liikkuneet kitkarenkain vuodesta 2021 lähtien.

    Suomen ainoa nastarengaskielto on Helsingin Lönnrotinkadun syksyllä 2022 voimaan tullut läpiajokielto. Kokeilu jatkuu vielä tulevan talven.

    Helsingin ilmansuojelusuunnitelma linjaa, että kaupunki edistää nastarengasmaksujen käyttöönottoa Norjan mallin mukaan. Maksut edellyttäisivät lakimuutosta, sillä nykylainsäädäntö ei niitä mahdollista.

    Suunnitelma ei innosta autoilijoita Eläintarhan Nesteellä.

    ”En tykkää. Lönnrotinkadun nastarengaskiellon kanssa pystyy vielä elämään”, taksia ajava Tuomas Räty sanoo.

    Kitkarenkaisiin luottava Peter Westerholm ei hänkään innostu uusista maksuista: ”Mutta jos nastarenkaista halutaan eroon, niin maksu on tietysti aika tehokas väline.”

    Kitkarenkaiden puolesta kampanjoiva Suvi Haaparanta ajaa itse kitkarenkailla.

    ”Etelä-Karjalassakin tulee usein liikuttua. Kitkarenkailla pärjää hyvin pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin”, Haaparanta sanoo.

    Vaasassa asuva Väyläviraston Otto Kärki kantaa työssään huolta urautuvista maanteistä. Nyt alla pyörivät kuitenkin kotimaiset nastarenkaat. ”Mutta en minä kitkarenkaitakaan pois sulje.”

    Entäpä Tekniikan Maailman autotoimitus, joka leipätyönään koeajaa uudet autot ja tekee vuotuiset talviauto- ja rengastestit? Kun TM:n kahdeksan ammattilaista kertoo näkemyksensä, kitkarenkaat voittavat äänin 5–3.


    https://tekniikanmaailma.fi/lehti/22b-2024/onko-jo-aika-luopua-nastarenkaista/
  5. Lähteitä jatkolukemiseen
    • Live Science (6 Sept 2025): Do humans and chimps really share nearly 99% of their DNA?
    • Khaitovich P. et al. (2005). Science 309(5740):1850–1854.
    • Enard W. et al. (2002). Nature 418(6893):869–872.
    • Tomkins J. (2013). Comprehensive Analysis of Chimpanzee and Human Chromosomes. Answers Research Journal.
    • Marques-Bonet T. (2025). Institute of Evolutionary Biology, Barcelona – haastattelu Live Science.


    Evoluution puolustajien vastaväitteet “99 % -myyttiin”
    1. “Samankaltaisuus on silti suuri”
    • He sanovat: vaikka ero olisi 10–15 %, ihmiset ja simpanssit ovat edelleen lähimmät sukulaiset.
    • Ajatus: koska ero muihin eläimiin (esim. koiraan, kissaan, lehmään) on vielä suurempi, evoluution suunta pysyy.
    Ongelma:

    “Lähin sukulainen” ei todista polveutumista – vain vertailtavaa samankaltaisuutta.

    Samankaltaisuus voi johtua myös yhteisestä suunnittelijasta, ei yhteisestä kantaisästä.

    2. “1 % oli vain karkea arvio”
    • Puolustajat väittävät, että “1 % ero” oli aikanaan yksinkertaistus kansalle, mutta tiede on aina tiennyt sen olevan monimutkaisempi.
    Ongelma:

    Tätä väitettä käytettiin vuosikymmeniä koulukirjoissa ja tiedejulkaisuissa faktana.

    Jos kyse oli vain popularisoinnista, miksi virhettä ei oikaistu aikaisemmin?

    Monet opiskelijat menettivät uskonsa tämän väitteen takia. Vastuu on todellinen.

    3. “DNA:n ero ei ratkaise – tärkeää on mRNA ja proteiinit”
    • He sanovat: ihmisillä ja apinoilla on lähes sama “geneettinen työkalupakki”, mutta niitä käytetään eri tavalla.
    • Tämän mukaan DNA-samankaltaisuus riittää osoittamaan yhteisen alkuperän.
    Ongelma:

    Jos käyttö (mRNA-ilmentymä) on 40–50 % erilaista, kyse ei ole pienestä hienosäädöstä, vaan radikaalisti eri ohjelmasta.

    Tämä muistuttaa tietokoneita: jos kaksi konetta sisältävät lähes samat komponentit, mutta ohjelmisto ja käyttöjärjestelmä ovat täysin erilaiset, tulos on käytännössä eri laite.

    4. “Evoluutiolla oli aikaa”
    • Argumentti kuuluu: miljoonat vuodet riittävät selittämään DNA:n muutokset, mRNA-säädön ja ihmisen erityispiirteet.
    Ongelma:

    Jo miljoonien emäsparien muutosten fiksoituminen populaatiossa luonnonvalinnan kautta on tilastollisesti epätodennäköistä.

    Vielä vaikeampaa selittää ovat nopeat muutokset aivojen rakenteessa ja puhekyvyssä.

    Aikakaan ei auta, jos mekanismia ei ole.


    Tiivis yhteenveto
    Kun “1 % -myytti” romahtaa, evoluution puolustajat siirtyvät seuraaviin väitteisiin:
    1. “Ero on silti pieni suhteessa muihin eläimiin.”
    2. “1 % oli vain karkea yleistys.”
    3. “DNA ei ratkaise – mRNA tekee eron, mutta silti yhteinen kantaisä.”
    4. “Miljoonat vuodet riittävät muutokseen.”
    Mutta jokaisessa kohdassa ongelma pysyy:

    Todellinen eroavaisuus on liian suuri selitettäväksi Darwinin mekanismilla.

    Samankaltaisuus ei todista yhteistä alkuperää, vaan voi yhtä hyvin olla todiste yhteisestä suunnittelusta.
  6. Entä sitten?