Vapaa kuvaus

Aloituksia

129

Kommenttia

2224

  1. Ihan loogisia päätelmiä. Tätä pointtia varsinkin on tullut mietittyä jo aikoinaan:

    "Fysikaaliset lait (kuten painovoima, kvanttimekaniikka, jne.) ovat simulaation sääntöjä – eivät todellisia, "ulkoisia" lakeja. Ne määrittävät, miten asiat käyttäytyvät tässä virtuaalitodellisuudessa"

    En näitä termejä koskaan ollut lapsena tietenkään kuullut enkä käyttänyt, mutta mietin sitä miksi tuntui siltä kuin olisin jossakin valmiiksi käsikirjoitetussa teatterissa näyttelijä joka näyttelee sitä roolia mikä hänelle sopii.

    Mietin sitä että tietävätkö kaikki muut sen että mikään ei ole totta vai onko hekin vain roolissaan?

    Mietin etäisyyksiä, että mitä jos Lappi ei oikeasti olekaan kaukana Etelä-Suomesta, vaan se on todellisuudessa siinä metsän ja kukkulan takana ja Maapallo ei oikeasti olekaan niin suuri.

    Tein jopa eväsretkiä testatakseni teoriaa, mutta palasin kotiin heti kun eväät oli syöty.
    Tein myös eräänlaisia "poltergeist"- kokeita, joissa suljin oven tai kaapin oven ja avasin sen heti uudelleen nähdäkseni että tavarat on samalla paikalla.

    Lopulta sitten tyydyin siihen että fysiikan lait ovat todellisia, Lappi on kaukana, olen tavallinen poika, vanhempani ovat oikeita ihmisiä eikä värvättyjä tarkkailijoita ja poltergeist ei meidän talossa toimi.

    Minulla oli 4-7 vuotiaana mielikuvituskaveri. Kun aloitin koulun, niin ensimmäisenä koulupäivänä samanniminen poika lähestyi määrätietoisesti ja pyysi kaveriksi ja kavereita oltiin vielä lukiossakin. Sattumaa kaiketi.

    Samaisen kaverin kanssa tehtiin se ainoa "varma" ufohavainto, joka kohdalle sattui 1977.

    Olen erittäin taipuvainen uskomaan Mandela- efektiin ja kahdesta klassisesta esimerkistä olen täysin varma. Siitä että James Bond- Kuuraketissa olevalla "Rautahampaan" tyttöystävällä oli raudat ja että Monopol- pelin kannessa miehellä oli monokkeli.

    Vilkkaana lapsena tuli kaikenlaista sählättyä ja telottua itseään Duudson- tyyliin ja aina teki kipeää. Yksi mystinen juttu sattui kun ajettiin romurallia juniorina kavereiden kanssa romuautoilla.

    Väistin kaveria noin 80kmh vauhdissa peltotiellä ja täräytin keskelle isoa kuusta. Turvavyötä ei tietenkään ollut käytössä. Käteni meni luokille taipuneen ratin mukana kojetaulusta läpi kyynärpäitä myöten ja rintakehä iskeytyi rattiputkeen.

    Nousin autosta, kaverit juoksi vastaan ja sanoi että me katottiin että tuosta ei voi selvitä.
    Ei naarmun naarmua. Ei käsissä, ei rinnassa eikä naamassa.

    Toinen kaveri joka näki osuman, sanoi että kirkas valo välähti auton osuessa puuhun. Auto ei kuitenkaan ollut syttynyt tuleen, joten se jäi vähän mysteeriksi että mikä sen väläyksen aiheutti.

    Kenties staattinen sähkö, taikka ajateltuani asiaa halusin uskoa että minulla on suojelusenkeli.

    Rajakokemuksissa monet on kertoneet jonkun poistuneen läheisen sanoneen heille että vielä ei ole sinun aikasi ja sinun on mentävä takaisin. Sekin tukisi sitä ajatusta että olemme täällä jotakin tarkoitusta varten, ainakin jossakin määrin ohjattuna.
  2. Kvanttitodellisuudesta tässä lienee kyse, vaikka puhuttaisiin filosofisista näkökulmista eri termeillä. Tässä siis pyritään saamaan vastauksia siihen, miten kaikki toimii ja miksi.

    Palataan taas perusasioihin, että olemassaolo, tietoisuus ja elämä ovat edelleenkin ne suurimmat mysteerit. Näihin suurimpiin mysteereihin lukeutuu myös aineen olemassaolo.

    Jokaisella aineen muodostavalla alkeishiukkasella on antihiukkanen. Hiukkasten massat ovat samat, mutta varaukset vastakkaiset. Kun aine ja antiaine joutuvat kosketuksiin toistensa kanssa, ne annihiloivat, eli tuhoutuvat ja muuttuvat säteilyksi. Jos ainetta ja antiainetta olisi muodostunut samat määrät, jäljellä olisi vain säteilyä.

    Me kuitenkin olemme olemassa, joten ainakin lähiympäristössämme kaikki koostuu varmuudella aineesta. Jos antiainetta olisi jossakin kaukana avaruudessa merkittäviä määriä, aineen ja antiaineen annihiloitumisesta syntyvä voimakas säteily näkyisin havainnoissa.

    Standardimallissa ei ole havaittua aineen ja antiaineen suhdetta selittävää mekanismia. Varhaisessa maailmankaikkeudessa täytyi siis tapahtua jotakin, joka on standardimallin ulottumattomissa.

    Korostaen tuota kohtaa: "Varhaisessa maailmankaikkeudessa täytyi siis tapahtua jotakin, joka on standardimallin ulottumattomissa"

    Nämä tutkimukset saattaa paljastaa tuota mekanismia. Itse en haluaisi uskoa mihinkään mekanistiseen maailmankuvaan, mutta toisaalta kaikelle olemassaolevalle on oltava myös mekanismi.

    Mekanismi jopa hengelle ja sielullekin, koska jos niillä ei olisi mitään toimintamekanismia jollakin tasolla, niin eihän niitä silloin olisi olemassa? Ne on vaan tasoja. leveleitä joista on vielä hyvin vähän tietoa.

    Palataan vielä siihenkin, että ihmisen DNA on liian rakennetun oloinen matematiikaltaan, ollakseen sattumaa tai luonnonvalintaa. On kohtalainen todennäköisyys sille, että tuota on joku viisaampi taho manipuloinut.

    Voihan se olla Jumalakin, tai millä nimellä kukakin luojaansa haluaa kutsua. Luonto ja elämä voi olla itsessään se luoja joka voimallaan luo uutta elämää nerokkaan kaavan turvin, joka ei sovinnolla luovu elämästään eikä sukunsa jatkamisesta.
  3. Kiitoksia linkeistä! En tiennyt tuosta tutkimusprojektista. Puhtaasti tieteellinen ja vertaisarvioitu tutkimus tuottanee vastauksia ainakin joihinkin kysymyksiin.

    "Simulaatiohypoteesi" on hypännyt vakaviin kvanttilaboratoriokokeisiin"

    Oletko koskaan harkinnut mahdollisuutta, että todellisuutemme voisi olla monimutkaisesti muotoiltu tietokonesimulaatio? Tälle teorialle - simulaatiohypoteesi - on olemassa nimi, ja sitä testataan nyt kvanttilaboratoriokokeissa.

    Vaikka se saattaa aluksi muistuttaa juonta sci-fi-menestyssarjasta, omistautunut tutkijaryhmä tutkii tiukasti tätä kiehtovaa konseptia.

    He tutkivat filosofisia vaikutuksia ja teknologista kehitystä, jotka voivat tehdä tällaisen simulaation uskottavaksi.

    Olemmeko vain hahmoja suuressa digitaalisessa kertomuksessa, vai onko olemassa syvempää totuutta odottamassa paljastumista?

    Kvanttikokeet Simulaatiohypoteesin todistamiseksi:

    Kalifornian valtion ammattikorkeakoulussa Pomonassa (CPP) CPPmerkittävä tutkijaryhmä valmistautuu ryhtymään mielen taivutuskokeisiin, jotka voisivat haastaa ja määritellä uudelleen fysiikan perusperiaatteet.

    Johtamassa tätä kunnianhimoista aloitetta on Thomas Campbell, arvostettu entinen NASAn fyysikko, joka tunnetaan asiantuntemuksestaan monimutkaisissa teoreettisissa malleissa ja avaruustutkimuksessa. Hänen laaja kokemuksensa ja innovatiiviset näkökulmansa ovat arvokkaita resursseja tiimille.

    Yhteistyössä Campbellin kanssa on tohtori. Farbod Khoshnoud, joka johtaa omistautunutta tutkimusryhmää CalPolyssa, Pomonassa.

    Yhdessä he uskaltautuvat fysiikan kartoittamattomiin maailmoihin, koetellen ymmärryksemme rajoja.

    Tämä kumppanuus lupaa rikastuttaa akateemista yhteisöä ja pyrkii sytyttää uusia ideoita, jotka voisivat mullistaa käsityksemme maailmankaikkeudesta.

    Mitä vaikutuksia näillä löydöillä voisi olla ymmärrykseemme luonnollisesta maailmasta?
    Kvanttimekaniikka: Missä todellisuus muuttuu oudoksi.

    Ensinnäkin, jotta voimme todella ymmärtää näitä kokeita, meidän on ymmärrettävä joitain peruskohdat kvanttimekaniikan salaperäisestä maailmasta. Tämä tieteellinen kenttä ravistelee ja leipoo perusymmärryksemme maailmankaikkeudesta.

    Mikä kvanttifysiikassa on outoa?

    No, maailmankaikkeutemme pienimmät osat, kuten atomit ja subatomiset hiukkaset, eivät noudata klassista fysiikan normaaleja sääntöjä, joita näemme joka päivä. Ne toimivat oudoilla ja odottamattomilla tavoilla.

    Campbell ottaa askeleen pidemmälle. Hänen mielestään kvanttimekaniikka on enemmän kuin vain tapa purkaa, miten pienet hiukkaset käyttäytyvät. Hän uskoo, että se paljastaa syvät totuudet itse todellisuudesta.

    Tutkimalla monimutkaisia ja hämmentäviä ideoita kvanttimaailmasta, kuten superpositiosta, kietoutumisesta ja epävarmuusperiaatteesta, Campbell ehdottaa, että voimme pian ymmärtää, miten maailmankaikkeus toimii. Tämä ymmärrys voi muuttaa sitä, miten näemme olemassaolon.
    Onko universumimme suuri kosminen videopeli?

    Campbell ehdottaa, että todellisuutemme toimii videopelin tavoin, joka tuottaa kuva ja kokee "kysynnän" tietoisille tarkkailijoilleen, aivan kuten se, miten peli luo pelaajien vuorovaikutukseen perustuvia ympäristöjä.

    "Pohjimmiltaan sitä, mitä ei näe, ei ole olemassa", Campbell vakuuttaa ja kehottaa meitä pohtimaan tämän näkökulman syvällisiä vaikutuksia.

    Tämä käsite herättää kiehtovia kysymyksiä käsityksen ja todellisuuden luonteesta, haastaen perustavanlaatuisen ymmärryksemme olemassaolosta.

    Vaikka jotkut saattavat pitää tätä ajatusta epätavanomaisena, se resonoi kvanttimekaniikan tulkintojen kanssa, jotka korostavat myös havainnoinnin roolia todellisuuden muokkaamisessa.

    Campbellin teoksen kiehtova puoli on sen syvällinen tutkiminen tietoisuuden ja todellisuuden rakenteen välisestä suhteesta.

    Toisin kuin monet perinteiset teoriat, jotka kohtelevat tietoisuutta pelkkänä simulaatiosimulaattorina, Campbell väittää, että se on perustavanlaatuista olemassaololle itselleen - pohjimmiltaan kallioperä, jonka päällä koko simulaatio toimii.

    Useiden huolellisesti suunniteltujen kokeiden avulla Campbell asettaa kiistanalaisen teoriansa mikroskoopille tiukkaa tutkimusta varten.

    Nämä laboratoriokokeet eivät ole vain satunnaisia tutkimuksia; niiden tarkoituksena on syventyä erillisiin kvanttivaikutuksiin, joita on havaittu kuuluisassa kaksoisrakokokeessa sekä kiehtovissa kvanttipyyhekumiasetuksissa.

    Tutkijat etsivät aktiivisesti todisteita tukemaan käsitystä siitä, että todellisuus käyttäytyy vastauksena tietoiseen havaintoon, aivan kuten simulaatio, eikä kiinteänä ja itsenäisenä maailmana.

    Jokainen koe toimii askeleena kohti mielemme ja ympärillämme olevan maailmankaikkeuden välisen monimutkaisen vuorovaikutuksen purkamista, mikä herättää kysymyksiä olemassaolon ja havainnon luonteesta.
  4. Olet uskovainen ja harhaanjohdettu pelkurimainen homopoika, joka ei uskalla seistä sanojensa takana edes nimimerkin muodossa.

    Sinulla ei ole omaa identiteettiä, koska olet vajakki jolla ei ole kykyä itsenäiseen ajatteluun.
    Jätän puhtaasti sinulle ne unelmat muista kaltaisistasi lahkolaisista homopojista.

    Todennäköisesti olet sisäsiittoisuuden tuotos.

    Minusta et saa kaveria niihin leikkeihin, etkä noihin uskontotouhuihin, sillä olen ihan tavallinen 57 vuotias hetero ja ei -uskonnolliseen perheeseen syntynyt ev lut, joka on hieman perehtynyt buddhalaisuuteen ja havainnut sen hyväksi elämänopiksi, ehkä parhaaksi.

    Minulla on neljä lasta ja olen elänyt tavallista perhe-elämää elämästäni noin 26 vuotta.
  5. "Yleensähän ne on armeijan vempeleitä"
    Mainitse ensi alkuun muutama, jotka ovat paljastuneet armeijan vempeleiksi?

    Jos ne olisivat armeijan vempeleitä, niin olisi voitu jättää ufotutkimukset tekemättä, kuten AATIPit, Project Blue Bookit, AAROt, GEIPANit ja monet muut.

    Olisi voitu yksinkertaisesti vain sanoa että ne on koelennätyksiä, taikka että havainnoitsijat valehtelee, ovat sekaisin taikka puhuvat muusta syystä omiaan mainostaen podcastejaan.

    Ei olisi tarvinnut USA:ssa kolmessa eri lehdistökonferenssissa liikennelentäjien tulla esiin vaatimaan vastauksia, että onko ilmailun turvallisuus vaarassa näiden lukemattomien tunnistamattomien objektien suhteen. 550 lentäjää allekirjoitti vetoomuksen.

    Aiemminhan lentäjät eivät saaneet näistä puhua, taikka tuli heti kenkää ja uhattiin jopa vankeudella. Lentäjien on lain mukaan edelleen USA:ssa kertoa havainnoistaan vain ja ainoastaan sitä varten olemassa olevalle virastolle havaintonsa.

    JANAP 146 pätee edelleen USA:ssa ja Kanadassa, ja USA katsoo sillä olevan yksinoikeus päättää siitä mitä ufot ovat ja miten niiden suhteen toimitaan.
    https://www.nsa.gov/portals/75/documents/news-features/declassified-documents/ufo/janap_146.pdf

    Havaintoja tehdään jatkuvasti ja kuvia ja videoita kuvataan jatkuvasti. Se että sopiva kalusto olisi sopivalla hetkellä oikealla paikalla, on sitten eri asia.

    USA:lla on valtavasti kuva- ja videomateriaalia hallussaan, mutta Pentagon kieltää niiden julkaisun ja on selkeästi ilmoittanut asiasta.

    Ihmiskunnalla ei ole vielä sellaista teknologiaa, joilla vaikkapa sikarin tai lautasen muotoinen alus saadaan valtavaan suorityskykyyn ilman näkyvää propulsiota tai ääntä. Hallussa saattaa olla joitakin aluksia, joista jotakin on voitu päästä koelennättämään.

    Se että onko ihmisten lennättämä UFO enää UFO, on sitten eri asia.
  6. Kuten tuossa mainitsin ja joku muukin, niin noissa ohjeissa on aimo annos buddhalaisuutta.
    En väitä olevani buddhalainen enkä väitä että tietäisin siitä paljon.

    Sitä joutuisi opiskelemaan hartaasti ja sisäistämään monia asioita oikein toden teolla ajatuksen kanssaja harjoittamaan sitä, jotta tullaan "kunnon buddhalaiseksi".

    En ole ihan varma edes että haluanko oppia siitä kaikkea ja en mielelläni ala omimaan toisten kulttuuria ihan kevyillä eväillä. Siksi hieman närästää, kun buddhalaisuudesta täysin tietämättömät tekee wain joka paikassa. Sama kuin menisit esittämään intiaaneille sadetanssin.

    Mutta muutamia hyviä asioita olen ymmärtänyt ja ne on nimenomaan nämä kolme kohtaa, jotka tekoäly tuossa mainitsi:


    Läsnäolon ja sydäntietoisuuden kehittäminen, yhteyden kokeminen, ymmärryksen että kaikki on energiaa ja kaikki on yhteydessä toisiinsa.

    Vanhasta irti päästämisessä olen surkea ja käytännön elämään tietoisuus vaikuttaa lähinnä siten että olen läsnä ja osaan kuunnella keskittyneesti. Tosin olen saanut kuulla että olen nykyisin liian kiltti ja kohtelias (vaikkei sitä ehkä tämän palstan perusteella uskoisi).
    En ole oikein ymmärtänyt miten ne on negatiivisia asioita.

    Menee tuonne meditaation puolelle, mutta minulla toimii erinomaisesti ihan yksinkertainen jo aikoinaan itseopittu kikka. Istu tai seiso ryhdikkäästi, kohota kädet sivuille kämmenpuoli ylöspäin, hengitä pari kertaa syvään ja ota kaikki aistit käyttöön.

    Täysin rentona havainnoit kaiken ympärillä kaikilla aisteilla. Kun väreet menee kropan läpi, hengitys ja syke on rauhallisia, tunnet kuinka olet yhtä ympäristön kanssa ja kaiken kanssa siinä.

    Voima ja balanssi tulee koko kehoon, jäykkyys poistuu, niska-hartiat rentoutuu, sormenpäitä kihelmöi kun sähkövirta kulkee niissä, niskasta polviin kulkee energia-aallot ja varpaisiin saakka.

    Noin 25 vuotta sitten olin kovassa stressissä ja en saanut nukuttua kuin nimeksi. Silloin aloin psyykkaamaan itseäni väkisin ja tekemään mielikuvaharjoituksia. Ne johti muutamassa kuukaudessa tulokseen ja sain taas hommat hanskaan.

    Vasta myöhemmin huomasin että buddhalaisuudessa on vastaavia metodeja kuin myös urheilu- ja yritysvalmennuksessa.

    Luulenpa että länsimainen lääketiede ei tunnusta moisen hyötyjä eikä mekanismeja, mutta kiinalainen lääketiede on tuntenut ne jo vähintään 5000 vuotta.

    Suosittelen kokeilemaan. Avuksi voi ottaa alussa positiivisia mielikuvia ja myöhemmin se energia tulee kuin taikaiskusta ilman että tarvitsee tehdä muuta kuin ajatella että otetaanpas vähän energiaa vastaan.

    Tankkasin juuri tässä samalla energiaa ja virta meni noin 15 kertaa kropan läpi. Ei ole mitään hokkuspokkusta eikä huuhaata, vaan vain opeteltua energioiden vastaanottamisen sallimista.