jtee

Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

57

  1. Ihmettelen suuresti että kiinnostus toista ihmistä kohtaan mitataan seksillä. Onko mitta-asteikko sellainen että mitä enemmän seksiä, sitä kiinnostavampi ihminen?? Haluan tuoda tässä kohtaa muutaman asian julki ja herättäköön se keskustelua tai sitten ei: Kauneus naisella ja komeus miehellä eli hyvä ulkonäkö. Korvaako hyvä ulkonäkö kaiken sen puutteen mitä sellaisen ihmisen sisältä puuttuu? Jos sattuisi sellainen ihme että tapaisin todella kauniin naisen joka olisi kiinnostunut minusta mutta hänellä ei olisi kaikki intiaanit kanootissa, olisi kyyninen, ilkeä, kärttyinen tms ominaisuuksia joita en arvosta, niin jatkaisinko seurustelua hänen kanssaan vain hänen kauneutensa takia? Vastaus: En! Jos sattuisi sellainen ihme että tapaisin naisen joka heti ensimmäisillä treffeillä veisi minut sänkyyn ja sitä rytkytystä olisi joka tapaamisella mutta hänellä ei olisi kaikki muumit laaksossa eikä hänen kanssaan kykenisi esim. keskustelemaan ollenkaan. Hän olisi tyhmä kuin vasemman jalan saapas, sydämeltään kylmä, kyyninen, vainoharhainen yms. niin korvaisiko seksi kaiken muun hänen sosiaalisen vajavaisuuden? Vastaus:Ei!
    Mutta me ihmiset olemme erilaisia, toiset arvostavat kauneutta, toiset seksiä. Mutta löytyy niitä harvojakin ihmisiä jotka arvostavat ihmisen sisäistä kauneutta, lämmintä sydäntä, kohteliasta käytöstä, kiltteyttä, empaattisuutta. On muuten todella mielenkiintoista rakastua toiseen ihmiseen henkevän keskustelun perusteella. Niin että keskustelet ja huomaat että on kulunut 2-3 tuntia hetkessä, kelloon vilkaisematta, sydämessäsi on kevyt olo, perhosia vatsassa, silmät kiiluvat ilosta ja onnesta kun olet löytänyt ihmisen joka kuuntelee kun sinulla on kerrottavaa, ihmisen joka kertoo asioita samalla palavalla innolla ja kuuntelet häntä keskeyttämättä. Silloin olet löytänyt hengenheimolaisen! Joskus aikoinaan tutustuin naiseen jonka kanssa keskustelu oli kuin Aku Ankasta, kohdasta jossa Hupu, Tupu ja Lupu puhuvat: He jatkavat lausetta siitä mihin toinen on jäänyt. Siinä muuten tulee itsellekkin hieman hölmö olo että miten on mahdollista että toinen tiesi mitä olit ajattelemassa. Se on sitä kemiaa mitä aina niin paljon mainostetaan!
    Sinulle yjhgjgdrtroikmvctyih voin sanoa ettei elämää kannata haaskata tyhmiin miehiin. Itse olen joskus liian aktiivisesti yrittänyt etsiä sopivaa naista mutta käteen jäi vain hirveä paniikki jos sitä ei löydykkään. Nykyisin en enää jaksa stressata koko asiaa, se tulee jos on tullakseen. Ei elämä ole kurjaa yksinkään. Itse asiassa hyvin harva ihminen pärjää itsekseen, tiedän paljon ihmisiä jotka eivät osaa olla hetkeäkään yksin. Suhteen päätyttyä pitää olla heti uusi kierrossa, tasolla ei ole mitään väliä.. Säälittävää touhua sanoisin..
  2. Niin, me ihmiset olemme erilaisia. Se on meidän vitsaus mutta myös rikkaus.. Itse en hyppää sänkyyn heti ensimmäisellä tapaamisella, enkä toisella. Enkä edes välttämättä seuraavaan kymmeneen kertaan. Ja en sitä myöskään vaadi naiselta. En kerää nimiä listaan jossa on elämäni aikana "kaadetut" naiset, en yritä mitään ennätystä, en yritä päästä ennätysten kirjaan sillä saavutuksella.. Vaan yritän kohdella toista ihmistä niinkuin hän sen ansaitsee. Kuunnella mitä hänellä on kerrottavaa, vastata hänen kysymyksiin.. Kertoa mitä minulla on kerrottavaa, kysyä häneltä kysymyksiä. Analysoida hänen vastauksia, yrittää päästä sisälle hänen arvomaailmaan, yrittää arvioida mistä hänen sydän on tehty. Sillä olen etsimässä matkaseuraa 30-40 vuoden pituiselle taipaleelle, en yhdeksi tai kahdeksi tunniksi. Pinnallisella elämällä tunteet kuluvat hukkaan, jäljelle jää vain tyhjä kuori ja sitä minä en halua itselleni käyvän. Haluan nauttia suurista tunteista jatkossakin, en halua muuttua kyyniseksi. Ja kieltäydyn muuttumasta kyyniseksi! Maailmassa on paljon pahaa, jos sen voisi muuttaa paremmaksi yksi hymy tai teko kerrallaan.

    Miksi seksi pitää aina ensimmäiseksi vetää esiin keskusteluun?? Itse ainakin haluan viihtyä naisen seurassa, keskustellen, kävellen tai sitten vain hiljaa ollen. Tuntea perhoset vatsassa, avata ovi hänelle, kunnioittaa häntä niinkuin jokaista ihmistä. Jos joka päivä saisi suuren halauksen naiselta joka kulkisi elämän polkua yhdessä eteenpäin, olisi se todella suuri asia. Kun vierellä olisi ihminen jolle voisi kertoa murheensa, kun vierellä olisi ihminen jolle voisi kertoa ilonsa, sillä jakamalla surun saat sen puolittumaan, mutta jakamalla ilon, saat sen kaksinkertaistumaan! Sitä harva tietää että kuinka paljon ihmiseen sopii tukahdutettuja tunteita yli 30 vuoden ajalta, kun ei ole ketään kenelle niitä voisi purkaa.
  3. Tämän keskustelun aloittajalle ja varsinkin niille seksiseuran hakijoille jotka vastaavat ilmoituksiin jossa toinen ihminen hakee ystävää tai seurustelukumppania, haluan esittää kysymyksen: Tiedättekö mitä on yksinäisyys?? Jos etsii vakavaa seuraa toisesta ihmisestä tarkoittaa sitä että haluaa jakaa elämäänsä toisen ihmisen kanssa, joko ystävänä tai sitten elämänkumppanina. Yleensä takana on kaipuu toisen ihmisen lähelle, sitä että olisi joku ihminen vierellä jonka kanssa voi keskustella, nauraa ja itkeä. Kuinka moni tietää tunteen, kun työviikko on ohi ja koittaa perjantai, useimmilla on työt tehty ja koittaa vapaa. hymyisin katsein suunnataan vapaalle. Pitäisi olla ilon ja onnen hetki.. Mutta kuinka moni tietää sen tunteen, että perjantaina kotimatkalla tulee kyyneleet silmäkulmaan kun viikon työt on tehty, ajatuksissa pari yksinäistä vapaapäivää? Työpaikalle jäi työkaverit joiden kanssa olet keskustellut viikon tapahtumista ja nyt siihen tulee parin päivän tauko. Sitä että ei ole ketään ihmistä kenelle voit kertoa työviikostasi, sitä että ei ole ketään ihmistä jolta voit kysyä miten hänen työviikonsa on mennyt. Ei ole ketään jolle voisit soittaa kaupasta ja kysyä että haluaisiko hän kaupasta jotain. Tai sitä että voisit suunnitella toisen ihmisen kanssa mitä viikonloppuna syötäisiin ja sitten käydään yhdessä kaupassa.. Sitä tunnetta kun ajattelet toista ihmistä? Sitä tunnetta miltä tuntuu kun toinen ihminen halaa tai edes koskettaa? Sitä tunnetta kun toinen ihminen on kainalossa, hiljaa ja kuulet kuin hänen sydän sykkii.. Ja kuinka raastavaa yksinäisyys voi olla..?
  4. Tuohon ihmisten rikkinäisyyteen sen verran että olen elämäni aikana tavannut paljon erilaisia ihmisiä, toiset todella mukavia ja toiset vähemmän mukavia. Tuntuu siltä että tänä päivänä ihmiset voivat todella huonosti ja se taas vaikuttaa koko elämään, puolisoon, lapsiin, ystäviin, läheisiin.. Etsitään uutta ja erilaista, tasainen ja rauhallinen elämä on suljettu pois. Olen aikoinaan seurannut yhtä parisuhdetta läheltä, nainen todella mukava ja sydämellinen, mies ei ehkä niinkään. Nainen rakasti tätä miestä sydämensä pohjasta, mies ei välittänyt naisesta juurikaan, ehkäpä baareihin kuskaajana nainen oli parhaimmillaan. Mies kehui että on pettänyt naistaan ja myöhemmin kun nainen huomasi miehen käytöksen muuttuneen ja keskustelin naisen kanssa silloin usein kahdestaan henkeviä asioita. Hän tarvitsi tukipilaria, olkapäätä johon tukeutua ja vuodattaa kyyneleitä. Silloin hän mietti ääneen että onkohan hänen miehensä pettänyt häntä..? Tiesin asiasta mutta itse olin silloin pahassa välikädessä, olisin halunnut olla hänelle rehellinen mutta toisaalta en halunnut satuttaa häntä..

    Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?? Maailmassa on paljon pahaa, väkivaltaa, sotia.. Ihmisen elämä on kuitenkin aika lyhyt, joten miksi se pitäisi tuhlata tappelemiseen, riitelyyn, väkivaltaan tai sotimiseen. Maailmaan sopii todella paljon hyvyyttä, kauneutta, hellyyttä ja rakkautta. Ja kauneudella en todellakaan tarkoita ihmisen ulkokuorta, vaan sitä mitä löytyy ihmisen sydämestä. Sitä mitä hän arvostaa ja mille asioille sydän sykkii. Olemmeko me tulleet niin sokeiksi ettemme huomaa niitä kauniita asioita joita meidän lähellämme on, toista ihmistä, rakkautta. Se, että toinen ihminen on vierelläsi, on todella mahtava asia. Osaako meistä kaikki arvostaa sitä asiaa? Kuinka moni meistä ihan oikeasti tietää mitä on yksinäisyys?? Pitääkö meidän etsiä vain seikkailun halusta uutta seikkailua? Monet etsivät sitä oikeaa rakkautta, sitä että vanhuuden koittaessa ei tarvitsisi yksin kiikkua kiikkustuolissa. Ihmistä, jonka kanssa voisi ylittää kadun käsi kädessä.. Joten miksi tälläisten ihmisten ilmoituksiin pitää aina väkisin tarjota vain seikkailuseuraa?
  5. Voi kiitos kauniista sanoista, mutta itse en pidä itseäni mitenkään erikoisena tapauksena. Tai oikeastaan pidän, mutta negatiivisessa mielessä, sillä olen aina ollut sitä mieltä että olen suomalaisen miehen irvikuva. En viihdy baareissa, vihaan jääkiekkoa ja formuloita, en perusta kisakatsomoa aina kun tulee telkkarista urheilua. Ja jos nyt ihan tarkkoja ollaan niin vihaan myös fanaattisuutta, sitä että ei osata katsoa maailmaa avoimin katsein. Tiettyä urheilujoukkuetta kannatetaan henkeen ja vereen, tai jonkin merkin autoa.. Ympäröivälle maailmalle ei anneta mahdollisuutta. Kuuleman mukaan kilttikään mies ei saa olla, siitä tulee helposti se mieltymys että mies on lapanen. Raittiutta ei saa mainostaa, siitä mielletään heti että mies on entinen alkoholisti. Näillä asioilla varustettu mies ei kiinnosta naisia, se on huomattu monta kertaa. Tälläinen mies on liian tasainen, ei tarvi arvuutella tuleeko mies kotiin naapurista kävellen, taksilla vai kottikärryssä sammuneena röhnöttäen. Joskus aikoinaan ensitreffeillä ollessani nainen alkoi opettaa minua ryyppäämään. Rivien välistä luin etä mies on tylsä jos ei tule konttaamalla kotiin.

    Mutta siihen alkuperäiseen asiaan. Itse ainakin haluaisin naisesta sen maailman parhaimman ystävän. Otetaan nyt vaikka tälläinen helppo ja yksinkertainen asia: Olen halunnut mennä joku 10v Ruotsin risteilylle ja vain kesällä. Mutta: 1.Yksin en viitsi sinne lähteä. 2.Mukaan saisin porukkaa, mutta se menee sitten ryyppäämiseen ja rähisemiseen. 3.Ja osa haluaa vain sitä yhtä, mistä tämä keskustelu on lähtenyt liikkeelle. Itse kun haluaisin viettää tälläisen risteilyn jonkun samanhenkisen kanssa, niin että saisi rauhassa katsella maisemia, käydä syömässä, keskustella, jakaa kokemuksia maisemista jne. Mutta en tunne ketään joka haluaisi viettää näin kuivan ja tylsän risteilyn kanssani.. Joten mieluummin valitsen syrjäisen kohteen Suomesta jossa voin olla yksin ajatusteni kanssa..
  6. Niinkuin tuolla vähän ylempänä kirjoitin, minäkään en käy baareissa.. ..enkä koskaan ole käynyt jotta niissä olisi ketään tavannut. Nuoruudessani kävin muutaman kerran baareissa kuskin ominaisuudessa, mutta niistä jäi vain pahat muistot. Silloin baareissa tupakoitiin mikä lisäsi savuttoman ihmisen kärsimyksiä entisestään. Ja eikä sitä touhua oikein selvinpäin olisi viitsinyt katsella. Baareissa puhui viina, eikä itse henkilö. Viina muuttaa persoonallisuutta, etkä ole silloin oma itsesi, eikä vastapuoli oma itsensä. Tietty asia on sitten eri tavalla jos ihminen elää viinasta ja on sellainen koko ajan. Seuraavana päivänä vaatteet haisivat aivan hirveälle, suu ja keuhkot huusivat leipää kun ei ollut tottunut moiseen sakeaan ilmaan. Ja eikäpä siinä tullut ketään sillä silmällä katsottua kun oli oma lauma paimennettavana ja aamuyö kului kun porukkaa heitti ympäri etelä-Suomea. Silloin vain tuli todettua ettei tämä touhu ole minua varten enkä ole baareissa vieraillut enää 15 vuoteen.
    Ja toisaalta on muutenkin hölmöä että absolutisti etsisi kaltaistaan seuraa baarista, kasvissyöjä kaltaistaan kaupan lihatiskiltä, vihreitä ajatuksia kannattava autoliikkeestä tai moottoriurheilutapahtumasta, vaellushenkinen luonnonystävä kaltaistaan Helsingin keskustan kaduilta.. Eli kyllä se toinen ihminen pitäisi löytää ihan omasta, normaalista arjesta. On tekopyhää että käyt esim. baareissa ja yrität löytää sitä omaa raitista rakastaan. Itse olen käynyt vaeltamassa Kilpisjärvellä, mutta siellä missä kännykkä ei kuulu, ei ole tullut vastaan yhtään yksinäistä vapaata naista. Kerran Kuusamossa Karhunkierroksella katselin kun naisia tuli siellä vastaan korkokengät jalassa.. Eli tämä on juuri sitä mitä tuossa ylempänä kerroin, erähenkisen olisi turha yrittää hieroa tuttavuutta tälläisen naisen kanssa, paikka on oikea mutta nainen ei kuitenkaan ole täysillä siinä asiassa mukana..
    Mutta mistäs sitten tietää että nainen olisi vapaana ja kenties halukas vaeltaa elämän loppuun saakka jonkun miehen kanssa? Tässä kohtaa minulla iskee se ujous, en viitsi lähestyä naista koska pidän todennäköisenä että mukavat naiset ovat varattuja enkä halua saada heti korvilleni..
  7. Niimpä, mitä asialle voisi tehdä? Itse en koe olevani ujo, mutta en uskalla/viitsi mennä naisen luokse juttusille kun en halua saada vastapalloon. Varsinkin kun on vaikea tietää onko hän varattu vai ei. En tiedä sitten onko ennen ollut seuran hakeminen helpompaa kun ihmiset ovat kokoontuneet seurantalolle tai nuorisoseurantalolle. Silloin on nähnyt heti livenä ja voinut huomata tuleeko yhtään kipunoita. Tuntuu jotenkin että tämä nettihaku on todella pinnallista, helppo laittaa kriteereitä, ei saa olla senttiä liian lyhyt tai pitkä, ei saa olla 5 kg liian painava tai jos on väärä ammatti.. Onkohan tämä mennyt nyt liian viisaaksi??

    Mutta missä ovat ne mukavat ja kiltit naiset??
  8. En minäkään häneen netissä tutustunut.. Ottaa todella päähän kun vuosien ystävyys katoaa tuolla tapaa.. Itse olen muutamaa vuotta vaille 40v ja tuntuu ettei oman ikäiset naiset arvosta tai pidä kunnollisista miehistä. Mutta sitten taas yli 55 vuotiaat naiset oikein ihmettelevät kuinka noin mukava ja kunnollinen mies voi olla vapaana. Itse olen aina saanut parhaat keskustelut aikaiseksi itseäni yli 20 vuotta vanhempien ihmisten kanssa. Itse kun en osaa kertoa missä baarissa on kovin meno ja halvin kalja tai viina..
    Ja deittipalstoilla on ihan turha kirjoittaa naisille. Vaikka kirjoitat kuinka pitkä, asiallisen ja valloittavan viestin, ei vastausta tule. Tuntuu siltä että naiset haluavat vain härnätä ja vedättää miehiä ja katsoa kuinka epätoivoisia miehet ovatkaan. Jos löytyisi todella mukava nainen jonka kanssa synkkaisi, niin en sitä millään tavalla haluaisi sitä suhdetta seksillä heti pilata.. Sitten jos näyttää siltä että kuljetaan elämä yhdessä maaliin saakka niin sitten olisi eri asia.
  9. Itse haluaisin naisesta maailman parhaimman ystävän. Jos löytäisin mukavan naisen, niin haluaisin tutustua häneen vähitellen, niin että hänen kanssaan voisi käydä kävelyllä, elokuvissa, syömässä, teatterissa.. Niin että oppisin tuntemaan hänet. Itse olen ryssinyt elämässäni yhden ystävyyden totaalisesti. Tunsin ikäiseni vapaan naisen ehkäpä noin 5-6 vuotta. Meillä oli tosi kivaa yhdessä. Kävimme syömässä, elokuvissa, soittelimme ja viestittelimme. Olimme hyvät ystävät, ja VAIN ystävät. Emme menneet pidemmälle, siitä ei edes koskaan ollut puhetta kummankaan puolelta. Mutta kun aika ja paikka oli oikea, tuli mukaan läheisyys, suudelmat ja lopulta seksi. Vietin elämäni parasta aikaa hänen seurassaan silloin 2-3 päivää, rakastuin.. Kun tämä hetki loppui ja arki palasi, tiesin ettei mikään enää olisi ennallaan. Minä rakastuin, hän ei.. Itkin, haistelin hänen tuoksuaan tyynyltä, tunnustin tunteeni ja siihen loppui ystävyys. Sen jälkeen en ole häntä nähnyt enkä kuullut.. Harmittaa todellakin kun vuosien ystävyys loppui moiseen sekoiluun.. Mutta toisaalta, oli mahtavaa olla rakastunut oikein kunnolla, parin päivän ajan.
  10. On toisenlaisiakin miehiä olemassa.. Itse en ole pettänyt koskaan, olen kiltti, kunnollinen, hellä, herkkä, lapseton mutta lapsista haaveileva, miehen kokoinen mutten mikään lapanen. Takana muutama lyhyt suhde, suurimman osan elämästäni olen ollut yksin. Haluan olla ystävällinen, auttaa jos joku tarvitsee apua, keskustella, tukea, tarjota olkapäätä jos joku haluaa hakea siitä turvaa.. Mutta arvaa vaan mikä on tälläisen miehen markkina-arvo? Se on täysi nolla.. Itse olen vain tavannut naisia joita ei tälläinen mies kiinnosta ollenkaan. Miehen pitää olla hieman hulttio, rääväsuu ja sitä pitää etsiä sunnuntaina ympäri Suomea että mistä se löytyy baari-illan jälkeen..
    Aina olen ihmetellyt että pelimiehet saavat naisia, niillä on monta samalla kertaa kierrossa.. ..mutta eihän ne sitten muuten olisivatkaan pelimiehiä!! Itse haluaisin rakastua vain kerran, niin ettei maailmaani sopisi kuin ainoastaan yksi nainen, mutta arvaa vain kuinka vaikeaa sellaisen löytäminen on, mieheltä joka ei baareissa käy..
  11. selväpäinennainen, minulle on monelta eri taholta sanottu että ei saa mainita ettei käytä viinaa sillä se on merkki suurista ongelmista. Erilaisuutta ei sallita, varsinkin alkoholin käytön suhteen. Kaikkien pitäisi olla tehty samasta muotista ja juoda alkoholia yhtä paljon.. Minun ikäiset naiset tuntuvat karsastavan raittiita miehiä. Ja minulla ei ole syynä alkoholismi eikä valon näkeminen. Joihan ne Jeesuksenkin aikana viiniä.. :o)
  12. Kultarinta, tuo on todella hyvin sanottu, "Välillä voi tuntua, että haluaisit vain miellyttää ihmisiä ympärilläsi, mutta sinäkin olet ihminen yhtälailla kuin muut." Rakkaus saa aikaan sen että yrität miellyttää toista ihmistä. Mutta rajansa kaikella.. Myös järjelle on annettava mahdollisuus. Itse en ainakaan aloittaisi ryyppäämistä kenenkään naisen pyynnön ja halun takia.. Tai huumeiden käyttöä.. Rakkaus saa aikaan hölmöjä asioita mutta kannattaa myös pysähtyä ja miettiä asioita. Jos joskus löydän naisen itselleni, niin missään tapauksessa et halua mitään baariruusua. Entä mitä sitten kun tulisi lapsia? Minä olisin kotona lasten kanssa ja vaimo baarissa..?
  13. Ketjun aloittajalle voisin sanoa että minä en ainakaan olisi metriäkään tuollaisessa suhteessa. Olen sinua 5 vuotta vanhempi mies enkä käytä alkoholia ollenkaan ja se taas tuntuu häiritsevän naisia. Vuosia sitten tutustuin naiseen joka alkoi opettamaan minua ryyppäämään, jolloin totesin että hän ei ole minua varten. Meidän ikäluokassa tuntuu olevan sellainen trendi että ryyppäämätöntä ihmistä ei "hyväksytä". Viimeksi lauantaina olin synttäreillä ja join siellä lasten kanssa limpparia niin jo tuli kysymyksiä että onko minulla oma vai perhetaustainen ongelma kun en ryyppää muiden mukana? Huomattavasti vanhemmilta ihmisiltä olen puolestani saanut kiitosta että olen tehnyt hyvän valinnan viinan käytön suhteen, omasta ikäluokasta tulee vain sitä negatiivista palautetta.
    Tuossa tilanteessa ajattelisin myös tulevaisuutta. Olen elämässäni tavannut yhden pariskunnan joilla on kolme lasta. Isä nyt jotenkin selviytyi töistään, mutta muuten vapaa-aikana oli aina kännissä. Koulussa kun kysyttiin lapsilta mitä teidän vanhempanne tekevät työkseen niin heidän vanhin poika oli todennut opettajalle että isä juo kaljaa ja polttaa tupakkaa. Itse en ainakaan haluaisi että jos saisin lapsia niin tälläisen kuvan oma lapsi saa isästään. Eli mieti myös tulevaisuutta.
  14. Sellaista en ymmärrä.. Vaikuttaisivat olevan outoja hiippareita. Jos ei kiinnosta niin olisi rehellistä kertoa heti siitä asiasta eikä kurkkia puun takana mukamas piilossa..
  15. Tuo aiheen aloituksen ymmärrän hieman ristiriitaisesti.. :o( Otsikko kertoo että nainen olisi kirjoittanut ensiksi miehelle, kun taas tekstin tulkitsen niin että mies/miehet käyvät katsomassa samaa profiilia useasti mutta eivät tee aloitetta..? :o( Jos nainen tekee aloituksen ja kirjoittaa ensin, vastaan satavarmasti! Se on minun mielestäni kohteliasta.
    Luin tuossa jonkun tilityksen näistä kirjoitteluista: Oliko nyt parin vuoden saldo 105 lähetettyä viestiä naisille ja 5 vastasi takaisin ja nekin kirjoittelut loppuivat lyhyeen. Joten jos naiset eivät kirjoita vastauksia minun viesteihini, niin eivät näköjään monenkaan muun miehen viesteihin.. :o(
  16. No jos naisen profiilissa on ihannekumppanin kohdalla koulutustoive on ylioppilaasta maisteriin, niin en kirjoita koska en ole mitään siltä väliltä. Arvostan naisen laittamia kriteereitä enkä ala tuputtamaan itseäni. Sinä saatat olla sitten poikkeus, mutta yleensä (luulisin) että tuollaisessa tapauksessa nainen kokee ettei mies osaa lukea kirjoitettua tekstiä..
  17. Itse katselen ja jos löydän ns. täydellisen naisen jonka kanssa olisi yhteiset mieltymykset, harrastukset ja kaltaiseni. Mutta jos hänellä on kuva ja on todella kaunis nainen, niin en viitsi alkaa kirjoittamaan koska kaunis nainen = paljon vientiä eikä hän kirjoittaisi kuitenkaan takaisin. Huono omatunto?? En nyt niinkään sanoisi, olen vain realistinen. Ja sama jos naisella on koulutustasovaatimus, mitä minä en ylitä, en viitsi kirjoittaa koska haluan kunnioittaa naisen asettamaa riman korkeutta jota en ylitä. Monella naisella näyttää olevan ihannekumppanin koulutustaso aika tärkeä. Olen kirjoittanut naisille paljon ja pitkiä viestejä jossa olen esitellyt itseni kunnolla, rehellisesti eikä sanaakaan mistään alapäätouhusta, mutta tuloksena on että nainen käy profiilissani eikä vastaa mitään takaisin. Jossain vaiheessa sitä vain ihan oikeasti kyllästyy ja toteaa että ihan turha kirjoitella.. Valitettavaa mutta totta.
    18. 3 / 3
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt