Vapaa kuvaus

Aloituksia

0

Kommenttia

47

  1. Kyllä.
  2. Kyllä tuo runsaat puolitoista vuotta on ollut ilman siirtorajaa. Vanhempani hommasivat juurikin tuon Soneran 50 megaisen liittymän pahasti pätkivän kiinteän liittymän tilalle, palveluntarjoaja ei useista reklamoinneista huolimatta saanut toimimaan. Eivätkä nuo siirtorajat ainakaan vielä ole tehneet paluuta Soneralle:

    https://kauppa.sonera.fi/yksityisille/tarjooma/nettiliittyma.aspx?Plan=4gteho

    Ja jottei yhtä suosittaisi, niin tuossa saunalahden vastaava:

    https://kauppa.saunalahti.fi/#!/nettiliittymat/mobiililaajakaista


    Mitä toimivuuteen ja nopeuksiin tulee, niin kuten muualla tässä keskustelussa on todettu, asia selviää vain kokeilemalla. Tietysti hyvä tapa aloittaa, on tarkistaa operaattoreiden kuuluvuuskartoista, onko asuinpaikkasi ylipäätänsäkään aluella, jonne on rakennettu 4G-verkko. Nopeuden osalta ei itselläni vanhempieni liittymää ja omaa kännyä lukuun ottamatta tuoretta komusta noista, liikkumaan tarkoitetuista yhteyksistä. Ainakin vanhempien, asuvat muutaman kilometrin päässä etelä-savolaisen pikkukaupungin keskustasta, osalta yhteyden nopeuksissa ei ole ollut valittamista. Soneran oman mittarin, Sauniksen saunamittarin sekä muutaman muun mittarin mukaan nopeus sisään on ollut 45-50 Mbit/s jaulos yleensä siinä 35 megan huitteilla. Eikä latenssikaan ole ollut kohtuuttoman suuri. Lataustestit suurilla tiedostoilla tukevat noiden nopeusmittareiden tuloksia. Eihän yksi pääsky kesää tee, mutta todistaa ainakin,että jossain pain Suomea nuo paljon parjatut mokkulayhteydet toimivat.
  3. Kyllä, keksintönä on vanha (juuret 60-luvulla), mutta Suomessa historia on hieman tuoreempi, kuten seuraavasta Wikipediasta lainatusta tekstistä voi lukea:

    "Suomi liittyi Internetiin marraskuussa 1988 korkeakoulujen Funetin kautta ja 1980-luvulla Funet pysyi ainoana tapana päästä Internetiin Suomessa. Tähän liittyi 1988 tehty Funetin oman tietoliikenneverkon pystyttäminen, jossa käytettiin samana vuonna markkinoille tulleita Cisco-yhtiön reitittimiä. Ne mahdollistavat moniin eri tiedonsiirtoprotokolliin perustuvan tietoverkon, jossa dataa siirtyy eri suuntiin samaa väylää pitkin. Vanha X.25 protokolla jäi näin historiaan. Vastaava siirtymä tehtiin samana vuonna myös Pohjoismaiden NORDUnetin tasolla.[2]

    Suomessa Internetin leviäminen yliopistojen ulkopuolelle alkoi 1993, kun EUnet Finland aloitti Internet-yhteyksien tarjoamisen yrityksille ja kotitalouksille."