viisnollaviis1

Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. ruotsia osaan suomentaa ja loppuja arvailla ja säveltää,mutta puheesta en käytännössä ymmärrä muuta kuin aivan tavallisemmat selkeät sanat.

    Se on jo aiemminkin tullut palstalla sanottua,että ainoa asia nuoruudesta mikä on jäänyt harmittamaan on se,etten tuullut hankkineksi minkään vieraan kielen taitoa, joten täytyy pitää silläkin lapsiin hyvät välit,että josko sitä vois joskus lähtee katselemaan vähä maailmaa kauempaakin.
  2. ettei olisi sitä toista puoltakin asiassa.

    sijoituksen tappion voi vähentää pääomatuloista,jos vaikka yrittäjänä esim.nettovarallisuuteen perustuvaa työtuloa muutetaan verottajan papereissa pääomatuloveron alle.
  3. uponnut,mutta tuli siihen sijoitettua uusi diesel sisäperämoottori,jota en saanut(hintaa) "ulosmitatuksi" myydessä.
    Sellainen seiten metrinen liukuva kotimainen retkivene,joita nykyään Kuopiossa valmistetaan.

    Edellinen vene kyllä meni "lunastukseen"myskyvahingon seurauksena,mutta onneksi vakuutus oli täysarvosta ja ostin vielä sen yhtiöstä takaisin itselle huokealla ja kunnostin(tutin) sen, joten nämä kaksi asiaa yhteenlaskien se vähän tasasi sitä viimeistä kauppaa.
  4. sillä mulla ei ole kielitaitoa,laulun sanoja lainatakseni.

    Mutta kiitos silti vaivannäöstäsi.
  5. monellta alalta helpompi päästä jatko-opintoihin
    vaikkapa ammattikorkeakouluun.

    Ja kaipa siinä yks raadollinen asia on se,että ammattikoulun muurarit,kirvesmiehet,ym.ammattilaiset hankkivat huomattavasti paremmin,kuin alemman tason akateemiset.

    Ja jos otetaan koulutuksen pituus ja opintovelat sekä suomen tulovero huomioon,niin se on yllättävän pitkä jakso vuosia,ennenkuin akateemiset ovat saavuttaneet reaalisesti ja nettona saman,kuin ammattihenkilöt ovat ehtineet hankkia.

    Ja jos vielä jossitellaan esim.kirvesmiehillä,niin ok-talo valmistuu huomattavasti pienemmällä rahallisella panostuksella+jos sitten verovapaasti kahden asutun vuoden jälkeen myy hyvin rakennetun talon markkina hinnalla ,niin aletaan olla jo keskiverto akateemisten tavoittamattomissa jne..
  6. myös,etten laittanut tuossa kahekskyt luvun lopulla samaa summaa osakkeisiin.

    "järki"voitti ja laitoin ne veneeseen,jossa hävisin vain 40-tuh.mk.,muta elämä on ..,mutta minä halpaan.
  7. kirosanaksi muodostuneesta ammattikoulusta,vai pitäiskö palstaa kunnioittaen sanoa et amiksesta.
  8. asia on.

    Alkaa vain olemaan tämä keltaisen lehdistön "tutkiva journalismi"niin syvällistä,että kuvittelin tässä tapauksessa,ettei yhtään kiveäkään jätetä kääntämättä koko totuuden etsinnässä.

    Kysehän on sentään maailmaa ravistelevasta katatsrofista.
  9. ei ollut tarkoitus laittaa kommenntiani sinun alle,mutta niinkuin sioitustaitonikin,niin pelkästään nettikettikin on jo yli osaamiseni.
    Anteeksi vielä kerran.


    jk.Aloituksen alle oli tarkoitus se laittaa.
  10. jokusen sinivalkoisen edesmenneen pankin osakkeen,mutten niitä laittanut tuottamaan,vaan ovat vieläkin muistona todistusten välissä "piironkin laatikossa".

    KOP,vaan itsellesikin.
  11. Mutkun muut jo menee Faraoissa ja Rasputiineissa,niin en kehtaa tällä sivistyksellä mennä ihan mihin väliin vain kirjoittamaan.

    Tosta k-kustaan muorista joskus lapsena laulettiin,niin siksi olin utelias hänen asennostaan siellä haudassa.(jos vaikka olis pyörähtänyt,kun kalle menny sillai tekemään sylvin takana)

    Aattelin,että kait ne senkin haudan tutkii,kun Faaraoidenkin tuhansien vuosien vanhat haudat.
  12. kovasti tietää sen kallekustaan muorin kohtalo.

    Mahtaako maata hiljaa haudassaan??

    Ookko siittä kuullu uutta.

    jk.laitoin tähän alles,kun en uskaltanu muualle.
  13. noin usein.

    Tais olla vuodet -86 -94,kun oli niin,että vallan kahdesti,´sen jälkeen on harvennettu kertoja,jos en väärin muista,niin -98,oli seraava ja sen jälkeen ei oo veivattu yhdess eikä erikseen.

    Kävi niin että työkiireet esti veneilyn ja neljän vuoden päästä -98. laitoin veneen kierrätykseen.
    Vene oli senverran iso+/töinen,ettei sitä aivan muutaman venereisun takia viitsinyt veteen laittaa.
  14. ei välttämättä toimi toisella.

    Itse olen näissä olosuhteissa kasvanut ja olen hyvän elämän saanut elää,en ole koskaan vihannut vanhempiani ja toivon ettei lapsenikaan tule vihaamaan minua tai äitiään.
    Omatkin lapset kaikki ovat varustetut erilaisin tempperementein ja kuitenkin heissä on samoja kasvun tuomia yhtäläisyyksiä sosiaalisuudessa,sekä perusrehellisyys,sekä luottamus toistemme sanoihin ja tekoihin,sekä sisarrakkaus yhdistettynä antikateuteen.

    Luonteet ja ympäristöt(kriisit,sattumukset ym) sekä tietysti perimä ovat ne raaka-aineet,joista elämän kaari pitkälti muodostuu.
    Siksi ei ole yhtä oikeaa tai väärää tapaa hoitaa vanhemmuuden tuomia haasteta.

    Erilaisuus kasvatuksessakin on hyväksi ja erilaisten variaatioiden kirjo vie kehitystä aina johonkin suuntaan ja kukapa ei tahtoisi,että onnistumisia tulisi enemmän ja floppeja mahdollisimman vähän.

    Hyvää yötä hyvälle"vastustajalleni" ja koko palstan väelle.
  15. juuri tulla sillä aikaa,kun tätä yllä olevaa rustasit.
  16. kun lapsemme olivat 2-3-v. ikäisiä.
    Ei kai ole siinä iässä tarkoituksenmukaista,tressata itseään keskustelemalla oikeasta tai väärästä vaan,eihän kukaan jätä esim.lattioille sellaista suuhun mahtuvaa,jonka vauva tai pieni lapsi siitä suuhunsa laittaa.
    Kyllä se lapselle on juuri ensimmäisinä kuukausina/ensimmäisenä/toisena vuonna tärkeintä antaa hänen tuntea läheisyyttä ja rakkautta,lämpöä ja reagoida tunteisiin tunteella sekä antaa perusturvallisuutta ja hyvää hoivaa.

    En kai ole missään vaiheessa ollut sitä mieltä,että kaksi vuotias ymmärtää väärän tai oikean,muuta sen olen sanonut,että vauva ja lapsi kehittyy matkimalla,siis imitoimalla joko vanhempiaan tai muuta ympäristöä.

    Toisekseen, melko vähän meillä oli tavaraa käsillä,jotka olisi voinut aiheuttaa vaaraa vauvalle ja yläkerran porras oli aina lukitun oven takana.

    Leikki on hyvä tapa antaa lapselle tuntemuksia erilaisista asioista,joita tietää hänen kohtaavan jossain vaiheessa kehitystään.Tosin se vaatii sitä,että omaa lapsen tasolle menevää taitoa eläytyä leikkimään tosissaan,eikä vain ole passiivinen peräänkatsoja tai korokkeella oleva opettaja;kasvattaja.

    En oikein tämän kummempaa pysty vastaukseksi tarjoamaan,mutta jos saan jotain muutakin mieleen,niin yritän tehdä lisäyksiä.

    Siitä olen kyllä sata "varma",että lapsia on hyvä käsitellä kavereina ja olla nostamatta itseään johonkin jalustalle,koska jos haluaa että on auktoriteettiä,millä ohjailla ilman konflikteja se onnistuu parhaiten olemalla lapselle hänen ensteks paras kamu ja silloin ei tule niitä yhteentörmäyksiä,jolloin auktoriteetti ei riitä ja sanat menettävät merkityksensä ja alkaa kaaos,jossa kaikki tuntevat jonkin asteista suuttumusta tai jopa vihaa.
  17. Eipä mitään anteeksi pyydeltävää,minähän olen itse tuonut asian henkilökohtaiselle tasolle.

    Tuosta käsityksestäsi,kun olen pyytänyt lapselta anteeksi jotain epäoikeudenmukaista päätöstä,jonka olen jossain tilanteessa tehnyt,niin itseäni johtopäätöksesi ihmetyttää, eikö se ole juuri sitä rehellistä ja tasa-arvoista kohtelua,jota olen peräänkuulluttanut. Sillä varmasti olen tehnyt, tulen monesti vieläkin tekemään virheitä ja toimimaan loukkaavasti,jopa joskus tahallisestikin,niin on kai se vähintä,että pyytää anteeksi lapselta,että aikuiselta.
    "Epistä olisi vaatia lasta pyytämään anteeksi,jos ei itse niin tee.

    Toisekseen ihmetyttää,mikä on se knoppi,josta vedät sellaisen johtopäätöksen,että lastemme tunne-elämä on kontrolloitua,miten se voisi olla,jos meillä ei moralisoida eikä pedagokioida asioita,vaan tasa-arvo ja ehdollistamaton rakkaus on ne pilarit,joiden mukaan itse olen saanut kasvaa ja saman yritän kykyni mukaan toteuttaa omassa perheessä,johon kuuluu myös lasten äiti omana persoonanaan.

    Lueppa vielä kokonaisuuden kannalta mitä olen ketjuun kirjoittanut,ei siis sen vuoksi että yrittäisin "torpata" sinun aivan asiallisia mielipiteitä,ja tai käsitystäsi minusta.
    Omalta kohdalta vain tuntuu,että on jotain oleelista, joka ei ole tullut sinulle selväksi,eli en ole saanut tuotua sitä selkokielisesti esiin.
    (Sanavarastoni on aika vajavaista ja muutenkin olen vasta viimevuodenvaiteessa alkanut opettelemaan ilmaisua kirjoittamalla).

    Koska eihän elämä ole vain muutamia rivejä tekstiä,vaan aina on joka hetkeen jokin sovellus,mutta periaatteeni kyllä pitäisi käydä selväksi,edes pääpiirteittäin.

    Mukavaa on sanan vaihto ja sitähän varten täällä palstalla olemme,että kysytään ja tuodaan esiin mielipiteitä ja pieniäkin vivahteita,jotka saattavat toiselle merkitä paljon enemmän kuin toine voi kuvitella.
  18. tutustumaan "sortin sakkiin".

    Tarkoitin mitä aiemmin sanoin,että en kasvata lapsia muuta kuin esimerkin avulla,ja voin vannoa,että se toimii.
    Totta on ettei ole sen kummemmin tarvinnut "opettaa"mitä voi ja saa ja ennenkaikkea pitää tehdä.
    Ei ole lapsemme nähneet kotona koskaan juopuneita vanhempia,eikä ole tarvinnut lasten pelätä tuoda julki elämän suruja,iloja,eikä epäonnistumista tai vastaavasti onnistumisia.
    Ja itsetunto-ongelmaisia lapsemme ei ole,eikä koulukiusattuja tai kiusaajia.
    Mutta on hymypatsaat koulusta sekä kahdella lapsella stipendit todistuksista,sekä myös urheilussa sm-tasolla kuuluminen 15:sta parhaan joukkoon vuositasolla(sarjamuotoisesta lajista kyse)joten sijoituksia ykkösenä ja toisena ja myös epäonnistumisia niiden vastapainona niihin suorituksiin myös mahtuu.

    Itse olen saanut kasvaa myös samoin metodein ja kunnioitan ja rakastan vanhempiani,jotka elivät lapsille,myös naapurin lapsille,siksi meillä oli kotona moninkertainen lapsikatras vanhempien ympärillä ja naapureiden lapset edelleen muistavat vielä elävää äitiäni poikkeamalla kylässä,kun ovat paikkakunnalla käymässä,sekä puhelimella pitävät yhteyttä.
    Joten tuolla toisessa avauksessa olen ottanut esiin vanhusten hyvinvoinnin ja inhimillisen vanhenemisen ja siitäkin omat vanhempani ovat kyllä hyvänä esimerkkinä siitä,miten satsaus lapsiin,perheeseen/yhteiskuntaan kannattaa,sillä on sitten vanhana tukea ja turvaa kohdata elämän ilta ja valoisa yö.

    Käsität kai että myös meidän elämään mahtuu kaikkea sitä,mitä kenen tahansa perheen elämään,mutta oikeudenmukaisuus sekä sosiaalisuus ovat kyllä korostuneet niin omien,kuin vanhempieni perheissä.

    Olen kyllä sitä mieltä,että jo hyvin pieni lapsi reagoi ns,matkimalla ympäristön käytöstä ja silloin opitaan niitä käyttäytymismalleja joita varttuessa ja ymmärryksen kehittyessa voidaan selvittää lapsille/nuorille ja lapsien ensimmäiset ikävuodet ovat juuri ne,jossa pohja luodaan ja silloin heille pitää antaa tasa-arvoon ja rehelliseen omaan elämään perustuvat mallit.
    Siksi en oikein ymmärrä,että lapsia kasvatetaan erilaisiksi,kuin mitä itse rehelliseesti ollaan.

    Silloin kun sanoin,että äiti ja tytär puhuvat niitä noita,se on nimenomaa sitä toimintaa,että on välitön suhde ja leppoisasti siinä käsitellään ilman arvovalta aspektia kaikkia elämää ja sitä sivuavaa asiaa,ilman riitelyä.

    Silloin kasvatus on kaikkein onnistuneinta,kun lapset/nuoret ovat vanhempien kanssa parhaita kaverieita ja kaikista aioista voidaan tasavertais-periaatteella käydä jutustelua ja myös perustavaa laatua olevista asioista.
  19. aikuisuus alkaa häämöttää,joten paljon onnea!!
  20. laitetaan isä,niin kertomuksesi sairaudesta on hyvin omakohtainen ja siitä kerroin tuolla alempana.(aivoveren vuoto,halvaus,verenkierron räiriöt aivoissa,puheen muodostus heikkeni kaiken aikaa ja viimeinen vuosi tosi vähäistä, lonkka murtuma,syöpä,joka oli kuoleman aiheuttaja.

    Se ero vain meillä,että hoitopaikka isällä oli aivan "kohtuullinen"ja hän eli hoitokodissa lähes seitsemän vuotta viisi päivää viikossa mutta seitsemän yötä.

    Nukkuma kuntoon kotoa tuotaessa lähes aina laitettiin.

    En halua ketään syyllistää,mutta mielestäni se osaltaan todistaa,että hyvinkin paljon vaikuttaa vanhuksen elämänlaatuun,jos siihen olisi mahdollisuus panostaa inhimillistä hoivaa ja antaa elää mahdollisinmman paljon totutuissa olosuhteissa omaisten seurassa.

    Meillä käytännössä oli helppoa toteuttaa isän elämän laadun säilyttäminen,koska sisaruksia oli viisi,kaikki aviossa,lapsenlapset jo aikuisia tai nuoria ja asumme säällisen matkan päässä kaikki ja isän/äidin koti kolmen km.päässä vanhainkodista(kunnallinen).

    Myös isän kuolinsyy oli syöpä,mutta hän oli,loppuun asti helppo,rauhallinen,sopuisa,kuten nuorempanakin ja hänen tapa sairastaa ja vanheta antoi niin paljon hyviä eväitä omaa vanhuutta ajatellen,että olen rauhallinen sen kohtaamisen suhteen.
    21. 176 / 239
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt