viisnollaviis1

Vapaa kuvaus

- täysi-ikäisten lasteni mielestä "maailman paras isä"; saattavat joskus sortua kyllä lievään liiotteluun,mutta tavoilleni uskollisena,en heitä käy tuomitsemaan vaan "rakastan heitä juuri sellaisina" kuin ovat. Ts.olen saanut elämän tärkemmän lahjan,hienot lapset ja siksi kiitos puolisolleni tämän asian toteutumisesta. Jaa'a,ettäkö vaimon mielestä "maailman;;olkoon,eipä siitä enempää,mutta tykkää kuiteskin,ainaskin luulen niin,ainaskin nuorempana,ainaskin jostain jutusta silloin. No,omasta mielestä mussa asuu ainakin muutama hippi,Robin Hood, Pelle Peloton ja Esa Saarinen. S-postia voi lähettää kaiken näköiset,kokoiset,ikäiset,asiallista ja vaikka "epäasiallista",postia lähettävät,koska siinä usein piilee myös joku muu merkitys,kuin kuin toiselle tarkoitettu pahan olon tuottamisen tarve. sp.osoite [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

4775

  1. Vaimo on lavatanssin 'pauloissa'ja käy viikottain.
    Se nuortuminen on kyllä myös"ulkoista"sisäisestä puhumattakaan.

    Aurinkoista päivänjatkoa ja 'kuivaa'syksyä kaikille.
  2. ,että ei ole tarvinnut ottaa lelua pois lapselta sen takia,että olisi toista yrittänyt vahingoittaa,eikä on tarvinnut laittaa heistä ketään minkäänlaiseen arestiin,esim.omaan huoneseen.
    Eikä ole tarhassa eikä koulusta koskaan ilmoitettu,että olisi ollut jotain riitelyä(fyysistä) toisten lasten kanssa.
    Mutta empä ole minäkään'tapellut'elämässäni kuin kaksi kertaa maapurin pojan kanssa,joka oli silloin hiukan yli kymmenen ja minä vähän alle(3-v.ikäero).
    Siinä oli minun "taisteluni"ja voimakeinojen käyttö tähän ikään mennessä.

    ps. nuorin tyttö(19-v.) on tuolla äidin kanssa katselemassa tv-,tai pikemminkin "höpöttävät"niitä näitä ja jos haluat hänen vastaavan oman versionsa,niin uskoisin,että hän sen voisi tehdä.

    On kyllä lähdössä vielä tänä iltana "kylille",muuta on ainakin vielä paikalla.

    ps.2.Tiedän ettei tämä malli sovi varmastikaan kovin monelle,ja ymmärrän,että esim,kiinnipitäminen on välttämätöntä ja aivan hyväksyttävää,mutta väkivalta,on sitten fyysinen tai psyykkinen se ei johda hyvään lopputulokseen muuta,kuin muiden syiden vuoksi,joita elämä tuo tulessaan;kyllä lapsi on toisaalta hurjan kestävä ja sopeutuva sekä lojaali vanhemmilleen,vaikka olisi kokenut epäoikeudenmukaista kohtelua heidän taholtaan.

    Eikä ole ollenkaan ihmeellistä,että lapsista tulee myös aivan fiksuja aikuisia,vaikka olosuhteet eivät ole kaikilla samanlaiset.
    Senhän jo tämänkin ketjun kirjoitukset ovat todistaneet,että omia lapsia ei kuriteta risujen kanssa vaikka itse olisi siitä lapsena saanut liiankin kanssa.
    Elämä on onneksi niin moninaista,että ei pelkästään joku asia pelkaästään saa korvaamatonta vahinkoa tapahtumaan.
    Eiköhän kaikki vanhemmat lastensa parasta halua ja heillä on siihen omat keinot ja onneksi on monta käyttökelpoista mallia ja varitaatiota se tehdä.
    Kyllä olen myös 'usein' lapsilta,varsinkin vanhimmalta anteeksi pyytänyt sanojani,kun olen epäoikeudenmukaisen ratkaisun jossain tilanteessa tehnyt.
    Silloin viimeistään lapsikin oppii sen,että kaikki tekee virheitä,mutta sen ei tarvitse merkitä sitä,että olisi huono tai paha ,vaan on tehnyt virheen ja se on osa elämää, oppimista, joko onnistumisen tai erehdyksen kautta.

    Se on sitä käytännön tasa-arvoa lasta kohtaan,siis eräs muoto,josta lapsi tuntee,että hän on ja hänen tunteensa ovat yhtä arvokkaita,kuin aikuisten.

    Omasta mielestä jos vertaan henkistä väkivaltaa,alistamista,ihmisarvon kyseenalaistamista, verrattuna johonkin "hallittuun"(vaikea määrittää)voimankäyttöön ääritilanteessa ja yhdistettynä tunteiden tasaannuttua sen perusteluun ja "sovintoon",niin jäkimmäisen hyväksyisin kyllä mieluumin.
    Mutta kuritus ei saa olla kasvatuskeino milloinkaan eikä uusiutua kerta toisensa jälkeen.

    Vaikka tämä kuvaukseni saattaa tuntua joltain satukirjan tarinalta niin,tämä on vain pienen pieni osa omasta "koko" elämästä ja samaa arkea ja juhlaa elämme kiun muutkin.
    Esim. huonoja puolia jos yhden sanon,meillä ei olla mitenkään tip top huoneiden ja tavaroiden järjestyksen suhteen vaan siivotaan kun sille tuntuu.
  3. koko elämäni varrella koskaan ottanut kahta niinsanottua,saman päivän aikana ja sekin on totta.


    Mutta se selvitys,nainen,hmm, kirjoituksen viimeisestä kappaleesta olisi sinulta sellainen,sanoisko,miehen työ,jos vaivautuisit vastaamaan.
    Se ei haitta minua ollaanko eri mieltä asiasta,mutta tahtoisin saada myös perustelun sinun kirjoitukseen,miksi sanoit,että kirjoitukseni oli provo,ja mitenkä hänen kirjoituksen hoitokodissa virumisesta olisi sinun mielestä pitänyt käsittää,ts,miten sen itse käsitit?
  4. kylään, laitappa tietosi niin voit tulla ottamaan lapsilta että vaimolta kommentit,miten selvitä elämän tilanteista puhumalla ja miten lapsi oppii tuntemaan kipua.
  5. kokemuksia on,että veljeni menetti esikoisensa kuusi vuotiaana syövän seurauksena(nyk,olisi suuret mahd.selvitä voittajana)
    Toinen kuvaaja omaan katsantooni on hoitokodista,jossa isani vietti n.seitsemän vuotta.Niin hän olisi varmaankin virunut ja kuollutkin nopeasti(menettänyt elämän sisällön)jos emme lapset olisi joka viikonvaihde hakeneet häntä äidin seuraksi sekä lauantaiksi,että sunnuntaiksi,lisäksi häntä käytiin myös viikolla syöttämässä(haluttiin antaa hoitajille aikaa heille,joilla ei ollut läheisiä auttamassa)
    Tätä ei tehty velvollisuudesta,vaan rakkaudesta ja halusta antaa hänelle hyvä ja arvokas pvanhuus.

    Tätä tehtiin aivan niinpitkään,kuin hän eli ja vaikka hänellä oli pitän aikaa kommunikoitivaikeuksia,niin hän nautti olostaan ja myös hän antoi iloa samoin meille ja äidille olemalla aina hyväntuulinen ja ymmärsi,että häntä arvostettiin ihmisenä,ei potilaana joka olisi vain vaivana sekä omaisille,että yhteiskunnalle.
    Myös hänen lähtösä oli rauhallinen ja ilme kuoleenakin aivan autereinen.( kuoli-87-vuotiaana)

    Tässä nyt tuli jotain henkilökohtaista ja varmasti saan siitä "ansaitsemaani"palautetta sekä,että.

    Minulle elämä on niin tärkeä asia,että en saata sitä ehdollistaa vaikka tilanne olisi miten toivoton tahansa.
  6. aktivistiksi ryhdy(laiska),mutta luin hänen tekstiään juuri niin,kuin hän loppukappaleessa kirjoitti.

    Aika selväsanaisasti hän siinä jotenkin näin sanoi:
    Parempi antaa ihmisarvoinen loppu ,kuin että viikkoja/ vuosia riutuvat jossain (laitoksessa)tai hoitokodissa.

    Selitäs nyt miten se olis pitänyt käsittää.

    Älä nyt vaan takerru tähän kirjoiotuksen tekstiin siinä mielessä,että se olisi absoluutinen vaan pääpiirteissäin näi asian hän ilmaisi.

    ps.Siteerappas hänen loppukappale,niinkuin minunkin tekstin osalle aiemmin teit ja anna sen perusteella minulle se sinun käsitys,mitä hän siinä lopussa kirjoitti,itse käsitin,että hänellä olisi "rima" kovin alhaalla,jos hoitokodissakin viruvat pitäisi Päästää vaivoistaan.
  7. Et kai jo sen perusteella ala päästämään kärsimyksistä ketään.

    Jos olet tuota mieltä,niin tässähän täytynee ryhtyä "aktivistiksi"eutanasiaa vastaan.
  8. tähdellistä ole menettänyt,mutta niinkuin sanoin,sivistykseni on niin alhaalla,etten yllä akateemiseen tasoon,joka tässä tapauksessa olisi se avain,jolla tajunnan oven saisi auki?
  9. mielelläni naiivi,Mutta ja jos on kohdallani ne sanat,jonka tähden en kannata eutanasiaa.

    Kivun lievitys ei ole sairaala-oloissa mahdoton tehtävä,ja kooma on potilaalle luullakseni sellainen olotila,ettei edes aika tule pitkäksi tahi potuttais elämä yleensä.

    Ihmisillä on ominaista,että aikojen kuluessa aina sovelletaan asioita ja kynnys saattaa alentua vaikkapa rahapulaan vedoten.
    Kuka on kulloinkin tekemässä päätöksiä,joten siksi en kannata,että tällainen asia saatettaisiin mahdolliseksi,edes teoriassa.

    Naiivia on myös luulla,ettei löydy myös hekilöitä jotka rikkovat yhteisiä eettisiä tai lakiin perustuvia sopimuksia.

    Söihän tässä muutama vuosi sitten saksalaislääkäri potilaansa ruokanaan, koska "hän"oli niin tahtonut",siis potilas.
    Harmi vaan,ettei ko.potilas ollut kertomassa,pitikö lääkärin puheet paikkansa.

    Että meitä on ja tulee olemaan,joten mieluummin naiivi,kuin....
  10. hänen kirjoituksessa oli sellaista,mikä sai tunteesi kuohahtamaan.(ihmettelen)

    Itse olen hänen kirjoituksensa takana 100%:sti ja olen mennyt ehkä vieläkin "pidemmälle"sen suhteen,että korostan tasa-arvoista kohtelua lasta kohtaan,ja kasvattaa en edes osaa,mutta omat elmänarvot on annettu iskostua ei selittämällä tai opettaen,vaan elämällä,ja elämällä käytännössä myös itse siten,kuin tahtoo heidän elävän omaa elämää.TÄMÄ EI OLE MEILLÄ FRAASI vaan elämän ohje,jota toteutetaan.
    Tasa-arvoon kuuluu myös ehdoton luottamus puolin toisin,eli lapsille ei olla millään tasolla epärehellisiä ja lapsetkin uskaltavat olla rehellisiä,koska tietävät,että rakkautta ja ymmärrystä riittää,oli tilanne miten vaikea tahansa.
    Enempää emme ole vaatineet ja hymypatsaita on koulusta tuotu,eikä ole vielä tarvinnut olla heitä mistään 'pelastamassa'saati että olisi yhteiskunnan normien kanssa ollut mitään hankaluuksia.

    Mitään "henkeviä"keskusteluja ei ole tarvinnut tähän ikään heidän kanssaan käydä,vaan esim,alkoholikeskustelu on ollut sellainen,"että meiltä,aikuisilta,ei raha riitä kaljaan" ja tupakasta ei ole edes sen vertaa keskusteltu.


    Sanoin,että tämä ei varmasti ole kaikille oikea tapa toimia,mutta itse olen kasvanut neljän sisaruksen kanssa samanlaisin käytännön metodein ja ainakin omien lasten ja oma lapsuus/nuoruus on hyvin samankaltaisesti edennyt,Jopa hymy-patsaita myöden.
    Alkoholi,tupakka samoin.

    Lasten iät ovat 19,21,ja 25-vuotta.I
  11. tiedän ettei siinä tilanteessa itsessään ollut kyse eutanasiasta,mutta tarkoitus oli että sen esiintuominen toi esille yhden keskeisen arvon,joka omaa kannanottoani selventää ja on jopa vahvistanut sen.
    Ennestäänkin kantani eutanasiaa kohtaan oli kielteinen.

    Siis esimerkin pointti oli siinä,että elämän lopettaminen "keinotekoisesti" voi olla väärä päätös siinä mielessä,että tilanteet saattavat saada uusia käänteitä ja sille(elämälle)on annettava siksi 'mahdollisuus'.
  12. kuoleman olen jossain olosuhtessa valmis hyväksymään,mutta en usko,että pystyisin toista auttamaan hänen omassa teossaan,saati toisen puolesta pystyisin tekemään pyynnön toisen elämän keinotekoisesta lopettamisesta.

    Toki tiedän,että on "turhaa"tuhlata ja viedä toisilta terveydenhoidon resursseja sekä kallista jne,mutten siltikään.

    Tämä näin ensituntumalla sanottuna.

    Olen kerran mennyt erään tuttavan luokse koska tiesin,että on tosi kyseessä(soitti vähän aiemmin) ja autotallissa oli kaikki järjestelyt tehty ja sain hänet suostumaan päivystyksen kautta hoitoon ja kuntoutukseen ja olemme edelleen päivittäin yhteydessä toisiimme ja hän on nykyisin kiitollinen,että ehdin hätiin.

    Tästä on nyt kohta kaksi vuotta aikaa ja hänellä elämänhalu on palautunut ja fyysinenkin vointi/kohtuulinen.(noin 15-20 pilleriä/vrk),mutta lääkitys on suurinpiirtein saatu optimaaliseksi ja kivut siedettäviksi.
  13. Mutta loppua kohden pidot paranee.

    Kiitos kaikille taas hyvistä hetkistä ja rennosta kirjoittelusta.

    Tapaillaan taas jossain ketjuissa ollaan iloisia,että myös leikki sijansa saa,sillä ei ihminen elä pelkästä leivästä vaan "sirkushuvejakin tarvitaan.
  14. Yli vaan ja anetaan elämän kantaa..
  15. Oppia ikä kaikki.Veljeni käy n.20 kert./vousi Inarilla kalassa,joten sinne,jos ei Mäntsälässä iske.
  16. Kulkurin ilta tähti, Rautavaara.

    Monen etsinnän alku,ei onneksi omakohtainen.
  17. Kun kerren tietä kuljin,..
  18. mahtaisko siellä olla hyvät apajat?
  19. ...,päättyyessä romanssin,lyhyen ,suloisen,nyt joka yö sut nähdä saan ja unissain oot mun sä vain,kaipuun .....
  20. Nyt on veneet muovia ja miehet edelleen 'jautaa'

    Huomenta ja perjantaita,

    Pitänee lähteä lenkille.
    Äiti usein aamuisin kotona herätteli meidät lapset sanomalla;nyt ylös,ulos ja lenkille.

    Illalla sitten nukkumaan valmistelu alkoi esim.'eiköhän tältä päivältä riitä,huomenna on päivä uus ja ens viikolla kuus'.(t.pesulle pisulle ja nukkumaan)
    21. 177 / 239
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt