tapio522

Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. MIKÄ SAASTUTTAA IHMISEN
    Mark.7:14-23 (Vrt. Matt. 15:10-11,15-20)
    --

    ---
    Kun kristitty harrastaa sydämen ja elämän puhtautta, täyttyvät Jumalan lain puhtautta ja saastaisuutta koskevat käskyt.

    Kaikki ruoka , mikä menee ulkoapäin ihmiseen, ei häntä saastuta, vaan ulostuu pois (15,18). Syötiimpä ruuat- puhtaussäädöksiä noudattaen tai ilman niitä- eivät ne jää pysyvästi ihmiseen.

    Mutta ”Mikä ihmisestä sisästä lähtee ulos, se saastuttaa ihmisen” (20). Fariseusten oli vaikea käsittää, että ihminen itse olisi pahuuden ja saastaisuuden lähde.

    Jeesus mainitsee ensin sydämestä lähtevät pahat ajatukset. Niistä saavat alkunsa pahat sanat ja teot; haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, häijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielettömyys.(21,22).

    Ihmistä ei voi puhdistaa mikään ulkonainen pesu. Ihminen tulee puhtaaksi tästä saastasta vain anteeksiantamuksen kautta.
  2. Paavali antaa Room. 14. luvussa ohjeita, miten meidän tulee suhtautua ruokien suhteen eri tavalla ajatteleviin.

    Seurakunnassa esiintyy kahta suuntaa. Toisen suunnan edustajat sanovat itseään ”vahvoiksi” ja nimittävät toisella kannalla olevia ”heikoiksi” (1).
    Erimielisyyksien aiheena on lähinnä ruoka ja juoma.
    Myös päivien valikoiminen tuotti epäsopua.

    Vahvat uskovat saavansa syödä kaikkea, heikot ovat kasvissyöjiä ja kieltäytyvät viinistä (2). Heikot myös tarkkaavat sopivia ja sopimattomia päiviä, kun vahvat eivät piittaa niistä (5,6).


    Room. 14:21
    "Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee".

    Mitähän Paavali tällä tarkoittaa?
  3. Punnitsin:
    "Huonoseura turmelee hyvät tavat" sanoo raamattukin".
    ---
    2.Tess. 3:2
    "...ja että me pelastuisimme nurjista ja häijyistä ihmisistä; sillä usko ei ole joka miehen".

    Paavali rohkenee sanoa itsestään:
    "Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana" (Filipp. 3:17.).

    PAAVALI ESIKUVANA
    Filipp.3:12-21
    --
    Meidän tulee olla kärsivällisiä toinen toistamme kohtaan. Jumala voi vilpittömät johtaa totuuteen.

    Moni kulkee Kristuksen ristin vihollisena (18).
    Siihen aikaan pakanuudessa elävien elämä oli raakaa.
    Heidän päivänsä kuluivat maailmallisissa himoissa. Varastaminen, valehtelu ja pettäminen eivät olleet mitenkään harvinaisia ilmiöitä. Sukupuolielämän alueella vallitsi miltei täysi vapaus.

    Kristityksi tuleminen merkitsi aivan toisenlaista uuden elämän alkamista. Tässä seurakuntien johtajien tuli osoittaa esimerkkiä, mitä se käytännössä uusi elämä merkitsi.
    Paavali rohkenee sanoa:
    ”Olkaa minun seuraajiani, veljet, ja katselkaa niitä, jotka näin vaeltavat, niinkuin me olemme teille esikuvana” (17).
    Timoteukselle Paavali kirjoittaa:
    ”Älköön kukaan nuoruuttasi katsoko ylen, vaan ole sinä uskovaisten esikuva puheessa, vaelluksessa, rakkaudessa, uskossa, puhtaudessa” (1.Tim. 4:12.). Paavalin ja Timoteuksen kaltaisia esikuvia tarvitsisimme tänäänkin kipeästi!
  4. Punnitsin:
    "Toisaalta raamattu taas monessakin paikassa kehoittaa kristittyjä olemaan esikuvana toisille kristityille kaikessa hyvässä vaelluksessa ja puheessa ja opetuksessa".
    ---
    Tästä kehoituksesta meidän tulisi ottaa vaarin!

    LÄHIMMÄISENRAKKAUS EI VALIKOI
    Jaakob 2:1-13
    --
    Varsinkin työni puitteissa jouduin kohtaamaan erilaisia ns. normaali-ihmisistä poikkeavia henkilöitä eli kehitysvammaisia. Usein heidän ulkonäkönsä jo karkoittaa monet heidän läheltään puhumattakaan heidän käyttäytymisestään.

    Jaakob sanoo tekstissämme, ettei tule katsoa henkilöön (1); lähimmäisenrakkaus ei valikoi. Olkoon rikas tai köyhä, terve tai sairas, kaikki olemme yhtä arvokkaita Jumalan silmissä.

    Jaakobin ajan seurakuntakokous oli avoin kaikille.
    Uusista tulokkaista oltiin tietysti kiinnostuneita ja silloin langettiin helposti henkilöön katsomiseen (2-7) Rikas henkilö saattoi tuoda seurakuntaan vaikutusvaltaa ja aineellista tukea ja köyhän aloittelevan seurakunnan oli vaikea kieltäytyä kiusaukselta.
    Tästä on pahat seuraukset. Jos väheksymme lähimmäistämme, se on samaa kuin pilkkaisimme ”sitä jaloa nimeä, joka on lausuttu meidän ylitsemme”.
    Kristuksen jalo nimi, joka uskovan ylle on kasteessa lausuttu, joutuu rienattavaksi.

    Seurakunnan rikkaat käyttäytymisellään häpäisevät köyhän, jolle ei löydy tuomioistuimissakaan puolustajia (6).
    Köyhien on helpompi rakastaa Herraa (Jaakob 2:5), koska heillä ei ole mammona esteenä (Mark. 10:17-27).
  5. TAISTELU PAHAA VASTAAN
    Ef.6:10-20
    ---
    Perimmältään kristillinen elämä on hengellistä taistelua ”Herrassa ja hänen väkevyytensä voimassa” (10).
    Tässä taistelussa sota-asulla on tärkeä merkitys kestääksemme ”perkeleen kavala juonet” (12).

    Vastustajamme on siis kavala, viisas ja voimakas, jolla on halussaan koko maailma ja sen lisäksi myös ”ilmatila”. Meidän on myös taisteltava ”pahuuden henkiolentoja vastaan”, jotka ovat ” taivaan avaruuksissa” (12).
    --
    Kristuksen sotilaalla on (Ef.6:10-20):
    1) Kupeet TOTUUTEEN VYÖTETTYNÄ.
    Näin hän voi esteettä liikkua. Vyö antaa varmuutta ja TOTUUS on hänen lanteittensa side (Jes. 11:5).

    2) VANHURSKAUDEN HAARNISKAA.
    Vanhurskaus ei ole meistä itsestämme lähtöisin, vaan lahjaksi saatua Kristuksen vanhurskautta. Se on täydellistä ja peittää kaikki minun puutteeni.
    (KASTE:Gal.3:27, 1.Kor.6:11!)

    3)Alttiuden KENGÄT.
    Paavalilla on tässä mielessään Jesajan sana (Jes52:7):
    ”Kuinka suloiset ovat vuorilla ilosanoman tuojan jalat, hänen, joka julistaa rauhaa, ilmoittaa hyvän sanoman, joka julistaa pelastusta...!"
    Alttius viedä evankeliumia eteenpäin syntyy siitä, että on ensin itse saanut vastaanottaa evankeliumin syntien anteeksiantamuksesta ja saanut näin rauhan Jumalan kanssa.

    4)USKON KILPI.
    Kilpi suojaa minua. Se tarkoittaa USKOA KRISTUKSEEN, jolla voi suojautua ”pahan palavilta nuolilta” (16).
    (Palavat nuolet olivat sen ajan pelätyimpiä aseita).
    Usko suojaa meitä omantunnon syytöksiltä sekä kiusauksilta.

    5) PELASTUKSEN KYPÄRÄ.
    Kysymys on taas siitä, mitä Kristus on tehnyt puolestani.

    6) HENGEN MIEKKA.
    Tämä tarkoittaa Jumalan Sanaa.
    Vapahtajammekin turvautui Jumalan Sanaan torjuessaan perkeleen kavalat ehdotukset (Luuk.4:1-13).
    Samoin meidänkin ainut turvamme ja paras aseemme on luja tukeutuminen Jumalan Sanaan.
  6. Punnitsin, toit tärkeitä ja ajankohtaisia asioita esiin.
    Jaakob puhuu kirjeessään rikkaiden tuomiosta.
    Jaakob.5:1-6
    ---
    Jaakob palaa uudelleen jo kirjeensä alussa mainittuun (Jaakob 1:9-11, 2:1-13), rikkaiden ja köyhien väliseen ristiriitaan.

    Näyttää siltä, että juopa näiden kahden ihmisryhmän välillä oli suuri, kuten se näyttää olevan tänäkin päivänä.
    Jaakob sanoo kovia sanoja rikkaitten väärinkäytöksistä palkkalaisiaan kohtaan ja heidän tulevasta tuomiosta.
    Sen ajan palkkalainenhan oli kokonaan herransa armoilla (Matt. 20:13) eikä palkanmaksu useinkaan ollut kovin oikeudenmukaista (4).

    Osat tulevat kuitenkin vaihtumaan (1-3).
    Kaikki se ylellisyys, mihin rikkaat ovat panneet turvansa, menettää merkityksensä; ruokavarastot mädäntyvät, vaatteet syö koi, kullat ja hopeat ruostuvat. Näin itsekkyys saa palkkansa.

    Jo Vanhassa Testamentissa varoitettiin: ”Älä tee vääryyttä kurjalle ja köyhälle palkkalaiselle” (5. Moos. 24:14).
  7. ekivaari, lainaat Joh.6:63
    "Henki on se, joka eläväksi tekee; e i l i h a m i t ä ä n h y ö d y t ä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä."
    --
    Tarkastellaampa asiayhteyttä!

    Joh.6:60-71
    --
    Jeesuksella oli suuri joukko opetuslapsia. Monet heistä napisivat ja loukkaantuivat (60,61), kun kuulivat Jeesuksen Kapernaumin synagogassa pitämän puheen elämän leivästä (Joh. 6:22-59).
    Puhe saa aikaan joukkoeroamisen Jeesuksen laajemmassa opetuslapsipiirissä (66).

    Samoin kuin Jeesus oli puhunut taivaasta alastulemisestaan (32,33,41), niin hän nyt puhuu takaisin palaamisestaan (62).
    Tämän saavat opetuslapset nähdä (Mark.16:19, Luuk. 24:51, Apt. 1:9-11, Ef. 4:8).
    Sitä ennen henki vapautti Jeesuksen lihan niistä rajoituksista, jotka estivät sitä hengen tavoin liikkumasta ja toimimasta (63).
    Jumalahan on Henki (Joh.4:24).

    ”Ne kaksitoista” (67) muodostivat ahtaamman piirin Jeesuksen opetuslapsista. He olivat jättäneet kaikki ja pysyivät, Juudasta lukuun ottamatta, uskollisina Jeesukselle loppuun saakka.

    Jeesuksen kysymykseen "Tahdotteko tekin mennä pois?", vastaa Pietari toisten ja omassa nimessään:
    "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet JUMALAN PYHÄ." (68,69).
    Jeesus on Pyhä täydellisessä merkityksessä (1. Joh.2:20)!
    ("Pyhä" on juutalaistenkin Jumalasta käyttämä nimitys!)
  8. Kiitos virren 163 sanoista.

    Kerrompa puolestani vanhan virsikirjan virrestä 440.

    Minua harmittaa virren 440 poisjättäminen nykyisestä virsikirjastamme.
    Vanhan virsikirjan (joka hyväksyttiin kirkolliskokouksessa v. 1938) virsi 440 on ajankohtainen monessa mielessä.

    Liekö sen sanoma liian kohtikäyvää! Virren sanomahan liittyy vääriin tuomareihin, joista puhutaan Psalmissa 58.

    Eräs henkilö kertoi ihmeellisen kokemuksen, joka liittyy tähän virteen:
    "Oli vuosi 1929. Olin silloin 17-vuotias tyttö. Seinän takana asui 60-vuotias naisihminen, jolla oli tapana lukea Raamattua.
    Eräänä kauniina ja tyynenä kesäiltana istuimme tämän rouvan ulkorappusilla. Yht`äkkiä tuli tuulenpuuska. Me ihmettelimme sitä, koska puunlehdet eivät heiluneetkaan. Sitä kesti jonkin aikaa. Sitten alkoi kuulua kaunista soittoa noin 5-10 minuuttia. Soiton loputtua tuli virren 440 sanat.
    Kyllä se oli ihmeellinen tapahtuma! Me tajusimme, että tämä annettiin ylhäältä".

    Olin taannoin mukana Helsingissä Raamattu- ja rukouspiirissä, joka kokoontui keskiviikkoisin lähes viidentoista vuoden ajan.
    Kerran, joskus 80-luvun alussa, piirimme vetäjä jo edeltävänä lauantaina rukoili johdatusta tulevalle kokoontumiselle.

    Heti seuraavana yönä tuli vastaus unessa. Siinä kehoitettiin aloittamaan piiri virrellä 440 ja näytettiin mukana olevat henkilöt.
    Illan Raamatun tutkistelun aiheena oli Lk.18:1-17, jossa kerrotaan väärästä tuomarista ja leskestä, sekä fariseuksista ja publikaaneista.
    --
    Lähetin vuonna 1981 virren 440 sanat useisiin hengellisiin lehtiin sekä joillekin yksityshenkilöille (jostain syystä myös ULF SUNDQVISTILLE).
    Toivoin silloin, että virsi olisi säilytetty uudessa tulevassa virsikirjassa. Mutta monien muidenkin suureksi pettymykseksi se jätettiin siis pois.

    Kirjoitan tähän virren sanat:

    1. JO VÄÄRYYS VALLAN SAAPI,
    SE HUUTAA TAIVAASEEN.
    SE TURMAA ENNUSTAAPI,
    VIE KANSAT KURJUUTEEN.
    KEN HERRAN OIKEUTTA
    NYT TÄÄLLÄ JULISTAA,
    JA KEN VANHURSKAUTTA
    NYT TAHTOIS PUOLUSTAA.

    2. NYT VIEKAS VILPPI TÄÄLLÄ
    ON NOUSSUT KUNNIAAN.
    ON VALHE VALLAN PÄÄLLÄ
    JA VÄÄRYYS VOIMASSAAN.
    EI KUULLA KURJAN ÄÄNTÄ,
    JA KÖYHÄÄ SORRETAAN,
    JA LAINKIN RIKKAAT VÄÄNTÄÄ
    VÄÄRYYTTÄ PUOLTAMAAN.

    3. KAS, KÖYHÄN LEIVÄN SYÖVÄT
    NUO JUMALATTOMAT.
    HE VIATONTA LYÖVÄT
    JA HÄNTÄ VAINOOVAT.
    HE KURJAA AHDISTAAPI
    KUIN KÄÄRME KIUKUSSA,
    KORVANSA TUKKEAAPI
    TUON RAUKAN HUUDOILTA.

    4. HE ARMOTONNA VEIVÄT
    OSUUDET ORPOJEN.
    HE SÖIVÄT LESKEN LEIVÄT,
    ON HERRA NÄHNYT SEN.
    HÄN VANHURSKAASTI KOSTAA
    VÄÄRYYDENTEKIJÄT,
    RANKAISEE ANSIOSTA
    NUO VIEKKAAT RYÖSTÄJÄT.

    5. VAAN VOITONPÄIVÄN KERRAN
    VAIVAISET NÄKEVÄT,
    VANHURSKAUS KUN HERRAN
    LYÖ VÄÄRÄT VÄKEVÄT.
    OI HERRA, VOIMAS NÄYTÄ,
    KANSAASI ARMAHDA
    JA HURSKAAN PYYNNÖT TÄYTÄ
    JA PÄÄSTÄ VAIVASTA.
  9. Punnitsin:
    Täytyy vain toivoa ja rukoilla, että nuokin muutamat ihmiset pääsisivät eroon sydämessään asuvasta katkeruudesta ja kateudesta, ja voisivat parantua niistä syistä mitkä tuollaista aiheuttaa".
    ---
    Rukouksesta puhuu Jaakobkin:
    Jaakob 4:2-3
    --
    4:1 Mistä tulevat taistelut ja mistä riidat teidän keskuudessanne? Eikö teidän himoistanne, jotka sotivat jäsenissänne?
    4:2 Te himoitsette, eikä teillä kuitenkaan ole; te tapatte ja kiivailette, ettekä voi saavuttaa; te riitelette ja taistelette. Teillä ei ole, sentähden ettette ano.
    4:3 Te anotte, ettekä saa, sentähden että anotte kelvottomasti, kuluttaaksenne sen himoissanne.
    4:4 Te avionrikkojat, ettekö tiedä, että maailman ystävyys on vihollisuutta.
    --
    Taistelut ja riidat johtuvat ihmisen omista himoista ja pahuudesta.

    Rukouksessakin voi näkyä ihmisen itsekkyys ja itsekeskeisyys (3).
    Rukoilija ajattelee vain itseään ja omia tarpeitaan.

    Kuva, jonka Jaakob antaa sen ajan seurakunnasta, ei ole kovinkaan mairitteleva. Kirkon maallistuminen, maailmanmielisyys, oli silloin suuri uhka (4). Samoin se on tänäänkin.

    Sielunvihollisen houkutuksia tulee vastustaa (7) ja välttää kaksimielisyyttä (8). Emme voi palvella Jumalaa ja mammonaa; ei kukaan voi palvella kahta herraa (Lk. 16:13).
    --Mitä Jaakob tarkoittaa ”avionrikkojilla” (4)?
    --
    1.
    Jeesus aarteheni,
    riemu sydämeni,
    kuule ääneni.
    Katson sinuun aina,
    sydämeeni paina
    lohdutuksesi.
    Herrani, Jeesukseni,
    verelläsi minut ostit,
    armohelmaas nostit.

    6.
    Turhat huolet jääkää,
    Jeesus tahtoo häätää,
    murheet maailman,
    kääntää omillensa
    heidän parhaaksensa
    kaiken vaikean.
    Vaivoihin jos joudunkin,
    kuormani hän kaiken kantaa,
    kiitosmieltä antaa.

    (virsi 303:1,6)
    --
    Kristuksen seurakunta on uuden liiton kuninkaallinen papisto, joka taistellessaan pahaa vastaan, pukee ylleen Jumalan koko sota-asun(Ef.6:13).

    Tämän Paavali kehoittaa tekemään
    "... kaikella rukouksella ja anomisella, rukoillen joka aika Hengessä ja sitä varten valvoen kaikessa kestäväisyydessä ja anomisessa kaikkien pyhien puolesta;..." (Ef. 6:18 ).
  10. Jeesuksen opetuslapsi: "´Sillä koska kuolema on tullut ihmisen kautta, niin on myöskin kuolleitten ylösnousemus tullut ihmisen kautta. Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan: esikoisena Kristus, sitten Kristuksen omat hänen tulemuksessaan;´
    ---
    Paavali opettaa Room. 6:nen luvun alussa, kuinka Jeesuksen kohdalla ylösnousemus oli jo tapahtunut ja kuinka jokainen pääsee tästä ylösnousemuselämästä osalliseksi kastattamalla itsensä Jeesuksen nimeen (Room. 6:3-14).

    Emme vielä elä häiriintymätöntä ylösnousemuselämää vaan elämme tässä maailmanajassa, olemme matkalla kohti päämäärää.
    Meidät herätetään lopullisesti ylösnousemuselämään vasta tulevaisuudessa (1. Kor.6:14).

    ”Ja tuommoisia te olitte, jotkut teistä; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä” (1.Kor. 6:11).

    Kasteessamme vaikuttaa Pyhä Henki. Kasteessa syntinen pestään puhtaaksi. Siinä Pyhä Henki pyhittää ihmisen.

    Paavali kirjoittaa Tiitukselle kirjeensä viimeisessä luvussa (3:5) kasteessa tapahtuvasta Pyhän Hengen uudistuksesta. Ihminen vanhurskautetaan siinä – ”hänen armonsa kautta”, lisää Paavali kirjeessään Tiitukselle (Tiit.3:7).
    Siksi ei voida ajatella, että Kristitty eläisi yhä vanhoissa synneissään.

    Uskon kautta siis meillä on lahjana Kristus ja hänen puhtautensa kokonansa ja täydellisenä.
    Kuitenkaan emme omassa itsessämme hetikään tule kokonaan puhtaiksi, synnittömiksi ja vioista vapaiksi, vaan meihin jää jäljelle vielä paljon vanhaa hapatusta; se kuitenkin varmasti annetaan anteeksi eikä sitä viaksemme lueta, mikäli pysymme uskossa ja perkaamme pois jäljelläolevaa saastaisuutta.

    Tästä ”perkuutyöstä” Paavali kirjoittaa Efesolaisille: ”
    "Teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen" (Ef. 4:22-24).

    Paavali kehoittaa Efeson kristittyjä päivittäiseen uudistumiseen (23). Se merkitsee vanhan ihmisen pois riisumista ja uuteen pukeutumista (24).
    Kaikki, jotka oli Kristukseen kastettu, olivat Kristuksen päällensä pukeneet (Gal. 3:27).
    Me olemme Kristukseen kiinnitettyjä kasteen kautta. Kaikki kastetut ovat pukeutuneet Kristukseen.

    Kristus sanoo: "Joka on kylpenyt, ei tarvitse muuta, kuin että jalat pestään, ja niin hän on kokonaan puhdas." (Joh. 13:10)
    Tämä merkitsee sitä, että synti kasteessa annetaan kokonaan anteeksi (Apt. 2:38, Apt. 22:16).
    Synti jää kuitenkin olemaan. Se on todellisesti ihmisluonnossa vielä jäljellä (Kuten Paavali sanoo Room. 7. luvussa).
    Läpi koko elämän tarvitsemme jalkojen pesua.


    --

    Virsi 314.
    2) Suo, että milloinkaan en eksy maailmaan,
    sen houkutuksiin taivu ja synnin virtaan vaivu.
    Sen ethän anna voittaa ja pettää, vahingoittaa.

    4.) Kun olen vaaroissa, itsesi kirkasta.
    Tee minut eläväksi, sinussa väkeväksi.
    Suo voittaa kiusaukset ja välttää lankeemukset.
  11. Jaakob 3:13-18
    TOSI VIISAUS
    --
    Jaakob puhuu siitä, mikä ero on maallisen viisauden ja ylhäältä tulevan viisauden välillä. Viisautta pidettiin sen ajan kreikkalaisessa kulttuurissa tavoittelemisen arvoisena (1. Kor. 1:22).

    Kristitty joutui käymään rajaa viisauden ja viisauden välillä.
    Jumalallinen viisaus näkyy elämänvaelluksessa.
    Oikean viisauden merkkinä on sävyisyys (13, 17). Tätä meidän on hyvä opetella tälläkin palstalla.
    Tosiviisaus koetellaan vasta muitten kanssa elettäessä.

    Katkeruus ja riitaisuus sydämessä saa aikaan epäjärjestystä ympäristössä ja kaikkinaista pahaa menoa (16). Tällaisista ihmisistä Paavali sanoo:
    ”Heidän puheensa jäytää ympäristöään niinkuin syöpä ( 2.Tim 2:17).

    Jos katkeruus ja viha on saanut vallata ihmismielen, sitä on vaikea saada kitketyksi pois.
    Nuhdellessaan fariseuksia ja kirjanoppineita ulkokultaisuudesta (Matt. 15:1-20), Jeesus sanoo: ” "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (13).

    Viime viikolla putsasin rikkaruohoja marjapensaitteni alta. Se oli hikistä puhaa.
    Jokainen samaa työtä tehnyt tietää, kuinka vaikeata on nokkosta, voikukkaa, juolavehnää tai ohdakkeita ynnä muita syväjuurisia kasveja saada pois kokonaan. Jos pienikin juurenpala jää maahan, niin kohta se taas tuppaa esiin. Rikkaruohot tulisikin kitkeä pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin niiden juuret ehtivät työntyä syvälle maaperään ja tuottamaan häiriötä.

    Ottakaamme itse kukin vaarin Hebrealaiskirjeen kirjoittajan kehoituksesta: ” ...ja pitäkää huoli siitä, ettei kukaan jää osattomaksi Jumalan armosta, "ettei mikään katkeruuden juuri pääse kasvamaan ja tekemään häiriötä", ja monet sen kautta tule saastutetuiksi,...” (Hebr. 12:15).
    --
    Ainoa tosi viisaus
    ja ainoa vanhurskaus,
    ainoa puhdas pyhitys
    on Vapahtajan yhteys.
    (Virsi 299:8).
  12. Minua ovat rohkaisseet virren 330 sanat
    --
    1.
    Nyt Herran hyvyydestä
    me saamme riemuita
    ja armon kyllyydestä
    kiitosta veisata.
    Päivinä myötäisinä
    ja vaivan täyteisinä
    iloitkaa Herrassa!

    2.
    Hän ruoan ruumiillemme
    suo päivä päivältä
    ja ruokkii sieluamme
    elämän leivällä,
    Hengellään hoivaa, kantaa,
    anteeksi synnit antaa.
    Iloitkaa Herrassa!

    3.
    Hän holhoaa, hän muistaa
    orpoja, leskiä.
    Hän tietää, ketä painaa
    raskaasti elämä.
    Hän avun sille tuottaa,
    ken häneen turvaa, luottaa.
    Iloitkaa Herrassa!

    4.
    Jos sairastut tai työstä
    joutuisit luopumaan,
    ei epätoivoon syöstä
    saa päivä vaikeinkaan.
    Laupias Isän käsi
    on avoin hädässäsi.
    Iloitkaa Herrassa!
  13. ekivaari, Lainaat Johannes 8
    42 "Jeesus sanoi heille: »Jos Jumala olisi teidän Isänne, niin te rakastaisitte minua, sillä minä olen Jumalasta lähtenyt ja tullut; en minä ole itsestäni tullut, vaan hän on minut lähettänyt.«"
    ---
    Joh. 8:n luvun jakeissa Jeesus puhuu itsestään useaan otteeseen.
    Jakeissa 24,28 ja 58 Jeesus käyttää itsestään ”minä olen”-sanoja.

    Huom. KR38:ssa on käännösvirhe jakeen 58 kohdalla. Kreikassa kohdassa lukee ego eimi, ts. "minä olen". Kirkkoraamattu kohta on huolimattomattomasti käännetty sanoin "minä olen ollut".

    ”Minä olen” –sanoilla (24, 28,58) Jumala ilmaisee itsensä vanhassa liitossa (2.Moos.3:14, 5.Moos.32:39, Jes.43:10).
    --
    Kivitys oli Juutalaisten tapa rangaista Jumalan pilkasta (3. Moos. 24:16).
  14. Jaakob menee kirjeessään heti itse asiaan; hän alkaa puhumaan kiusauksista ja koettelemuksista ja yllättävän myönteiseen sävyyn (Jaakob 1:2).
    Hän jopa sanoo, että pitäisimme pelkkänä ilona, kun joudumme niihin. Hän sanoo syyksi sen, että selviydyttyämme koetuksista meidän kärsivällisyytemme kasvaa ja eheydymme (4).

    Tämän ajan trendihän on: HETI , KAIKKI, TÄSSÄ JA NYT. Elämämme saattaa olla hyvin kiihkeärytmistä.
    Kiire, kiire joka paikkaan Emme jaksa odottaa ja olemme kärsimättömiä. Ja tämä tekee elämästämme levottoman.

    Jumalalla on kuitenkin keinonsa pysäyttää meidät. Joudumme koettelemuksiin. Itseäni on koeteltu monin tavoin.
    Viimeinen suuri koetus on vaikea sairaus, jonka tähden jouduin luopumaan työstäni.
    Epätoivoon ei kuitenkaan tarvitse vaipua.

    Kun vuosia sitten valitin sielunhoitajalleni silloista vaikeata tilannettani (Olin silloin lyhyen ajan sisällä menettänyt monta läheistä ihmistä), niin hän sanoi viisaasti: ”Jumalalla on jotain parempaa annettavaa tilalle”.

    Herra antakoon meille viisautta, että oppisimme mekin pitämään pelkkänä ilona joutuessamme koettelemuksiin ja kiusauksiin. Herra vastaa rukouksiimme, kun uskossa ja epäilemättä tätä rukoilemme (5,6).

    --
    Miten sinua on koeteltu?
    Mistä sait avun?
  15. Meille on tosiaan Jaakobin kirjeestä on paljon hyötyä itse kullekkin, kun ajattelemme esiintuomaasi aihetta.

    Asiat, joita siinä tuodaan esiin, ovat ajankohtaisia tänäänkin:
    -Kiusaukset (1:2, 12-15),
    -kärsivällisyys (1:3, 5:7-11),
    -viisaus (1:5, 3:13-18),
    -rukous (1:5, 4:2-3, 5:13-18),
    -usko (1:6, 2:14-16),
    -rikkaus (1:9-11, 2:1-13, 5:1-6),
    -kielen synnit (1:19, 26, 3:1-12, 4:11) ja
    -tekojen kristillisyys (1:22-25, 2:14-26).

    Ottakaamme Jaakobin ohjeista vaarin!
  16. ”Niin kuin yhden ihmisen [Aadamin] tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden [Kristuksen Jeesuksen] kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.” (Ro 5:19
    ---
    AADAM JA KRISTUS
    Room. 5:12-21
    --
    5:12 Sentähden, niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet -
    5:13 sillä jo ennen lakiakin oli synti maailmassa, mutta syntiä ei lueta, missä lakia ei ole;
    5:14 kuitenkin kuolema hallitsi Aadamista Moosekseen asti niitäkin, jotka eivät olleet syntiä tehneet samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam, joka on sen esikuva, joka oli tuleva.
    5:15 Mutta armolahjan laita ei ole sama kuin lankeemuksen; sillä joskin yhden lankeemuksesta monet ovat kuolleet, niin paljoa enemmän on Jumalan armo ja lahja yhden ihmisen, Jeesuksen Kristuksen, armon kautta ylenpalttisesti tullut monien osaksi.
    5:16 Eikä lahjan laita ole, niinkuin on sen, mikä tuli yhden synnintekijän kautta; sillä tuomio tuli yhdestä ihmisestä kadotukseksi, mutta armolahja tulee monesta rikkomuksesta vanhurskauttamiseksi.
    5:17 Ja jos yhden ihmisen lankeemuksen tähden kuolema on hallinnut yhden kautta, niin paljoa enemmän ne, jotka saavat armon ja vanhurskauden lahjan runsauden, tulevat elämässä hallitsemaan yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta. -
    5:18 Niinpä siis, samoin kuin yhden ihmisen lankeemus on koitunut kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko koituu kaikille ihmisille elämän vanhurskauttamiseksi;
    5:19 sillä niinkuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet ovat joutuneet syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet tulevat vanhurskaiksi.
    5:20 Mutta laki tuli väliin, että rikkomus suureksi tulisi; mutta missä synti on suureksi tullut, siinä armo on tullut ylenpalttiseksi,
    5:21 että niinkuin synti on hallinnut kuolemassa, samoin armokin hallitsisi vanhurskauden kautta iankaikkiseksi elämäksi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.
    --
    Paavali vertaa Kristusta ihmiskunnan alkuisään Aadamiin.

    Aadamin kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema kaikkien ihmisten osaksi (12).
    Kuolema kuului siis ensimmäiselle ihmiselle lausuttuun kiroukseen: ”...maasta sinä olet, ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman” (1. Moos. 3:19).

    Kuoleman tuleminen kaikkien osaksi johtuu siitä, että ”kaikki ovat syntiä tehneet” (12).
    Yksikään ihminen ei ole poikkeus tästä. Aadamin synti on syynä siihen, että me kaikki teemme syntiä. Synti hallitsee maailmassa kaikkialla. Vasta Kristuksessa se kukistetaan (17-19). Synti on tosiasia.

    Paavali vertaa Aadamia ja Kristusta toisiinsa siinä, että kummankin teosta koituu ratkaisevat seuraukset koko ihmiskunnalle (19).
    Kaikki ne, jotka ottavat Kristuksen vastaan omana henkilökohtaisena Vapahtajanaan, tulevat uskon kautta vanhurskaiksi, Jumalalle kelpaaviksi (21).
    Jokaisen on henkilökohtaisesti suostuttava ottamaan Kristus vastaan. Evankeliumi ”on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka uskovat" (Room.1:16)..
    --
    Virsi 299

    4.
    Valmisti kuuliaisuuden,
    aukaisi oven autuuden
    Jumala meille Pojassaan,
    kun antoi hänet kuolemaan.

    5.
    Ainoa anteeksantamus,
    ainoa synnin sovitus
    ja ainoa tie armohon
    Jeesuksen risti yksin on.

    6.
    On ainut neuvo huonolle,
    on ainut turva heikolle
    ja ainut meillä puolustus
    Jeesuksen esirukous.
    -
    9.
    Muut kuollessa ei rauhaa saa,
    ei kestä Herran kunniaa,
    ei pysy eessä Jumalan
    kuin seuraajat vain Karitsan
  17. Adamin lankeemuksen rangaistukseksi asetettiin ”kuolemalla kuoleminen”; ”sillä sinä päivänä, jona sinä siitä syöt, pitää sinun kuolemalla kuoleman".
    Rangaistus oli siis ajallinen ja hengellinen kuolema.

    Tuon rangaistuksen alaiseksi JOKAINEN ihminen syntyy maailmaan.

    Ihminenhän syntyy maailmaan lihasta ( Joh. 3:6), eli miehen tahdosta( Jh 1:13).
    Jo täällä ajassa hengellisesti kuolleet voivat Kristuksen sanan kuulleessaan ja sen vastaanottaessaan siirtyä kuolemasta elämään (Joh. 5:24).
  18. Alla oleva teksti on lainausta!
    -------------------
    33/38 käännös

    San 8:22. Herra LOI MINUT töittensä esikoiseksi, ensimmäiseksi teoistaan, ennen aikojen alkua.

    92 käännös

    8:22. "Minut HERRA LOI ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata.

    Biblia 1776

    8:22Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)

    Tässä väitetään, että Kristus, johon jakeessa viitataan, olisi luotu olento. Mutta tämä sotii koko kristinuskon perustotuuksia vastaan. Kysymyksessä on paha käännösvirhe.

    Alkutekstissä ei ole luotu-sanaa ollenkaan, ja englantilainen King James kääntää ihan oikein: "The Lord possesed me in the beginning. "

    Oikea käännös on:

    " Herra omisti Minut jo aikojen alusta lähtien"

    Hämmästyttävän lähelle tätä on vanha Biblia 1776.

    San 8:22
    "Minä olen ollut HERRAN OMA Hänen teiden alussa:ennen kuin mitään tehty oli, olin Minä. (Jeesus)
  19. ekivaari, lainaat Johannes 5
    30 "E n m i n ä i t s e s t ä n i v o i m i t ä ä n t e h d ä. Niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen; ja minun tuomioni on oikea, sillä minä en kysy omaa tahtoani, vaan hänen tahtoaan, joka on minut lähettänyt."
    --
    Joh. 5:18
    "Sentähden juutalaiset vielä enemmän tavoittelivat häntä tappaaksensa, kun hän ei ainoastaan kumonnut sapattia, vaan myös sanoi Jumalaa Isäksensä, tehden itsensä Jumalan vertaiseksi".
    --
    Jeesus oli sekä ihminen, että Jumala!
    Hänessä asui jumaluuden koko täyteys ruumiillisesti ja hän oli täydellinen ihminen.
    "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti meidän syntimme".

    Ota huomioon: Jeesuksessa oli siis sekä jumalallinen että inhimillinen puoli "sekoittamatta, muuttamatta, jakamatta ja erottamatta".

    Minä uskon Raamatun sanan:
    1.Joh. 5:20
    "Mutta me tiedämme, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, tunteaksemme sen Totisen; ja me olemme siinä Totisessa, hänen Pojassansa, Jeesuksessa Kristuksessa. HÄN ON TOTINEN JUMALA ja iankaikkinen elämä".
  20. ekivaari siteeraat 1.Kor.8:5,6 ja sanot:
    "Raamatun mukaan on kyllä "niin sanottuja jumalia", mutta ne ovat niin sanottuja pikku jumalia, jotka voivat olla totisen Jumalan jollakin puolella, sylissä tai helmassa ja jotka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella:..."
    --
    Oletko tosiaan sitä mieltä, että Jeesus on "pikku jumala" (Kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella)?
    21. 114 / 385
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt