Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Joh.10:34-35 Jeesus lainaa Ps. 82:6.
    Assaf nimittää tuomareita jumaliksi, koska heidän tehtävänsä on Jumalan käskyläisinä noudattaa oikeutta kansan keskuudessa.
    Näin he siis ovat jumalia, toisin sanoen Jumalan antamassa virassa ja Jumalan asemassa.

    Jeesus ei jatka tätä Psalmia 82:6, joka kuuluisi: "...ja kaikki tyynni Korkeimman poikia".

    Raamattu sanoo ihmistä jopa Korkeimman pojaksi, kuinka Jeesus siis syyllistyisi herjaukseen.
    Juutalaiset syyttivät Jeesusta Jumalan pilkasta, koska Jeesus heidän mielestään teki itsensä Jumalaksi (Joh.10:33).
  2. Kristus asuu omiensa sydämissä (2. Piet. 1:4, Hebr. 4:2; Gal. 2:2o).
    Kristityille on annettu Pyhä Henki, joka vahvistaa meitä.
    Jokainen uskova on kutsuttu tekemään työtä Kristuksen ruumiin rakentamiseksi.

    Paavali jatkaa esirukoustaan (Ef.3:14-21.
    Hän rukoilee, että kirjeen saajat yhä enemmän vahvistuisivat uskossa, rakkaudessa ja Kristuksen tuntemisessa (j. 14-19).
    Kristuksen asuminen uskovan sydämessä ei ole tunteen asia, vaan uskon asia (17).
    Paavali rukoilee, että tämä tapahtuisi kaikkien pyhien kanssa (18).

    Meidän on hyvä muistaa Jeesuksen ylimmäispapillinen rukous ”että he kaikki olisivat yhtä” (Joh. 17:21).
    Yhteyttä tulee siis rukoilla.
    Uskon syntyminen, jonka vain Jumala antaa, on ihme.
    Samoin on ihmettä uskovien yhteys.
    Sitä rukoili Vapahtajamme ja sitä meidänkin tulee rukoilla.

    Lopussa Paavali vakuuttaa, että Jumala voi tehdä paljon enemmän, kuin mitä anomme tai ymmärrämme pyytääkään (20).
    Tähän voimme luottaa.
    Rukous päättyy ylistykseen:
    ”Hänelle kunnia seurakunnassa ja Kristuksessa Jeesuksessa kautta kaikkien sukupolvien, aina ja iankaikkisesti.

    Paavalin rukouksesta voimme mekin ottaa oppia.
    Tämä rukous opettaa meille, että Jumalaa saamme lähestyä kuin omaa isäämme (14). Tärkeintä siinä on, mikä koskee Jumalaa, hänen nimeään, valtakuntaansa ja tahtoansa. Sen lisäksi saamme rukoilla kaikkia omia tarpeitamme, ajallisia ja hengellisiä.

    Jeesus kehoittaa Vuorisaarnassaan meitä menemään omaan kammioomme ja rukoilemaan Isää Jumalaa salassa (Matt. 6:6). Myöskään ei tule hokea turhia ja monisanaisesti (Matt. 6:7).
  3. SUURI AHDINKO
    Mark. 13:14-23
    ---
    Jeesus antaa käytännöllisiä elämänohjeita, kun vaara kohtaa juutalaisia. Juudeassa, Jerusalemin ympärillä, vuorella olevat piilopaikat ovat silloin hyviä (14).
    Tämän kehoituksen johdosta (23) kristityt tiesivät ennen Jerusalemin hävitystä, paeta Jordanin tuolla puolen sijaitsevaan Pellan vuorikaupunkiin.
    Tasaiset talon katot olivat suosittuja oleskelupaikkoja itämailla. Siellä olevat saattoivat pelastaa henkensä, kunhan ei mennyt sisään noutamaan tavaroitaan (15).
    Myöskin pellolla olevan ei pidä mennä noutamaan päällysvaatettaan (16). Raskaana olevien ja imettävien naisten tilanne on silloin vaikea (17), koska heidän pakonsa käy hitaasti (vrt. Luuk. 23:28,29).
    Talvella pakeneminen on vielä vaikeampaa, koska sateet turmelevat tiet ja liikkuminen vaikeutuu entisestään(18).

    Edellä olevat asiat sopivat osittain juutalaissotaan ja Jerusalemin hävitykseen v. 70 j.Kr.
    Mutta ”lopun aikaa” ei voi selvästi rajata, eikä soveltaa Jeesuksen sanoja koskemaan pelkästään apostolien aikaan.
    Jeesus kehoittaa olemaan varuillaan (23) kaikkina aikoina.
    Meille kuuluu lupaus:
    ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen. Sillä se, mitä hän puhuu, ei ole hänestä itsestään; vaan minkä hän kuulee, sen hän puhuu, ja TULEVAISET hän teille julistaa” (Joh. 16:13).
    --
    Virsi 176
    --
    1.
    Pois pelko, Herran kansa!
    Ken voisi peljättää,
    kun Herra armollansa
    laumansa piirittää.
    Nimemme Jumalalla
    on aina muistissaan,
    ajalla ahtaimmalla
    hän rientää auttamaan.

    2.
    Pois ihmispelko heitä
    ja pelkää Jumalaa.
    Ken kulkee Herran teitä,
    häneltä avun saa.
    Maailman nytkin voittaa
    vain usko Kristukseen,
    hän antaa armon koittaa,
    tuo rauhan kansalleen.
  4. Betsy67: "Hän sanoi; olkaa valmiit, sillä Jumalan poika tulee kuin varas yöllä, yllättäin".
    --
    VALVOKAA!
    Mark.13:33-37
    (Rinnakkaisteksti:Matt. 24:45-51)
    --
    13:33 Olkaa varuillanne, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, milloin se aika tulee.

    13:34 On niinkuin muille maille matkustaneen miehen: kun hän jätti talonsa ja antoi palvelijoilleen vallan, kullekin oman tehtävänsä, käski hän myös ovenvartijan valvoa.

    13:35 Valvokaa siis, sillä ette tiedä, milloin talon herra tulee, iltamyöhälläkö vai yösydännä vai kukonlaulun aikaan vai varhain aamulla,
    13:36 ettei hän, äkkiarvaamatta tullessaan, tapaisi teitä nukkumasta.

    13:37Mutta minkä minä teille sanon, sen minä sanon kaikille: valvokaa."
    --
    Emme tiedä Jeesuksen tulemisen ajankohtaa.
    Sen tähden on oltava varuillaan, valvottava ja rukoiltava (33).

    Jeesus puhuu miehestä, joka matkustaa muille maille. Hän jätti talonsa palvelijoilleen ja jakoi heille kullekkin omat tehtävänsä.
    Kaikkien piti valvoa, koska kukaan ei tiennyt, milloin herra palaisi takaisin.

    ”Valvokaa” (37)! Tähän kehoitukseen päättyy Jeesuksen puhe. lopunajoista.

    Valvomisen vastakohta on nukkuminen (36).
    Elämme ”yön” aikaa ja juuri nyt on suuri vaara nukahtaa. Jeesus liittää valvomisen ja rukouksen toisiinsa (33).
    Silloin, kun valvoo ja rukoilee, on varuillaan. Silloin ei myöskään Herramme tulo yllätä.

    Valvova kristitty hoitaa ne tehtävät uskollisesti niillä ”leivisköillä” (Matt. 25:14-30) , jotka Herra on hänelle uskonut.
    Jeesus on ”muilla mailla” (34), mutta palaa pian takaisin.
    Raamattu loppuu sanoihin:
    ”Totisesti, minä tulen pian. Amen, tule, Herra Jeesus. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen” (Ilm. 22:20.21).
    ---
    Virsi 315
    1.
    Valvoa mun, Jeesus, anna
    aina ristis juurella
    ja niin joka päivä kuolla
    synneistäni kaikista.
    Suo myös kuolla maailmasta,
    kuolla itsestänikin,
    että kaiken elämäni
    sinulle vain eläisin.

    2.
    Auta, että ristin tiellä
    kuljen askeleissasi.
    Eksymästä, horjumasta
    estä, Jeesus, jalkani.
    Uskoa ja rakkautta,
    toivoani lisää myös.
    Anna voimaa kilvoitukseen,
    täytä alkamasi työs.

    3.
    Rauhan virran anna vuotaa
    sydämeeni kaipaavaan.
    Kasvojesi pyhä kuva
    paina sieluun loistamaan.
    Ääretöntä rakkautta
    mihin voisin verrata?
    Syvä on se niin kuin meri,
    väkevä kuin kuolema.

    4.
    Ristissäsi, haavoissasi
    armon löydän ikuisen.
    Kaikki muu on turhaa aivan,
    kun vain niitä katselen.
    Rakas Jeesus, haavoihisi
    minut kätke kokonaan,
    kätke siksi, kunnes noudat
    minut taivaan kunniaan.
  5. Betsy67, kiitos aloituksestasi.
    Aihe on tärkeä.
    ---
    Matt. 25:1-13
    --
    Teksti kertoo kymmenestä neitsyestä, Jeesuksen paluusta sekä valvomisen tärkeydestä.
    Vain viidellä neitsyeistä oli öljyä lampuissaan; heidän uskonliekkinsä paloi.
    Miten järkyttävää; toiset viisi taas olivat vain nimeltään kristittyjä ja he jäivät oven toiselle puolen (j.10-12).

    Jeesuksen paluun odotus on merkki valvovasta seurakunnasta ja mainitaanhan se uskontunnustuksessammekin:
    ”Minä uskon Jeesukseen Kristukseen, joka…istuu Jumalan, Isän, kaikkivaltiaan, oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.”

    Jeesuksen paluusta Raamattu puhuu hyvin paljon.
    Myös opetuslapset olivat kiinnostuneita Jeesuksen tulemuksesta ja maailman lopun merkeistä (Matt. 24:3).
    Tästä kertoo Matteus edellä olevassa luvussa (Matt. 24).
    Heti alkuun Jeesus varoittaa:
    ”Katsokaa, ettei kukaan teitä eksytä” (j.4).
    Lopun aika merkitsee suurten eksytysten aikaa. Silloin on paljon vääriä profeettoja liikkeellä ja he tekevät suuria tunnustekoja ja ihmeitä, niin että eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin (j. 11, 24).

    Muita lopunajan merkkejä ovat sodat, nälänhätä, maanjäristykset ja vainot sekä laittomuus. Mutta toisaalta myös evankeliumia saarnataan kaikessa maailmassa (j.14).
    Lopun ajan kristityt näkevät myös antikristuksen ilmestymisen (j.15) pyhään paikkaan.

    Kun tutkimme päivän lehtiä tai seuraamme muita uutisvälineitä, huomaamme, että näitä lopun ajan merkkejä on paljon nähtävissä.
    Valvova kristitty seuraa ajan merkkejä.
    Hän ei ole myöskään toimeton vaan tekee valmisteluja; Hän huolehtii siitä, että hänen lampussaan on öljyä.
    Hän vaalii uskovien yhteyttä ja rukousta sekä pitäytyy Jumalan Sanassa. Myös ehtoollinen on hänelle voiman lähde (Apt. 2:42).
    Näin Jumala saa hoitaa meitä ja pitää lamppumme palamassa. Kun ylkä tulee, olemme valmiit Karitsan hääjuhliin.
    --
    ”Minua tutki, Jumala, ja sydämeni paljasta.
    Syvimmät aivoitukseni taivuta, Herra, tahtoosi.
    Jos lienen tiellä pahalla, niin oikealle taluta”.
    (virsi 394:8)
    --
    Mitähän Jeesus tarkoittaa, kun Hän sanoo:
    ----”Missä raato on, sinne kotkat kokoontuvat” (Matt. 24:28)?
    ----Entä mitä merkitsee vertaus viikunapuusta (Matt. 24:32)?
  6. VANHURSKAUS
    Room. 3:21-31
    ----
    Nämä Roomalaiskirjeen jakeet (3:21-26) sisältävät Raamatun ydinsanoman.
    Paavali sanoo, että ”kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla” (23).

    Aadam ja Eeva huomasivat syntiin langettuaan olevansa alastomia; he olivat menettäneet jumalallisen kirkkauden (1. Moos. 3:7).
    Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen.
    Syntiinlankeemuksessa Jumalan kuva ihmisessä turmeltui. Ihminen mieltyi pahaan.

    Aadamin lankeemuksen kautta kaikki ovat tulleet syntisiksi, kuoleman ja perkeleen alaisiksi.
    Tämä jumalanvastainen taipumus kulkee perintönä koko ihmissuvussa.
    Paavali opettaa:
    ”..niinkuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet-...” (Room. 5:12).

    Tätä synnynnäistä taipumusta pahaan sanotaan perisynniksi.
    Tämä näkyy ihmisessä epäuskona, röyhkeytenä, epätoivona, sokeutena ja kaikenlaisina pahoina tekoina ja kapinointina Jumalaa vastaan.
    Luetteloa voidaan vielä jatkaa:
    Jumalan vastaisuus näkyy ihmisessä valehtelemisena, Jumalan nimen kautta vannomisena, rukouksen ja avuksihuutamisen laiminlyömisenä, Jumalan Sanan halveksimisena, tottelemattomuutena vanhempia kohtaan, murhina, siveettömyytenä, varkauksina, petollisuutena jne.

    Perisynti on niin syvä ihmisluonnon turmelus, ettei sitä tunne mikään järki, vaan se täytyy uskoa Raamatun ilmoituksen perustuksella.
    --
    Armo- sana Raamatussa ilmaisee Jumalan sydämen asennetta syntistä ihmistä kohtaan.
    Jumala on armollinen ja laupias meitä kohtaan, kun otamme vastaan Kristuksen Vapahtajanamme "niinkuin lapset sen ottavat" (Mark.10:15).
  7. Yks-tämmönen:
    Job 14:4
    Syntyisikö saastaisesta puhdasta? Ei yhden yhtäkään.
    "Tuo Raamatunlause, jonka toit aikaisemmassa viestissäsi on aivan totta tässä asiayhteydessä".
    --------
    Vastaavia sanan paikkoja löytyy muitakin.

    "Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt" (Ps. 51:7) .

    "Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta" (Ps. 58:4).

    "Sinä olet aivan uskoton ja luopioksi kutsuttu hamasta äidin kohdusta" (Jes. 48:8).

    "Niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuus teki KAIKISTA syntisiä..." (Room. 5:19).

    "... ja olimme luonnostamme vihan lapsia niinkuin muutkin;..." (Ef. 2:3).

    " Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,.. Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,...(Room. 3:9,10).

    "Sillä niinkuin KAIKKI KUOLEVAT Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,..." (1.Kor. 15:22).

    Selvin osoitus (peri)synnin olemassaolosta on KUOLEMA.
    Jos ihminen syntyisi maailmaan synnittömänä, niin kukaan pikkuvauva ei voisi kuolla.

    Synti tuli maailmaan Adamin kautta ja sen mukana kuolema.
    --
    Kun Aadamille syntyi poika Seet, niin sanotaan, että tämä oli hänen Aadamin kaltainen, hänen kuvansa, ei enää Jumalan kuva, kuten Aadam ennen syntiinlankeemustaan (1.Moos. 5:3).
    (Lehmuskoski siis opettaa toisin!)

    Eli syntiinlankeemuksesta alkaen kaikki syntyneet ihmiset ovat syntiin langenneen Aadamin kuvan kaltaisia, ei enää Jumalan kuvan kaltaisia.
    Ihminen syntyy siis maailmaan jo valmiiksi syntisenä.
    --
    Jumala teki Aadamille ja hänen vaimolleen puvut nahkasta ja puki ne heidän ylleen (1. Moos. 3:21).

    Pukemalla Aadamin ja Eevan eläimen nahasta tehtyyn pukuun viittaa siihen, että kerran Jumala oli valmistava ihmisille vanhurskauden "puvun" Kristuksen, "Jumalan Karitsan" kuoleman kautta.
    (vrt. Gal. 3:27)