Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Ihmeparantumisille olisi hyvä saada vahvistus.

    Lääkäri Luukas, joka kirjoitti Apostolien Teot (ja Luukkaan evankeliumin), puhuu kirjeensä alkusanoina "epäämättömistä todistuksista (Apt. 1:3).

    Luukkaan evankeliuminsa alussa hän taas kirjoittaa:

    "Koska monet ovat ryhtyneet tekemään kertomusta meidän keskuudessamme TOSIKSI tunnetuista tapahtumista, sen mukaisesti kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat omin silmin ne nähneet ja olleet sanan palvelijoita, niin olen minäkin, TARKKAAN TUTKITTUANI alusta alkaen kaikki, päättänyt kirjoittaa ne järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilus,
    että oppisit tuntemaan, kuinka VARMAT ne asiat ovat, jotka sinulle on opetettu (Luuk. 1:1-4).

    On siis kyse todellisista tapahtumista ja varmoista asioista, joista Luukas kertoo evankeliumissaan ja Apt. Teoissa!
    --
    Jeesus sanoi pitaalista parantamalleen miehelle; näytä itsesi papille,... ( Matt 8:4).
    Jeesuskin lähetti parantamansa pitalisen miehen papin puheille.

    Jeesuksen aikoihin papit olivat yleisiä terveyden valvojia, kuten monista Mooseksen säännöksistä ilmenee.
    Jumala on "järjestyksen Jumala" (1. Kor. 14:40).
    --
    Miksi tänään niin harvoin toimitaan Luukkaan tavoin?
  2. stefanus:
    "...he menevät Raamatun kirjoitusten opastamana uskovien upotuskasteelle Jeesuksen antaman esimerkin mukaisesti.."
    --
    --Jeesuksen kasteessa tapahtui ensimmäisen kerran Pyhän Kolminaisuuden ilmestyminen ihmisille (10,11). Tästä tapahtumasta kertovat kaikki neljä evankelistaa; Matt. 3:13-17, Mark. 1:9-11, Lk. 3:21-22, Joh. 1:32-34.

    Kristuksen saamalla kasteella on läheinen suhde meidän saamaamme kasteeseen (Matt. 28:19).

    Jeesus vihittiin Jordanilla kasteessa ylimmäisen papin julkiseen tehtävään. Jeesuksen kasteessa Jumala tunnusti "isyytensä". Aivan samoin tapahtuu kristittyjen lapsen kasteessa.

    ”Sillä kenelle enkeleistä hän koskaan on sanonut: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin"; ja taas: "Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani"? (Hebr. 1:5)
    -----
    Seuraava teksti on linkistä:
    http://koti.japo.fi/~ekallio/sala.htm

    10. HARHA: KASTE ON MERKKI USKOSTA JA UUDESTISYNTYMISESTÄ.

    Monet uudelleenkastavat liikkeet korostavat, että kaste on merkki ihmisen uskonratkaisusta ja uudestisyntymisestä. Ajatuksena on se, että ihmisen pitäisi jotenkin osoittaa käytännössä todeksi se, että hän on päättänyt seurata Jeesusta.
    Kuka tätä merkkiä tarvitsee, Jumalako?
    Vai seurakunnan johtaja vai muut ihmiset?
    Tai kenties ihminen itse?

    Raamattu ei koskaan kasteesta puhuessaan sano sitä merkiksi. Jumala ei tällaisia merkkejä tarvitse.
    Monesti muuten ihmisiä kehoitetaan myös nostamaan kättä samasta syystä, merkkinä siitä, että haluaa seurata Jeesusta.
    Tällaisten merkkien vaatiminen ihmiseltä on enemmän psykologialla kuin uskolla pelaamista.

    Kaste on Jumalan merkki ihmiselle siitä, että Hän hyväksyy ihmisen omakseen.
    Ihmisen antamia merkkejä Hän ei tarvitse.

    11. HARHA: KOSKA JEESUSKIN KASTETTIIN.

    Moni menee uudelle kasteelle siitä syystä, että Jeesuskin kastettiin aikuisena. T
    ähän kohtaan ei voi sanoa muuta kuin "Voi, pyhä yksinkertaisuus."
    Samalla perusteella ihmisen pitäisi antaa ristiinnaulita itsensä, nousta ylös kuolleista, tehdä ihmeitä, herättää kuolleita, muuttaa vettä viiniksi, kävellä vetten päällä, jne, koska Jeesuskin teki niin.
    Tämä lienee kehnoin peruste uudelle kasteelle!

    Ovatko uudelleenkastetta kannattavat miettineet, miksei Jeesusta kastettu lapsena?

    a. Siitä syystä, että vasta hänen toimintansa seurauksena syntyi kristillinen kirkko.
    Ei ollut mitään kirkkoa, joka olisi voinut kastaa hänet lapsena.

    b. Kuka olisi kastanut Jeesuksen lapsena?
    Jeesuksen kastajaksi kelpasi vain Johannes Kastaja. Jeesuksen syntyessä hän oli vasta noin puolen vuoden vanha eikä ollut vielä aloittanut kastetoimintaa.

    c. Jeesuksen vanhemmat olivat juutalaisia.
    He tekivät pojalleen sen, mitä juutalaisuudessa oli tapana tehdä.
    Tämän argumentin käyttäminen kasteen yhteydessä on näin ollen täysin turha.
  3. Hebr.6:1,2 puhuu eri kasteista.

    Hebrealaiskirje on kirjoitettu juutalaiskristityille, joilla oli vaarana joutua takaisin juutalaisuuteen (muotomenoihin).
    Kirjeessä on paljon lainauksia Vanhasta Testamentistä.
    ---
    "Jättäkäämme sentähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen, ryhtymättä taas uudestaan laskemaan perustusta: parannusta kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan, oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten ylösnousemisesta ja iankaikkisesta tuomiosta" Hebr. (6:1-2).
    ---
    Juutalaisilla oli käytössään erilaisia kasteita (pesoja)
    1) KULTTIPESOT
    –saastutuksesta puhdistamiseen, jotka on Mooseksen laissa säädetty (rituaalipesot), esim 4. Moos. 8:6-7.
    2) KÄÄNNYNNÄSTEN (l. proselyyttien) KASTAMINEN
    -juutalaisuuteen kääntyvä pakana kastettiin (myös heidän sylilapsensa!)
    3) JOHANNEKSEN KASTE
    -parannuksen kaste. Johannes Kastaja toimi Vanhan Liiton ja Uuden Liiton rajalla.

    Kristillinen kasteen merkityksestä Hebrealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Hebr.
    10:22.

    Moni näkee kasteessa van fyysisen ulottuvuuden (veden), eikä sen hengellistä ulottuvuutta (Henkeä).
    Jeesuksen opetus (Joh. 3:5) "vedestä ja Hengestä"-syntymisen välttämättömyydestä perustuu VT:n puhdistautumis- ja pyhittäytymismenohin.
    Jeesus liittää siis veden ja Hengen saamisen toisiinsa (Samoin Pietari; Apt. 2:38).

    1.Kor. 6:11
    "...; mutta te olette vastaanottaneet peson, te olette pyhitetyt, te olette vanhurskautetut meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä".
    --
    Kysymys:
    "Mitkä ovat helluntailaisten mielestä (uskovien kasteen kannattajien) kristillisen kasteen vanhatestamenttiliset esikuvat?
  4. ekivaari lainasi Mark. 9:49
    "Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava."

    Jae liittyy Jeesuksen puheeseen viettelyksistä.
    Mark.9:42-50 (Rinnakkaisteksti: Matt.18:6-10)
    --
    9:42 Ja joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat, sen olisi parempi, että myllynkivi olisi pantu hänen kaulaansa ja hänet olisi heitetty mereen.

    9:43 Ja jos sinun kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että käsipuolena menet elämään sisälle, kuin että, molemmat kädet tallella, joudut helvettiin, sammumattomaan tuleen.

    9:45 Ja jos sinun jalkasi viettelee sinua, hakkaa se poikki. Parempi on sinulle, että jalkapuolena menet elämään sisälle, kuin että sinut, molemmat jalat tallella, heitetään helvettiin.

    9:47 Ja jos sinun silmäsi viettelee sinua, heitä se pois. Parempi on sinulle, että silmäpuolena menet sisälle Jumalan valtakuntaan, kuin että sinut, molemmat silmät tallella, heitetään helvettiin,
    9:48 jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu.

    9:49 Sillä jokainen ihminen on tulella suolattava, ja jokainen uhri on suolalla suolattava.

    9:50 Suola on hyvä; mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teillä suola itsessänne, ja pitäkää keskenänne rauha."
    --
    Jeesus teroittaa, mikä arvo Jumalan valtakunnassa on ”pienillä”, eli lapsilla ja lapsenmielisillä.
    Näiden pienten viettelemistä on pidettävä mitä kauheimpana vikana.
    Kyse on ensi sijassa uskosta pois viettelemisestä.

    Jos käsi tai jalka viettelee sinua, niin Jeesus kehoittaa hakkaamaan ne poikki (43,45).
    Jos taas silmä viettelee sinua, niin se on heitettävä pois. Käden, jalan ja silmän poisrepäisy ei ole tarkoitettu kirjaimellisesti tehtäväksi.
    Mikään ajallinen menetys ei voi olla liian suuri, jos vaarana on iankaikkisen elämän menettäminen ja kohtalona helvettiin heittäminen ”jossa heidän matonsa ei kuole eikä tuli sammu” (48).
    Suurin onnettomuus ihmisen kohdalla on, että hän joutuu lopullisesti eroon Jumalasta.
    --
    Ennen oli tapana tuoda uuteen kotiin lahjaksi suolaa ja leipää. Liekö tämä tapa vielä miten yleinen tänään”.
    Itse sain työkavereiltani suolapussin ja viljaa muuttaessani uuteen kotiin kymmenisen vuotta sitten. Sillä tavalla on toivotettu onnea, menestystä ja siunausta.
    Lahjan antaessamme toivomme, että syötävä riittäisi ja elämässä olisi makua uudessakin kodissa.

    Jeesuskin puhuu suolasta, joka säilyttää, maustaa, mutta myös kirpaisee.
    ”Tulella suolaaminen” (49) viittaa säädökseen, jonka mukaan jokaisessa uhrissa tulee olla suolaa (3. Moos. 2:13, Hes. 43:24).
    Samoin kuin suola estää pilaantumisen ja tekee ruuan maukkaaksi, kuvaa suola uhrissa sen puhtautta ja kelpaavaisuutta Jumalalle.

    Jokainen ihminen on ”tulella suolattava” ja tultava Jumalalle kelpaavaksi.
    Tuli tarkoittaa Jumalan tuomiota, kuten jakeessa 48 sanotaan.
    Jos ei mieli joutua sammumattomaan tuleen, on tuomion käytävä jokaisen yli armonaikana.
    Ajassa on tuomion tulen käytävä lävitsemme. Vain sen kautta tulee meihin suolaa ja tekee kelvolliseksi sen, mitä Herralle uhraamme (50).
    Myös rauha- jos ei etusijoja tavoitella ja pysytään pieninä- säilyy näin keskuudessamme.
    --
    3.
    Tee suolaksi sä minut maan,
    niin että raikkautta
    tuon turmeluksen maailmaan,
    sen saastaan puhtautta.
    Myös minut, Herra, pelastit
    ja toisten luokse lähetit
    ja lausuit: Auta heitä!
    (Virsi 435:3)
  5. hellari83, hyvin kirjoitit: "...monet näkevät, mutta eivät kuitenkaan näe...."
    ---
    Tähän sopii hyvin kertomus siitä, kuinka Jeesus paransi syntymästään sokean miehen (Joh.9:1-41).

    Jeesus ei jättänyt ihmettä erilliseksi tapahtumaksi, vaan aloittaa jatkokeskustelun hengellisestä sokeudesta ja näkökyvystä.
    Sokeana syntyneen parantamisella oli aivan vastakkainen vaikutus fariseuksiin kuin parannettuun.

    Samalla kun Jeesus teki sokeana syntyneen ruumiillisesti ja hengellisesti näkeväksi, teki ihmetyö fariseukset, jotka sanoivat ”me tiedämme” (Joh.9:24,29) ja ”me näemme” (41), entistä enemmän sokeiksi.
    Ulkokultaisuudessaan fariseukset eivät nähneet omaa syntisyyttään.
    Heidän ei tarvinnut etsiä pelastusta synnistä, josta ei kukaan ole vapaa.

    Myös tänä päivänä on paljon tällaista ulkokultaisuutta.
    Raamatussa on kehoituksen sana, joka sopii meille kaikille:
    Ilm. 3:17-19
    --
    3:17 Sillä sinä sanot: Minä olen rikas, minä olen rikastunut enkä mitään tarvitse; etkä tiedä, että juuri sinä olet viheliäinen ja kurja ja köyhä ja sokea ja alaston.

    3:18 Minä neuvon sinua ostamaan minulta kultaa, tulessa puhdistettua, että rikastuisit, ja valkeat vaatteet, että niihin pukeutuisit eikä alastomuutesi häpeä näkyisi, ja silmävoidetta voidellaksesi silmäsi, että näkisit.

    3:19 Kaikkia niitä, joita minä pidän rakkaina, minä nuhtelen ja kuritan; ahkeroitse siis ja tee parannus.
    --
    Virsi 361
    1.
    Koska valaissee kointähtönen
    mua köyhää kerjääjää?
    Koska päättyy matka yöllinen?
    On yhä hämärää.
    Taivaalle nostan yhtenään
    katseeni kaipaavan.
    Valoa jos en näekään,
    sen tiedän loistavan.
  6. Miten uusi elämä pitäisi meissä ilmetä?
    Tämä on hyvä keskustelunaihe.

    Kol. 3:12-17 olisi jokaisen luettava ja tutkittava omaa tilaansa.
    --
    Uusi elämä, jonka Kristus saa aikaan meissä (Kol. 2:13), on kuin pukeutumista uusiin puhtaisiin vaatteisiin (Kol.3:12). ¨
    Tästähän Paavali puhuu myös Ef. kirjeessä:
    ” ... teidän tulee panna pois vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsensä petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengeltä ja pukea päällenne uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen” (Ef. 4:22-24).

    Paavali soveltaa tätä pukeutumisvertausta hyvin rikassisältöisesti.
    Meidän on ehkä vaikea ymmärtää tätä kuvakieltä. Kun tutkii, kuinka syvällinen merkitys vaatetuksella Raamatun aikoihin oli, voi paremmin ymmärtää, mitä tällaisella kuvalla tahdotaan tuoda julki.

    Esimerkkeinä Paavali uudesta elämästä Kristuksen yhteydessä mainitsee ensin sydämellisen armahtavaisuuden (12).
    Tämä tarkoittaa armeliasta mieltä erehtyvää lähimmäistä kohtaan ja puutteenalaisten auttamista lähellä ja kaukana.
    Vastakohtana tälle on oman edun tavoittelu, itsekkyys ja häikäilemättömyys. Jumalan lapsissa tulisi kuvastua armahtavaisuus, niin kuin Jumalakin on armahtavainen meitä kohtaan.
    Kristus sanoo:
    ”Olkaa armahtavaiset, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on armahtavainen”.

    Sitten on puhe ystävällisyydestä, nöyryydestä ja sävyisyydestä.
    Mitkään puheemme ja pitkätkään saarnamme eivät tuo ihmisiä lähemmäs Jumalaa, jos meiltä puuttuu tämä ominaisuus.
    Meillä on kallis sanoma ilmoitettavana, mutta usein teemme sen tyhjäksi epäystävällisen ja kovan luontomme takia.

    Kuten tavallista tässäkin yhteydessä Paavali muistuttaa anteeksiantamuksesta. Kristuksen valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta, jossa saadaan ja annetaan anteeksi (13).

    Ja kuten aina, Paavali kiinnittää huomion rakkauteen (14). ”Rakkaus on lain täyttymys”.
    Kaikki tämä edellyttää Kristuksesta lähtevää voimaa ja rakkautta. Tämä tulee Sanan kautta (16).
    Varaa aikaa Sanan tutkimiseen ja rukoukseen.
  7. Samoin kuin Jeesuksella, on meillä itse kullakin kannettavanamme oma ristimme.
    ”Ja niin hän, vaikka oli Poika, oppi siitä, mitä hän kärsi, kuuliaisuuden, ..”(Hebr. 5:8).

    Paavali joutui toteamaan:”... minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä” (2Kor. 12:10.

    Usein Jumala salaa tässä maailmassa voimansa ja kätkee sen heikkouteen.
    Meille ei ole luvattu helppoa tietä, ei kunniaa eikä menestystä.

    Apostolit joutuivat suuriin vaikeuksiin ja ahdistuksiin Kristuksen nimen tähden. Useimmat meistäkin joudumme kantamaan kipumme ja sairautemme hautaan asti.
    Paavali oli jopa mielistynyt näihin ahdistuksiin, koska hän tiesi, miksi hän Mestarinsa tavoin joutui kärsimään.

    Apostoli Jaakob sanoo: ”Veljeni, pitäkää pelkkänä ilona, kun joudutte moninaisiin kiusauksiin, tietäen, että teidän uskonne kestäväisyys koetuksissa saa aikaan kärsivällisyyttä ” (Jaakob 1:1-2).

    Herra antakoon meillekin viisautta, että oppisimme mekin pitämään pelkkänä ilona joutuessamme koettelemuksiin ja kiusauksiin.
    Herra vastaa rukouksiimme, kun uskossa ja epäilemättä tätä rukoilemme (Jaakob 1:5,6).
    ---
    Virsi 274
    --
    1.
    Kristuksen tähden menköön vain
    maailma tykkänään,
    kun kalleimpana aarteenain
    mä pidän ristiään.
    2.
    On kuolemassaan, ristissään
    elämä, uskoni,
    on haavoissaan ja veressään
    nyt vahva toivoni.
    3.
    Ristille saakka minua
    on rakastanut hän
    ja kuolemallaan kovalla
    ansainnut elämän