Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. Soomipoik...eipä tuo nyt tuonut lisävalaistusta kysymykseeni; Onko kaste mielestäsi lakia vai evankeliumia?
    Miksi et(te) voi antaa selvää vastausta?
    Vai onko kysymykseni jotenkin kiusallinen?
    --
    Onko teille epäselvää, mikä ero on lailla ja evankeliumilla?

    Älkäämme olko yhtä älyttömiä kuin galatalaiset, joista Paavali sanoo Gal.3:1-3
    "Oi te älyttömät galatalaiset! Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?
    Tämän vain tahdon saada teiltä tietää: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta?
    Niinkö älyttömiä olette? Te alotitte Hengessä, lihassako nyt lopetatte"?

    Paavalin Galatalaiskirjeen opetuksen taustana on joidenkin kristinuskoon kääntyneiden juutalaisten vaatimus, että ihmisten oli ensin tultava Israelin lain alaisiksi päästäkseen Jumalan yhteyteen.
    Paavali osoittaa tämän vaatimuksen vääräksi ja vahingolliseksi.

    Samoin on uudestikastamisen suhteen
    Tällöinhän ihminen alkaa luottamaan enemmän omiin tekemiinsä suorituksiin ja ratkaisuihin. Jumalan armo jää siten sivuseikaksi.

    Lainomainen uskonnollisuus, johon uudestikastaminen helposti johtaa, on sukua juutalaisuudelle; se vaatii uskomisen vakuudeksi tiettyjä suorituksia ja näyttöjä.
    Sellainen uskonnollisuus on kovaa, ankaraa ja ilotonta.
    Älkäämme siis rakennelko Jumalan työn ja omien suoritusten yhteisoppeja (synergismi). Tyytykäämme ainoastaan yksin Hänen armoonsa, jota kastekkin ON.
  2. Ei ihme
    että Jeesus...:
    -miksi "ylpeilet" siitä kuinka paljon ihmiset ottavat sinuun yhteyttä? Onko mieleesi tullut, että monet luottavat sinuun enemmän kuin Jeesukseen"?
    ---
    Viestisi teki minut mietteliääksi, vaikka se oli osoitettu Jukalle!

    On totta, että farisealaista hapatusta, ulkokultaisuutta, meidän kaikkien tulee välttää.
    Monet tämän ajankin uskovat, fariseusten tavoin, pitävät itseään muita ihmisiä parempina.

    Fariseusten ulkokultainen asenne näkyi mm. sen fariseuksen rukouksessa, jota Jeesus kuvaa eräässä puheessaan (Lk. 18:9-14). Mies sanoo: "Jumala, minä kiitän sinua, etten ole niin kuin muut ihmiset, riistäjät, väärämieliset, huorintekijät, en myöskään niin kuin tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja annan kymmenykset kaikista tuloistani” (Lk.18:11,12).

    Fariseus oli hurskas mies, tunsi Raamattunsa, osasi rukoilla ja eli jumalisesti. Jeesuksen mukaan hän ei kuitenkaan mennyt kotiinsa vanhurskaana, Jumalalle kelpaavana, Jumalan hyväksymänä.

    Toisin oli publikaanin, veronkerääjän laita. Hän jäi temppelin takaosaan. "Hän ei edes tohtinut nostaa katsettaan taivasta kohti, vaan löi rintaansa ja sanoi: 'Jumala, ole minulle syntiselle armollinen'." (Luuk.18:13.)
    Mies oli hengessään köyhä. Hänellä oli Jumalalle tuotavana vain oma syntinen sydämensä ja elämänsä.

    Jeesus todisti hänestä: "Minä sanon teille: tämä meni kotiinsa vanhurskautettuna ohi tuon toisen. Jokainen, joka itsensä ylentää, alennetaan, mutta joka alentaa itsensä, se ylennetään” (14).

    Jeesus opetti vuorisaarnassaan (Matt. 5-7), että kaiken hengellisen elämän tuli vaikuttaa salaa, luonnollisesti ja eleettömästi.
    Fariseuksille tuli almujen antamisesta, rukouksesta ja paastosta tapa, jolla he halusivat korostaa omaa erinomaisuuttaan (Matt. 6:2-7).

    Jumala vaikuttakoon meissäkin sellaista mieltä, että karttaisimme farisealaista ulkokultaisuutta ja korjaisimme elmämme suuntaa tässä asiassa.
  3. Taappo: "Lukuisien tuttavapiiriini kuuluvien esimerkin mukaan uskon, että näistäkin keskustelijoista useimmat menevät vielä raamatulliselle kasteelle. Osoittaahan heidän innokas keskusteluun osallistuminen tiettyä "palavuutta" ennemminkin kuin penseyttä".
    ---
    Minulla on taas toisenlaisia esimerkkejä kerrottavana.
    Moni palaa "yhteen kasteeseen" (Ef.4:5), kun Raamatun Sana alkaa avautumaan Pyhän Hengen kautta.
    Jumalan tekoja on turha mennä uusimaan.

    Raamattupiirissämme on eräs rouva, joka on ollut uskossa vuosikymmeniä; juossut kokouksesta toiseen ja tehnyt uskonratkaisuja.
    Mutta nyt vasta hänelle on kirkastunut, mitä on olla armosta pelastettu.
    Pelastus tuleekin meidän osaksemme ilman mitään omia ansioita.
    Hänen aviomiehensäkin on usein todennut, että vaimossa on tapahtunut suuri muutos ja vapautuminen viime vuosina.

    Kaikki ei ole kuitenkaan käynyt kivutta. Ensin on pitänyt tunnustaa oma syntisyys ja raadollisuus.
    Sitten vasta Kristus voi ottaa hoiviinsa sen, jonka laki on ensin tehnyt syntiseksi ja syylliseksi. Syyllisen Kristus päästää synneistä, kun hän uskoo, mitä evankeliumi julistaa.

    Tässä yhteydessä myös kasteasia on hänelle kirkastunut Jumalan teoksi, kun hän piti sitä aikaisemmin ns. ihmisen omana kuuliaisuuden askeleena (lakina).

    Usein saamme piirissämme kuulla häneltä, kuinka kaikki nämä ovat Jumalan suuria ihmeitä ja lahjoja meille kaikille syntisille; usko, kaste ja myöskin ehtoollinen.
    --
    "On kasteessa siunaus pyhä, kun Herramme lahjoittaa sen.
    Hän kansansa turvaksi yhä tuo armonsa runsauden.
    Ja ehtoollisella hän suo omilleen taas voimaa ja lohtua kilvoitukseen.
    Hän eksyneen etsii ja tallelle tuo ja sanallaan uudeksi luo."
    (Virsi 178:4).
  4. alohaopla: " Otetaanpa esiin Paavali kääntymys. Mitä Paavali oli tekemässä muuta kuin Jumalan vastaisuutta. Itse Jeesus tuli Paavalia vastaan ja käänsi Paavalin tien ja tarkoituksen. Pelastuksen tulee siis tulla minun luokseni".
    ---
    Aivan.

    "Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti" (1. Kor 2:14).
    --
    Apt. 9:18 sanotaan, että Paavali ”otti kasteen”, eli tuli kastetuksi.
    Tässäkin kohden verbi ”kastaa” on passiivimuodossa, kuten useissa muissakin kastetta koskevissa Raamatun paikoissa.
    Passiivimuoto ilmaisee sen, että Jumala toimii kasteessa ja kastettava on kohde (itse kastajan toimiessa vain välikappaleena).

    Jotkut taas korostavat kastettavan omaa osuutta kastetapahtumassa ja tekevät kasteesta ihmisen oman kuuliaisuuden askeleen (lainteon).
    Näin ihminen joutuu helposti omavanhurskauden tielle, pois Jumalan armosta (jota kastekkin ON).

    Kun Raamattu painottaa uskon ja kasteen pelastavan (Mark. 16:16, 1. Piet. 3:21), niin ei siinä tarvita mitään ihmistekoja.