Vapaa kuvaus

Yhteystiedot: [email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

662

Kommenttia

7700

  1. lappis, sanot Tuomaksen olleen epäuskoinen?
    ---
    Kysyn vielä, oliko mielestäsi epäuskoinen Tuomas sovelias lähetystyöhön?
    (”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." (Joh.20:21).
  2. Usko Toivonen:
    "Sen, että yksikään opetuslapsista ei uskonut Jeesuksen nousseen kuolleista, ennenkuin saivat omin silmin
    hänet nähdä ja omin käsin kosketella häntä, sen Raamattu ilmoittaa".
    ----
    Näin on!

    Kannattaa lukea; Joh.20:19-31

    JEESUS ILMESTYY OPETUSLAPSILLEEN
    --
    20:31 mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.
    ----
    Pääsiäisen kauhut ovat takana päin.
    Jeesuksen itsensä valitsemat Opetuslapset olivat peloissaan lukittujen ovien takana. Yht’äkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"(19).

    Useat henkilöt olivat aikaisemmin tuoneet todistuksen opetuslapsille siitä, että Jeesus elää.
    Pietari ja Johannes olivat omin silmin nähneet, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
    Kuitenkaan kukaan heistä ei pystynyt uskomaan, josta Jeesus moitti heitä (Mark. 16:10-14).

    Jeesus sanoo ensimmäiseksi ”Rauha teille!”. Hän on Rauhan Ruhtinas. Ainoa kestävä sisäinen rauha voi löytyä vasta sitten, kun on ensin rauha Jumalan kanssa.

    Jeesus näyttää opetuslapsilleen ”kätensä ja kylkensä” (20).
    Rauhan tuojana ja perusteena on Jeesuksen ristinkuolema ja ylösnousemus.
    Kristus on ainut tie Jumalan luo. Muuta nimeä meille ei ole annettu, kuin Jeesus Kristus;
    ”Ei ole pelastusta yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän pitäisi pelastuman." (Apt 4:12).
    ”...että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki, hänen kauttaan kaikki sekä maan päällä että taivaissa.Teidätkin, jotka ennen olitte vieraantuneet ja mieleltänne hänen vihamiehiänsä pahoissa teoissanne, hän nyt on sovittanut, ...”. (Kol.1:20-21).
    ---
    Toistamiseen Jeesus sanoo heille:"Rauha teille! Ja antaa tehtävän:
    ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät." (21).

    Kysymys:
    Mitä Tuomas lähti julistamaan; uskon vai epäuskon sanomaa?
  3. lappix:
    "Jollei Tuomas olisi nähnyt Jeesusta, hän ei olisi uskonut. Ja sellainen, joka ei usko näkemättä, on epäuskoinen".
    ---
    1.Joh. kirje
    --
    1:1 Mikä on alusta ollut, minkä olemme KUULLEET, minkä OMIN SILMIN NÄHNEET, mitä KATSELIMME ja KÄSIN KOSKETIMME, siitä me puhumme: elämän Sanasta -

    1:2 ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille -

    1:3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
    --
    Johannes aloittaa 1. kirjeensä puhumalla ”elämän Sanasta” (1. Joh.1:1), joka tuli Isän tyköä tähän maailmaamme silmin nähtäväksi ja käsin kosketeltavaksi.
    Hän haluaa puhua siitä elämästä, ”mikä on alusta ollut”, siis tosi elämästä,.

    Kirjoittaja sanoo itse omin silmin nähneensä elämän Sanan, katselleensa ja kosketelleensa sitä käsillänsä, kuten Tuomaskin.
    --
    Tuomaankin kohdalla tämä piti siis paikkansa.
    Jos ei näin olisi, niin tuskin Tuomasta olisi luettu apostolien joukkoon!

    Henkilön, joka tähän toimeen piti kutsua, tuli olla Pietarin mukaan:
    - ”mies” (Apt.1:21),
    - jonka itse Kristus valitsi elämänsä tapahtumien "silminnäkijöiksi" (21)
    - ja oli ”hänen ylösnousemisensa todistaja” (22).

    Jos nyt Tuomaan "silminnäkeminen" tulkittaisiin epäuskoksi, niin ei häntä olisi hyväksytty apostolien joukkoon.
    Vai olisko, lappix?
  4. jaikal: "Ei Herra Jeesus Kristus herätä kaikkia vainajia viimeisenä päivänä niin kuin papit sanovat kaikkien vainajien arkun äärellä".
    -----------------
    Jeesus on luvannut herättää KAIKKI kuolleet ylös haudoistaan.

    Joh 5:28-29
    --
    28. Älkää ihmetelkö tätä, sillä hetki tulee, jolloin KAIKKI, jotka haudoissa ovat, kuulevat hänen äänensä
    29. ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyvää tehneet, elämän ylösnousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion ylösnousemukseen.
    --
    Tuo lupaus ylösnousemuksesta koskee niin uskovaisia kuin myös epäuskossa kuolleita.
    Uskomme ruumiinylösnousemukseen.

    Toisille se on ”elämän ylösnousemus”, toisille ”tuomion ylösnousemus”(28,29).
    ”Kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa” (2.Kor.5:10).
  5. LAMPAAT JA VUOHET; Matt.25:31-46
    --
    Edellä on vertauksissa neitsyistä (Matt.25:1-13) ja palvelijoista (Matt.25:14-30) kuvattu kristikunnan tuomio.

    Nyt kuvataan kaikkien kansojen tuomio.
    Jeesus istuu ”kirkkautensa valtaistuimella” (31). (Vrt. Ilm.20:11,12)
    Tuomio ei ole mielivaltainen, vaan vastaa kunkin sydämen tilaa;
    Tuomittavana on ”lampaita” ja ”vuohia” (33).
    Lampaat asetetaan oikealle puolelle, vuohet vasemmalle.

    Tuomion perusteina ovat teot;
    ”Sillä kaikkien meidän pitää ilmestymän Kristuksen tuomioistuimen eteen, että kukin saisi sen mukaan, kuin hän ruumiissa ollessaan on tehnyt, joko hyvää tai pahaa” (2.Kor.5:10).

    Hyvää tekevien eli ”lampaiden” teot eivät ole järin suuria ja mahtavia;
    ”..annoitte juoda”, ”otitte huoneeseen” (35), ”vaatetitte”, ”sairastin-kävitte katsomassa” (36).
    Hyvää tekevien kysymykset ”milloin” (37-39) osoittavat, etteivät he tunne tehneensä hyviä tekoja. Oikea nöyryys ei elämöi omilla töillään. Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee (Matt.6:3).

    Pahaa tekevät eli ”vuohien” sydämen tila on päinvastainen, kuin vanhurskaiden.
    He eivät tunteneet omaa pahuuttansa (pitivät itseään synnittöminä) ja olivat kovettaneet sydämensä ihmisten hädältä (41-45).

    Lähimmäisen auttamisen laiminlyönti on johtunut rakkauden puutteesta. Tämä puute, ei erityiset, suuret synnit, on ”kirottujen” (41) tuomion syynä (Jaak.4:17, 2:13).
    ”...nämä menevät pois iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään” (46).
    Joka sulkee sydämensä ihmisten hädältä, sulkee sen myös Jeesukselta.
    --
    ”....jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle” (Ps 139:24).
  6. teapot, kiitos jälleen kerran vastauksestasi.
    Kanssasi on hyvä keskustella, kun olet asiallinen.
    --
    Sanot lainaten Matteus !9:14,15:
    Totta on että Jeesus otti syliinsä lapsia ja siunasi heitä.
    Samassa yhteydessä Hän asettaa lapset esikuvaksi:
    "Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta."
    Sen kaltaisten on Jumalan valtakunta - siis jo ennen tulemistakin"
    --
    Itse taas ajattelen, että lastenkin täytyy ensin tulla (vanhemmat toivat) ja ottaa Jumalan valtakunta vastaan.

    Laitan tähän vastaavan kohdan Markukselta.

    JEESUS SIUNAA LAPSIA
    Mark. 10:13-16
    (Rinnakkaiskohta; Matt.19:13-15)
    --
    10:13 Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän koskisi heihin; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.

    10:14 Mutta kun Jeesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: "SALLIKAA LASTEN TULLA minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
    10:15 Totisesti minä sanon teille: joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niinkuin lapsi, se ei pääse sinne sisälle."

    10:16 Ja hän otti heitä syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä.
    --
    Jeesus toimi vastoin järkeviä ihmisiä. joiden mielestä lapsia on turha tuoda, kun he eivät vielä käsitä asiaa.
    Jeesus tahtoo lapsia, ja juuri lapsia, tuotavaksi luokseen (14). Jeesus siunaa heitä, eikä se ole ainoastaan ulkonainen toimitus, vaan lapset saavat siitä oikeasti siunauksen (13,16).

    Lapsi antautuu maallisen isänsä käsiin vastustelematta, sellaisena kuin on.
    Taivaalliselle Isällekin lapsi näin antautuu.
    Samoin on täysi-ikäistenkin otettava vastaan Jumalan valtakunta ”niinkuin lapsi”(15).

    Ottaessaan tykönsä lapset aikuisten estelyistä huolimatta, Jeesus näytti meille esimerkkiä, kuinka meidän tulee kohdella lapsia (Mark. 10:13-16). Lapsia ei tule väheksyä!
    Estelijöille Jeesus sanoo närkästyneenä:
    "Älkää estäkö heitä tulemasta minun tyköni" (Matt.19:14).