Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

53

Kommenttia

833

  1. Sanoja tietää itse, ei ole tarkoituksella nimeä mainita, sanottu on paljon, ehkä paljon turhaakin.

    En usko minäkään maailman rauhaan, mutta toivoa pitää olla ja toivon että Suomi ei mukaan joudu.
  2. Hyvä kun vetäisit, kerro mitä oivalluksia syntyi;)

    Meillä ei lumesta tietoakaan, mutta kyllä se ehtii ennen joulua tulla ja pakkanenkin,
    sitten talvea elämme, toivossa on hyvä elää.
  3. Pilvinen aamu, tätähän se marraskuun sää usein on.
    Viimeisen anon viestiin sanon, että oikeutesi on olla mietteitään jakamatta, minua helpottaa, kun voin joskus purkaa myös ajatuksiani.
    Ihmisinä olemme kaikki erilaisia, minä omasta minästäni vaan kertoilen,
    usein kuitenkin tulee mieleen sekin, miten tuiki tuntematon voikaan kertoilla totena minun ajatuksia, eihän se ole mahdollista, itsellenikin joskus yllätyksinä eteen tulee.

    Olen herkistynyt ikäni lisääntymisen myötä ja paha mieli usein seurauksena aivan olemattomista asioista.
    Katselin eilen ohjelmaa korvessa eläneiden kertomana ja kokemuksia kaikki saivat, kuka mitenkin, minä en varmaan yhtäkään yötä olisi pystynyt siellä selvitä.
    Kolmekymmentäviisi vuorokautta voittaja jaksoi ja vielä vaan intoa olisi ollut jäljellä, kunto kovasti kuitenkin heikentynyt.
    Jaakonkin silmät kostui, kun voittaja Ville (olikohan oikein) kertoili voittorahojen kohteen, Ukrainan lapset, olisipa näitä ihmisiä enemmän, joilla sydän lämpenee heikommassa olevien hyväksi.

    Kiitos teille toivotuksista mitkä lämmittivät kovasti, olen ihmetellyt minuun ilmenneitä epäilyä monesta asiasta, mutta olen yrittänyt sivuuttaa ne.
    Oman itseni tiedän, osaamattomuuteni, mutta silti rohkenen kirjoittaa, koska ei missään säännöissä kai lue, että täytyy olla täysin virheetön.
    Onneksi on paljon heitäkin, jotka lukevat viestini ja jättävät virheet huomiotta.
    Ajatus, aihe kai tärkein on ja monet sen osaavat nähdä viesteissäni, kiitän siitä.

    Eliaana on yksi selviytyjä elämänsä jatkumossa, tarttuu hommaan kuin hommaan ja sitkeällä yrityksellä onnistuu, tämän minäkin omassa itsessäni jotenkin tunnistan.
    Tunnen iloa asioiden sujumisista, vaikka joskus vaikeaa onkin, nuo vaivat mistä Eliaanakin mainitsi meinaa puhtia alentaa.
    Suuremmilta kivuilta selviäminen tekee elämisestä siedettävän, aina vaan ei näin onnellisesti käy.
    Minun siskoni kuoli leikkauspöydälle, oli vasta 63 vuotias, juuri eläkkeelle päässyt.

    Tuokin on aivan totta, että saa toivoa mieleisiään kirjoituksia, mutta ikävä kyllä aina ei onnistu, tulee paljon ei toivottuakin.

    Nyt on aika siirtyä päivän haasteisiin, eilen aloitin valokuvien selauksen, aion poistaa kaikki ne kuvat, joita ei perilliseni tunne, säästän heiltä työtä jota kertyy paljonkin, kun aikani päättyy.
    Itselleni kuvat jotain kertovat, mutta harvoin tulee albumeita selattua, liikaakin elämä muistoja pelkästään alkaa olla.
    Kiva kun olette olemassa;)
  4. Oli hauska runo, riimitys onnistui, kiitos!
  5. Olipa uutinen, ehkä 88 vuotias jo tuon tietää, vaikka tyhmäksi on sanottukin, ja puhumme Kelasta, ei lisätä enää muita tahoja.
    Uskotko itsekään ettei vanhukset tiedä kuka lait laatii, kuuntelin taas jopa kyselytunnin ja heikoissa on kantimet päättäjilläkin, saati sitten minulla.
    Seuraavaan korjaukseen en enää vastaa.
  6. Kovin pieneen asian löysit taas nuo neuvomisesi ja minun mollaamisesi.
    Arvostelet tulkitsevani Kelan sääntöjä väärin, Kela on laitos ja ihmiset siellä lait laatii ja jos nenäkäin tämänkin lain pykälän kohdalta voisin ihmisen kanssa jutella, saman harmin esiin toisin.
    Lakien laadintakin voisi joskus olla ihmisiä huomioivaa, ajattelua vanhojen ja huonojen matkojen päästä asioimaan tulevia.
    Tänä päivänä on vanhat ihmiset unohtuneet.

    Minä saan lääkkeeni, älä huolta kanna ja yritän kiertää asioita mistä sinä joudut/pääset minua nolaamaan.

    Tiedän senkin, että suurennuslasin kanssa aiheita etsit ja takaan, että niitä löytyy jatkossakin.
    Arvostele toki, niinhän teetkin, mutta minä toimin omien tuntemusteni kanssa, en siis opetusta kaipaa ainakaan sinulta.
  7. Paloma, teet kysymyksiä, joihin minulla ei ole vastausta?
    Minun valtani ja hyväksymiseni päättyy silloin, kun viestini saan kirjoitettua.
    Minä en osaa sanoa, en pientä, en suurtakaan ryhmää jotka kimppuunne hyökkää,
    Mutta aiheen viesteillänne annatte niin hyvään kuin pahaankin, näin me kaikki toisetkin tekee.
    Joskus on sellainen tunne, että ei mieli tee sekaantua, asia vaan pahenee.
    En mielestäni ole sinua moittinut muusta kuin siitä, että vastaatte näihin ilkeisiin viesteihin ja jatkumo näin paranee.
    Toivon kuitenkin asioiden jotenkin korjaantuvan, minä olen voimaton.
  8. Uusi päivä uudet toiminnat.
    Harmitukseni on suuri, ketju ei vaan kulje arkisten asioiden myötä, aina vaan kiistaa löytyy.
    Anonyymi on palstan pitäjän puolelta hyväksytty, sitä kai ei näillä kiistoilla saada poistettua.
    Joku nimimerkki kuten aiemmin oli tapana, olisi minunkin mielestä se, mikä poistaisi joutavan kinan eri kirjoittajien väliltä.
    Ser ei tunnu olevan mahdollista, joten toimikaamme näiden mahdollisuuksien mukaisesti.

    Olen lukenut ketjuja monen vuoden ajan ja tullut siihen tulokseen, että Korpikirjailija ja Paloma saavat aivan liikaa huomiota kielteisesti, mutta syytä voi löytyä myös heidän viestittelystään.
    Vastailu näihin syytöksiin, mitä ilmenee myös heidän vastauksistaan saa aiheen uuteen purkautumisketjuun ja siinä sitä sitten ollaan.
    Jos jokainen miettisi mahdolliset seuraukset viestiä kirjottaessaan, voisi lopputulema olla toinen.
    Myös huomion kerjääminen kaiken osalta on harmittavaa, tarkoituksena on kirjoittaa, ei paremmuuttaan tavoitella, kirjoittelu ei ole kilpailua, kateellisuuskaan ei ole näkymätöntä.
    Mitäpä jos jokainen lukisi ajatuksella viestinsä ja tavoittelisi niillä tasapainoa ketjuun, ei mielistellen.
    Kiitoksen antaminen on aiheellista sen tarvetta tullen, mutta unohdetaan ikäviä asioita esiin tuovat viestit, tämä elomme on ainut kertaista kaikille, jokaisella erilaistakin, mutta ketju voisi ilon aiheista mieliä kohottaa.

    Uskon, että mukavammaksi on mahdollista ketju aikaan saada ja yksinäisyyden poistonakin voisi toimia.
    Aloittajan vastuulle ei noita ikäviä, ei oikeastaan mitään ketjussa tapahtuvaa voi laittaa, jokainen oman viestinsä vastaa.
  9. Kirjoitan nyt aivan tosimielessä sinulle, voisitko jättää minun kasvatukseni jo unholaan, mitä en osaa sitä ei sinun korjaukset muuksi muuta.
    Joku kirjoitti että ymmärryksen puute ei ole kirjoittajan vika, vaan lukijan taidon puute, se tässäkin asiassa.

    Syytin Kelaa sanoit, miten sen tätä kautta voisi saada onnistumaan, yleensäkin näissä kirjoitussessioissa ei tavoiteta minkään alan päättäjiä, jotka lakeja laatii.
    Minun moka sanoit, no ei maata tuo mokani kaatanut, omaksi harmikseni koitui ja sinulle tilaisuuden korjailla osaamatonta minääni.

    Ei minua haittaa, ei satuta, olen tietoinen omista virheistäni, mutta tulkintojasi,
    korjauksia en sinulta toivo.
    Oman täydellisyytesi voit jossain muussa yhteydessä tuoda esille.
  10. Huomenta ja hyvää keskiviikko päivää, viikot vaan vierii ja vanhuus etenee.
    Markkinoilla kävin, mutta mitään ei mukaan lähtenyt, apteekki on torin vieressä ja näin käytin hyödyn kyydistäni.
    Jopas löytyi kylmätotuudella aihetta ihmettelyyn minun toimistani
    Voin kertoa, että tiedän nuo asiat, mutta aina ei asioita muista ja siksi tyhmänä taas kerran toimin, asia on nyt hoidettu ja yritän parantaa tapani tältäkin osin.
    En edes suuremmissa unelmissani voisi vaatia minuun kohdistuvan palvelun muuta kuin muillekin olevan, miksi niin haluaisin.
    Farmaseutti tästä pitkän matkan takaa tulevan harmituksen kertoi, kun "ei oota" joutuvat myymään.

    Kiitos ano tuosta neuvosta tilata lääkkeet kotiin, senkin mahdollisuuden tiesin, mutta hävettäisi näin toimia, kun aivan laiskuuttani en tätä hiukan yli puolen kilometrin matkaa viitsi tehdä.
    Oman kuntoni vuoksi jo pitäisi lähteä pieniä matkoja kulkemaan, kyytiäkin saisin omasta talostakin, mutta en vielä pakon sanelema siinä asiassa ole.
    Eipä voi kauankaan mennä, kun apua todella tarvitsen, nyt vain itseäni pitäisi niskasta muistaa roikottaa.
    Tyttären kanssa sovimme aina , kun yhteisiä menoja tulee, kiertelemme kaikki mahdolliset tarvitsevamme samalla kertaa.

    Ikävältä tuntuu tuo Paloman kimppuun menevä keskustelu, eikö voitaisi unohtaa jo nuo kaikki aiemmin sanotut, molemmin puolin ja jatkaa yrityksellä ymmärtää toisiamme.
    Tämä oman elämän kertominen on joillekin liikaa ja poikkeavuudet ärsyttävät, mutta arki on erilainen kaikilla ja arjen asiathan on päällimmäisenä ketjussamme.

    Minun elämässä ei juuri muuta olekaan, kuin arjesta selviäminen ja vielä olen itsenäisesti pystynyt sitä elämään, siitä olen kovasti kiitollinen.
    Hidastettua on kaikki tekeminen, mutta eihän ole onneksi aikataulua tehty, missä pitäisi selvitä, aikaa on rauhoittua kaiken tekemisessä
    Leipomista ja ruuan tekoa tykkään tehdä, kuulostelen mielitekojani ja niiden mukaan toimin.
    Haastan itseäni joka päivä jonkin isomman asian toimittamaan ja sitten olen kuin tärkeänkin asian hoitanut ja tyytyväinen mieli siitä saatu..
    Jouluiset asiatkin jo mielessä pyörii, ennakoin kaikkea, on kuin puoliksi olisi jo tehty, vietämme joulun tyttären ja vävyn kanssa luonani, me perheemme vanhimmat.

    Ravintoloissa käyn harvoin, joten ruokien hienommat nimet ei varmaan kieleni kantimiin sattuisi, mutta aina on ruoka eteen tullut vaikka en ole osannut toimia oikein, ulkomailla muutenkin vaikeaa kieliä osaamattoman toimia, mutta selvitty aina on.
    Tavan savolainen kai selviää joka paikassa, ainakin minulla on ollut tuuria senkin suhteen.
    Minun elämä on ollut melkoisen helppoa, tosin en ihmeitä ole pyytänytkään, silti tulee aina näitä harmejakin esiin tuotua ja häpeää tunnen, kun ympärillä olevia tosi vaikeuksien kanssa eläviä kuuntelen.

    Nyt mieleni tekee hernekeittoa, jokohan innostuisin sen valmistamiseen, sitä sitten pari kolme kertaa voisi lämmitellä.
    Tehdään päivästä mukava aika paljon sekin itsestä riippuu, jos kolotuksilta välttyy voi pieniä kivoja asioita toteuttaa, tuumasta toiseen, heippa!
  11. Huomenta aamuun, kiva, koska aiomme mennä syysmarkkinoille tyttären ja vävyn kanssa. nyt vähän kuivemman näköiseen ilmaan.
    Apteekissa myös käyn, kun viime reissulla ei verenpaine lääkettä voinut saada, Kelan säännösten estäessä.
    Jotenkin taas tuli hieman hapan mieli, kuka nyt verenpainelääkkeitä varastoisi, mutta kai varovaisuus on tarpeellista, minulle vaan ylimääräisen kävelyn aiheuttaa ja se ei aina helppoa ole.
    Joidenkin nurjat toimet aiheuttavat harmeja usealle, farmaseutti harmitteli myös asiakkaiden puolesta, kun jostain sivukylästä joutuvat uuden reissun tekemään.

    Tämä keskustelu on aina jonkun mielestä epäonnistunutta, milloin liikaa, milloin liian vähän, tarkoitus kuitenkin olisi, että kun joku asia antaa aihetta siitä voi ja pitääkin puhua.
    Kantaa ottaen uusia vastaajia löytyy, jos aihetta ilmenee, se on sitä keskustelua arjestakin.
    Minusta on ihan lukea demeterin ja muidenkin pitkiä viestejä, joista kerrontaa löytyy, tulee halu vastata johonkin pieneen asian poikasen synnyttämänään kysymykseen.
    Tietoa ja intoa asioiden seurantaan meillä kaikilla varmaan on, mutta tuoda ne asiat esille siten , että lukijoille tulee halua vastata ja osallistua.
    Omalta kohdaltani voin sanoa, että keskustelemaan aika vähäisistä asioista koostuu viestini, seuraan vähän maailman menoa ja ulkona olen monen asian suhteen.
    Siksi asioiden laajuus on on rikkaus, aina löytyy uusia asioita, joiden olemassa olosta ei aiemmin tietoa ole ollut.
    Arkinen elämä antaa keskusteluun aiheita ihan tavallisista joka päiväisistä asioista, niistäkin jokaisella voi olla eri mielipide.
    Tuli mieleen tuo eilinen perunamuussilettu, teen usein sen lettuina, kun nuukana ihmisenä en uunia raaski kuumentaa.

    Ano kyllä kaipaan kaikkien asiallisia viestejä, yksitoikkoiseksi kävisi, jos vain demeterin kanssa puhetta pidettäisiin, jokaisen viesti on tärkeä ja jatkuvuutta lisäävä.
    Meitä nimimerkillä kirjoittajia on vähän ja siksi aina enemmän mainintoja syntyy, mutta kaikki viestit antavat oman tärkeän osansa ja kiittelyt koskevat kaikkia mukana olijoita.
    Tuo kiittäminen on kehumiseksi eritelty, mikä sinänsä ei ole oikein, kiittämistä liian vähän maailmasta löytyy, siksi kiitos on aiheesta annettava.

    Eilinen jakso LaPromesassa oli karmiva, Pia Janan haudan kaivoi auki ja näki kauheita asioita, miten sitten selvittävätkään eteenpäin, mutta sarjoissahan kaikki on mahdollista, Catalinakin synnytti yhden lapsen, miten siitä eteenpäin, sen nään ensi maanantaina.

    Nyt tuli kyytini ja torille meno odottaa, hyvää päivää teille kaikille.
  12. Piti vielä tulla mielipide kertomaan TTK eilisestä ohjelmasta, se oli minun mielestä väkisin tehdyn makuinen, ohjelma aikaa liikaa ja siihen keksittyä ohjelmaa ei oikein saatu mukavaksi, onko tämäkin ohjelma jo aikansa elänyt.
    Ikävää sekin että Marko ei ollut mukana.
  13. Huomenta, aikainen oli aamuherätys taas, mistähän johtunee, että väliin nukun pitkään ja sitten ennen kukonlaulua ylös ponnistan.
    No eipä kaiken samalla tapaa tarvitsekaan mennä, vaihtelua tämäkin.
    Illalla kyllä jo sitten oikeaan aikaan sänky kutsuu.

    Pyhäinpäivä herkisti monia miettimään elämää ja sen kulkua, jokaisella oma tie kuljettavana.
    Uskon asioitakin käsiteltiin.
    Minulle jotenkin vaikea asia, en pakana ole, mutta uskon asioissa hyvin varoen liikun ja puhun.
    Vaikea selittää, mutta yksinkertaisesti en ole löytänyt sitä oikeaa tapaa, miten uskovainen elää.
    Mielestäni uskovainen on niin sanotusti hyvä ihminen, siinä se on sitten se ajatus, pystynkö olemaan aina hyvä ihminen, vai löydänkö itsestäni muitakin ei niin uskovalle sopivia asioita.
    Ajatuksen tasolla niitä löytyy aika paljonkin, sanotaan että myös pahat ajatukset on syntiä , siitä sitten tulee se raja, että en voi sanoa olevani uskovainen.
    Uskon johdatukseen hyvinkin paljon, en kuitenkaan pidä kaikesta kirkonkaan toiminnoista, elän varmaan vanhan tyylin tapaista elämää, minusta jossakin pitäisi olla pysyvyyttä ja sitä kirkko minulle edustaa.
    En tykkää uudistuksista, en virsien uusista sovituksista, näissä ortodoksinen kirkko perinteitä vaalii.
    Kälyni oli viime jouluna Valamossa, ja aikoo tänäkin jouluna mennä, jos voimat riittää.
    Hänelle kirkko on tärkeä ja kunnioitan tätä ajatusta hänen kohdallaan, kuten kaikkia muitakin kirkkoon liittyviä arvoja, missä rehellisyys ja rakkaus on tärkein.
    Uskon asioista en halua puhua, en rohkene kenenkään arvoja romuttaa, jokainen tulee uskollaan autuaaksi.

    Minäkin pidän Haluatko miljonääriksi ohjelmasta, juontaja on miellyttävä, ei hehkuta omaa itseään.
    Jään paljon kotimaisista ohjelmista paitsi, kun en tykkää katsoa, kun puhe on niin epäselvää, ettei sanoista saa selvää.
    En tiedä onko kuuloni heikentymässä, kuulen kyllä toimittajien puheen melkein aina, mutta muu sitten puuroutuu.
    Olen kuullut muidenkin samaa valittavan, ihmettelen monia näyttelijöitäkin, joilla puhekoulutus on varmaan tärkeä osa näyttelijän koulutuksessa, silti ei ulos tule selkeää puhetta.
    Voihan olla äänityksessä myös vikaa, mutta luulisi tänä päivänä jo selkeää puhetta voitavan odottaa.
    Olenkohan nyt kaikesta valittava kansalainen, älkää niin tärkeäksi kokeko puheitani, kunhan pupatan.

    Jatketaan sopuisasti tai ainakin melkein, keskusteluakin on mielestäni syntynyt, se hyvä.
    Mielipiteiden vaihtoa sulassa sovussa, sitähän toivomme kaikki.

    Nyt pitää tarttua maanantain puuhiin, silitystä se melkein suurin puuha, ruoka on valmista lämmitän vaan, eilen tein perunamuusista lettuja ja maistuivat hyvin.
    Voissa paistoin, ihan ruuasta käyvät, muussia jäi tähteelle, ensin meinasin perunavelliä, mutta sitten tuli mieleen perunaletut ja niillä sitten makustelin.
    Jaksetaan tämän harmauden keskellä jotain kivaakin löytää, minä torkun LaPromesan katsomisessa, hieman on halu katsomiseen hiipunut, mutta eipä muutakaan tärkeämpää ole, iloa päiväänne.


    ,
  14. Jatkankin oman viestin perään, hiljaista on ollut, no joskus väsyy tähänkin hommaan.
    Huomenta kuitenkin toivotan ja ihmettelen pitkään unen riittämisestä vasta aamukahvia juon.
    Pyhäinpäivä vietetty ja haudoilla käytiin, paljon olikin kävijöitä, perinne jatkuu, kaunis tapa.
    Ehkä tekee hyvää nykypäivän ihmisellekin muistuttaa, mikä on matkan pää, kaiken työn ja toimien jälkeen.
    Uskon asioista puhuminen on arka asia, miten sitä voikaan lähestyä, jokaiselle sekin on omanlainen.
    Uskominen on niin syvä ja mahtavan laaja käsite, kuka pystyy sanomaankaan, olen uskovainen ja mitä itse kunkin usko sisältää ?
    Yleinen käsitys uskovaisesta on se, että hän on hyvä ja aina oikein toimiva ihminen, aika raju vaatimus, pystyykö siihen kukaan täydellisesti, mielestäni ei edes kannata sitä itseltään vaatia.
    Ihmisen pyrkimys elää niin, että aina voi itseään tarkkailen sanoa, olen tehnyt parhaani, enempään en pysty, en osaa.

    Tuo masennus, mielensairastuminen on vähän samaan kuuluva asia, usko ja toivo katoaa ja elämä synkkänä näyttäytyy, paineet ympärillä kasvaa ja niihin vastaaminen vaati jo liika ihmismieleltä.
    Tässä vaiheessa olisi hyvä omata tukijoukot, tai ainakin yksi ihminen joka ymmärtäisi ja kannustaisi horjuvaa, onko heitä kaikille?
    Ympärillä näennäisesti pyörivä yhteiskunta hehkuttaa vaatimuksiaan ja onnistumisiaan, kyllä siinä pieneksi tunteva vaipuu ahdistukseen.
    Ikävä asia on se, että tätä koetaan jo lapsesta lähtien, jaksaminen hiipuu ja tilanne muodostuu siksi, mitä se tänä päivänä on.
    Ihmettelen miten kuitenkin tämän ikäpolven ihmiset ovat selvinneet kaikesta, sodasta ja sen jälkeisestä puutteesta, ehkä voimana oli se, että suuri osa kansaa näitä joutui kokemaan ja yksittäiset ihmiset säästyivät arvosteluista, toistenkin hätä tunnettiin ja tunnustettiin.
    Sodan jälkeen kaiken elämisen rakentaminen vaati huomion, ei siinä masennuksia joudettu tarkkailemaan, oli kysymys elämän uomilleen saaminen ja työn tekeminen.
    Työn saaminen ja tekeminen loi vakautta ja elämäkin paremmalta maistui.
    Nyt kirjoitin taas omia ajatuksiani, voi olla , että saan korjauksen ryöpyn, mutta näitä ajattelin.
    Toivon kaikille mielensä sairastaneille voimia jaksaa, kyllä se aurinko joskus palajaa, vaikka ei tämä nykyinen menokaan hyvältä näytä.

    Korpikirjailija matkoistaan kertoilee, hyvä kun on aiheita muistoja ja matkoista niitä useinkin paljon ja mukavia saa.
    Minulla hyvin vähän niistä puhumista onkin, mutta ikävää en asian suhteen tunne, en kaipaa mihinkään, tyytyväisenä elelen, kuin karhu pesässään.

    Tämän päivän haasteet on niin toisenlaisia, nyt on osattava koneella mennä joka paikkaan , toimia oikein, tai sotkea aivan tolkuttomasti, joka päivä uusitaan toimia, juuri kun opit edellisen, on pystyttävä uudet asiat sisältämään.
    Ymmärrän kyllä miksi näitä uudistuksia tehdään, turvallisuus niitä vaatii, mutta miten uskotaan vanhojen ihmisten selviävän kaikesta tulevasta.
    Päähän ei niin vaan uusia asioita saa ja kuitenkin yksin pankin asioiden hoidossa pitäisi olla skarppina.
    Usein tulee mieleen ihmiset, joilla ei edes tietokoneita ole, miten he selviävät, jätetäänkö osa kansaa heitteille ?

    Nyt taidan puhua itseni pussiin, paras lopettaa, hyvää tätäkin sunnuntaipäivää.
  15. Huomenta sateiseen Pyhäinpäivään, aloitellaan näitä juhlapyhiä, mitkä jouluun huipentuu, Isänpäivä seuraava ensi sunnuntaina.
    Jouluvalojakin sitten viimeisen päivän aikoihin laitamme, toki kausivaloja jo näkyykin, minä adventin alkua odotan.

    Kirjojenlukua olette kertoilleet tekevänne, kateellisena harmittelin sen taidon puuttumista, pitäisikö kokeilla josko keskittyminen olisi palannut, paljosta vaille jään.
    Yritän median avulla pysyä ajan hengessä siinäkin ja ristikoita täytän, verestäen muistilokeroita, apua lienee siitäkin.
    Paljon mieleen tuleekin, kun sanoja ja henkilöitä täyttämiseen haen, muistini kohtalainen jo kuultujen ja opittujen asioiden kohdalla.
    Ortodoksinen kirkko on vanhoihin kaavoihin kangistunut, ei kai se paha ole, joka tapauksessa uskoa voi jokainen oman mielensä johdattaissa.
    Oma uskomiseni on lähinnä lapsen uskon kaltaista, en hehkuta, en tyrmää, uskoni on omani.
    Mieheni ei halunnut lapsia kastaa ortodoksisen kirkon maailmaan, ehkä hänellä sodan jälkeiset tapahtumat mieltä kaivoi, itse oli kyllä kirkkonsa jäsen.

    Ano kyselit onko joku joka määrää mistä saa kirjoittaa, ei toki, ei siihen kukaan pystyisikään, ylilyönnit ylläpito poistaa, ei kovin usein sitäkään tapahdu.
    Juuri noista muisteloista monta kertaa syntyy keskusteluakin ja muutenkin mukavia lukea, ihmetellen tai samaistuen.
    Kaikki mukava on mielestäni sopiva palstalle, ei samanhenkistäkään aina, mutta hyvin asetellen sanomisensa ei ketään loukkaa.
    Tuskin, ihan totta kun puhutaan, ei kukaan halua loukkauksia kohdalleen, ei niistä kukaan hyvää mieltä saa, edes niiden antajakaan.
    Ano 8,55 oli varmaan ihana kohde tuo metsäreissusi matka, kun pääsit todistamaan noin ihanaa lintumaailman kohtaamista lasten toimien myötä.
    Lapsille nuo tuntemukset varmaan mieltä kasvattaa ymmärtämään eläinten elämää ja huomiota auttamisesta tälläkin tasolla.

    Sää auttaa mietteisiin tuonpuoleisen ajatteluun ja muistoihin joita pois nukkuneet meille jätti, ne pysyy mielessä jollakin tapaa aina, väliin hukkaan mennen, mutta palaavat jälleen, sillä kauniina muistot elää, jopa ikävätkin kirkastuen tai vain kauniiksi värittyen.
    Säätila myös mielen rauhaan auttaa ja ajatuksiin elämän moninaisuutta kirkastaa, hyvää pyhäinpäivää teille kaikille.
  16. Hyvää aamuvarhaista, pimeää on ulkona, aikaisin heräsin, uni ei ollut tullakseen, siksipä ylös nousin.
    Oudolta tuntuu katsella tuonne pimeyteen, aina tavallisesti pari tuntia myöhemmässä olen ylös noussut ja valoisuus jo silloin voittaa.
    Marraskuu vuoden pimeimmäksi kuukaudeksi sanotaan, lumesta ei vielä apua.
    Nopeasti aika menee, parin kuukauden perästä on joulukin ohitettu.

    Kyllähän tämä niin sanottu keskustelu muodostuu siitä, että tartutaan toisen viestin sanomiin ja niistä oma näkemys kirjataan.
    Näin se pääasiassa menee oikeassa elämässäkin, tervehditään, tokaistaan jotakin säästä, sairaudet läpi käydään ja sitten ne tärkeimmät kuullut keskustelut joita voi vaikka juoruiksi mainita.
    Pahassa mielessä harvoin, kuitenkin aina liittyen ympärillä oleviin kanssaihmisiin ja tapahtumiin.
    Kerrotaan omat näkemykset, joihin sitten keskustelu kumppani omat ehkä tarkemmatkin tiedot lisää, sitä se on mielipiteistä puhuminen.
    Kasvokkain ilmeillä helpommaksi ymmärtäminen saavutetaan, täällä joutuu selittelemään enemmän ja siitä useinkin tulee väärinymmärryksiä ja aiheita pilkalle ja ivalle.
    Hyvin tarkkana pitää olla viestinsä laatimisessa, ettei heti perään joudu korjaamaan, näin minulle usein käy.
    Huumori onkin vaikea laji, siinä piankin iskee kirveen kiveen, aivan viaton vitsin poikanen saa ihmeitä aikaan, jopa riidan ja pahanmielen.
    Olemme jo iäkkäitä ja emme kaikessa niin täysillä pysy mukana, varmaan nauramisenin aihetta löytyy kirjoituksissamme, mutta en sitä niin vakavana pidä, vanhoiksi tulevat kaikki ja vuoro tulee naurajillekin.;)

    Ano 14,19 puhuimme ruuan ostamisesta, sitä joka päivä kulutamme, se krääsä on sitä jota jo omasta kodistakin yritämme poistaa.
    Hukkaan heitetty ruoka on kansantalouden harmi ja tietenkin myös kuluttajien häviö, koska hinnat nousevat sitä myöten miten paljon hukkaan menee, ei kauppiaat niitä omaksi häviökseen ota.

    Aivan kuten demeter mainitsi, ei nämä keskustelut kovin etäälle kaiu, ei mitään mullistavaa saada aikaan, mutta niitä omanmielen solmuja voimme toinen toistamme tukien availla, joskus toisen sanomana asia muuttuu aivan toiseksi ja näin selkenee juttu.
    Täällä yritämme näitä pienen pieniä arjen asioita ratkoa ja toinen toistamme tukea niiden selviämisissä.
    Ei mitään suurenmoista, mutta eleitä ja sanomisia hyvän mielen saamiseksi.

    Nyt aion lähteä heti kohta kauppaan, sadetta luvattu päiväksi ja ainakaan vielä ei sada, joten kiirehdittävä on.
    Kynttilät pitää ostaa, ruokien lisäksi, huomenna haudoille menemme.
    Oikein onnistunutta päivää ja toimia sen mukaisesti.
  17. Korjaan heti , kun huomasin maininnan perunoiden kiehumisesta.
    Olen huomannut tekeväni aina noita pieniä harhautuksia, korjaan, perunat ovat vasta lähtökuopissa kiehumaan laittoa, lihapullat sulavat omia aikojaan.

    Kiva kuulla,ano 10,09, että tuo nuukuus toisillakin elää, sehän on koko kansantalouden etu, ylpeillään vaan, kun se taito osataan, vielä, kun saataisiin nuoret syömään kouluruokaa.
    Pitääkö sekin etu pois ottaa ja eväät kotoa mukaan maitopullon kera, ehkä ei sekään houkuta.

    Tuo etuoikeus mikä meillä on kuten demeter mainitsit, on sekin saavutusten tulos, siis hyvillä mielin nauttikaamme.
  18. Huomenta taas tähänkin aamuun ja sadetta, toki muuallakin, lokakuu kosteana loppujaan elää.
    Saunassa eilen ja hieman oli matalapainen tunnelma, naapuri koki väsymistä ja elämä ei hymyillyt, vaikka kaikki hyvin olikin, mieli maassa mateli.
    Yritin aiheita keksiä, mistä valo tirkistäisi, vaikeaa oli, kai se niinkin on, että itse on ymmärrettävä murheiden syy ja niistä eroon päästä.
    Marraskuun puoli välissä tutkimuksiin menee, ehkä sieltä apu löytyy.
    Voimaton on, kun toisen tunteiden äärille yrittää.

    Valtataistelusta kirjoittaa joku, mistä kumman vallasta tässä ketjussa kiistellään?
    Arvailuja anonyyminä kirjoitteluun myös epäillään, minä en siihenkään usko, miksi pitäisikään, kirjautuneet on mielestäni sitkeästi olemassa oloaan esille tuoneet, minulla kuten toisillakin tuskin mitään halua piilotella viestejään, tosin voihan joskus rapaakin saada niskaansa.
    Jaksan aina vaan uskoa ihmisten hyvyyteen, miksi olisi pakko loukata tuntemattomia kirjoittajia ??
    Jos joskus huomaa jotakin ilkeää ja loukkaavaa, voi sivuuttaa huomiotta, aina sopuisia viestejäkin esiin tulee, niistä kiittelen ja vastailenkin, aina ei kaikkeen ehdi puuttua.

    Eilen yritin jouluenkeliä tehdä kirjan lehdistä, eipä onnistunut, siltäkin osin taitaa taidot huveta, aiemmin myyntiinkin tein, yhdistyksen tiliä lisäsin, nyt yritykseksi meni.
    Askartelu monen asian suhteen ennen innosti, nyt ei tule mitään, mistä sekin johtunee.
    Tarvetta ei ole mitään tehdäkään, ihan kokeilu mielessä yritin ja ajattelin viedä naapurille enkelin lohtua tuomaan, taidan tänään vielä kokeilla, kertaushan sanotaan olevan oppimisen äiti.
    Neulominen vielä onnistuu, sekin lienee onnellinen asia.

    Lukaisin muutamaa ketjua ja huomasin ihmettelyä tarjouksia ostajien joukolle, kyllä se niin on, että pienillä tuloilla on ihmisten hyväkin etsiä niitä "punalappuisia" koska isoja rahoja ei ole käytettävissä.
    Itse olen aivan häpeättömästi näiden tuotteiden ostaja ja tarjouksiakin silloin, kun ne eteen sattuu, perästä en kyllä jaksa juosta.
    Olen onnellinen, kun ystävä syksyllä aina tuo perunoita, porkkanoita ja sipulia samalla kun itselleen hakevat, jouluun aina niillä selviän ja säästyn kaupasta hillumisen vaivasta,
    Parvekkeella kylmälaukussa säilytän ja pakkasten tullessa jääkaappiin ujutan.
    Näin toimien olen pienen vararahaston saanut kertymään, omillani pystyn hautaan menemään, ei ne suuret tulot, vaan pienet menot ja ei ole vaikeakaan olla tarkka, kun koko ikänsä on näin tehnyt.

    Tänään otan lihapullia pakkasesta ja iloitsen tästäkin mahdollisuudesta, voin ruuanlaiton suurelta osin välttää, perunat kiehuu, minun yritystäni enkelin kimpussa mahdollistaen.

    Hymyä, iloa ja toivoa, aina vaan mukavammasta päivästä kaikille.
  19. Huomenta ja taas keskiviikkoon, kohta on yksi lokainen kuu eletty ja toiseen siirrytään, mielestäni ikävin kuukausi on marraskuu.
    Ehkä sekin pian ohi on ja joulu tuo paljon touhua ja iloa, minulla kaikki juhlimisen arvoiset päivät on joulukuussa.

    Minä noita peukutuksia ja muita pyllistelyjä jäin miettimään, voiko noin pienistä asioista tulla aiheen kylvämistä riitaan asti ?
    Itse en moisista piittaa, varon vaan antamasta aiheita moiseen, vastailuja en erikseen odota kohdistuen minuun, mukava kuitenkin kun joku jatkuvuutta antaa uusilla ajatuksilla.
    Nämä harvat nimimerkillä kirjoittajat ovat varmuudella tunnistettavia ja viestiin vastailu sujuu, jos jotain aihetta ilmaantuu.
    Olen kokenut muutamat kirjoittajat aidoiksi, ei rivien välissä pohdittavaa ja siksi on helppo vastailla.

    Demeterin mietteisiin taas tartun LaPromesan suhteen, pitkäveteiseksi sarja käy, mutta onhan käytävä monen kerroksen väen asioita, koetetaan vaan kestää.
    Syyllinen on Leogardia, näin uskon, hänen halunsa päästä La Promesan valtiattareksi näkyy selvästi toimistaan.
    Hänen näppinsä on mukana lääkärin kuolemassa, kuin Curronkin putoamisesta,
    Samuel on, ei niin vakaa uskossaan, mutta rakkaus Mariaan on voimakas.
    Kyllä sarjaa vaan on katsottava, vaikka aikaa meneekin, mutta onhan sitäkin riittävästi.

    Sen verran uteliaisuus lisääntyi pöhötintä kohtaan, että googletin ja totesin, en tarvitse moista.
    Ehkä et kumminkaan laitteiden väliin sekoitu Paloma, on ne sen verran erikokoisia;)

    Väinö varmaan hellyyttä jakaa, seurailen kissakeloja facessa ja voi miten rakkaasti halailevat niin kissat kuin omistajatkin ja viisaitakin kissat ovat, matkivat monia omistajiensa tapoja, jopa kuperkeikkoja yhdessä tekevät.
    Kissa juoksee ovelle omistajaansa vastaan, kuten koirakin tekee, ja ne kepposet mitä kissa aikaan saa, saa hyvälle mielin katsojankin.

    Tuosta tikunnokkaan nostamisesta sen verran, että kai me itsekukin itse ne huomioitavat viestit laitamme ja näin voimme joutua jopa tikunnokkaan, mitä en minäkään toivo.
    Jokainen voisi harkita sanomisiaan, miten joku ärtty viesti voi saada pahan mielen aikaan, sitähän yritämme välttää, eikö vaan.
    Uskallankohan sanoa, ketju on lähtenyt hyvin alkuun, tätä samaa rataa mennen hyvä mieli kaikille sattuu.

    Näin taas aamu pitkälle virahti ja rutiinini on hyvällä alulla, tästä melko samoilla kaavoilla jatkan päivääni, kohokohta illalla, lenkkisauna ja naapureiden kanssa mielipiteiden vaihtoa.
    Kivaa päivää toivotan teille jokaiselle, huomisiin!
  20. Minulle tuntematon kapistus, en ole keltään eestynyt edes kyselemään.
    Facessa usein mainitsevat pöhöttävänsä sun mitä, minulta nämä laitteet menee ohi, kun en niitä tarvitse.
    21. 16 / 42
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt