Huomenta pilviseen aamuun ja kylmääkin on, pakkasen puolelle menee.
Aloitan uudenketjun siinä uskossa, että kirjoitushaluja löytyy, vaikka into meinaa usealtakin lopahtaa.
Anolle joka sanoit, että et tohdi kirjoittaa, kun niin paljon ikävää palautetta tulee, ikävä kyllä sitä ja heitä jotka haluavat mielet pahoittaa aina löytyy, mutta yritämme ne ohittaa.
Osani olen vuosien mittaan saanut, vaikka kuinka pienellä vastaan inttämällä olen ollut.
Totuutta etsitään ja musta valkeasi muutetaan, mutta yritän ohittaa.
Kirjoitellaan vaan, sitä ei meiltä voi kieltää muu kuin ylläpito.
Teille anot joilta kiitoksia kuvani johdosta annoitte, niin se vaan on sanottava, että mitään yhden näköisyyttä enää tuohon kuvaan ole ja sekin, että katsojan silmissä ne kauneudetkin,
Joskus on hyvä katsoa menneisyyteen ja muistoja esiin kaivaa sen kuvan nuoren elämän parhaista vuosista.
En sure nykyistä eloanikaan, olen se mikä olen ja toivon elämän tuoneen ulkonäön katoamisen myötä jotain sydämen kauneudesta nähtävää.
Minulla on mahdollista pestä mattojani pesutuvan lattialla ja pitkävartisella harjalla se käy nopeasti, sain mattoni kuivaksi parvekkeella, kapeita mattoja olivat, nyt kaikki puhtaana.
Mieltäni kaivaa tekemättömät työt ja siksi koetan kaikki nopeaan saada kuntoon.
Kaikkea kivaa Paloman kirjan kirjoitteluun ja juhlintaan ja korpikirjailijalle jatkoa paranemiseen.
Nyt lähden ostamaan kerroslihaan, kalakukko ahvenet kohta tuodaan, katsotaanpa saanko kukon aikaiseksi.
Iloista viikonalkua ja äitienpäivään päättyvään, jospa lämmintäkin silloin olisi.
Jatkoa Nojatuoliin,,
129
1594
Vastaukset
- Anonyymi
Olispa ihana saada vielä kerran elämässään aitoa ahvenkukkoa! Kyllä sinä Hilla olet nätti vieläkin, paljon ikääsi nuoremman näköinen. Valoisa luonteesi näkyy aina kuvissa myös. Kaikkea hyvää!
En ole saanut ahvenkukkoa sitten nuoruuden päivien. Se oli hyvää kun ruodot pehmeni hauduttaessa.
Suurensin kuvan, ihan missiluokkaa on kasvosi nuorena Hilla.
Minäkin olin nätimpi nuorena, mutta vielä tutut tunnistaa kun vastaan tulevat.
En ole kovin ryppyinen, mutta jalka ei ole vieläkään kunnossa nilkuttava mummeli.
Äiti oli aika rypytön kuolemaansa asti 94v.
Mutta ei rypyttömyys paljon auta kun kremppoja on senkin edestä.- Anonyymi
Laitetaanko me kaikki kaunis nuoruuskuva näytille😂😂😂😇
Talvi on tullut Korpeen, lunta, räntää ja kylmää. Onneksi on lämmin tupa, parvekeolohuoneen on vallannut valkea lumi. Orvokit ryhdikkäinä lumen keskellä.
Eilen illalla katsellessamme ikkunasta sakeana lunta pyryttävää säätä, serkkuni soitti ja kysyi joska lähtisimme Ev.lut. Kansanlähetystyön entoollis-iltamiin. Naureskelin serkulleni, että olimme edellisenä iltana hulumuttelemassa kapakissa, niin taidamme pitää välipäivän.
No, ensi kerralla ehtoolliselle päätimme.
Näin pidän ovet auki, en pysty arvioimaan mitä minkin oven takana tapahtuu jos en availe niitä.
Kansanlähetysseuran tilaloihin aijon tutustua uudestaan, kävinhän nuorena tyttönä kristillisesä tyttökerhossa tuossa samaisessa kauniissa rakennuksessa.
Nyt on kyllä vitsit vähissä, hirviää lähteä ruokaostoksille. Onneksi en ole vielä vaihdattanut kesärenkaita autoon, tarkoitus on huoltaa auto, vaihdattaa renkaat ja katsastuttaa se samalla kertaa.
Tästä uuteen viikkoon.Tervehdys vaan kaikille.
Touhua piisannut viikon päivät. Sen verran konetta avannut, että laskuja maksoin.
Tänään maisemat hiljenivät.
Siivoilin siinä ensin ylämökin ja illalla nyt alamökin, jossa myös saunan lämmitin ja järvessäkin kävin kastautumassa, vaikka vaan 8 astetta oli lämmintä ulkona, mutta saunan lämpö hyvin nahoissa pysyy.
Tilasin naapurilta 3 mottia halkoja, niitä siinä työstettiin ja itse sitä sitten jatkan.
Kädet tuppaa aamuyöstä puutua ja sormetkin kipeytyä, tuo moottorisahakin painaa jonkin verran.
Ei se vanha ruho ole sitä mitä ennen, mutta vähän saa kuitenkin ytyä lihaksiinsa.
Veljeäni nauratti, kun Väinö kulkee perässäni, ikäänkuin vahtien, että minne menen ja missä olen.
No ollaan me kyllä ikäänkuin liimautunet yhteen.
Luonto heräilee, ihana on sitä katsella ja hienoa on yhteys tuon suurensuuren kotikuuseni kanssa.Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.
Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.
Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.
Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.
Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.
Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.
Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.
Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.- Anonyymi
Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.Väinö on myös Kalevalan Väinämösen lyhennelmä. Ja kukas se lauloi : Väinö, Väinö, missä on se Väinö?
- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.
Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.
Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.
Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.
Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.
Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.
Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.
Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.Ehtoollisella ei pidä käydä tavan ja näyttämisen vuoksi, vaan todella uskosta.
Anonyymi kirjoitti:
Onpa kissalla nimi: Väinö.
Suomeen ulkomailta suunniteltu kuningas nimettiin myös Väinöksi, jos Suomesta olisi tullut kuningaskunta.Ei tullut kuningasta Suomeen, Hessenin prinssi kieltäytyi tarjotusta paikasta.
Taisi olla vaan hyvä juttu se.
Tuon Väinö-kissan hain viime keväänä, 8vuotiaaksi ilmoitettiin ja nimi oli Väinö.
Mitäpä sitä muuttamaan vanhalle kissalle, hyvä nimihän se.
ano 9.56 J. Karjalainen on tehnyt laulun Väinö. Poikansa nimi on Väinö ja siitä hän laulelee.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenet tähänkin aamuun, koleutta riittää, mutta aina se lämmin on kuitenkin tullut.
Eilen oli kiireinen päivä, huomasin unohtaneeni yhden lääkkeen ja se on jatkuvasti päivittäin otettava kilpirauhasen vajaatoimintaan, apteekkiin lähtö edessä.
Odottelin ahventen tuojaa ja tulikin lupaamanaan aikana, mukanaan siivotut ahvenet, kuha pakkasesta ja valmis taikina kukkoon.
Maksua ei suostunut ottamaan, joten pitkät neulomani sukat sain mukaan lähtemään, nekin pakolla olisi maksanut.
Olen onnellinen, kun tämän kaltaisia ystäviä löytyy.
Tytär ja vävy tulivatkin siihen syssyyn mökiltä ja heiltä sain kyydin apteekkiin ja kerroslihan ostoon.
Kukkoni sain uuniin ja pohja vuoti, tein liian ohuen kuoren, mutta kukko onnistui kuitenkin hyvin ja puolikukkoa annan vävyni makunystyröitä hellimään
Taikinaa jäi sen verran, että piirakoita tein kolmisen kymmentä, hyviltä nekin maistui..
Muutama isompi ahven oli kalojen joukossa, niistä paistoin makoisan aterian perunamuussin kanssa.
Sittenpä iltapäivä menikin LaPromesan katsomisella.
Täytyy sanoa, että vahva olet vieläkin Eliaanaa, minä tuskin jaksaisin sahausta moottorisahalla tehdä, on se sen verran painava.
Hyvän pohjakunnon olet elämääsi hankkinut, mutta kaikkea aikanaan, ehkä ne voimat on riittäneet tähän asti hyvin, hieman voi jo periksi antaa, keho ainakin näin tekee.
Minunkin kädet ovat tehneet luopumispäätöksen, uupuvat jo pienestäkin, miten sitten jaksan rollaattoriakaan työntää, kun se aika tulee.
Nuo nuoruuden kuvat olisi kaikille se elämän kulun mittari, mistä on lähdetty, missä nyt ollaan elämän koulun loppupäässä.
Ikävä vaan ano 20,29 et voi kuvaasi laittaa, et nuoruuden, et muutakaan, kun et ole rekistöröitynyt.
Liekko niin eri tavoin vanhenemme, useinkin näkee niin kauniisti vanhenneita vanhuksia kaikkine ryppyineen, että kateeksi käy.
Aika harvoin tulee enää itseensä mitään huolta tuntea, vanhenen siten , kun se minulle on suotu, terveyttä toivon loppuun asti.
Eikö kesäpaikkasi ole järven rannalla , nyt olisi se aika laittaa katisika järveen, pikku ahvenet pyydykseen rientävät.
Ei kukkoa monena päivänä haluakkaan syödä, on sen verran raskasta ruokaa, silloin, tällöin herkulta maistuu.
Eipä kovin suuri ole toiveesi ano 11,20, toivon toiveesi toteutuvan, ehkä joku toiveesi kuullessaan kukon sinulle pyöräyttää, toivossa on mukava elää.
Enpä muista koska olisin ehtoollisella käynyt, pakana siltä osin jo varmaan olen.
Kukon hakijat kävivät ja kiire oli maistamaan, ei heilläkään kovin usein sitä herkkua ole, piirakat myös mukaan saivat.
Pakkasessa odottaa kuha ja lohtakin yksi filee, kalan terveellisyydestä saan nauttia monta päivää.
Tarttukaa tarjouksiin, jos joku ahvenia tarjoaa, kukko on vaihtelua ruokailuun ja aika pienin vaivoin sen saa aikaan.
Tänään lepopäivä, toivotaan sään lämpenevän viikonlopuksi, haudoilla käynnistä jo tyttären kanssa sovimme.
Näillä miettein tänä aamuna, mukavaa päivää teille kirjoittaja ystäv ät.Keskipäivää ! Kun luen näiden ahkerikkojen askareista joudun aina kysymään itseltäni, mihin se minun aikani oikein menee. Hil-lan ja Eliaanan askareet ovat sellaisia, mihin en ole koskaan tainnut yltää. Viimeksi ostin ahvenkukon Lidlistä, eikä se nyt tietenkään vedä vertoja itse tehdylle. Moottorisaha on minulle kauhistus, pokasahaa olen joskus tainnut käyttää... Ruohonleikkurikin on minulle "vierasesine", trimmerillä ja viikatteella katkon pitkää heinää pihaltani..))
Minulla oli yllättävästi lääkäriaika perjantaina. Verikokeiden, sydänfilmin ja muistitestin tuloksia lääkäri kommentoi. En odottanut, että niistä olisi mitään yllättävää löytynyt, eikä sitä ollutkaan - ellei yllätys ollut se, että sain "puhtaat paperit" kaikista. Tällä kertaa.
Olihan minulla tuo iho kukkimassa ikävästi ja vähän pitkin hampain lääkäri katsoi sitä - se kun ei kuulunut hänen agendalleen. Taas uudet rohdot käyttöön... Jalan turvotukseen hän ei puuttunut. Tällä kertaa lääkärin epävarmuus kyllä tuntui, mutta parhaansa nämä nuoret lääkäritkin tietysti tekevät, tuskin yleislääkärin koulutuksessa vanhuksia erityisesti huomioidaan.
Hyvillä mielin sain kuitenkin kotiin palata, naamakin näytti lauenneelta kun peilin jouduin hississä katsomaan..))
Toukokuu on alkanut minulla niin vilkkaasti - siis minun mittareillani - että olen ollut tavallista stressaantuneempi, mikä tietysti tuntuu yöunissa ja päivällä keskittymisen vaikeutena. Vieraita pystyin kuitenkin palvelemaan entiseen malliin - niin ainakin vieraat väittivät - ja " meillä kaikilla oli niin mukavaa"...))
Vähän jännitin etukäteen kahden leskirouvan tapaamista. Koin, että meillä ei ollut muuta yhteistä kuin (melko) harvinainen sukunimi, puolisoilta saatu.
Ikä lienee kuitenkin muuttanut meitä parempaan suuntaan: elämän esittelyn tilalle oli tullut pärjäämisen haaste, kaikilla oli jonkinasteista terveyshuolta, ellei itsellä niin läheisillä.
Leskirouvat asuivat kerrostalossa, osallistuivat eläkeläistoimintaan, olivat verkostoituneita, minulla ei ollut muuta lyödä pöytään kyläkerho kerran viikossa..))
Oma "verkosto" minullakin tietysti on, mutta ulospäin en ole enää erityisen aktiivinen.
Tässä tapahtumien tuoksinassa jouduin taas olemaan jalkojen päällä tuntikausia ja siihen liitän kyllä uuden oireeni: oikean jalan päkiän kipeytymisen - Mortonin neureemaksi sitä kai kutsutaan ja se on hyvinkin yleinen vaiva, myös niillä, jotka liikkuvat paljon - tutuilta sain siitä kuvausta ja ensi käden tietoa, "kuukkelin" lisäksi.
Näin äkkiä se oma tilanne voi muuttua, juuri kun pääsin toteamasta, etten onnekseni ole tarvinnut särkylääkkeitä lonkkaleikkaukseni jälkeen. Tuo Morton on siis hermokipua ja pahimillaan hyvinkin ikävä vaiva. Katsotaan miten minun kohdallani. Liikkua kyllä saa, jos kivulta pystyy.
Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))
Ikä on tuonut sellaisenkin rasitteen, että syynäilee itseään liiankin kriittisesti. Vaikka tutun kanssa lohdutamme itseämme ja toisiamme toteamalla: "mitä välii, eihän meitä kukaan katsele eikä huomaa" niin pakko nähdä, että kyllä ne ulkonäön muutokset näkyvät myös muille..)) Tuttuni kertoi, että hänelle on huomautettukin ryppyjen määrästä, "suorasanainen" tuttuni näki olemukseni "ränsistyneen" jo kolmevitosena..))
Kyllähän ne positiiviset huomiot kelpaavat, mukava niitä on kuulla ja kyllä ne talteen laitetaan, mutta onhan se nähtävä, etteivät ne kauaa kannattele..))
Mietinkin, että jos tuo Morton alkaa minua vaivata raskaimman jälkeen, menetän sen,
mistä minua on eniten kehuttu: keveän liikkumisen taidon..))
Niin, että aina vaan kasvaa tuo menetettyjen asioiden lista, surtavaa riittää, ellei omassa elämässä niin muiden. Surua en ole kyllä koskaan pitänyt pahana. Tuntuu, että vain sen torjuminen tekee siitä ongelman.
Sadetta on luvattu tännekin, kännykkä tietää...Eilenkin oli niin kylmä pohjoistuuli, että puuskat olivat kaataa mummoon kumoon. Tänään lepuutan jalkaa - tai jalkoja -
liike ei taida olla lääke tällä kertaa...
Terveempää oloa muille,
demeter1 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Keskipäivää ! Kun luen näiden ahkerikkojen askareista joudun aina kysymään itseltäni, mihin se minun aikani oikein menee. Hil-lan ja Eliaanan askareet ovat sellaisia, mihin en ole koskaan tainnut yltää. Viimeksi ostin ahvenkukon Lidlistä, eikä se nyt tietenkään vedä vertoja itse tehdylle. Moottorisaha on minulle kauhistus, pokasahaa olen joskus tainnut käyttää... Ruohonleikkurikin on minulle "vierasesine", trimmerillä ja viikatteella katkon pitkää heinää pihaltani..))
Minulla oli yllättävästi lääkäriaika perjantaina. Verikokeiden, sydänfilmin ja muistitestin tuloksia lääkäri kommentoi. En odottanut, että niistä olisi mitään yllättävää löytynyt, eikä sitä ollutkaan - ellei yllätys ollut se, että sain "puhtaat paperit" kaikista. Tällä kertaa.
Olihan minulla tuo iho kukkimassa ikävästi ja vähän pitkin hampain lääkäri katsoi sitä - se kun ei kuulunut hänen agendalleen. Taas uudet rohdot käyttöön... Jalan turvotukseen hän ei puuttunut. Tällä kertaa lääkärin epävarmuus kyllä tuntui, mutta parhaansa nämä nuoret lääkäritkin tietysti tekevät, tuskin yleislääkärin koulutuksessa vanhuksia erityisesti huomioidaan.
Hyvillä mielin sain kuitenkin kotiin palata, naamakin näytti lauenneelta kun peilin jouduin hississä katsomaan..))
Toukokuu on alkanut minulla niin vilkkaasti - siis minun mittareillani - että olen ollut tavallista stressaantuneempi, mikä tietysti tuntuu yöunissa ja päivällä keskittymisen vaikeutena. Vieraita pystyin kuitenkin palvelemaan entiseen malliin - niin ainakin vieraat väittivät - ja " meillä kaikilla oli niin mukavaa"...))
Vähän jännitin etukäteen kahden leskirouvan tapaamista. Koin, että meillä ei ollut muuta yhteistä kuin (melko) harvinainen sukunimi, puolisoilta saatu.
Ikä lienee kuitenkin muuttanut meitä parempaan suuntaan: elämän esittelyn tilalle oli tullut pärjäämisen haaste, kaikilla oli jonkinasteista terveyshuolta, ellei itsellä niin läheisillä.
Leskirouvat asuivat kerrostalossa, osallistuivat eläkeläistoimintaan, olivat verkostoituneita, minulla ei ollut muuta lyödä pöytään kyläkerho kerran viikossa..))
Oma "verkosto" minullakin tietysti on, mutta ulospäin en ole enää erityisen aktiivinen.
Tässä tapahtumien tuoksinassa jouduin taas olemaan jalkojen päällä tuntikausia ja siihen liitän kyllä uuden oireeni: oikean jalan päkiän kipeytymisen - Mortonin neureemaksi sitä kai kutsutaan ja se on hyvinkin yleinen vaiva, myös niillä, jotka liikkuvat paljon - tutuilta sain siitä kuvausta ja ensi käden tietoa, "kuukkelin" lisäksi.
Näin äkkiä se oma tilanne voi muuttua, juuri kun pääsin toteamasta, etten onnekseni ole tarvinnut särkylääkkeitä lonkkaleikkaukseni jälkeen. Tuo Morton on siis hermokipua ja pahimillaan hyvinkin ikävä vaiva. Katsotaan miten minun kohdallani. Liikkua kyllä saa, jos kivulta pystyy.
Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))
Ikä on tuonut sellaisenkin rasitteen, että syynäilee itseään liiankin kriittisesti. Vaikka tutun kanssa lohdutamme itseämme ja toisiamme toteamalla: "mitä välii, eihän meitä kukaan katsele eikä huomaa" niin pakko nähdä, että kyllä ne ulkonäön muutokset näkyvät myös muille..)) Tuttuni kertoi, että hänelle on huomautettukin ryppyjen määrästä, "suorasanainen" tuttuni näki olemukseni "ränsistyneen" jo kolmevitosena..))
Kyllähän ne positiiviset huomiot kelpaavat, mukava niitä on kuulla ja kyllä ne talteen laitetaan, mutta onhan se nähtävä, etteivät ne kauaa kannattele..))
Mietinkin, että jos tuo Morton alkaa minua vaivata raskaimman jälkeen, menetän sen,
mistä minua on eniten kehuttu: keveän liikkumisen taidon..))
Niin, että aina vaan kasvaa tuo menetettyjen asioiden lista, surtavaa riittää, ellei omassa elämässä niin muiden. Surua en ole kyllä koskaan pitänyt pahana. Tuntuu, että vain sen torjuminen tekee siitä ongelman.
Sadetta on luvattu tännekin, kännykkä tietää...Eilenkin oli niin kylmä pohjoistuuli, että puuskat olivat kaataa mummoon kumoon. Tänään lepuutan jalkaa - tai jalkoja -
liike ei taida olla lääke tällä kertaa...
Terveempää oloa muille,
demeter1Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))
Paina sitä Hil-lan kuvaa hetken näytössä
Sen jälkeen tulee Esi-katselu vasemmalle
Klikkaa sitä.
Näin toimii älypuhelimella.
Kaunis on Hil-la Anonyymi kirjoitti:
Hil-lan kuvaa on kehuttu. Sietääkin kehua..)) Omat taitoni eivät riitä kuvan suurentamiseen, mutta kyllä pienelläkin kuvalla on riittävästi todistusvoimaa..))
Paina sitä Hil-lan kuvaa hetken näytössä
Sen jälkeen tulee Esi-katselu vasemmalle
Klikkaa sitä.
Näin toimii älypuhelimella.
Kaunis on Hil-laKiitos neuvosta, Ano13.00..))
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ehtoollisella ei pidä käydä tavan ja näyttämisen vuoksi, vaan todella uskosta.
Ehtoollisella voi käydä jokainen, kuka haluaa. Kuka mittaa kenenkin uskon. Jos on ateisti, enpä usko, että semmonen henkilö menee ehtoolliselle, tuskin kirkkoonkaan.
Nuori pääsee ripille, niin silloinkin on tarjolla jokaiselle ehtoollinen. Käyn aina kun on tilaisuus siihen. Sen verran kyllä uskon ja tunnen hyvää mieltä siellä käytyäni.
- Anonyymi
Kun puuttui viitenumero, kone ei suostunut jatkamaan saaja nimellä. Näissä verkkopankkiasioissa on vielä opettelemista. Hurskaisella etenkin. Moro!
- Anonyymi
Vaan on se lystiä nykyaikana, kun 5 isoa ruokalaatikkoa tuodaan ihan keittiöön saakka. Ei tarvitse muuta ,kuin latoa jk/pakastimiin. Näinollen voi vapaana käydä lenkillä ja juosta hipsutella vaan alamäkeä
Kaikki tavarat tulee oikein ja päivämäärät riittää,,, eihän ne pakkasessa pilaannu.Tulee muuten edullisemmaksikin. Sitten vaat nappaat ne pakkasesta,mitä aiot huomenna tehdä. Tätä olemme harastaneet jo viitisen vuotta, eikä lopeteta ,niin kauan kuin nuppi ja hyppyset toimii.- Anonyymi
Minä tykkän tuoreesta ruuasta. Pakastatko tomaatit ja maidonkin? Tykkään myös valita itse ostokset, kerran viikossa käyn kaupassa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minä tykkän tuoreesta ruuasta. Pakastatko tomaatit ja maidonkin? Tykkään myös valita itse ostokset, kerran viikossa käyn kaupassa.
Kyllä tietysti itse valitaan. Maitoa emme juo ( vasikoiden juomaa) ja tomaatti säilyy aikas hyvin!
- Anonyymi
Oletko Hilla saanut parvekeparatiisisi kukat säilymän hengissä näillä yöpakkasilla? Minä unohdin yöksi sinne miutaman viherkasvin joihin vaihfoin mullat siellä ja pakanen tappoi ne.
Huomenta, viileä aamu taas päiväksi muuttumassa, yöllä nollan tienoilla, nyt kivunnut neljään asteeseen.
Kukkani voivat hyvin parvekkeella, tosin olen hieman peitellyt, mutta ilman peittelyäkin on joku selvinnyt.
On nuo lasit parvekkeella hyvä apu, ei pieni pakkanen sisään tule.
Kasvuakin on tapahtunut, keijunmekko kipuaa kovaa vauhtia säleikössä ja tomaatit tukevuutta saaneet. hyvin olen selvinnyt.
Harmi tuo, että kukkasi palentui ano 5,50, älä vielä viskaa pois, jospa juuresta aloittaa uutta kasvua.
Hienoa tuo tavaroiden kotiin tuominen, ainakin heille joilla liikkuminen on vaikeaa.
Toisaalta jää aikaa lenkkeillä, jos siihen kunto riittää.
Minulla samat aatokset ano 15,23, tykkään katsella rauhassa kaupan hyllyjä kierrellen ja löytöjä tehden.
Väsymys useinkin siitäkin tulee, mutta istun tavaroineni penkille ja katselen ihmisten kiireitä.
Pitäisi varmaan tehdä useampi kauppareissu, näin liikkumista yllä pitää, mutta laiskuus voittaa.
Onpa sinulla hankala kone Hurskainen, kyllä minä saan laskun maksettua ilman viitettä, nimellä vaan, muuten näitä hankaluuksia kyllä löytyy aina vaan enemmän joka asian suhteen.
Olen huomannut itsessäni, kun tuskaannun asioihin, lisää sotkua tulee, pitäisi jaksaa pysyä rauhaisana ja ajatuksella tehdä asiat.
Kyllä noita harmeja vaan aina tulee ja sormi suussa sitten miettii, että mitähän nyt teinkään.
Pitänee joku tämän ajan kuva vaihtaa, johan tuota kiitosta tulikin, nyt sitten totuuteen kaikella tapaa.
Ikävä kuulla noista vaivoistasi demeter, mutta sitkeä olet, kun lenkillä jaksat käydä, vaikka vaikeudet meinaa estää senkin.
Tuosta ihon vaivasta sen verran, että olen kokenut jotain samanlaista, minulla ruusufinni pitää ihoa kasvoissa sitkeällä voimalla, kolme kuukautta yöksi jouduin voidetta käyttämään ja nyt ei sitten aurinkoa voisi ottaa.
Mitenkäs siltä kesäisin vältyt, nyt yritän pienistäkin oireista voiteeseen turvautua.
En tiedä mistä tämäkin vaiva tulee, on kaiketi joku sisällä oleva oireyhtymä, olen koko ikäni hyvin herkkä ihoni kanssa ollut.
Noista vieraista ja heidän kestittämisestä, onneksi vieraani on niin tuttuja, että muki kädessä kahvittelemme, se ettenkö ole sitä palveluakin harrastanut, mutta vanhuus tulee vieraillekin ja hyvin osaavat mukautua tarjoiluuni.
Entiset "hienostelut" on jääneet ja kauniit astiat pölyttyvät hyllyillä.
Vaikka vanhanaikainen olenkin, osaan mukavuuden halun esiin tuoda, no joskus tietenkin laitan parastanikin.
Unohdellaan peiliin katsomiset ja muut kommervenkit ja ollaan mukavia mummoja vaan;)
Olen samaa mieltä tuosta ehtoollisella käynnistä, nöyränä anteeksi pyytävänä se minusta kuuluu tehdä ja sitä en tunne olevani, siksi en useinkaan käy ehtoollisella.
Jokainen mielensä tietää ja tekee omantuntonsa mukaan tässäkin asiassa.
Väinö on hyvä kissan nimi siinä missä joku muukin ei kissa helposti uutta nimeä vanhana opi.
Nimi ei miestä pahenna, on sanonta ja sama pätee kissanikin suhteen, ihana seuralainen on Eliaanalle, voiko uskollisempaa ystävää löytää?
No tänään ei mitään ihmeellistä, mutta iltaan varmaan päästään ja sauna nautinto silloin saavutettu.
Aiemmin oli aina kiirettä ja touhua, nyt sitten pitkän mietinnän jälkeen jotain tekemistä löytää, silti osaan aina jotain keksiä ja hitaus on tullut siihen pisteeseen, että paljoa ei ehdikään.
Vaatetta päälle lenkille lähtijät, minua ei kylmyyskään haittaa, olen kai niin kuumaverinen;)D
Hauskuuta päiväänne.Hil-la kirjoitti:
Huomenta, viileä aamu taas päiväksi muuttumassa, yöllä nollan tienoilla, nyt kivunnut neljään asteeseen.
Kukkani voivat hyvin parvekkeella, tosin olen hieman peitellyt, mutta ilman peittelyäkin on joku selvinnyt.
On nuo lasit parvekkeella hyvä apu, ei pieni pakkanen sisään tule.
Kasvuakin on tapahtunut, keijunmekko kipuaa kovaa vauhtia säleikössä ja tomaatit tukevuutta saaneet. hyvin olen selvinnyt.
Harmi tuo, että kukkasi palentui ano 5,50, älä vielä viskaa pois, jospa juuresta aloittaa uutta kasvua.
Hienoa tuo tavaroiden kotiin tuominen, ainakin heille joilla liikkuminen on vaikeaa.
Toisaalta jää aikaa lenkkeillä, jos siihen kunto riittää.
Minulla samat aatokset ano 15,23, tykkään katsella rauhassa kaupan hyllyjä kierrellen ja löytöjä tehden.
Väsymys useinkin siitäkin tulee, mutta istun tavaroineni penkille ja katselen ihmisten kiireitä.
Pitäisi varmaan tehdä useampi kauppareissu, näin liikkumista yllä pitää, mutta laiskuus voittaa.
Onpa sinulla hankala kone Hurskainen, kyllä minä saan laskun maksettua ilman viitettä, nimellä vaan, muuten näitä hankaluuksia kyllä löytyy aina vaan enemmän joka asian suhteen.
Olen huomannut itsessäni, kun tuskaannun asioihin, lisää sotkua tulee, pitäisi jaksaa pysyä rauhaisana ja ajatuksella tehdä asiat.
Kyllä noita harmeja vaan aina tulee ja sormi suussa sitten miettii, että mitähän nyt teinkään.
Pitänee joku tämän ajan kuva vaihtaa, johan tuota kiitosta tulikin, nyt sitten totuuteen kaikella tapaa.
Ikävä kuulla noista vaivoistasi demeter, mutta sitkeä olet, kun lenkillä jaksat käydä, vaikka vaikeudet meinaa estää senkin.
Tuosta ihon vaivasta sen verran, että olen kokenut jotain samanlaista, minulla ruusufinni pitää ihoa kasvoissa sitkeällä voimalla, kolme kuukautta yöksi jouduin voidetta käyttämään ja nyt ei sitten aurinkoa voisi ottaa.
Mitenkäs siltä kesäisin vältyt, nyt yritän pienistäkin oireista voiteeseen turvautua.
En tiedä mistä tämäkin vaiva tulee, on kaiketi joku sisällä oleva oireyhtymä, olen koko ikäni hyvin herkkä ihoni kanssa ollut.
Noista vieraista ja heidän kestittämisestä, onneksi vieraani on niin tuttuja, että muki kädessä kahvittelemme, se ettenkö ole sitä palveluakin harrastanut, mutta vanhuus tulee vieraillekin ja hyvin osaavat mukautua tarjoiluuni.
Entiset "hienostelut" on jääneet ja kauniit astiat pölyttyvät hyllyillä.
Vaikka vanhanaikainen olenkin, osaan mukavuuden halun esiin tuoda, no joskus tietenkin laitan parastanikin.
Unohdellaan peiliin katsomiset ja muut kommervenkit ja ollaan mukavia mummoja vaan;)
Olen samaa mieltä tuosta ehtoollisella käynnistä, nöyränä anteeksi pyytävänä se minusta kuuluu tehdä ja sitä en tunne olevani, siksi en useinkaan käy ehtoollisella.
Jokainen mielensä tietää ja tekee omantuntonsa mukaan tässäkin asiassa.
Väinö on hyvä kissan nimi siinä missä joku muukin ei kissa helposti uutta nimeä vanhana opi.
Nimi ei miestä pahenna, on sanonta ja sama pätee kissanikin suhteen, ihana seuralainen on Eliaanalle, voiko uskollisempaa ystävää löytää?
No tänään ei mitään ihmeellistä, mutta iltaan varmaan päästään ja sauna nautinto silloin saavutettu.
Aiemmin oli aina kiirettä ja touhua, nyt sitten pitkän mietinnän jälkeen jotain tekemistä löytää, silti osaan aina jotain keksiä ja hitaus on tullut siihen pisteeseen, että paljoa ei ehdikään.
Vaatetta päälle lenkille lähtijät, minua ei kylmyyskään haittaa, olen kai niin kuumaverinen;)D
Hauskuuta päiväänne.Huomenta@
Oli mielenkiintoinen koeyö. Sairaalasta sain uniapnea-testi-laitteet.
No, ei ne pahemmin untani haitanneet, vien laitteet tapaisin sairaalaan tänään kun menen fysioterapeuttia tapaamaan. Pitää kysyä häneltä neuvoja ylävartalon hallintaan kävelyapuvälineitä käytettäessä.
Lähetteen uniapneatestiin sain sairaalassa ollessani. Saa nähdä oliko yölliset korinani aikoinaan lääkkeiden aikaansaamaa vai oikeaa ongelmaa.
Nämä aamut eivät ole parasta aikaani, ylösnousu vaivaloista ja pukeutuminen työlästä. Joka paikkaa kolottaa. Kahvimukin ja perunarieskasten jälkeen alkaa mieli kohentumaan ja jäsenet tottelemaan.
Aamun töitäni, jotka ei myöskään mieltä ylennä ovat paperihommat, ne ärsyttää, minusta ei olisi ikään tullut paperien pyörittäjää.
Taloyhtiössä alkaa ensiviikolla putkiremppa. Meidän asunto on ekana, taitaa mennä tämä ilta ja huominenkin pyykin pesussa. No, mikäpä hänessä, joska sauna piristäisi.
Ehtoollisellä käynti on myös puhuttanut, mm. siten, että se koetaan seurakunnan edessä "näyttäytymisenä." Mutta...
Ehtoollinen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat keskeneräisiä ja rikkinäisiä, kaikille, jotka kaipaavat Jumalan armoa.korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta@
Oli mielenkiintoinen koeyö. Sairaalasta sain uniapnea-testi-laitteet.
No, ei ne pahemmin untani haitanneet, vien laitteet tapaisin sairaalaan tänään kun menen fysioterapeuttia tapaamaan. Pitää kysyä häneltä neuvoja ylävartalon hallintaan kävelyapuvälineitä käytettäessä.
Lähetteen uniapneatestiin sain sairaalassa ollessani. Saa nähdä oliko yölliset korinani aikoinaan lääkkeiden aikaansaamaa vai oikeaa ongelmaa.
Nämä aamut eivät ole parasta aikaani, ylösnousu vaivaloista ja pukeutuminen työlästä. Joka paikkaa kolottaa. Kahvimukin ja perunarieskasten jälkeen alkaa mieli kohentumaan ja jäsenet tottelemaan.
Aamun töitäni, jotka ei myöskään mieltä ylennä ovat paperihommat, ne ärsyttää, minusta ei olisi ikään tullut paperien pyörittäjää.
Taloyhtiössä alkaa ensiviikolla putkiremppa. Meidän asunto on ekana, taitaa mennä tämä ilta ja huominenkin pyykin pesussa. No, mikäpä hänessä, joska sauna piristäisi.
Ehtoollisellä käynti on myös puhuttanut, mm. siten, että se koetaan seurakunnan edessä "näyttäytymisenä." Mutta...
Ehtoollinen on tarkoitettu kaikille niille, jotka ovat keskeneräisiä ja rikkinäisiä, kaikille, jotka kaipaavat Jumalan armoa.Huomenta torstaipäivään ja tämänhän pitäisi olla se päivä, jolloin toivoa kaikilla olisi.
No en toivoton kyllä ole minäkään ja lieneekö tämä torstai muita päiviä kummempi.
Aina ei tiedossa ole mitään kummempaa, mutta optimistinen kun olen aamuun uteliaana herään ja odottaen mitä päiväni sisältääkin
Pienillä kolotuksilla pääsen, liikkuminen vain vaivaloista ja hidasta.
Nyt pohdin, että mitä tänään keksisinkään tehdä ja mieli rupesi tekemään lihapiirakoita, niinpä niitä teen, tarvikkeita on kotona ja ehkä leivon omenapitkojakin, jos joku kahvilla pistäytyy pyhän aikaan..
Jauheliha kaupoista loppuu, tiloilta suoraan ihmiset lihaa hakevat, ostin 700 gamman paketin ja kun sen pakkasesta joudun ottamaan, teenkin lihapullat samaan vauhtiin.
Tässäpä hommassa kivasti tunnit vierähtää ja voin hyvillä mielin istua ja katsella telkkarin antia.
Monasti, kun joku mieliteko iskee, sen myös toteutan.
Saunassa eilen pohdimme juurikin näitä tekemisiä ja leipomisiani, siihen tuli kommentti, miten ihanaa käytävässä tuoksuu pulla.
En paheksu kenenkään ehtoollisella käyntiä, jokainen uskokoon ja tietäköön tarpeensa, minä vaan en useinkaan käy.
Olen ajatellut, että uskoni on niin vahva, että saan sitä armoa joka päivä, mikään ehtoollisella käynti ei uskoani vahvista.
Kaunis tapa ja varmaan monellekin hyvin tärkeä, sitä en kiellä, mutta olen joskus sanonutkin, että minulla on yhteys sinne jonnekin joka päivä.
Usko on jokaiselle omansa, siitä en tämän enempää.
Kaikki kirkolliset tapahtumat teemme perheeni kanssa, häät ,rippijuhlat, kasteet ja hautajaiset ja veroni maksan mukisematta.
Nuo hallituksen asiat, olen aivan ulkona, mistä kaikesta leikataan ja mitä toisella kädellä jaetaan,, ihmettelen vaan tuota velan ottoa, eikä kaikkien maksujen korotukset niitä euroja lisääkään, velkaa vaan lisää..
Tasapainoon pääsemistä tässä odotellaan, ei enää lisää velkaa. vaikka kuinka paljon maksuja maksetaan, ei mikään korjaannu,, leikkaukset jatkuu ja velkaa otetaan, eikö leikkausten tarkoitus ollut, velan oton lopetus.
Näitäkin asioita tyhmä mummo pohtii.
Eipä tämäkään asia korjaannu vaikka kuinka pohtisin, joten olkoon tässä.
Mielekästä puuhastelua päivänne viettoon, toivon kipujen vähissä olevan jokaisella.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta torstaipäivään ja tämänhän pitäisi olla se päivä, jolloin toivoa kaikilla olisi.
No en toivoton kyllä ole minäkään ja lieneekö tämä torstai muita päiviä kummempi.
Aina ei tiedossa ole mitään kummempaa, mutta optimistinen kun olen aamuun uteliaana herään ja odottaen mitä päiväni sisältääkin
Pienillä kolotuksilla pääsen, liikkuminen vain vaivaloista ja hidasta.
Nyt pohdin, että mitä tänään keksisinkään tehdä ja mieli rupesi tekemään lihapiirakoita, niinpä niitä teen, tarvikkeita on kotona ja ehkä leivon omenapitkojakin, jos joku kahvilla pistäytyy pyhän aikaan..
Jauheliha kaupoista loppuu, tiloilta suoraan ihmiset lihaa hakevat, ostin 700 gamman paketin ja kun sen pakkasesta joudun ottamaan, teenkin lihapullat samaan vauhtiin.
Tässäpä hommassa kivasti tunnit vierähtää ja voin hyvillä mielin istua ja katsella telkkarin antia.
Monasti, kun joku mieliteko iskee, sen myös toteutan.
Saunassa eilen pohdimme juurikin näitä tekemisiä ja leipomisiani, siihen tuli kommentti, miten ihanaa käytävässä tuoksuu pulla.
En paheksu kenenkään ehtoollisella käyntiä, jokainen uskokoon ja tietäköön tarpeensa, minä vaan en useinkaan käy.
Olen ajatellut, että uskoni on niin vahva, että saan sitä armoa joka päivä, mikään ehtoollisella käynti ei uskoani vahvista.
Kaunis tapa ja varmaan monellekin hyvin tärkeä, sitä en kiellä, mutta olen joskus sanonutkin, että minulla on yhteys sinne jonnekin joka päivä.
Usko on jokaiselle omansa, siitä en tämän enempää.
Kaikki kirkolliset tapahtumat teemme perheeni kanssa, häät ,rippijuhlat, kasteet ja hautajaiset ja veroni maksan mukisematta.
Nuo hallituksen asiat, olen aivan ulkona, mistä kaikesta leikataan ja mitä toisella kädellä jaetaan,, ihmettelen vaan tuota velan ottoa, eikä kaikkien maksujen korotukset niitä euroja lisääkään, velkaa vaan lisää..
Tasapainoon pääsemistä tässä odotellaan, ei enää lisää velkaa. vaikka kuinka paljon maksuja maksetaan, ei mikään korjaannu,, leikkaukset jatkuu ja velkaa otetaan, eikö leikkausten tarkoitus ollut, velan oton lopetus.
Näitäkin asioita tyhmä mummo pohtii.
Eipä tämäkään asia korjaannu vaikka kuinka pohtisin, joten olkoon tässä.
Mielekästä puuhastelua päivänne viettoon, toivon kipujen vähissä olevan jokaisella.Ehtoollinen on enemmän kuin pelkkäkaunis tapa.
Mutta jos se ei sen enempää merkitse kuin tapaa, ei kai sitten ole syytä siihen osallistuakkaan.Koskaan en ole kuullut että joku uskon vahvuuden takia ei tarvitse ehtoollista. Se kirkollisveron maksu ei mitään takaa. Ennen maksettiin kirkolle rahaa sielun pelastamiseksi , se olinimeltään anekauppa. Rikkailla oli siis parempi mahdollisuus sielun pelastukseen.
Keskiviikkona tapasin fysioterapeutin.
Viehättävän asiansa tuntevan nuoren naisen. Ymmärsi huoleni, menimme läpi uuden harjoitusohjelman ja opettelin oikeaoppista kävelemistä. Olin ollut liia varovainen leikatun jalan kestävyyttä arvioidessa. Hän antoi uskoa, että se kestää. Kun lähdin kävin kaupassa toteuttaen hänen kävelyohjeita, jopa tuntui helpommalta kuin edellisenä päivänä.
Nyt tapaamme terapeutin kanssa viikottain.
Tänään suoriuduin kiitettävästi koipineni pyykkiurakasta. Viisi koneellista lakanoita, pyyheliinoja ja vaatteita. Kolme isoa lakanaa on vielä ulkona narulla.
Itsevarmuuteni kasvoi, en pelkää enää joka askelta tai kyykistymistä.
Huomenna toki taas touhua riittää, emme saaneet nuorisoa apuun putkiremppan huonekalujen siirtelyyn. Päätimme kerätä pöydiltä ja hyllyiltä pikkuesineet laatikoihin, remppamienet voivat sitten tehdä huonekalusiirrot mielensä mukaan.
Tänään on ollut puolipilvinen päivä, aurinkokin pilkistänyt, antaen hyvää mieltä. Istuin hetken parvekkeella, mutta oli liian vilpoisaa.
Äskeen tein onnistuneen tuunauksen pakasteesta nostetusta lohikeitosta.
Lisäsin tomaattiyrttisosetta ja valkosipulin kynsiä. Että tuli hyvää.- Anonyymi
Voi sinua Korpikirjailija, olen niin iloinen ,kun olet jo noin alkanut tervehtymään. Ota nyt iisisti sen putkirempan aikaa aikaan, ja pyydä runsaasti apua kaikilta kaikkiin toimiin jottei käy haalereita.
Mukavaa kevään jatkoa!Putkirempan hoitaa ammattilaiset. Ehkäpä piiloudumme mökkille jos kovin äänekkäästi porailevat. Tai hotellilomaakaan emme ole sulkeneet pois rempan ajalta.
korpikirjailija kirjoitti:
Putkirempan hoitaa ammattilaiset. Ehkäpä piiloudumme mökkille jos kovin äänekkäästi porailevat. Tai hotellilomaakaan emme ole sulkeneet pois rempan ajalta.
Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.
Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
Monta viiikkoa siellä touhuavat.
Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.
Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.
Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.
Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.
Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.Eliaana kirjoitti:
Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.
Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
Monta viiikkoa siellä touhuavat.
Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.
Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.
Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.
Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.
Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.Huomenta viikonlopun alkuun ja äitienpäivän odotuksiin.
Menemme tänään haudoilla, tytär menee mökille, tyttärentytön koira on hoidossa, isäntäväki Ruotsissa pelejä katsomassa.
Koiran kanssa on mukavampi mökillä, kun se putkiremppa vaan jatkuu.
Meille myös lähitulevaisuudessa on kattoremontti, näin niitä joutuu kiinteistöjäkin korjailemaan, vanha talomme onkin, jo 1961 rakennettu, mutta hyvin on paikkoja korjailtu .
Isohko lasku kai tulee, kun isoin asunto minulla parin muun kanssa, neliöt maksaa.
Eiköhän tuosta selviä, on aina selvitty.
Onko pitkä matka kotitilalle sieltä mökiltäsi Eliaana. varmaan monia rakkaita muistoja kotitilalta.
Niitä sahoja sitten on erilaisia puunkaatoon, varmaan eritehoinen on se pienempi, minulla ei mitään kuvaa, raivaussahan ole nähnyt, helpompi käyttää
pidemmän varren kanssa.
Mullan rahtausta on sinne tyttären mökillekin joka kevät, sato ei kovin runsas aina tule, mutta jotakin puuhaa kuitenkin.
Ammattilainen osaa neuvoa, joskus itse ei uskalla toimia vaivan sallivien tavoin.
Liika rohkeuskin voi vahinkoa aiheuttaa, malta nyt kuitenkin , miten jaksoitkin pyykkisikin ulos ripustaa,?
Pitkän ajan vei tuo lonkkaleikkaus lisä harmeineen, toivoa sopii, että jo helpottaa.
Nyt touhuilut odottaa, hitaasti mutta varmasti kaikki hommat hoituu.
Eilen kolme tuntia meni leipomisen kanssa ja en muuta enää tarvinnutkaan, kypsä olin lepäämään.
Pussitin leipomuksia tyttärelle maisteltavaksi ja pieneksi kiitokseksi haudoilla käyttämiselle.
Hyvää ja toivottavasti lämpenevää säätä, tänään liputus Eurooppa päivän johdosta ja sunnuntaina taas lippu äitienpäivän kunniaksi.
Kivaa viikonlopun vieton odotusta.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta viikonlopun alkuun ja äitienpäivän odotuksiin.
Menemme tänään haudoilla, tytär menee mökille, tyttärentytön koira on hoidossa, isäntäväki Ruotsissa pelejä katsomassa.
Koiran kanssa on mukavampi mökillä, kun se putkiremppa vaan jatkuu.
Meille myös lähitulevaisuudessa on kattoremontti, näin niitä joutuu kiinteistöjäkin korjailemaan, vanha talomme onkin, jo 1961 rakennettu, mutta hyvin on paikkoja korjailtu .
Isohko lasku kai tulee, kun isoin asunto minulla parin muun kanssa, neliöt maksaa.
Eiköhän tuosta selviä, on aina selvitty.
Onko pitkä matka kotitilalle sieltä mökiltäsi Eliaana. varmaan monia rakkaita muistoja kotitilalta.
Niitä sahoja sitten on erilaisia puunkaatoon, varmaan eritehoinen on se pienempi, minulla ei mitään kuvaa, raivaussahan ole nähnyt, helpompi käyttää
pidemmän varren kanssa.
Mullan rahtausta on sinne tyttären mökillekin joka kevät, sato ei kovin runsas aina tule, mutta jotakin puuhaa kuitenkin.
Ammattilainen osaa neuvoa, joskus itse ei uskalla toimia vaivan sallivien tavoin.
Liika rohkeuskin voi vahinkoa aiheuttaa, malta nyt kuitenkin , miten jaksoitkin pyykkisikin ulos ripustaa,?
Pitkän ajan vei tuo lonkkaleikkaus lisä harmeineen, toivoa sopii, että jo helpottaa.
Nyt touhuilut odottaa, hitaasti mutta varmasti kaikki hommat hoituu.
Eilen kolme tuntia meni leipomisen kanssa ja en muuta enää tarvinnutkaan, kypsä olin lepäämään.
Pussitin leipomuksia tyttärelle maisteltavaksi ja pieneksi kiitokseksi haudoilla käyttämiselle.
Hyvää ja toivottavasti lämpenevää säätä, tänään liputus Eurooppa päivän johdosta ja sunnuntaina taas lippu äitienpäivän kunniaksi.
Kivaa viikonlopun vieton odotusta.Ihmettelen suuresti ikäihmisten työtaakkoja.
Miten he jaksavat ahertaa.
Etenkin korppiksen.
Missä ihmeessä ovat lapset ja ystävät.
Nyt apua tarvittaisiin ja paljon.
Normaalisti koko kerrostalo huputetaan putkirempan ajaksi.
Kaikki asukkaat muuttavat pois.
Monet vuokraavat itselleen edullisen vuokra-asunnon rempan ajaksi.
Tai muuttavat mökille.
Remppa kesti yhdelläkin tuttavalla 4 kk.
Siellä ei saa asua, eikä siellä voi asua silloin.
Apuja tarvitaan tilapaisasuntoon muuttoa varten.
Kaikki nuoriso nyt avuksi äideilleen ja isilleen.
Kunnioitetaan äitejä, kun se juhlapäiväkin on tulossa. Eliaana kirjoitti:
Hienoa, että vihdoin kaikki on parenpaan päin menossa Sinulla.
Olet jo saanut arjen touhuistakin kiinni, se on hyvä se.
Olen yhden putkiremontin läpi elänyt.
Syksyllä on tulossa Tampereen asuntoon talotekniikan remontti meidän kohdalle.
Pitää mennä katselmukseen ja tyhjentää asuntoa ainakin osin.
Monta viiikkoa siellä touhuavat.
Veli on täällä mökillä alkuun, vaan, kun pannaan kiinni, sanoi menevänsä kotitilalle, jos poikani, kun asuu lähenpänä toisi sapuskaa kerran viikossa.
Pitänee siellä itsekin sitten käydä huushollaamassa.
Sahani sanoi sopimuksen irti, vein sen korjaamolle tänään. Yritin laitta sähkösahaan ketjun, en vaan saanut päälle.
No huomenna kokeilen menisikö nuo halot tuolla katkaisusirkkelillä.
Kävin hammaslääkärissä. Alkuun piti vaan paikata, mutta vanha paikka olikin hermossa kiinni.
Lääkäri sanoi, että juurihoito tai poisto ovat vaihtoehdot. Otatin pois.
Muutaman orvokin olen laittanut, ei vielä muuta, kun on niin viileää.
Multasäkkejä taidan pian hakea, mulla on nyt tuo lava-auto niin sillä on helppo tuoda.
Älä nyt Korppis kuitenkaan innostu rehkimään liikaa.Huomenta Korvesta@
Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.
Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.
Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.
Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.
Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.
No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.
Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.
Tällaista tänä perjantaiaamuna.- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta Korvesta@
Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.
Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.
Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.
Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.
Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.
No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.
Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.
Tällaista tänä perjantaiaamuna.Noilla tuloilla luulisi että hissin voi maksaa itse ilman tukia.
- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta Korvesta@
Nukuin hyvin jopa puoli yhdeksään, se oli jotain kuuden heräätysten jälkeen. Se tuo työnteko pitää huolta, että uni tulee.
Johan tuon tiedät Eliaana. Olen aina tykännyt kun kerrot näistä meille tekeville naisille onnistuneista miesten hommista.
Nyt voi olla, että alan jo luovuttamaan raskaammat ja teetän työt palkollisilla.
Meidän hissisuunnitelmat kariutuivat. Olimme suunnitelleet kahden kerroksen kotiimme, kerrosten väliin tuolihissiä. Olin anomassa vanhuksille suunnattua avustusta itsenäisen asumisen helpotukseen.
Tyssäsi tulorajoihin. Näin valtio valvoo avustusmenoja. Kahden eläkeläisen kk/tulot pitäisi jäädä alle 3400 euron.
No, olen opetellut liikkumaan portaissa, en hötkyile.
Jahka saamme nämä remppajärjestelyt toteutettua, pitänee keskittyä kesäpaikan haltuun ottoon. Siivoojani lupasi tulla ripsuamaan mökin. Yläkertaan nukkumaan ei minulla ole asiaa , joten pirtti on tulevan kesän makuuhuoneeni.
Tällaista tänä perjantaiaamuna.Minulla on jo yksin eläke . netto 2100 ja ukolla 3200, eipä saada mekään mitään avustuksia mutta ei tarvitakkaan. Onhan tuota rahaa pankkiinkin kertynyt tähän ikään mennessä.
Anonyymi kirjoitti:
Noilla tuloilla luulisi että hissin voi maksaa itse ilman tukia.
No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.
Anonyymi kirjoitti:
Ihmettelen suuresti ikäihmisten työtaakkoja.
Miten he jaksavat ahertaa.
Etenkin korppiksen.
Missä ihmeessä ovat lapset ja ystävät.
Nyt apua tarvittaisiin ja paljon.
Normaalisti koko kerrostalo huputetaan putkirempan ajaksi.
Kaikki asukkaat muuttavat pois.
Monet vuokraavat itselleen edullisen vuokra-asunnon rempan ajaksi.
Tai muuttavat mökille.
Remppa kesti yhdelläkin tuttavalla 4 kk.
Siellä ei saa asua, eikä siellä voi asua silloin.
Apuja tarvitaan tilapaisasuntoon muuttoa varten.
Kaikki nuoriso nyt avuksi äideilleen ja isilleen.
Kunnioitetaan äitejä, kun se juhlapäiväkin on tulossa.Joopati joo...
- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.
No mutta kyllä se terveys on 12 000 arvoinen. Putoilet taas kohta portaissa ja eikö se miehesikin ole aika hauras vanhus rappuja ravaamaan?
Anonyymi kirjoitti:
No mutta kyllä se terveys on 12 000 arvoinen. Putoilet taas kohta portaissa ja eikö se miehesikin ole aika hauras vanhus rappuja ravaamaan?
Illan korvaa@
Mietin sanaa hauras. Kerro minulle hauraan ihmisen tuntomerkit.
Mitä tulee minun kompurointiin, niin uskon oppineeni, enhän toki eka kertaa kompuroinut.
Kävin tiluksillani, vähälumisen talven jäljiltä maa vielä routii. Kävelin varovasti pirttiin. Laitoin lämmöt päälle, Ensi viikolla pyydän jos siivoojalla olisi aikaa tulla mökin pesuun.
Järvi oli sula ja rannasta pystyy nostamaan vettä. Kohtapuolin saunankin vois lämmittää, mutta sitä ennen pitää kuopuksen tulla asentamaan vesipumppu.
Koivuhalkopinon oli ta.lvituulet kaataneet saunan takaa. Nekin pitää nostaa jahka apua tulee.
Oletko saamut korjattua sen vierasmökkisi kivirappusen, se on muuten vaarallinen.
Hyvää yötä.- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
Illan korvaa@
Mietin sanaa hauras. Kerro minulle hauraan ihmisen tuntomerkit.
Mitä tulee minun kompurointiin, niin uskon oppineeni, enhän toki eka kertaa kompuroinut.
Kävin tiluksillani, vähälumisen talven jäljiltä maa vielä routii. Kävelin varovasti pirttiin. Laitoin lämmöt päälle, Ensi viikolla pyydän jos siivoojalla olisi aikaa tulla mökin pesuun.
Järvi oli sula ja rannasta pystyy nostamaan vettä. Kohtapuolin saunankin vois lämmittää, mutta sitä ennen pitää kuopuksen tulla asentamaan vesipumppu.
Koivuhalkopinon oli ta.lvituulet kaataneet saunan takaa. Nekin pitää nostaa jahka apua tulee.
Oletko saamut korjattua sen vierasmökkisi kivirappusen, se on muuten vaarallinen.
Hyvää yötä.Hauraan vanhuksen kaula on ohut, lihakset surkastuneet, vaatteet roikkuu päällä.
Anonyymi kirjoitti:
Hauraan vanhuksen kaula on ohut, lihakset surkastuneet, vaatteet roikkuu päällä.
Huomenta@
Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.
Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.
Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.
Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.
Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.
Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.
Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95803korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta@
Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.
Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.
Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.
Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.
Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.
Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.
Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95803Olin Helsinginristeilyllä n. 500 ruotsinsuomalaisen senoirinkanssa ja koska olin lähes ensimmäistä kertaa tällaisessa ikäihmisten joukkotapahtumassa, niin huomioini kiinnittyi erityisesti siihen miten likkumiskyky oli monella todella heikko. Rollaattorilla, kyynärsauvojen avulla, hitaasti askeltaen me liikumme, jotkut selkä kumarassa , toisi atalutettiin käsipuolesta, yksi vanhahko setä kompastui rullaportaissa ja oli vahingoittaa itsensä. Likkumisrajoitteisia jollakin tapaa toinen puoli.
Minäkin kuulun siihen joukkoon sillä tapaa että otan mielelläni mieheni käsipuolesta kiinni, esim. rapuissa ja astun varovasti liikuviin rappuihin, koska on kohdistettava ensin katse ja koordinoitava sopivasti ennen kuin loikkaa juoksevalle nauhalle tai rapulle.
Eläkeliiton juhlaristeilyllä oli myös ohjelmaa, sitä oli tanssin, laulun, runonlausunnan, sketsien ja huumoriesitysten muodossa. Inspiroivaa katsella minuakin vanhempien ihmisten reippautta ja iloa monista rajoituksista riippumatta.
Mutta se juhlapuhe! Vanhustenhoidon ministeriön puhemies/nainen, oikeistolainen nuorehko rouvashenkilö seisoi siellä lavalla ja puhui siitä, miten eläkeläiset maksavat Ruotsin valtiolle 70 miljardia vuosittain, eikä meitä olisi varaa elättää, että emmekö voisi ajatella mennä vielä vähän töihin!!! Sen sijaan että hän olisi kiittänyt tätä sukupolvea suomalalaisia jotka ovat antaneet kaikkensa, terveytensä ja kaiken työkykynsä Ruotsin yhteiskunna ja talouselämän kehittämiseksi, kolmivuorotyössä tehtailla, tekemällä raskasta, vaarallista, likaista työtä, joka ei kelvannut kermaperseille ruotsalaisille, niin hän tarjosi meille että hakekaa takaisin työelämään.
Että meillä on taitoja, tietoja, kokemusta ja know-howta jakaa nuoremillekin.
Kaksi kysymystä: mihin työpaikkoihin, kun ei niitä riitä nuoremmillekaan?
Yli 55-vuotiaan on melkein turha edes hakea työpaikkaa, koska nuorempia on pitkä jono edessä.
Kysymys numero 2: Onmhan know-howta, kokemusta ja viisautta roppakaupalla, mutta muuttuvassa yhteiskunnassa meidän osaamisemme on usein jo vanhentunutta, teknilliset osaamisemme eivät vastaa nykynuorison näppäryyttä tietotekniikanparissa, tekemisemme vauhti on hidastunut ja jäämme vain jalkoihin.
Hyvä vanhustenministeri: olisit saanut hävetä puhettasi.
Laimeat olivat aploodit ja tultiin kyllä jälkeenpäin käytävällä kysymään että mitäs se rouva ministeri oikein tarkoitti?- Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
Huomenta@
Taas vanha laitosrytmi herätti puoli kuudelta. Olen tässä makoillut ja tehnyt suunnitelmia kodin tavaroiden siirtelystä rempan edestä syrjään.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty näin olen kokenut.
Niin ei ne lapset aina ehdi, nuorempi kiireinen työssä, opiskelijoiden työvuoden lähestyessä loppuaan. Vanhempi täystyöllistetty töissä ja kotona koiran kamuna vaimon työ-ja opintomatkan ajan.
Mieheni Suomen lapsia on en odotta apuun.
Kävin mökillä ja iski into mökkihommiin, mutta minkä teet kun et pysty.
Raihnaisuus taitaa tulla itse kullekin arvaamattoman kavalasti. Tapasimme ystäväpariskunnan rouvan. Ihmeteltyämme, että eipä ole heitä kävelylenkillä näkynyt.
Vaimon työ tänään on olla omaishoitaja miehelleen, ikää molemmilla alle 70.
Liitän linkin raihnaisuudesta, sitä kun ei voi vain ulkonäöllä selittää.
https://www.duodecimlehti.fi/duo95803On se harmi ettei sinulla ole lastenlapsia, nuoret on jaksavia ja fiksuja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On se harmi ettei sinulla ole lastenlapsia, nuoret on jaksavia ja fiksuja.
Koet lapsenlapsettomuuteni ongelmaksi, minä en. So what?
korppis - Anonyymi
korpikirjailija kirjoitti:
No, tietty, mutta 12000 € hissistä, ei lämmetty.
Jos minulla olisi noin suuri eläke, en enää ilkeäisi kerjätä keneltäkään ja mistään!
Terveisiä Helsingistä, jossa ehdimme olla kokonaiset seitsemän tuntia, mukaanluettuna vierailu kustantamossa, julkistamisskoolaus ja sitten käveltiin Liisankadulta Katajanokan terminaaliin, ihan reipas puolen tunnin kävely meikäläiselle, kun askel on hidastunut. Mukava risteily, hyvää ruokaa, ohjelmaa laivalla (Ruotsinsuomalaisten eläkeläisten ja suomiseurojen yhteinen kulttuuriristeily) ja osa vanhuksistakin jaksoi lähteä vielä tanssimaan ja karaokeen illalla, minulla riitti energiaa a la carte-ravintolan jälkeen vain pienen tovin pubiin istumaan ja kuuntelemaan kun nuori nainen lauloi ihan hyvin tuttujakin kappaleita (Joan Osbournea jne.) ja soitti kitaraa.
Tulikärpästen polku on nyt virallisesti lanseerattu ja saatavilla jo parissakymmenessä kirjastossa ympäri Suomea. Varauksiakin on jo jossain. Finna.fi-linkistä kunpainaa kirjallisuutta ja kirjoittaa hakuruutuun kirjannimen tulee näkyviin 20 osumaa eri puolella Suomea, joten hyvin on lähtenyt jakeluun ainakin kirjastoihon.
Julkkareista tuli pienimuotoiset, koska sain todella paljon peruutuksia viime tipassa, sekä laivassa mukana olleilta ruotsinsuomalaisilta että Suomesta ilmoittautuneilta, mutta solmin muutaman arvokkaan ja mielenkiintoisen kontaktin ja olihan meillä somaa ja kotoista tilaisuudessa myös.
Nyt odottelen kirjalaatikkoa, jonka pitäisi tulla tänään ja paikalliset ystävät ja lukupiiriläiset kokoontuvat sitten tutustumaankirjaani ja skoolaamaankanssani tiistaina.
Sitä ennen. sunnuntaina, on käynti miehen edesmenneen haudalla viemässä äitienpäiväkukat heidän perinteensä mukaan, aina suomalaisena äitienpäivänä.
Täällä ollaan jääkiekon/euroviisujen huumassa juuri nyt. Minulla riittää kiinnostusta nyt lähinnä euroviisuihin, puutarhanhoitoon, kirjallisuuteen ja tyttärenpojan lakkiaisiin ensi kuun alussa. Maailmalla tapahtuu, paavi on valittu ja varmaan monille katolisille helpotus, että ei ole odotettavissa mitään suuria muutoksia.
Kaikenlaista ohjelmaa allakka täynnä, tulisi edes kesä.- Anonyymi
Tuliko sinne julkkariin deme, makriina , ramoona ja muut pk seudulla asuvat?
- Anonyymi
Onko peruukkiliima pitävää?
- Anonyymi
Kulttuuriosastolle kysymys
äsken esitettiin Rovaniemen markkinoilla -huippuelokuva
Yksi sen näyttelijöistä on elossa
Kuka?- Anonyymi
Vielä.
Muutama minuutti sitten alkoi kulttuurimaantiepyöräilyajo Italian ympäri Giro 21 päivää
alku ja kolme ensi päivää Albaniassa, jost siirtyy etelä-Italiaan lepopäivän jälkeen
Erinomainen kulttuurikierros vuosittain jos Italia kiinnostaa - Anonyymi
Maippi Heljo
Se on kesä nyt.
Katiskassa oli 300gr ahven. Söin sen jo, voissa paistoin.
Kun luin noista Sillan kokkailuista aiemmin, tuli ihan vesi kielelle silloin, no nyt sain ahventa itsekin.
Sitä kun siinä ulkona perkasin, alkoi käki kukkua, siis kesä on.
Valkovuokot juuri availee kukkiaan, juuri äitienpäiväksi. Keltavuokko vielä on nupulla.
Valko- ja sinivuokon olen tuonut tänne sieltä kotitilalta. Sinne on täältä noin 130km, kotoa vähän pidenpi.
Keltavuokkomättään sain joskus työkaveriltani.
Väinökin ulkoilee nyt enemmän, kun hieman lämpimämpi on ja hiiriä pyytää.
Tänäänkin 2, tuo aina naukuen näytille.
Sain kyllä pienimpiä halkoja katkaisusirkkelillä onnistumaan, tosin se muutaman kerran jumitti, mutta eipä tuo isommin haitannut.
Pinosin suuremmat odottamaan sahaa.
Huomenna näyttäisi sää olevan sellainen, että pääsen tämän ylämökin saunan pesuun käsiksi. Jää nähtäväksi.
Eipähän vielä saa saunavihtaa, pienet ovat hiirenkorvat.- Anonyymi
Ymmärrän todella hyvin innostuksesi ahvenesta. Odotan kesältä nimenomaan sitä, kun/jos pääsemme taas ongelle kauniina kesäpäivänä tai iltana. Järvi on peilityyni ja ahventa nousee mato-ongella tyyliin,,, heti kun heität ongen veteen ,niin kala syö.
Tästä olemme saaneet nauttia aktiivisesti jo yli kymmenen vuotta ( toki kesälomilla silloin työaikanakin ), mutta nyt se ollut jokakesäistä. Niihinkin aina sitten kyllästyy kesän lopulla,,mutta ,,,,,
Kauniita unia kaikille!Aamupäivää, aurinko jo korkealla, vielä vähän aikaa vie ja sitten huipussaan, kiva on, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
Loikoilin sängyssä pitkään miettien vaikka mitä, suunnitelmia ja kysymyksiä, tuli mieleen Konsta Pylkkänen, samoja ihmeitä kyselen itseltäni, miksi ja mitä.
Vastauksia en kaikkiin kysymyksiini saanut, mutta tyydyn tietämättömyyteeni.
Suunnittelu kyllä jollakin tapaa onnistuu, mutta pieniä puuhia ne ovat.
Kyllähän jokapäiväinen kalan syöntikin kyllästyttää, mutta ongella myös minä istuisin vaikka kuinka paljon, tänään otan lohen käsittelyyn ja pari kertaa sitä nautin.
Jos missä niin järvellä veneessä istuen ajatukset liitää.
Täällä myös hiirenkorvat koivuissa esiin pukkaa, , tuomet ei vielä kai nupuillaankaan, mutta kauankos se vie, kun kukkaan puhkeaa, jos lämmin meitä hellii.
Valkovuokkoja en ole nähnyt näissä maisemissa, mökillekin ne istutin, niiden levinnäisyys lienee etelämmän seudun rikkaus.
Käen kukuntaa en ole kuullut, mutta harvinaista se onkin näin liikepaikoilla.
Ano 14,55, siinäpä todella maisemat muuttuu, kun tuota pyöräilyä seuraa.
Ei oikein kulttuuriväki siihen aikaa Rovaniemen markkinoita kulttuurina pitänyt, mutta suuren suosion sai kansan keskuudessa, Esa Pakarinen asui ja hautansakin on täällä minun kotikaupungissa.
Muistan ne jonot mitkä kasvoin Esan kuin Spedenkin elokuvien katseluun.
Onnittelut Paloma kirjasi vuoksi saamastasi huomiosta, toivotaan löytävän monen lukijan iltalukemiseksi
Onhan noissa eläkemaksuissakin suuria eroja ja sitten kun ei ole kumppania jakamaan menoja voi jokainen kuvitella, että ei aina helppoa ole, yhden eläkkeellä on opittava elämään, velvotteita ei voi jakaa, kaikki on yksin maksettava.
Kaikesta on selvitty, ei ne suuret tulot jne.
Tuosta hauraudesta huomaa joka päivä uusia merkkejä, yksin kahvipaketin avaaminen meinaa tiukkaa tehdä, mutta vielä kuitenkin olen sen auki saanut.
Haurautta huomaa muustakin, kipeytyvistä raajoista, käsivarsista, voima katoaa, puhumattakaan ihon velttoudesta, kaikki vaan on asiaa, mille emme mahda mitään, vanhaksi kaikki päästään, jos elämää riittää
Ano 10,03 ihmettelit missä lapset on, kun apua vanhemmat tarvitsevat, ei kauankaan ole, kun sain nuhteet siitä, että tytärtäni ikkunan pesuun pyysin, siis miksi lapsia kaipaat?
Kyllähän sitä odottaa, että lapset ainakin mukana elävät ja apua antavat, tai sitä hommaavat jos ei itse jaksa.
Toisaalta ei lapsille voi jokapäiväistä huolenpitoa voi vaatia, heillä on omat elämät, ehkä haastavia ammatteja ja lapsia, joita kuskataan sinne ja tänne.
Elämä on muuttunut niiltä ajoin, kun tuvan nurkassa vanhukset asuivat ja onneksi niin on, vaikka vaikeaa onkin asioista selvitä, apua voi odottaa muilta tahoin kuin lapsilta, yhteiskunta on vastuussa vanhojenkin elämästä.
Minä olen onnellinen, kun tytär sanoo tulevansa apuun, jos tarvitsen, hän onkin eläkkeellä, joten aikaakin riittää, silti en joka hommaan pyydä, itseni tähdenkin on jotain tehtävä, kohta ei liikkumaan pääse pienitäkään hommaa tekemään, jos aina apua pyydän.
Nykyaikaisin menetelmin rempatkin tehdään asukkaiden asumisen onnistuissa kotona, tyttärelläni on juuri putkiremontti ja asuvat kotonaan, tietenkin haastetta siinä on.
Kukat on viety vesisateessa haudoille ja onneksi ei pakkanen niitä heti kuolettanut, kestää kauemmin viileässä ilmassa.
Jospa jotain järkevämpää keksisin täksikin päiväksi, lohi on jo sulanut ja siitä ruokaa kohta laittamaa ryhdyn ja siitä se ilta tänäkin päivänä tavoittaa, hyvää päivää kaikille;)- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Aamupäivää, aurinko jo korkealla, vielä vähän aikaa vie ja sitten huipussaan, kiva on, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta.
Loikoilin sängyssä pitkään miettien vaikka mitä, suunnitelmia ja kysymyksiä, tuli mieleen Konsta Pylkkänen, samoja ihmeitä kyselen itseltäni, miksi ja mitä.
Vastauksia en kaikkiin kysymyksiini saanut, mutta tyydyn tietämättömyyteeni.
Suunnittelu kyllä jollakin tapaa onnistuu, mutta pieniä puuhia ne ovat.
Kyllähän jokapäiväinen kalan syöntikin kyllästyttää, mutta ongella myös minä istuisin vaikka kuinka paljon, tänään otan lohen käsittelyyn ja pari kertaa sitä nautin.
Jos missä niin järvellä veneessä istuen ajatukset liitää.
Täällä myös hiirenkorvat koivuissa esiin pukkaa, , tuomet ei vielä kai nupuillaankaan, mutta kauankos se vie, kun kukkaan puhkeaa, jos lämmin meitä hellii.
Valkovuokkoja en ole nähnyt näissä maisemissa, mökillekin ne istutin, niiden levinnäisyys lienee etelämmän seudun rikkaus.
Käen kukuntaa en ole kuullut, mutta harvinaista se onkin näin liikepaikoilla.
Ano 14,55, siinäpä todella maisemat muuttuu, kun tuota pyöräilyä seuraa.
Ei oikein kulttuuriväki siihen aikaa Rovaniemen markkinoita kulttuurina pitänyt, mutta suuren suosion sai kansan keskuudessa, Esa Pakarinen asui ja hautansakin on täällä minun kotikaupungissa.
Muistan ne jonot mitkä kasvoin Esan kuin Spedenkin elokuvien katseluun.
Onnittelut Paloma kirjasi vuoksi saamastasi huomiosta, toivotaan löytävän monen lukijan iltalukemiseksi
Onhan noissa eläkemaksuissakin suuria eroja ja sitten kun ei ole kumppania jakamaan menoja voi jokainen kuvitella, että ei aina helppoa ole, yhden eläkkeellä on opittava elämään, velvotteita ei voi jakaa, kaikki on yksin maksettava.
Kaikesta on selvitty, ei ne suuret tulot jne.
Tuosta hauraudesta huomaa joka päivä uusia merkkejä, yksin kahvipaketin avaaminen meinaa tiukkaa tehdä, mutta vielä kuitenkin olen sen auki saanut.
Haurautta huomaa muustakin, kipeytyvistä raajoista, käsivarsista, voima katoaa, puhumattakaan ihon velttoudesta, kaikki vaan on asiaa, mille emme mahda mitään, vanhaksi kaikki päästään, jos elämää riittää
Ano 10,03 ihmettelit missä lapset on, kun apua vanhemmat tarvitsevat, ei kauankaan ole, kun sain nuhteet siitä, että tytärtäni ikkunan pesuun pyysin, siis miksi lapsia kaipaat?
Kyllähän sitä odottaa, että lapset ainakin mukana elävät ja apua antavat, tai sitä hommaavat jos ei itse jaksa.
Toisaalta ei lapsille voi jokapäiväistä huolenpitoa voi vaatia, heillä on omat elämät, ehkä haastavia ammatteja ja lapsia, joita kuskataan sinne ja tänne.
Elämä on muuttunut niiltä ajoin, kun tuvan nurkassa vanhukset asuivat ja onneksi niin on, vaikka vaikeaa onkin asioista selvitä, apua voi odottaa muilta tahoin kuin lapsilta, yhteiskunta on vastuussa vanhojenkin elämästä.
Minä olen onnellinen, kun tytär sanoo tulevansa apuun, jos tarvitsen, hän onkin eläkkeellä, joten aikaakin riittää, silti en joka hommaan pyydä, itseni tähdenkin on jotain tehtävä, kohta ei liikkumaan pääse pienitäkään hommaa tekemään, jos aina apua pyydän.
Nykyaikaisin menetelmin rempatkin tehdään asukkaiden asumisen onnistuissa kotona, tyttärelläni on juuri putkiremontti ja asuvat kotonaan, tietenkin haastetta siinä on.
Kukat on viety vesisateessa haudoille ja onneksi ei pakkanen niitä heti kuolettanut, kestää kauemmin viileässä ilmassa.
Jospa jotain järkevämpää keksisin täksikin päiväksi, lohi on jo sulanut ja siitä ruokaa kohta laittamaa ryhdyn ja siitä se ilta tänäkin päivänä tavoittaa, hyvää päivää kaikille;)Kun on niin hyvä eläke, että ei edesmenneen puolison perhe-eläkettä saa, kyllä sillä kait jotenkin pärjää.
Tyttäresi asuu mökillä, niin kerroit. Anonyymi kirjoitti:
Kun on niin hyvä eläke, että ei edesmenneen puolison perhe-eläkettä saa, kyllä sillä kait jotenkin pärjää.
Tyttäresi asuu mökillä, niin kerroit.Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.
Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.
Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)Kirjoitin vanhempia sairaampia ihmisiä ajatellen putkirempasta.
Kun vedet ovat poikki, putkimiehet hääräävät siellä pölyn seassa, ei se ole asuinkelpoinen koti ohuonojalkaisille, sairaille.
Ja rempat kestää viikko- Jopa kuukausikaupalla.
Jopa vaarallinen.
Tuo eläkejuttu taas.
Lesket saavat yleensä leskeneläkkeen.
Mutta jos omat tulot ovat suuret, leskeneläkettä ei silloin saa.
Nämä nyt vain kiinnittivät huomioni aamunavauksen.
Kun on niin tuttua tänäpäivänä monelle. Hil-la kirjoitti:
Mökille muuttivat viikko sitten, remppa alkoi jo maaliskuussa.
Paljon joutuivat siirtelemään huonekaluja ja saunaan oli jo ikävä mökille.
Olen kertonut, että pärjään oikein hyvin saamallani eläkkeellä, en ole koskaan hakenut mitään yhteiskunnalta, mitä ei kaikki saisi.
Eläkkeeni ei iso ole, mutta ei ole kulunikaan, joten huolet pois ;)Oikein mukavaa ja leppoisaa Äitienpäivää .
Liput liehuvat lapset kiirehtivät onnittelemaan omaa äitiään, isomummejaan., äitiyden sanoma ilmassa leijuu.
Kysymyksiä herättää juhlapuheet ja lapsien iloiset tervehdykset.
Olenko osannut olla äiti, sen kaiken ymmärtämisen ja rakkauden tarjonnut, se mielessä herättää kysymyksiä, äidiksi ei synnytä, se opitaan lasten kautta, rakkauden syntymässä mukaan tullen.
Kaikki se rakkauden määrä, mitä äidit parhaimmillaan kantavat, ihmetellä täytyy, miten paljon sydän kestääkään.
Itselleni herää kysymyksiä, olenko ollut hyvä äiti.
Kasvattaminen on jäänyt, huolenpidon eteen olen töitä tehnyt ja vielä nyt, heidän jo omia perheitään hoivaten, huoli kaikesta mukana kulkee.
Lapseni saivat tyytyä aika vähäisiin tarpeisiin, vaikka yritinkin toiveitaankin täyttää, nyt heiltä kysyessä miten lapsuutensa kokivat, hyvin oli toiminut, mitä ei ollut sitä ei tarvittukaan.
Lapseni on selinnyt hyvin maailman myrskyssä, heidän lapsensakin kaikki pärjänneet, nyt näistä pienemmistä monta mummia ja ukkia huolehtii, eiköhän rakkautta riitä heillekin.
Ajattelen, sydämestäni lähtevän toiveen joskus toteutuvan, että kaikille lapsille riittäisi rakkautta, se on kuitenkin melkoinen aarre, ilman vanhempia ja rakkautta elämä ei ole lähtökohdiltaan hyvä.
Miten monien äitien, isienkin sydän tuntee tuskaa tänäkin päivänä, sodalta ja maailman pahuudelta ei jaksa auttavaa kättä ojentaa ja rukouksetkaan ei aina kanna.
Kuitenkin äidit, nuo voimissa väkevät, jaksavat huolta kantaa ja apua antaa silloin kun siihen mahdollisuudet tulee. äidin rakkaus kantaa.
Näin vanhana olen yrittänyt huoleni heistä peittää ja irrottautua siitä liekasta mitä aina perässäni vedän, nyt on vuoroni katsella, kuunnella, sydämeeni syvälle heidät sijoittaa.
Toivon, että tälläkin tapaa huolehdin ja toivon, että jälkeläiseni rakkauden jaksavat siirtää sukupolvien saatossa aina eteenpäin, minulle tuo rakkauden voima on oman äitini kautta siirtyvä myös lapsilleni ja heiltä omilleen, jatkumona.
Tänä Äitienpäivänä nöyränä kuuntelen puheita ja mieli kevyenä otan vastaan kaiken sen, mitä tarjolla on.
Toivon Äideille onnellista päivää ja kiitoksen mielin onnittelut vastaanottamaan.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Oikein mukavaa ja leppoisaa Äitienpäivää .
Liput liehuvat lapset kiirehtivät onnittelemaan omaa äitiään, isomummejaan., äitiyden sanoma ilmassa leijuu.
Kysymyksiä herättää juhlapuheet ja lapsien iloiset tervehdykset.
Olenko osannut olla äiti, sen kaiken ymmärtämisen ja rakkauden tarjonnut, se mielessä herättää kysymyksiä, äidiksi ei synnytä, se opitaan lasten kautta, rakkauden syntymässä mukaan tullen.
Kaikki se rakkauden määrä, mitä äidit parhaimmillaan kantavat, ihmetellä täytyy, miten paljon sydän kestääkään.
Itselleni herää kysymyksiä, olenko ollut hyvä äiti.
Kasvattaminen on jäänyt, huolenpidon eteen olen töitä tehnyt ja vielä nyt, heidän jo omia perheitään hoivaten, huoli kaikesta mukana kulkee.
Lapseni saivat tyytyä aika vähäisiin tarpeisiin, vaikka yritinkin toiveitaankin täyttää, nyt heiltä kysyessä miten lapsuutensa kokivat, hyvin oli toiminut, mitä ei ollut sitä ei tarvittukaan.
Lapseni on selinnyt hyvin maailman myrskyssä, heidän lapsensakin kaikki pärjänneet, nyt näistä pienemmistä monta mummia ja ukkia huolehtii, eiköhän rakkautta riitä heillekin.
Ajattelen, sydämestäni lähtevän toiveen joskus toteutuvan, että kaikille lapsille riittäisi rakkautta, se on kuitenkin melkoinen aarre, ilman vanhempia ja rakkautta elämä ei ole lähtökohdiltaan hyvä.
Miten monien äitien, isienkin sydän tuntee tuskaa tänäkin päivänä, sodalta ja maailman pahuudelta ei jaksa auttavaa kättä ojentaa ja rukouksetkaan ei aina kanna.
Kuitenkin äidit, nuo voimissa väkevät, jaksavat huolta kantaa ja apua antaa silloin kun siihen mahdollisuudet tulee. äidin rakkaus kantaa.
Näin vanhana olen yrittänyt huoleni heistä peittää ja irrottautua siitä liekasta mitä aina perässäni vedän, nyt on vuoroni katsella, kuunnella, sydämeeni syvälle heidät sijoittaa.
Toivon, että tälläkin tapaa huolehdin ja toivon, että jälkeläiseni rakkauden jaksavat siirtää sukupolvien saatossa aina eteenpäin, minulle tuo rakkauden voima on oman äitini kautta siirtyvä myös lapsilleni ja heiltä omilleen, jatkumona.
Tänä Äitienpäivänä nöyränä kuuntelen puheita ja mieli kevyenä otan vastaan kaiken sen, mitä tarjolla on.
Toivon Äideille onnellista päivää ja kiitoksen mielin onnittelut vastaanottamaan.Oi kuinka kaunis puhe Hilla🩷
Hyvää äitienpäivää kaikki äidit, mummit ja isomummit🌹🌹🌹
- Anonyymi
Kuka vanhus voi saada tuota mainitsemaasi perhe-eläkettä. Ei kai sitä saa tämmöset vahat saa. Vai? Ja millä perusteella. Googlailin ja löytyi siellä tietoa nuoremmista, jotka saa.
- Anonyymi
Lesket saavat perhe-eläkettä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lesket saavat perhe-eläkettä.
Sain perhe-eläkkeeksi nimitetty mieheni kuoleman johdosta, siis osuutta hänen jättämästä ansiostaan.
Sen suuruuden määrä on miehen tuloista riippuvainen, sen saa kuoleman jälkeen jokainen leskeksi jäänyt, ennen se oli lesken eläke.
Pienen oman eläkkeeni lisänä se oli hyvä , siksi en ole apua mistään saanut, en ole pyytänytkään.
Kirjautuminen jäi, hil-la tässä.
Hyvää äitienpäivää kaikille äideille, isoäideille, mummoille ja mammoille sinne Suomeen.
Me täällä Ruotsissa vietämme äitienpäivää vasta kahden viikon päästä, poiketen kansainvälisestä ja alkuperäisestä tavasta. Oletan sen johtuvan siitä että silloin on juuri ollut palkkapäivä.
Me käymme tänään viemässä äitienpäiväkukat miehen edesmenneen puolison haudalle ja istutamme sinne samalla kesäkukat.
Kotona vietämme äitienpäivää ruotsalaisen tavan mukaan, yleensä käymme lounaalla ulkona koskenrantaravintolan noutopöydässä.
Kesää odotellessa....- Anonyymi
Alkoi pilveilemään.Tästä lähi ikkunasta ei näy kuin pieni osa lännenpuoleista taivasta. Poutapilvi ajelehtii hiljaisen pohjoisen ilmavirtauksen mukana etelään päin.
Meillä ei kanneta nykyään sunnuntaisin päivälehtiä. Lehdenjakajille suon tämän poikkeuksen heille mielelläni.
Sanna ja Matti toimittavat matkaradiosta kuultuna jotaa Tänään sunnuntaina, Äitien päivänä, Yle-ohjelmaa. Onnea kaikille Suomen äideille!
. ruusteeni. Hyvää äitienpäivää vaan kaikille äideille, isoäideille ja isoisoäideille, viimeksi mainittu itsekin olen.
Miniä toi jo aiemmin minulle ruusun, kun oli täällä mökillä käymässä.
Lapsenlapsilta on tullut viestejä.
Hassu ajatus, että oma poikakin on jo 5 lapsen vaari.
Aika rientää, kunnes vallan loppuu.
Sain tuon saunan pesun nyt tehtyä. Sain hyvin huuhdottua, kun vetäisin eteisen kautta pihaletkun saunaan.
Eilen kävin hakemassa vähän kukkia ja puutarhamultaa 4 säkkiä.
Saan nyt hyvin kulkemaan, kun on tuo lava-auto vähän aikaa tuossa.
1 säkin vein alas, laitoin siellä kurkkumaan kuntoon.
Eilen pistin siemenet itämään.
1hauki oli eilen katiskassa, mietin vähän aikaa otanko, mutta päästin sitten kasvamaan.
Kyllä se käki tänäänkin kukahteli hetken aikaa.
Viime vuonna näin käen, kun lensi pääni yli ja kukkui mennessään.
Yleensä istuvat korkeiden kuusien latvusten seassa.- Anonyymi
Käken kukuntaa en ole kuullut vuosiin. Kumpa sukupuoli niistä kukkuu? Aika loispesijä se kyllä on. Ei viiti omaa pesäjään rakentaa vaan munii toisten pesään.
Luonto on erikoistapauksii ja puolipäiväkonnii pullollaan. Veli opetteli linnassa ollessaan kielellä matkimaan käken kukuntaa; sai ne tulemaan tollai lähelleen. Anonyymi kirjoitti:
Käken kukuntaa en ole kuullut vuosiin. Kumpa sukupuoli niistä kukkuu? Aika loispesijä se kyllä on. Ei viiti omaa pesäjään rakentaa vaan munii toisten pesään.
Luonto on erikoistapauksii ja puolipäiväkonnii pullollaan. Veli opetteli linnassa ollessaan kielellä matkimaan käken kukuntaa; sai ne tulemaan tollai lähelleen.Koiras-käki kukkuu.
Se on vissiin se luonnonlaki ja tasapainon ylläpito, että niitä kaikenmoisia otuksia on.
Niinhän tuo pörröhäntäoravakin lintujen pesillä häärää.
Pitäisi vissiin Kanadasta tuoda lisää peuroja, että susillekin riittäisi luontaista ruokaa, kun tuppaavat koirien ja kotieläimien kimppuun käydä.Eliaana kirjoitti:
Koiras-käki kukkuu.
Se on vissiin se luonnonlaki ja tasapainon ylläpito, että niitä kaikenmoisia otuksia on.
Niinhän tuo pörröhäntäoravakin lintujen pesillä häärää.
Pitäisi vissiin Kanadasta tuoda lisää peuroja, että susillekin riittäisi luontaista ruokaa, kun tuppaavat koirien ja kotieläimien kimppuun käydä.Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.
Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.
Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.
Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.
Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?
Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.
Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.
Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.
Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.
Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.
Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?
Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.
Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.Perhe-eläkkeen tulon näkee tiliotteesta.
Jos sen maksaa esim Ilmarinen, leski saa sen elämänsä loppuun asti.
Mutta jos sen on maksanut Kela, sitä ei saa niin kauaa.
Perhe-eläkkeen saaminen riippuu vainajan tuloista ja tietysti työhistoriasta.
Jos leskellä on hyvät tulot, hän ei välttämättä saa perhe-eläkettä.
Jos avioliitto solmitaan yli 50 vuotiaana, perhe-eläkettä ei saa ollenkaan.
Eli, kaikki lesket eivät saa perhe-eläkettä.
Näissä perhe-eläkeasioissa on monella paljon väärinkäsityksiä.
Ja säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella. - Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta taas liputuspäivään, Snellmanin päivää liputamme.
Eilen jälkipolveni muistivat jokainen, poika soitti Hampurista, tytär mökiltä, heidän lapsensa Kuopiosta, Lahdesta Ruotsista ja pojan nuorin tytär kävi perheineen, siinä olikin elämää, kun kolme melkein samanikäistä touhusivat, ihania pieniä.
Iso- sisko nelivuotias kaksi vuotiaita kaksosia hoiti ja hoosasi.
Lahdessa asuva tytär tulee sitten, kun koulut loppuvat, ostivat talon juuri ja muuttopuuhia paljon, vasta viikko sitten tuli Espanjasta, oli luokkansa kanssa opintomatkalla viikon.
Sattui juuri se sähkökatkos, mikä Espanjan pimensi.
Poikani kumppani pääsi eläkkeelle, kai sitä juhlistivat, vaikka aina tuntuu halu matkustamiseen olevan.
No juhlat on juhlittu, kukin tahollaan ja seuraava arkipyhä meneekin loppukuulle.
Minulla vielä pari vuotta haudanhoito sopimus voimassa, ehdinkö vielä itse maksamaan eteenpäin, jos en muistutan lapsiani sen hoitamaan, saavat olla sitten huoleti,käyvät jos käyvät haudallani.
Istutusaikahan se on puutarhatöissä, minä pelkästään enää kastelua hoidan, kun kaikki viljelmäni tehty.
Hyvin kukat selvisi kylmästä ajasta ja perunakin sangossa taimella, sitten juhannuksena oman maan perunoita, kunhan ei kävisi niin kuin viime kesänä, vartta paljon, ei yhtään perunaa.
En varmaan ainoa viljelijä ole, jolla näin käy.
Kiitos rusteeni, osani onnitteluista otan, kiitos.
Kiitos ano 10,14, sitä herkistyy aina tälläisinä päivinä itsekukin, olenkin ovin herkkä itkemään, vanhemmiten on kyyneleet vähentyneet, mistä sekin johtunee, kovettuuko sitä?
Tuo perhe-eläke lasketaan varmaan Kelassa, en tiennyt sellaista olevankaan, hyvä apu yksin jääneelle, vaikkakin kyllä sen kumppanin olisi mieluummin pitänyt.
Onhan tätä yksinelämistä jo 25 vuotta ollut, sujuu välillä hyvin, väliin sitten ikävä iskee.
Nyt sitten on taas La Pomesa päivä, niin ne viikot vierii, kohta keskikesä, sitä odotellaan ja päivä kerrallaan edetään, hyvää viikonalkua kaikille.Ihana suuri perhekunta sinulla Hilla, olet siunattu isoisoäiti👍🌷
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Perhe-eläkkeen tulon näkee tiliotteesta.
Jos sen maksaa esim Ilmarinen, leski saa sen elämänsä loppuun asti.
Mutta jos sen on maksanut Kela, sitä ei saa niin kauaa.
Perhe-eläkkeen saaminen riippuu vainajan tuloista ja tietysti työhistoriasta.
Jos leskellä on hyvät tulot, hän ei välttämättä saa perhe-eläkettä.
Jos avioliitto solmitaan yli 50 vuotiaana, perhe-eläkettä ei saa ollenkaan.
Eli, kaikki lesket eivät saa perhe-eläkettä.
Näissä perhe-eläkeasioissa on monella paljon väärinkäsityksiä.
Ja säännöt ovat muuttuneet vuosien varrella.Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.
Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.
Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.
Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?Omassa päässäsi vihjaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.
Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?Ei perhe-eläkkeessä ole kyse omaisuudesta.
Perhe-eläke muodostuu tekemästään työstä.
Omaisuus voi olla perittyä, säästettyä.
Rintaperilliset saavat melkein aina osuutensa.
Testamentata voi omaisuuttaan kenelle haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omassa päässäsi vihjaus.
Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.
He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei siiis rahan toivossa kannata avioutua vanhana.
Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti.Yhdessä omistettuun! Jos kuolleen perilliset sen sallivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhdessä omistettuun! Jos kuolleen perilliset sen sallivat.
Avio-oikeus ja avioehto
Näihin kannattaa tutustua jos kiinnostaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi ei? Elää rikkaan siippansa kanssa yltäkylläistä elämää.
Hyvässä tapauksessa saa testamentillä sievoisen rahasumman tai muuta omaisuutta.
Leski yleensä saa jäädä asumaan yhdessä asuttuun asuntoon.
Ja jos on leskenä avoitunut, saa pitää leskeneläkkeensä koko avioliiton ajan aina kuolemaan asti.Hehe, ei yhdessä asutuun vaan yhdessä omistettuun saa jäädä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hehe, ei yhdessä asutuun vaan yhdessä omistettuun saa jäädä.
Lue avioparin testamentti.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.
He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista.Oikeaa rakkautta vanhoills? Syntyykö lapset väärästä nuoruuden rakkaudesta ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lue avioparin testamentti.
Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ihmiset avoituivat nykyään paljon vanhemmalla iällä.
Ei siinä lesken-eläkkeet enää mitään merkitse.
Ja jos on leski ja saa leskeneläkkeen, ei sitä menetä, vaikka menisikin uuteen liittoon.
He ovat asiansa järjestäneet lastensa ja lastenlastensa suhteen.
Ja tehneet omaisuusjärjestelyt.
Taitaa olla vanhemmiten sitä oikeaa rakkautta.
Kunnioittusta, luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista.Taitaa olla vanhemmiten omaishoitajuuden taakkaa, ei ole ruusuista elämä autettavan vanhuksen kanssa. Siihen on sidottu 24/24/365.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainahan on mahdollisuus testamentata omaisuuttaan vanhanakin. Se onkin toinen juttu, kuinka se on oikeudenmukaista, jos "lailliset" perijät vaativat osansa.
Onkohan tuossa vihjaus erääseen vanhana avioituneeseen pariskuntaan?Ainakin eräs näitä yksityisasioitaan täällä julistaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Oikeaa rakkautta vanhoills? Syntyykö lapset väärästä nuoruuden rakkaudesta ?
Joskus näinkin on käynyt
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.
Ihan yleistä tietoa.
Jokainen saa tehdä omaisuudelleen niinkuin haluaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taitaa olla vanhemmiten omaishoitajuuden taakkaa, ei ole ruusuista elämä autettavan vanhuksen kanssa. Siihen on sidottu 24/24/365.
Avioliittoon on aina sidottu.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakin eräs näitä yksityisasioitaan täällä julistaa.
Perhe-eläke ja avio-oikeus asiat ovat ihan yleisluontoisia.
Eivät koske ketään erikseen tällä palstalla.
Kaikilla on samat oikeudet jotka perustuvat lakiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omat jälkeläiset ei tykkää kun isä testamenttaa omaisuuden vanhuuden vaimolleen.
Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Avioliittoon on aina sidottu.
Niit sitoumuksia voi sopia, ei avioliitto sentään vankila ole.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?
Rintaperilliset saavat melkein aina lakiosansa.
Noin puolet vainajan omaisuudesta.
Jos haluat lahjoittaa omaisuuttasi hyväntekeväisyyteen, sinun on tehtävä se testamentilla. Testamentilla voi muistaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheiluseuroja, seurakuntia ja kuntia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai he, jotka kieltäytyivät auttamasta?
Rintaperilliset saavat lakiosuutensa.
Joissakin tapauksissa se voidaan evätä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Rintaperilliset saavat melkein aina lakiosansa.
Noin puolet vainajan omaisuudesta.
Jos haluat lahjoittaa omaisuuttasi hyväntekeväisyyteen, sinun on tehtävä se testamentilla. Testamentilla voi muistaa esimerkiksi kansalaisjärjestöjä, yhdistyksiä, urheiluseuroja, seurakuntia ja kuntia.Jos on normaalit välit, rintaperillisille jää kaikki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos on normaalit välit, rintaperillisille jää kaikki.
Testamentilla on kuitenkin mahdollista vaikuttaa rintaperillisille tulevaan osuuteen ja omaisuuteen muillakin tavoin, kuin määräämällä perintö jollekin toiselle taholle.
Tuomessa on jo kukan nuput. Ensimmäinen lämmin päivä pitkään aikaan.
Istuin ulkona ja sain valmiiksi villatakin jota olen vierkannut jonkin aikaa.
Nyt on pidettävä paussia virkkaamisessa, olkapää ja oikea käsi on tosi kipeät.
Kaaduin ajat sitten ja olkapäähän tuli laaja-alainen repeämä, nyt meni taas ohi, mikä on nimeltään, Dementiako??? Eivät leikanneet, johtuu varmaan iästä.
Nyt muistin, Kiertäjäkalvosin.
Miksi minulta alkaa nimet unohtua, toivottavasti ei ole muistisairautta, olen seurannut läheiselläni tätä sairautta ja voin sanoa että on hirveä sairaus.
Kyllä on hienoa että saan nähdä uuden kevään ja kesän.
Talvi minulla tahtoo mennä melkein kuin karhulla, en sentään nuku talviunta.
Harmittaa jos en voi vielä ajaa pyörällä kun akillesjänteen katkeamisen takia tasapaino on huonontunut vaikka alkaa olla aika hyvällä mallilla muuten.
Olen ollut mökilläni jo kuukauden yhtä mittaa, pitäisi kai välillä käydä kaupunkikämpälläkin että en ihan turhasta maksa vastiketta. Käyn siellä pyykillä ja kastelen kukat. Suihkussa käyn myös kun täällä mökillä on vain sauna. Mökkiin tulee kylmä vesi kaivosta, en juo sitä mutta pesuvedeksi kelpaa.
Olen onnellinen kissani kanssa. Se tykkää nukkua autoni takaikkunalla, päivällä oli tuuli paiskaannut auton oven kiinni, katti oli aika äreä kun en heti tajunnut avata ovea, se inhoaa suljettuja ovia.
Tässäpä eläkemummon tapahtumia tällä kertaa.- Anonyymi
Ilmatieteellinen ennusti, että tämä 13.5, tiistaita vasten yö on viimeinen kylmä tässä jaksossa eli hiukan lämpenee. On jo aikakin.
Eilen kuulin ensimmäisen ruohonleikkurin pörräävän naapurustossa meillä Kymenlaaksossa.
Viime yönä lämpimään pyrkiviä varpuslintuja kopsahteli pimeässä ikkunaan.
Totta kai kiroilin niitä mielessäni; mitäs tuppaatte tänne etuajassa palelemaan öisin.
Erikoista, että tulehduskivut ovat olleet monia tunteja lievempinä. Kivutonta lepoa se Hurskainenkin tarvittoo.Huomenta aurinkoiseen ja melkoisen kesäiseen lämpötilaan.
Kivalta tuntuu ajatus kesästä ja lämpimästä ajasta.
Kesä tuppaa jäädä niin lyhyeksi, kun joudumme odottelemaan sään lämpenemistä, sitten, kun kesä tulee, vähän aikaa ja alkaa sää muuttumaan kosteaksi, iltaisin kaste viilentää ja pimeys kasvaa, no turhaapa nyt tätä pahoittelen, kun kesä on vielä hyvällä puolen.
Paljonhan niitä toiveita kesään kertyy sään lisäksi, lomat odotuksissa ja kaikkea vaihtelevaa, meidän vanhojen toiveet typistyy terveyden ympärille.
Yhtä lomaahan se on sekin, jos ei paikkoja kolota.
Nuo kolotukset mistä Hurskainen kerrot voivat hyvinkin johtua säästä, sen kosteudesta ja viileydestä, villasukat jalkaan yöksi saattaa jopa auttaa, minä nukun sukat jalassa, suonenveto on vähentynyt.
Liekko älä hätäile muistin katoamisesta ja dementian tulosta, aika yleistä on jo ikä-ihmisllä, muisti pätkii minullakin.
Vuosi sitten tehty muistitesti oli hyvä, nyt olen huomannut juuri nimien katoavan, aikojen perästä sitten tulevat.
Tätä kirjoittamista pidän hyvänä muistin yllä pitämisenä.
Pysy vaan jalkanaisena, älä pyörää enää kaipaa, sillä kaatuen saa isotkin vahingot aikaan.
Ihana kuulla, että olosi on onnellinen, suurelta osin minullakin.
Paljon on selvitystä tullut noista eläke asioista, perinnöistäkin, omana kokemuksena voin kertoa, että lapset puolet perivät isänsä jälkeen, mutta kun asunto on perikunnan yhteinen ja en ole muuttanut kuin yhden kerran ( jos ei oteta tuota harha askelta naapuritaloon, silloin ei asunto kaupaksi mennyt) ja lapset eivät silloin osuuttaan vaatineet, verot joutuivat osuudestaan maksamaan.
Minulla oli se asumisoikeus ja eivät sitä evänneet, missään vaiheessa.
Joskus harmittelen ,etteivät myyntiin asuntoa vaatineet, korkoa ei nykyisellään kasva, asunnot niin huonosti kaupaksi käy.
Ehkä lähempänä on myynti mahdollisuudet, kun ikäni loppuun kasvaa, heille kaikki sitten jää , kun aika koittaa.
Hyvin sekavaa on nuo eläke kuin perintöasiatkin, ei niihin jaksa keskittyä.
Katselin naapuritalon kaupasta tulleen naisen kiikkuun nousemista, se on vaikeaa, minäkin mihinkään liikkuvaan en meinaa päästä, tasapaino on hukassa ja rappuun astuminen vaatii jostakin kiinni pitämistä.
Muistan äitini ihastelleen, kun tuolilta alas hyppäsin, että voi miten olet ketterä, nyt voin samoin sanoa nuoremmille, itsestään selvää ei tuokaan asia ole..
Taas ihan suunnitelmaton päivä edessä, en millään keksi mitään tekemistä, en sukkiakaan viitsi aina neuloa.
Hyväksi on kyllä olla tekemättäkään mitään, on nuo niskat jumissa, kuten liekkokin kertoi, pitkään neulottua ei meinaa ilman kipua selvitä.
Kai se ilta eteen tulee, vaikka vaan istuskellen, ristisanat voisi olla hyvä idea.
Mielekästä ja kesäistä päivää teille ystävät.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Huomenta aurinkoiseen ja melkoisen kesäiseen lämpötilaan.
Kivalta tuntuu ajatus kesästä ja lämpimästä ajasta.
Kesä tuppaa jäädä niin lyhyeksi, kun joudumme odottelemaan sään lämpenemistä, sitten, kun kesä tulee, vähän aikaa ja alkaa sää muuttumaan kosteaksi, iltaisin kaste viilentää ja pimeys kasvaa, no turhaapa nyt tätä pahoittelen, kun kesä on vielä hyvällä puolen.
Paljonhan niitä toiveita kesään kertyy sään lisäksi, lomat odotuksissa ja kaikkea vaihtelevaa, meidän vanhojen toiveet typistyy terveyden ympärille.
Yhtä lomaahan se on sekin, jos ei paikkoja kolota.
Nuo kolotukset mistä Hurskainen kerrot voivat hyvinkin johtua säästä, sen kosteudesta ja viileydestä, villasukat jalkaan yöksi saattaa jopa auttaa, minä nukun sukat jalassa, suonenveto on vähentynyt.
Liekko älä hätäile muistin katoamisesta ja dementian tulosta, aika yleistä on jo ikä-ihmisllä, muisti pätkii minullakin.
Vuosi sitten tehty muistitesti oli hyvä, nyt olen huomannut juuri nimien katoavan, aikojen perästä sitten tulevat.
Tätä kirjoittamista pidän hyvänä muistin yllä pitämisenä.
Pysy vaan jalkanaisena, älä pyörää enää kaipaa, sillä kaatuen saa isotkin vahingot aikaan.
Ihana kuulla, että olosi on onnellinen, suurelta osin minullakin.
Paljon on selvitystä tullut noista eläke asioista, perinnöistäkin, omana kokemuksena voin kertoa, että lapset puolet perivät isänsä jälkeen, mutta kun asunto on perikunnan yhteinen ja en ole muuttanut kuin yhden kerran ( jos ei oteta tuota harha askelta naapuritaloon, silloin ei asunto kaupaksi mennyt) ja lapset eivät silloin osuuttaan vaatineet, verot joutuivat osuudestaan maksamaan.
Minulla oli se asumisoikeus ja eivät sitä evänneet, missään vaiheessa.
Joskus harmittelen ,etteivät myyntiin asuntoa vaatineet, korkoa ei nykyisellään kasva, asunnot niin huonosti kaupaksi käy.
Ehkä lähempänä on myynti mahdollisuudet, kun ikäni loppuun kasvaa, heille kaikki sitten jää , kun aika koittaa.
Hyvin sekavaa on nuo eläke kuin perintöasiatkin, ei niihin jaksa keskittyä.
Katselin naapuritalon kaupasta tulleen naisen kiikkuun nousemista, se on vaikeaa, minäkin mihinkään liikkuvaan en meinaa päästä, tasapaino on hukassa ja rappuun astuminen vaatii jostakin kiinni pitämistä.
Muistan äitini ihastelleen, kun tuolilta alas hyppäsin, että voi miten olet ketterä, nyt voin samoin sanoa nuoremmille, itsestään selvää ei tuokaan asia ole..
Taas ihan suunnitelmaton päivä edessä, en millään keksi mitään tekemistä, en sukkiakaan viitsi aina neuloa.
Hyväksi on kyllä olla tekemättäkään mitään, on nuo niskat jumissa, kuten liekkokin kertoi, pitkään neulottua ei meinaa ilman kipua selvitä.
Kai se ilta eteen tulee, vaikka vaan istuskellen, ristisanat voisi olla hyvä idea.
Mielekästä ja kesäistä päivää teille ystävät.Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.
Anonyymi kirjoitti:
Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.
Niinpä voi olla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Omistusasunto, varsinkin remppoja vaativa jossain savon tai kainuun tienoilla ei ole muuta kuin riesa. Ei mene edes kaupaksi.
Entäs karjalassa, pohjanmaalla, jne. Kerrohan meille tietoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entäs karjalassa, pohjanmaalla, jne. Kerrohan meille tietoa.
Mediassa kerrotaan näitä surullsia tietoja asuntojen arvon huononnksista kasvukeskuten ulkopuolella.
Myöhäis-ehtoota@
Aurinko laskee ilta on lempeä, tosin kuin päivä. Käyttövesiputkiremppa on alkanut maltillisesti meidän osalta, mutta seinänaapuri, pisti huoneistonsa kylpyhuoneen ja saunan uusiksi samoilla tulin.
Eli porakone on laulanut ja hermoni on ollut koetuksella.
Tänä aamuna tuli kolme miestä ja alkoivat peitellä lattioita ja portaita likaantumiselta, sitten häipyivät.
Jotenkin sekavaa söhellystä. Menen huomenna mökille laittamaan paikkoja kuntoon. Näyttää, että evakkossa säästän hermoja.
No, kävin aamupäivällä fysioterapeutin vastaanotolla, taidan edistyä. Niin toki, veinhän eilen 10-litraa juomavettä mökille rollaattoria apuna käyttäen.
Joku on kaivellut Kainuusta nälkämaan mielikuvaa, no, sehän ei pidä enää paikkaansa. Kainuulla menee taloudellisesti hyvin, kalliita taloja järvien rannoille nousee kuin sieniä sateella.
On ylvästä olla kotoisin Korvesta. Täällä tulee toimeen ihan hyvin ja puhdasta luontoa ympärillä riittää.- Anonyymi
Halpaa on tonttimaa Kainuussa . Ja on se kuntien talous tiukilla siellä, väki vanhaa ja sairasta. Mitä ylvästä siinä on?
Vesisateinen aamu, hyvähän se on luonnolle, lämpö vaan hiukan laskee, mutta kyllä se siitä muuttuu ja kesän tuloa ei voi estää.
Minun pitäisi silmälasiliikkeeseen mennä, uudet lasini ei oikein asetu tukevasti paikoilleen, pieni kiusa, mutta kysyy hermoja sekin, kun aina joutuu kohentamaan.
Sateen syyksi laitan, jos en sinne mene, olen kyllä lähtemisen suhteen tullut tosi laiskaksi.
Noita asuntojen hintoja olette pohtineet, totta se on, että tämän tapaisessa muutto kaupungissa ei asunnot kaupaksi käy, onneksi paluu muutto on lisääntynyt.
Rauhallinen on taloni ja sekin etu, että on keskellä kaikkea, autoa ei välttämättä tarvitse.
No en ole kyllä myymässäkään ja minun jälkeen harmi siirtyy lapsilleni, tytär kyllä voisi jälkeeni tähän muuttaa, asuvat rivitalossa poikansa asunnossa ja on hieman syrjässä.
Mökillä tosi paljon asustavat, tämä helppona talviasuntona kävisi.
Enpä tuosta huolta kanna.
Kuulin radiosta miten Kela lähettänyt suurelle määrälle, siellä Turun puolessa ainakin, kehotusta etsiä halvempi asunto, avustukset pienenevät, ei helppo homma sekään, mistä niitä halpoja asuntojakaan löytyy.
Täällähän niitä olisi tarjolla, vaikka ei täälläkään halpaa vuokralla asuminen ole.
Mitä vielä ehtiikään näkemään, asuuko ihmiset lopulta veneen alla, tässä meidän hyvinvointivaltiossa.
Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen nykyiseen elooni ja en vaihtaisi suuresta rahastakaan sinne ruuhka suomeen.
Elämäni on vaatimatonta, asuntoni kuin muunkin elämän suhteen, ei omaisuuksia, ei rahaakaan kuin välttämättömään, tasapainoinen elämä, sovussa ainakin itseni kanssa olen.
Tämä nykyinen elämän sujuminen ei kaikilla näinkään hyvin suju.
Älähän nyt kovin rajusti elämän menoasi muuta, malta pienin askelin edetä korpikirjailija, vahinko voi sattua pienenkin väärän toimen kanssa.
Vävyni sai issiaksen riesakseen ja arvaa miten sekin menoa hidastaa. pelkkää Panadolia vaan lääkäri ohjeisti syömään, tuokin vaiva ikuinen harmi on, sen olen saanut kokea minäkin.
Minä yritin omien kokemusten kokemuksilla ohjeistaa, hyvin vähän siihen vaivaan apuja on.
On muuten kumma, että juurikin kesällä tämä vaiva iskee, minullakin aina paheni heinäkuussa, liikettä tämäkin vaiva vaatii kivunkin aikana, hissutellen ja sitkeästi.
Niinkin on sanottu, että vaikeudet on voitettaviksi tarkoitettu ja olen reilut 30 vuotta tämän vaivan kanssa selvinnyt.
Väliin onneksi helpompaa ja sitten taas hammasta purren.
Pohdinnat tänä aamuna hieman alavireisiä, mutta ohi nekin menee, kun aikaa annetaan, kaikkea iloa kuitenkin toivotan.- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Vesisateinen aamu, hyvähän se on luonnolle, lämpö vaan hiukan laskee, mutta kyllä se siitä muuttuu ja kesän tuloa ei voi estää.
Minun pitäisi silmälasiliikkeeseen mennä, uudet lasini ei oikein asetu tukevasti paikoilleen, pieni kiusa, mutta kysyy hermoja sekin, kun aina joutuu kohentamaan.
Sateen syyksi laitan, jos en sinne mene, olen kyllä lähtemisen suhteen tullut tosi laiskaksi.
Noita asuntojen hintoja olette pohtineet, totta se on, että tämän tapaisessa muutto kaupungissa ei asunnot kaupaksi käy, onneksi paluu muutto on lisääntynyt.
Rauhallinen on taloni ja sekin etu, että on keskellä kaikkea, autoa ei välttämättä tarvitse.
No en ole kyllä myymässäkään ja minun jälkeen harmi siirtyy lapsilleni, tytär kyllä voisi jälkeeni tähän muuttaa, asuvat rivitalossa poikansa asunnossa ja on hieman syrjässä.
Mökillä tosi paljon asustavat, tämä helppona talviasuntona kävisi.
Enpä tuosta huolta kanna.
Kuulin radiosta miten Kela lähettänyt suurelle määrälle, siellä Turun puolessa ainakin, kehotusta etsiä halvempi asunto, avustukset pienenevät, ei helppo homma sekään, mistä niitä halpoja asuntojakaan löytyy.
Täällähän niitä olisi tarjolla, vaikka ei täälläkään halpaa vuokralla asuminen ole.
Mitä vielä ehtiikään näkemään, asuuko ihmiset lopulta veneen alla, tässä meidän hyvinvointivaltiossa.
Kaikesta huolimatta, olen tyytyväinen nykyiseen elooni ja en vaihtaisi suuresta rahastakaan sinne ruuhka suomeen.
Elämäni on vaatimatonta, asuntoni kuin muunkin elämän suhteen, ei omaisuuksia, ei rahaakaan kuin välttämättömään, tasapainoinen elämä, sovussa ainakin itseni kanssa olen.
Tämä nykyinen elämän sujuminen ei kaikilla näinkään hyvin suju.
Älähän nyt kovin rajusti elämän menoasi muuta, malta pienin askelin edetä korpikirjailija, vahinko voi sattua pienenkin väärän toimen kanssa.
Vävyni sai issiaksen riesakseen ja arvaa miten sekin menoa hidastaa. pelkkää Panadolia vaan lääkäri ohjeisti syömään, tuokin vaiva ikuinen harmi on, sen olen saanut kokea minäkin.
Minä yritin omien kokemusten kokemuksilla ohjeistaa, hyvin vähän siihen vaivaan apuja on.
On muuten kumma, että juurikin kesällä tämä vaiva iskee, minullakin aina paheni heinäkuussa, liikettä tämäkin vaiva vaatii kivunkin aikana, hissutellen ja sitkeästi.
Niinkin on sanottu, että vaikeudet on voitettaviksi tarkoitettu ja olen reilut 30 vuotta tämän vaivan kanssa selvinnyt.
Väliin onneksi helpompaa ja sitten taas hammasta purren.
Pohdinnat tänä aamuna hieman alavireisiä, mutta ohi nekin menee, kun aikaa annetaan, kaikkea iloa kuitenkin toivotan.Ruuhka Suomessa on paljon hyviä rauhallisia asuin alueita. Kerrostalojen lisäksi rivareita ja ok taloja. Hyvät palvelut ja työpaikkoja, opiskelupaikkoj ja hyvä joukkoliikenne.Eläkeläisillekkin toimintaa. Ruuhkia näkee moottoriteillä . On kulttuuria moneen lähtöön , puistoja ja luontokohteitakin lähellä. Asun rauhallisessa kerrostalossa, meri näkyy ja rajoittuu puistoon. Ratikalla pääsen keskustaan. En vaihtais minnekkään .Tosin on tääll kyllä kalliit asunnot.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ruuhka Suomessa on paljon hyviä rauhallisia asuin alueita. Kerrostalojen lisäksi rivareita ja ok taloja. Hyvät palvelut ja työpaikkoja, opiskelupaikkoj ja hyvä joukkoliikenne.Eläkeläisillekkin toimintaa. Ruuhkia näkee moottoriteillä . On kulttuuria moneen lähtöön , puistoja ja luontokohteitakin lähellä. Asun rauhallisessa kerrostalossa, meri näkyy ja rajoittuu puistoon. Ratikalla pääsen keskustaan. En vaihtais minnekkään .Tosin on tääll kyllä kalliit asunnot.
Minäkin olen enemmän kuin tyytyväinen asumiseeni "ruuhka Suomessa". Rivarissa keskustan reunalla, kaikki kävematkan päässä paitsi lentokenttä.
Sinnekin helposti ja nopeasti julkisilla.
Läheisetkin lähellä.
Ei olisi minusta tuppukylään surkastumaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Minäkin olen enemmän kuin tyytyväinen asumiseeni "ruuhka Suomessa". Rivarissa keskustan reunalla, kaikki kävematkan päässä paitsi lentokenttä.
Sinnekin helposti ja nopeasti julkisilla.
Läheisetkin lähellä.
Ei olisi minusta tuppukylään surkastumaan.Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.
Anonyymi kirjoitti:
Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.
Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.
En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lasten perheet on täällä ”ruuhkasuomessa” opiskelleet ja nyt töissä, voi tavata usein .Lastenlasten korkeakoulut täällä, koko tukevaisuus , parhaat mahdollisuudet. Mummo läheisenä mukana heidänkin elämässään usein syödään lounasta minun luona . Ja tietysti kaikkea mukavaa ikätoverien kesken. Myös erikois sairaanhoito ja pävystys ihan lähellä. Turvallista.
Lukioita, ammattikouluja ja korkeakouluja löytyy ruuhka Suomen ulkopuoleltakin. Terveydenhoitoa saa kehäkolmosen rajan takaa. Lounasta saavat lapset kouluissa ja aikuiset työpaikoillaan Imatrallakin. Ikätovereita löytyy Kuopiosta ja Leviltäkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lukioita, ammattikouluja ja korkeakouluja löytyy ruuhka Suomen ulkopuoleltakin. Terveydenhoitoa saa kehäkolmosen rajan takaa. Lounasta saavat lapset kouluissa ja aikuiset työpaikoillaan Imatrallakin. Ikätovereita löytyy Kuopiosta ja Leviltäkin.
Joo mutta hilla valitti ettei ole kunnon lääkäri pävystystä heillä ekä saa heti ampulanssia ja kuopioon asti pitää mennä päivystykseen. Ei ne korpisuomen yliopistot kovin arvosttuja ole.
- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.
En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.Kyllä se ihan oma omistusasunto on turva vanhuudessa.
- Anonyymi
Hil-la kirjoitti:
Näinhän se, missä koti ja elämä on ollut, sen jokainen omakseen tuntee.
Minä olen täällä syntynyt, hiukan muutakin kokenut, mutta hyvä on asua "tuppukylässä" kun ei suuret vaatimukset ole.
Onhan meilläkin teatteri ja hyvä onkin, museoita, tapahtumia , mainitsen lasten yhden. Vekara Varkauden, joka vuodesta toiseen lapsia kerää runsaasti yhteen.
On lohikoski keskellä kaupunkia ja paljon muuta luontoa kierrellä.
En toki tarkoita, etteikö hyvä olisi asua joka paikassa, kun on koti missä asua.
Tämä aihe tuli radion välityksellä mieleen, kun kuulin, että asunnon vaihtoa jossakin joutuu tekemään, koti liian kallis yhteiskunnan avustusten piiriin. Mistä löytyy halvempi jo asuntopulasta kärsivälle kaupungille ja niille asiakkaille, mitkä käskyn saivat, pelottavaa.
Tuskin Kela niitä asuntoja tarjoilee.
Onnellinen saa olla, kun omistaa asunnon, ei ainakaan kukaan ulkopuolinen voi pois ajaa, ellei muuta ilmene.
Ollaan onnellisia me, joilla pysyvä koti on ja siellä viihdymme.Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.
Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.
Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.
Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.
Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.
Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))
Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
demeter1 - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä se ihan oma omistusasunto on turva vanhuudessa.
Entä jos ei pysty siinä omassa asumaan?
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.
Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.
Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.
Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.
Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.
Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))
Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
demeter1Moikka ikäihmiset! Katson haikeana hämärtyvää pienen puiston nurmikkoa. Linnut ovat jo menneet nukkumaan.
Vielä viimeyönä wc-käyntini yhteydessä kuulin linnun kopsahtavan ikkunaan. Lämmintä ne haluavat. En pese enää ikkunoitani. Vaimo on jo tallella siellä tallella siellä.
Uskon, että vielä met tapaamma poutapilven reunalla. Katselemma lounatuulen meittiä kuljettaessa koillisen suuntaan.
Yksi naurulokki etsii vielä nurmikolta lieroa. Sateen jälkeen niillä on helppo mättää kastematoja itselleen tai poikasilleen. Että silleen. Hyvät yöt kaikille nukkujille. - AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Iltapäivää ! Taitaa tällä mummolla olla nyt ruuhkavuodet, kun en ole pystynyt "aikoihin" alkamaan aamuani toivotusti: istahtamaan kaikessa rauhassa Nojatuoliin Hil-lan aamuterveisten äärelle...)) Jotakin sovittua tai jotakin yllättävää on ollut heti käsillä.
Tänään kuitenkin peruuntui toisen pojan tänne tulo - ja pihakeinun katoksen paikalleen asentaminen..)) Kuten toiset kirjoittajat, myös minä yritän välttää lasten kuormittamista kun tiedän heidän työpaineensa.
Työelämän kuormittavuus lienee jo sitä yleistä tietoa kuten lasten ja nuorten mielenterveysongelmatkin. Huonompaan ollaan menossa molempien kohdalla ja taitaa tuo Hil-lan mainitsema asunnonvaihtokehotus halvempaan/pienempään asuntoon kuulua samaan huononnusten sarjaan.
Minäkin olen tyytyväinen täällä omassa "tuppukylässäni" ja surkastunutkin taidan olla - ihan vapaaehtoisesti..))
Ne vähät suunnitelmanikin jäävät näköjään toteutumatta - kuten Paloman uuden kirjan julkistamistilaisuus..)) Onneksi hän kertoi siitä - kulttuuriteko sekin - tuntumaa voi saada sitäkin kautta. Kuten myös Anna-Riikka Carlsonin kirjasta "Rakas Eeva Kilpi", joka minulla on yölukemisena....
Niin, että eikö kulttuuriksi voi laskea melkein minkä vain ihmisten välisen, iloa ja tyytyväisyyttä lisäävän toiminnan - jopa meidän kirjoittelun täällä ?
Vuoropuhelusta, kertomisesta ja muistamisesta syntyi myös tuo mainitsemani Anna-Riikka Carlsonin kirja.
Kauniin äitienpäiväkirjoituksen teit, Hil-la. Ihan tuli kyyneleet silmiin. Samaa pohdintaa me kaikki äidit taidamme käydä: olenko ollut hyvä äiti ? Ellen ole, minulle on annettu uusi mahdollisuus: lastenlasten kohdalla voin vielä paikata sitä mikä jäi lasten kohdalla kesken, vajaaksi... Näin ainakin itse koen.
Lapsiperhearkeen en enää osaa itseäni sijoittaa, mutta voin kutsua heidät omaan hiljaisuuteeni, voin antaa heille aikaa ja läsnäoloa. Aina se ei heille kelpaa, "maailma" tarjoaa niin paljon muuta, mutta tarjouksen tahdon silti pitää voimassa..))
Hyvää toukokuun jatkoa kaikille,
demeter1Hyvä äidin malli rohkaisee lapsia hankkimaan lapsia. Olet siis äitinä onnistunut!
- AnonyymiUUSI
Anonyymi kirjoitti:
Hyvä äidin malli rohkaisee lapsia hankkimaan lapsia. Olet siis äitinä onnistunut!
Kiitos rohkaisusta, Ano 21.48...)) Siirrän kiitokset omalle äidilleni. Jos "isien pahat teot siiryvät lapsille kolmanteen ja neljänteen polveen" niin käy mielestäni myös hyvien tekojen kohdalla, nekin siirtyvät...
Samaa ajatusta olen kyllä pyöritellyt mielessäni avioerolasten kohdalla. Kaikki eivät arvaa mennä naimisiin eivätkä tahdo hankkia lapsia. Siitä olen erityisen kiitollinen että omilleni ei ole käynyt näin.
demeter1
Jaa, että ´´kissanahännänvetoa´´ missä hyvä on asua.
Luulisinpa, että jokainen hakeutuu sinne, missä tuntee olevansa kotona.
Tunnekin voi vaihdella elämänkulun mukaan.
Niin minullakin.
Kun töissä kävin, oli hyvä asua Tampereellakin, 20min meni autolla työmatkaan.
Asuntoni oli pienkerrostalo lammen rannalla.
Liekö kilometri-pari keskustaan. Bussi meni alvariinsa.
Sisälläni on aina ollut pieni kaipuu maalle.
Kun jäin eläkkeelle, muutin pikkukaupunkiin lähelle mökkiä.
Täällä tunnen olevani kotonani erään kaupunginalueen korvessa järven rannalla, missä kuikat huutavat ja rentukat kukkivat, käki kukkuu ja pikkulinnut laulavat.
Kissa pesee itseään, tyytyväisenä elämäänsä.
Ajattelen, että Suomessa on kaikkialla hyvä asua, jokainen voi löytää omannäköisen paikan.
Ja jos ei, täältähän voi vapaasti muutta ulkomaillekin.- Anonyymi
Ulkomailla asumistakin kokeilleena, siellä missä illalla aurinko putaa taivaalta kun ilta on vasta alkamassa, palmupuut huojuu ja autolla mennään seuraavan korttelin kauppaan,
ja siellä, missä savimajat lattiattomina matto selän alla ovat ihmisten koti. Elämä opettaa olemaan kotimaasta kiitollinen.
Täällä, sivussa kohuista ja hälyistä. oma rauha, luonto, meri, järvi, tunturit, suot, snkat metsät, ja tunturikoivut, kaikki tässä, melkein käsissä.
Ei tietenkään kaikki, mutta suurin osa, istuu autoon ja ajelee siihen paikkaan missä sielu lepää, ja vaihtaa toiseen kun kyllästyy.
Kulkuri on kulkuri koko ikänsä.
Maksaa mitä maksaa, kun omillaan tulee toimeen. - AnonyymiUUSI
Minun pitäisi kertoa verottajalle tilinumeroni veronpalautusta varten. Sanottiin, että mene ensin Oma Veron sivulle ja etsi sieltä.
Asiaa siellä on vaikka lammaslaumalle. En kuitenkaan löytänyt oikeata paikkaa ym. asiaani varten.
Onhan tässä aikaa. Otan yhteyttä terveydenhoito henkilökuntaan. He ovat auttaneet minua ennenkin.
Tekevät pyydettäessä mm. meille ikäihmisille kotikäyntejä. Hyvä he.- AnonyymiUUSI
Menen OmaVero sivulle
Tunnistaudu
Valitse omat asiat
Siellä on kohta tilitiedot
Siihen laitat tilinumerosi Anonyymi kirjoitti:
Menen OmaVero sivulle
Tunnistaudu
Valitse omat asiat
Siellä on kohta tilitiedot
Siihen laitat tilinumerosiHuomenet, edelleen sateisesta Savosta.
Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.
Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.
Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.
Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.
Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.
Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.
Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.
Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
Hyvää torstai päivää.Hil-la kirjoitti:
Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.
Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.
Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.
Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.
Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.
Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.
Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.
Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
Hyvää torstai päivää.Koleasta Korvesta hei; )
Harmaata ja koleaa vielä pari päivää pitää kärsiä.
Tällainen sää ei innosta vaikka mielessä pyörii puutarhahommat. Pyörii todella, kukkien istutukset mökin ja terassien siivoukset.
No, apua on pyydetty.
Lauantaina serkkupoika tulee laittamaan vesipumpun veteen, joten Saadaan vesi saunaan ja maanantaina siivooja tulee mökkiä siivoamaan. Ennen kaikki sujui itseltä, mutta nyt pakko on antaa periksi.
Periksi anto ei lie monellekaan meistä ikäihmisistä helppoa. Minä pärjään, minä teen itse.
No, siihenkin oppii kun ei enää pysty ei kykene. Onneksi asioilla on puolensa, mieheni kanssa kotihommat sujuu yhdessä hyvin tasavertaisesti.
Remppa talossa etenee verķaan, lattiamme on suojattu, ja alakerrassa purettu kylpyhuoneen katto ja ilmanvaihtoputket kaivettu esìin.
Tänään ei tapahdu meillä mitään, porakoneen ääni kuuluu jostain, ihme, siihenkin tottuu.
Herään aikaisin, nautin aamupalan ja palaan lepäämään, yleensä aamut ovat minun ihan omia mietiskelyaikoja.
Kun olin sairaalakierteessä jaksoin olla positiivinen, mutta nykyisin mielialani heittelevät, liekö se tekemisen halu joka mielen muutoksia tekee. Paljoon toki pystyn, sitä ihmettelen, mutta toki osaan maata ja suunnitella ; )
Älkää huoliko toisten asumismuodoista ja paikkakunnista, jokainen on onnellinen siellä missä on hyvä olla. Mieheni ei kaipaa kotimaahansa. Täällä on hänen kotinsa, jossa hän on onnellinen.
Olemme yhdessä kiertäneet itää ja länttä, pohjoista ja etelää, olemme nähneet kaikkea mahdollista. En tiedä vieläkö haluaisimme matkustaa, no, ehkä ei, kotona on hyvä olla.- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
Koleasta Korvesta hei; )
Harmaata ja koleaa vielä pari päivää pitää kärsiä.
Tällainen sää ei innosta vaikka mielessä pyörii puutarhahommat. Pyörii todella, kukkien istutukset mökin ja terassien siivoukset.
No, apua on pyydetty.
Lauantaina serkkupoika tulee laittamaan vesipumpun veteen, joten Saadaan vesi saunaan ja maanantaina siivooja tulee mökkiä siivoamaan. Ennen kaikki sujui itseltä, mutta nyt pakko on antaa periksi.
Periksi anto ei lie monellekaan meistä ikäihmisistä helppoa. Minä pärjään, minä teen itse.
No, siihenkin oppii kun ei enää pysty ei kykene. Onneksi asioilla on puolensa, mieheni kanssa kotihommat sujuu yhdessä hyvin tasavertaisesti.
Remppa talossa etenee verķaan, lattiamme on suojattu, ja alakerrassa purettu kylpyhuoneen katto ja ilmanvaihtoputket kaivettu esìin.
Tänään ei tapahdu meillä mitään, porakoneen ääni kuuluu jostain, ihme, siihenkin tottuu.
Herään aikaisin, nautin aamupalan ja palaan lepäämään, yleensä aamut ovat minun ihan omia mietiskelyaikoja.
Kun olin sairaalakierteessä jaksoin olla positiivinen, mutta nykyisin mielialani heittelevät, liekö se tekemisen halu joka mielen muutoksia tekee. Paljoon toki pystyn, sitä ihmettelen, mutta toki osaan maata ja suunnitella ; )
Älkää huoliko toisten asumismuodoista ja paikkakunnista, jokainen on onnellinen siellä missä on hyvä olla. Mieheni ei kaipaa kotimaahansa. Täällä on hänen kotinsa, jossa hän on onnellinen.
Olemme yhdessä kiertäneet itää ja länttä, pohjoista ja etelää, olemme nähneet kaikkea mahdollista. En tiedä vieläkö haluaisimme matkustaa, no, ehkä ei, kotona on hyvä olla.Matkustutko ennen siksi, että koton oli paha olla?
Anonyymi kirjoitti:
Matkustutko ennen siksi, että koton oli paha olla?
No, sinun tulkintasi turismista.
- AnonyymiUUSI
korppis kirjoitti:
No, sinun tulkintasi turismista.
No en minä turismista mitään puhunyt. Hyvin kokenut matkailija olen ja ulkomailla asukutkin.
Anonyymi kirjoitti:
No en minä turismista mitään puhunyt. Hyvin kokenut matkailija olen ja ulkomailla asukutkin.
Oliko sinulla paha olla kotona kun matkustelit ja asuit ulkomailla?
- AnonyymiUUSI
Hil-la kirjoitti:
Huomenet, edelleen sateisesta Savosta.
Eipä haittaa, hyvä on sisällä olla ja katsella ulkomaailman tapahtumia.
Enpä nyt kuitenkaan aina ikkunan edessä istu, tässä kirjoitellessa näen naapuritalon ovesta tulijat ja sisään pyrkivät.
Tuttuja aika moni ja rollaattori kävelykumppanina monella ja aina vaan sitä käyttäjät lisääntyy.
Istutusten laittaminen tänään näkyy olevan puuhana, talkoilla sen tekevät, he jotka jaksavat.
Meidänkin talossa taas suunnittelevat amppeleiden laittoa, viimeksi ehti yhden yön olla, kun kukat vietiin, nyt kehotin rautalangalla kiinnittämään, että aikaa vie niitä irti ottaa, ehkä ohikulkijat sen siten huomaa.
Näin täällä "tuppukylässäkin" näitä harmin aiheuttajia löytyy.
Ano 13,11 niin on kuin sanot, lääkäriä ei kovinkaan helpolla saa, mutta hoitajat kyllä yrittää auttaa parhaansa mukaan.
Ambulanssin puutteesta en ole kuullut, onko saaneet lisää niitäkin, ja onhan se täältä hyvinvointialueiden euroista tingittävä, että riittää sinne etelän keskuksiin.
Yöpäivystyksen menettämistä suremme, siinä juuri se tulee kysymykseen riittääkö aika ja löytyykö se ambulanssi siihen oikeaan hätään ja 80 kilometrin päähän potilas jaksaa, tiedän, että pidempiäkin matkoja joutuu potilaat kulkemaan apua saadakseen.
En tiedä mikä on Kuopion Yliopiston tila, mutta uskon siellä tehtävän tunnollista työtä opiskelun kanssa, aivan kuin muissakin samankaltaisissa tehdään, sairaalan osalta kaikki hyvin, hoitoa annetaan, mutta pelko siitä, että miten sinne hoidettavia mahtuu.
Eipä taida minun arvioinnit ja ihmettelyt asiaa auttaa.
Demeter pohdit noiden lastenlapsien vieraantumisesta "maailmanmenon mukaan" näin se varmaan on, se etisen aikainen mummola ei enää samana toteudu, onko syynä sekin, että olemme mukana liian kauan, siis jo sukupolvet kertaantuu ja siitä johtuu mummoloinen läheisempi yhteyden pito.
Nuoremmat eivät meitä näin vanhoja jaksa muistaa, oma mummola lähinnä jokaisella, hyvä niin, sydämissä kuitenkin kaikki ovat ja harvemminkin muistaminen lämmittää.
Uskon, että jotakin hyvää ja ominta jätämme heille kaikille.
Tuo pilvenreunalla tapaaminen on meillä kaikilla toivossa, omat läheiset uskon minäkin kohtaavani Hurskainen.
Tuo oman kodin omistaminen antaa varmuutta elämän sujumiseen, mutta voi tulla sekin ikävyys eteen, että ei enää jaksa, silloin on yhteiskunnan vuoro astua mukaan ja hoitaa elämämme loppuvuodet, toivon, että näin tapahtuu ja saamme rauhallisen ja hyvän elämämme ehtoon.
Olen sitäkin mieltä, että onni asuu jokaisella siellä, missä mieli viihtyy, tutut näkymät ja hyvät ystävät, mitä muuta ihminen enää kaipaa.
Kulkurin kanssa samaa mieltä, kun itse kulunsa maksaa, voi elää juuri niin mitä mieli halajaa, toisilla paikalla pysyminen on vakuutta, toisille matkalla oleminen elämää.
Aivan ihanaa on, kun pystyy elämänsä omien haaveiden kanssa toteuttamaan, kuten Eliaana kertoi, minulla sama ajatus, se että ikävöin mökkimaisemiani on totta, mutta on ajateltava voimiaan, en enää jaksaisi sitä hoitaa, totuuskin on huomioon otettava.
Joka päivä kiitän olostani, jaksan laittaa kukkia parvekkeelle ja oman elämäni hoidan itse, kun voimat siihenkin loppuu on hyväksymisen paikka.
Mukava on tätäkin kautta apua saada noihin kiemuroihin mitä nämä uudet ajat vaativat.
Kovin vaativaksi yhteiskunta menee joka asian suhteen, nyt olisi hallittava niin suunnaton määrä näitä tietokoneella toimivia asioita, sormi siinä suuhun menee useinkin.
Apua on pyydettävä rohkeasti, ei meidän ikäluokan ihmisten tiedon puutetta voida syyttää, emme ole aiemmin näitä asioita kohdanneet.
Apua on pyydettävä ja sitä on saatava.
Jospa kuitenkin voisimme iloa tuntea ja sitä toisillemme jakaa, ymmärtää ja rohkaista, elämä kantaa.
Hyvää torstai päivää.Kullä ne ambulanssit on asukasluvun mukaan! Puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee enemmän kuin muutama tuhat henkeä.
Anonyymi kirjoitti:
Kullä ne ambulanssit on asukasluvun mukaan! Puoli miljoonaa ihmistä tarvitsee enemmän kuin muutama tuhat henkeä.
Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.
Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.- AnonyymiUUSI
Hil-la kirjoitti:
Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.
Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.Kyllä tässä muidenkin on mentävä päivystykseen jopa satoja kilometrejä eikä omaa terveyskeskusta ole ollenkaan. Kummaa narinaa tuo että juuri itsellä pitää olla kaikki erikoispalvelut lähellä. Pitää sitten vaan muuttaa sinne Kuopion.
Hil-la kirjoitti:
Tuota en tiedä, mutta lukenut olen lehdistä, että kahdella ambulanssilla vaikeutta syntyy, jos ajoa enemmän kertyy, mikä on odotettavissa, kun Kuopioon on mentävä.'.
Varmaan asukkaiden määrä on ratkaiseva sekin.Jouduin sairaalassa ollessani ns. ambulanssiralliin. Ambulanssihenkilöstö oli hyvin koulutettua, osasivat asiansa lääkitys tuli hätätapauksissa. Siirroissa Kajaanista Ouluun eka kerralla oli sairaanhoitaja vierelläni. Muulloin kun ei ollut ns. hätätapaus oli vain kuljettaja. Ei se tietty kivaa ollut, mutta kun oli pakko.
korppis kirjoitti:
Jouduin sairaalassa ollessani ns. ambulanssiralliin. Ambulanssihenkilöstö oli hyvin koulutettua, osasivat asiansa lääkitys tuli hätätapauksissa. Siirroissa Kajaanista Ouluun eka kerralla oli sairaanhoitaja vierelläni. Muulloin kun ei ollut ns. hätätapaus oli vain kuljettaja. Ei se tietty kivaa ollut, mutta kun oli pakko.
Lisään...
Kuopio-Varkaus etäisyys autolla ajaen on 77,2 km ja matkaan kuluu aikaa 0h 59min.
Kajaani-Oulu etäisyys autolla ajaen on 184,0 km ja matkaan kuluu aikaa 2h 17min.Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tässä muidenkin on mentävä päivystykseen jopa satoja kilometrejä eikä omaa terveyskeskusta ole ollenkaan. Kummaa narinaa tuo että juuri itsellä pitää olla kaikki erikoispalvelut lähellä. Pitää sitten vaan muuttaa sinne Kuopion.
Niinhän se on joka puolen, mistään edusta joka on saatu ei tykätä luopua ja oppimista se tämänkin asian kanssa.
En kyllä muuttamaan ala, koska ei minulle niin akuutti edes ole, yleisesti vaan puhuin.
Toinen asia, eikö olisi kaikille hyväksi saada maata kattava terveyden ylläpito laitos.
Hyvinvointialueiden päättäjät on valittu äänestäen, nyt sitten heiltä kaikkea hyvää jokainen vaatikoon ja hallitus kun määrärahoja antaisi tätä toteuttaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod203093- 161952
Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2371844Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3531801- 311397
- 301330
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai671142- 641019
- 53959
Missä olit kun tajusit, että teistä tulee joskus pari?
Kuvaile sitä paikkaa, hetkeä ja tilannetta.57941