Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2026, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Kukkakuva antanee odotuksen ilmettä, kevättä kohti mennään, päivät valoistuvat ja emme huomaakaan, kun kukkasia katsellaan luonnossakin.
Onnea alkaneelle vuodelle, rauhaa ja rakkautta kaikille !

Aloituksia

53

Kommenttia

833

  1. Mitenkä sinä estäisit nuo sinua loukkaavat viestit, jos olisit aloittaja ?
    Etkö voi pyytää itse niitä poistoon?

    Varmaan olen neuvon montakin kertaa saanut, mutta kun muisti ei kanna, olen kyllä vähän syytä etsimässä myös ylläpidosta, miksi yllyttävät, virhe yritä kohta uudelleen.
    Olen ilmoittanut ylläpidolle, että liiat poistaisivat, mutta näin tehokkaasti menee toivomukseni perille, en koskaan mitään pyytämääni ole ylläpidon taholta saanut.

    Tuosta niputtamisesta, miksi niputtaisin, en tee niin kuin niillä kohden jossa suoraan minua syyllistetään.

    Miksi sinä et aloita ketjua ja näytä mallia miten ketju kurissa pidetään ?
    Minussa ei ole johtaja ainesta, kai see on jo huomattu kaikessa.
  2. Viikko taas uutena alkamassa ja elokun alku hyvällä vauhdilla.
    Elokuu on täyttymisen kuukausi, viljat valmistuu ja muukin sato kypsyy, juureksista kerrotaan, että odottavat öiden pimeyttä täyteen kasvamisissa.
    Pääskyistä on sanonta Perttuna kokoon ja Laurina kokonaan pois, ensi sunnuntaina sitten niillekin pitkä matka alkaa.
    Hatarat on tietoni korjatkaa, jos väärin sanoin ja katsotaan pitääkö paikkaansa näin helteisen kesän jälkeen, voihan lähtö viivästyäkin.
    Yksi Luojamme ihmeitä tämäkin, tänne tulevat jälkipolviaan kasvattamaan, sama monella muulla linnulla.

    Kiitokset kiitoksista, kyllä on riimittelytkin riimitelty, työn ja tuskan takana on yritykset vielä runon tekoon, tai sen tapaiseen.
    Minun korvissa nuo loppusointiset, sujuvasti etenevät ovat runoja, tämäkin vain minun osaamattoman mielipide.

    Nyt lupaoltiin helteiden pikkuhiljaa olevan loppumassa, mutta vielä ainakin tänään helle on täällä minun ympyröissä, 25 astetta mittarissa.
    Pahoja ukkosia lupailleet, mutta tänne ei vielä yhtäkään ole tullut, vettä kyllä luonto jo huutaa.
    Ilmastomuutos on todellista ja nyt sen eteen olisi jokaisen osansa yrittää tehdä, tässä minäkin kuuntelen radiota mikä tiedottaa näistä muutoksista ja mitä vanhanakin voisi tehdä sen estämiseksi.
    Metsä ja maatalous suuria rasituksia tuottavat, niiden toimintaan olisi viisautta löydettävä, että ilmasto kestäisi.
    Sanotaan, että kulutuskin on väärille urille mennyt,
    siinä meille kaikille korjaamisen paikka.
    Tämän kaiken tiedämme, nyt vaan tekoja sen eteen tekemään, en opeta muistutan vaan siitä mikä on kaikkien velvollisuus.

    Enpäs puhu mitään kaalista ja sen herkullisuudesta, sain jo vihjeen liian usein siitä puhetta olevan, kiinnostus asiaan lopahtaa.
    Jätänkin tähän ja toivon vilkkautta ketjuun tänäänkin, kivasti on ketju alkanutkin, jo parikymmentä vastausta ja ei yhtään poistoa, edistystä sekin.
    Oikein mukavaa viikon ja päivän aikaa teille kirjoittaja ystävät.
  3. Huomenta sunnuntaiaamun hiljaisuuteen ja lämpimään myös, hieman viileni eilen, kun sadekuuro tuli.
    Katsoin mittaria illalla, näytti 21, siis aikamoinen pudotus 30 sijaan, yökin sujui pyörimättä ja hieltä vapaana.
    Kunnon ukonilmaa ei meilläkään ole näkynyt, mutta vieläpä ehtii.
    Nyt aamulla olen hien jo hankkinut, ei muuta tarvinnut, kuin kukkien siistiminen ja roikkumaan nostaminen, roskien vienti, siinä oli jo riittävä urakka.
    Miten tuo roskien vientikin aina vaan raskaammaksi muuttuu, vaikka ei pitäisi marista, rappujen nousu on hyväksi jaloilleni, eihän niitäkään ole kui n12 askelmaa
    Eilinen aamu meni samankaltaisissa hommissa, vaihdoin kaksi peikonlehteä isompiin ruukkuihin ja sotkin tietysti mullalla joka paikan, saapa nähdä ottivatko nokkiinsa ja kuolevat pois, on se aikamoinen homma noiden kukkienkin kanssa.
    Ympäristö ilman kukkia kuitenkin aika ankeaksi muodostuisi ja tekokukista en tykkää., vaikka nekin aidon näköisiä nykyään ovat.

    Tuo ruuanlaitto on puhuttanut ja etenkin kaali on kunnian olla kohteena, minusta se onkin niitä syksyn maultaan parhaita tuotteita.
    Ruuan laitto on säveltämistä, nyt vanhana olen opetellut kokeilemaan erilaisia yhdisteitä ja kaikki aina maistuu, enemmän kuitenkin vanhoista tutuista jutuista, jääräpää olen uusien kokeiluun.
    Kaalikääryleet jätän vähän syksympään, kun kaali suureksi kasvaa ja koostumus hieman tiivistyy, isotöisiä, no onhan ne, mutta minä olen oppinut istualtaan näitä hommia tekemään, näin ei väsymys yhytä.
    Pilkon kaikki tarvittavat istuen ja osin leipomuksiakin olen oppinut laiskan tyyliin tekemään.
    Kokeilkaa miten onnistuu, kun pakko eteen tulee ja sama ruuan laiton kanssa, kaikki osaa, lopputulos on taidetta, jokaisella oma maku ja näkö.
    Voi käydä että lopputulos ei niin silmää hivele, mutta hyvistä aineista kaikista maistuvaa saa

    Miten onkaan nuo kuolemaan johtaneet tapaturmat aina vaan lisääntyneet, vaikka turvallisuutta yritetään kehittää, surullinen tapaus ano 14,25, näitä yllätyksiä tulee, siksi elämästä olisi nautittava, kun koskaan ei tiedä miten lyhyeksi se voi jäädä.
    Uimataitokin pitäisi jo kouluiässä oppia ja sitäkin harjoitella jatkuvasti, onnistuuhan se melkein joka paikkakunnalla olevan uimahallin keinoin.
    Poikani oli hyvä uimari ja piirinmestaruuksia hankki, lopulta hommasi työpaikkansakin sukeltajana, no nyt ei sukella kuin omaksi huvikseen, muuta työtä on siinä ohessa riittävästi ja kohta eläkeukko jo onkin.
    Harrastuksestakin voi ammatti tulla, kun sitkeä jaksaa olla.

    Mdk.mdk kehotti nauramaan, minä myös sitä yllytän tekemään, itse en paljonkaan naura, mutta iloa osaan tuntea ja joskus ilosta saan itkunkin aikaan, herkkä olen.
    Elämä kovettaa joidenkin kohdalla ja toisten huomioiminen jää taka-alalle, minusta se on harmittavaa, sillä myötäeläminen on rikkautta myös itselleen, kun pystyy aistimaan toisen pahan mielen ja saa sen karkottumaan milloin milläkin tavalla, hyvä mieli siitä tulee.
    Jokainen on oikeutettu pitämään huolta itsestään, mutta myös lähimmäinen on tärkeä.
    Minulla hyvin vähän näitä autettavia omassa lähipiirissä, mutta hyvää mieltä voin tuottaa vaikka syömään kutsumalla, tai ruokakupin mukaan laittamaan.
    Kälyni mielellään ruokailukutsun vastaanottaa ja siinä ilo molemmille.

    Demeter yritä vaan saada tuulta purjeisiin leipomustenkin kanssa, ei aina onnistu, mutta se tekemisen ja valmiiksi saamisen riemu on mieltä nostavaa.
    Minä varmaan olen niin nuuka, että en mitään hukkaan laita ja siksi syntyy milloin mitäkin.
    Nyt menen laittamaan kanansiipiä uuniin ruskistumaan ja kylkiluita samaan tapaan pilkon astiaan ja ruskistan samalla lämmöllä.
    Tämä minun tekemä "luukeitto" on niin maistuvaa (vähän sottaisaa syödesä) muistan miehenikin tykänneen.
    Lapset pieninä kaihtoivat, kun kuulivat luukeiton nimen.
    Toiset grillaavat näitä luita, minä teen niistä keiton, kun grilliä ei ole.

    Olipa kiva, kun sai rupattaa taas oikein sielunsa täydeltä, tulkaa toisetkin purkamaan tuntoja.
    Runoketjuun myös houkutan, siellä ihan runoilijoita tapaa.
  4. Huomenta, onko jo kolmas viikko tätä kuumuutta, katselin puiston puissakin lehdet ruskettuu, kuivuus kiusaa.
    Miten käynee puolukan kasvun kanssa, sienistä puhumattakaan, nyt vesi olisi niillekin poikaa, kellepäs ei olisi, ukkosia minäkin vähän veikkaan tuleviksi.

    En ymmärtänyt minäkään muuta tuosta karjalan murteesta kuin sen, että tytöt rantaan menivät, oli varmaan sitä Salmin karjalaa, sieltä tulleet olivat vaikeasti ymmärrettäviä silloin sodan jälkeen, kauniisti soi naisten äänet.
    Murteet joka puolella, ne vanhat, teettävät aivotoimintaa ymmärryksen suhteen, minäkin savolainen, en osaa, en edes ymmärrä kaikkea Savon vanhasta murteesta.
    Suuhun oikein koskee kun yritän "viäntee" huonosti onnistuu, teennäiseltä tuntuu.
    Oma vivahde siellä on tallella kuitenkin ja ulkopaikkakuntalainen hyvin osaa leimata savolaiseksi, sama muissakin murteissa.si.

    Onpa mukava huomata, että varislinnut on tunnistettu monessa paikoin, terveiset vaan Sara järvelle ja Inariinkin.

    Olisi varmaan ihana purjehtia tyynellä ilmalla meren maisemissa, vaikka olenkin vähän arka meren suhteen, myrskyllä sen voima on pelottavaa.
    Kunnioitettava on meren mahti, kun myrsky päälle sattuu, sen verran olen telkkarista nähnyt, mitä on olla aallokossa ja kuitenkin sielläkin taidolla selvitään.
    Meri voi olla arvaamaton jopa uimareiden kohdalla.

    Nuo varpuset on minunkin pihan pensasaidasta kadonneet, aiemmin ohi kulkiessa sirkutus kuului, lintuja harvoin edes näki
    Kamalan iso on määrä eläimistä joiden uskotaan sukupuuttoon katoavan, nykyisen elämän vauhdittamana, eri tahot yrittävät vedota ihmisten lahjoituksiin, että katoa voisi estää.

    Näin ne päivät vierivät ja huomenna on tyttäreni syntymäpäivä, 66 vuotta sitten näki päivänvalon hänkin.
    Hänestäkin on mummi kuudelle lapselle tullut ja jopa isoäiti yhdelle, yritän muistella hänen lapsuuttaan, mutta hatarat on muistot, sillä aina vaan työhön keskityin.
    Kyselen usein, miten hän lapsena olonsa muistaa, kaikki oli kuulemma hyvin.
    Ehkä näin olikin, koska ei ikäviäkään muistoja mieleen tule.

    Nyt tätä hellettä kestämään ja illalla sitten saunaan ja rupattelu hetkeen, voikaa hyvin.
  5. Huomenta hieman pilviseen ja tuuliseenkin säähän.
    Menin parvekkeelle ja otin riippukukkani alas ja siivosin ne perusteellisesti, myöhässä olen tämänkin homman kanssa, olisi pitänyt helteiden alussa nostaa viileämpään paikkaan, lattialle.
    No ei vielä kuolemassa ole nuppuja työntää kovasti, mutta nyt sitten pidän vähän aikaa lattialla.
    Avasin parvekkeen ikkunan ja miten ihanalta tuntuikaan pieni tuulen vire, on taidettu ohittaa pahin helle aalto, toivottavasti.

    Katselen tässä kirjoittaessa, miten naapuritaloon pienen ajan päästä menee sinipukuinen sairaanhoitaja, paljon on siellä avun tarvitsevia, omassa talossani on yksi 90 vuotta täyttänyt vanhus, hänelle myös lääkkeiden antaja on ilmaantunut.. sitten olenkin minä arvo asteikossa kunnioitettava henkilö, siis vitsi, ettei kukaan vaan ala muuta ajattelemaan.
    Vanhaksikin tullaan, jos näin on kohtalo kirjaansa kirjannut.

    Tuo uimataito oli ennen vanhaan opittava jo nuorena, minäkin alakoulussa ollessa sen opin, ja aivan itse tajusin, kun kädet ei yltäneet pohjaan, että vesi kantoi minua, kun liikettä pidin, se oli riemun paikka, no sen jälkeen tuli pulikoitua ja rohkeakin vedessä olleessa olin.
    Eipä ollut vanhempia rannalla vahtimassa, porukalla käytiin uimassa ja toisista huolta pidimme.
    En muista kenenkään kaveriporukasta hukkuneen, järviä oli lähellä ja uimataito opittiin varhain.

    Jatkan vielä tuota ajatusta, kun sosiaalipuolen esiin toin, että en tarkoittanut apuna sitä vaan listaa tarvitsevista.
    Voihan olla, että Citymarketilla on oma listansa, mutta yleensä näitä lahjoituksia jaetaan sosiaali kuin diakonissa yhdistyksien välityksellä.
    Asia lienee nyt selväksi tullut, syyttömiä on tarvitsevat, kiva jos pieni koulukas uuden repun, ehkä muutakin saa kouluajan alkuun.

    La Promesan viikon jaksot katsoin eilen ja pää alkaa olla sekaisin, kuumuudesta ehkä, tulee niin paljon markiiseja ja paroneita, että ei luvussa pysy.
    Uusi aikakausi tulee Espanjankin elämään pikkuhiljaa, kaukana vielä Frankon ajasta kumminkin.
    Se on sitten toinen juttu kokonaan.

    Nyt sitten elämään tätä aikaa, päivästä ei niin kuuma tule kuin eilen, mutta vielä olisi vara viilentyä, jaksaminen on hakusissa.
  6. Huomenta ja hyvää alkavaa viikkoa, mikä lopuillaan onkin jo elokuu.
    Ajatelkaa ystävät, vasta juhannusta odotimme ja nyt jo lapsillekin koulutarvikkeita ostetaan.
    Cittarissa on reppuja myynnissä lapsille, en ole paremmin tutustunut tarjoukseen, mutta kai ne sitten sosiaalipuolen keinoin tarvitseville annetaan, pitänee reppu ostaa ja tehdä onnelliseksi pieni koulun aloittaja.

    Yöt on jo hämärtyneet, alkaa ne syksyn sävyt puihinkin pikkuhiljaa ilmestymään, mutta elokuu on vielä kesäkuukausi ja siitä nauttikaamme, ne kuutamoillatkin odotuksissa, harmi, että yksin niitä katselen.
    Tosissaan kun puhun, hyvä on oloni yksinkin, muistoja, muistoja, ne elämää piristää.

    Kälyni eilen soitti ja kysyi millä keinoin jaksan tätä hellettä, hänellä äänikin jo hyvin väsyneen oloinen, onneksi hänen parveke on talon sillä puolen, että aurinko vain aamulla sinne paistaa.
    Itselläni hyrrä pyörii pienen matkan päässä ja vilvoittaa, tosin ilkeästi käy silmiin ja ehkä selkänikin sen vedosta kipeältä tuntuu., veto kun oireita heti esiin tuo.
    No hellekin joskus loppuu ja elämä muuttuu, näin toivon.

    Työssä olevia säälin, vaikka nykyisin ilmastointi on hyvin toimiva ja taukojakin on luvattu pitää.
    Ulkotöissä olevilla ei ilmastointi toimi, jos ei Luoja tuulta anna, siellä on tuskaista hommia tehdä.
    Kuuntelin työnantajan edustajan kertovan näissä olosuhteissa toimiville, taukoja halutessaan voivat pitää, kohtuullista onkin.

    Kamala tuo kolmen nuoren ja muutkin hukkumisonnettomuudet, miten on mahdollista, että kolme henkilöä noin menehtyy, olivatko jonkun aineen vaikutuksessa?
    Ikään kuin joku olisi vetänyt heidät kaikki veden alle, no selvitystä varmaan tehdään.
    Ikävä viesti omaisille, surullista joka kuolema tuo tullessaan.

    Nyt hieman alan taitojani epäilemään, kun kolmatta kertaa korjaan villatakin tekoani, onko taidot katoamassa, vai onko mallin tiedot aivan metsässä.
    Olen kuitenkin tehnyt lukemattomia kirjoneuleitakin, norjalaispaitoja sun muuta, nyt en kaksivuotiaalle meinaa villatakin teossa onnistua.
    Voiko taidot näin totaalisesti kadota, sitkeästi kuitenkin yritän, periksi en anna.

    Tänään paistan kuhafileitä, tytär toi pakkasestaan, kala ei taida nyt verkkoihin mennä, kuumuus senkin homman laittaa huilille.
    Koettakaa jaksaa, kyllä se vielä helpottaa, kylmiä pyyhkeitä suurempaan tuskaan ja laiskottelua, nyt ei mikään puuha ole välttämätön.