Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2025, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Vanhan kuvan löysin, jospa tästä vielä tunnistaa, he ketkä tuntevat.

Aloituksia

37

Kommenttia

502

  1. En tiedä millä sanoin aloittaisin, kun mikään ei satu kohdalleen, huomenta kuitenkin sanon ja puolipilvistä säätä täällä meillä päin.
    Aloituksen aloittaminen on puhuttanut, ei kovin vaikeaa ole arvata, että samana ketju jatkuu, kun tarkoitus samalla mallilla vaan on toimia, ketjun pituus venyisi , jos ei väliin katkaise.
    Olen yrittänyt muutella nimikettä, mutta samasta ketjusta on kysymys ja jos sen ylläpito sallii, eikö näin voitaisi toimia.

    Millään ei mahdu päähäni tuo ainainen henkilööni kohdistuva arvostelu, miksi niin tehdään, kun yritän itse toimia niin, etten kenenkään mieltä pahoita,.
    Sinisilmäinen voin olla, kun uskon ihmisistä niin hyvää, että hyvällä mielellä kiitoksen antaa, jos näin ei ole, eikös sanoja siitä pahan mielen loppujen lopuksi saa.

    Tepa kyselit kuorostani, no hiipumaan päin on ryhmämme, tuonen viikate niittää, alun perinkin lauluryhmänä olemme olleet, harrastuspohjalta, omasta kerhosta vetäjäkin on, ei ammattilainen.
    Laulumme koostuvat aika suuresta annista, ensi kerhossa laulamme Setä Hermannin valssin, Mun sydämeni tänne jää ja Yksinäinen kulkija, Venäläinen kansansävelmä.
    Onnistuminenkin on kyseenalainen, aina ei hyvin mene, mutta oma kerhoporukka vain yleisönä, ei niin vakavasti oteta.
    Kävimme joskus aikoinaan, kun ryhmämme oli parikymmentähenkinen laulamassa vanhainkodeissa ja hoitopaikoissa, nyt emme enää jaksa mihinkään mennä.
    Mukavaa kuitenkin omaksi iloksikin laulamassa käydä, loppu minullakin jo mietteissä.

    Eliaana, aika turhauttavaa on aloitella aina jatkoa nojatuoliin, mutta ajatus siitä, että tämä palsta on tarkoitettu juuri tämän ikäisille, pitäisikö kaikkien vaan tyytyä siihen, että kirjoittaminen ei onnistu?
    Periksi antamaton olen, kun huomaan tämän ajojahdin, miten kauan, se on Luojassa.
    Toivoisin kovin, että sitkeyttä riittäisi kaikilla ja saisimme palstan siihen kuntoon, mitä se oli, kun minäkin tänne siirryin.
    Minäkö tämän häiriö käyttäytymisen tänne toin.
    Kahvipirtti aikoina 70+:ssa en muista tämän kaltaista olleen ja silloin kaikilla oli nimimerkki, näin muistan.
    Kahvipirtti oli muistini mukaan kaikille mieluisa paikka, mikä meidät on nykyisin muuttanut, eikö Nojatuoli voisi samoin olla viihtyvyyden paikka?

    Muistissani ei ole, että koskaan olisin Palomaa loukannut, mutta jotenkin olen tapetilla hänenkin suhteen.
    Demeter kiitos, että mukana pysyt, samoin Makriina,, toivotaan brinkalan ja monen muun harvemmin kirjoittajan Nojatuolin muistavan.

    Harmissani olen, jos nytkään ei viestini miellytä, mutta tämä on sitä minun tapaani viestíä, kaikki ei voi tykätä.
    Ehkä harvemmalla on se halu loukata, mielipide on oikeutettu, senkin voi ilmaista monella tapaa, kiitän myös kaikkia myötäeläviä anonyymejä, teitäkin löytyy paljon.
    Muistaakseni joka aloituksessa olen kutsunut Kaikki mukaan kirjoittelemaan, sopua vaan aina toivon.
  2. Brinkkala, sitkeesti on yritettävä, niin tekee toisetkin, eipä harmia, lisää vaan, ketju taas aika pitkä, mutta lisää mahtuu.
    Mainostajat tykkää.
  3. Huomenta, olipa eilen vilkas puolustus/syyttelypäivä, kenen lienee voitto, se tuli selväksi, että huumoria kaikki oli;)
    No jatketaanpa pelkästään asiakirjoituksilla, oikeaa ja todellista huumoria mukaan, siitäpä hyvä tulee.
    Kirkastuva taivas lupaa auringon paistetta, tuuli kyllä lehtiä lennättää ja puhdistus kaduilla on käynnissä, hyvä että puhdistavat, yllättävän liukas saattaa lehtimatto olla.

    Pitänee tuota ruokapuolta mainostaa, kun tein eilen lenkkimakkarasta keiton ja tuli niin hyvää, että ei tottakaan.
    Normaalit keittoon tarvittavat ainekset ja sitten kaiken kruunasi oma tekemäni tomaattisose, pakastin sitä syyskuussa, harmittaa, kun vain muutaman rasian sain laitettua.
    Ostin euron kilo olevia eilisiä tomaatteja osa jo hieman pehmenneitä, keitin ne ja kuorin, soseutin ja pakastin, kahden desin rasioihin pakastin ja nyt jo loppuivat.
    Keitot, kastikkeet saavat oivan lisän ja missään ei lue sivutuotteiden määrää.
    Ensi syksynä jos elän, laitan paljon enemmän pakkaseen.
    Martan hommia, niitä toteutan, joskin Mariakin päätään nostaa, huomioiden sitä hengistä puolta ja toisten huomioimista.
    Meillä olikin ihan selvästi kotona ollessa selkeä kuva, sisareni oli Maria ja minä sitä Marttaa edustin.
    Minä asiallinen ja arkinen, sisareni taiteellinen ja hymy herkässä.

    Minullakin pitkä aika kaihileikkauksesta, jälkikaihista ei silmälääkäri ole maininnut, kahden vuoden välein käyn silmälääkärin käskyä totellen.
    Hyvin kuivat ovat silmäni, kirvelyäkin on ja tippoja monta kertaa päivässä laitan.
    Nuo omenat ovat nyt ajankohtaisia ja niistä aion minäkin huomenna piirakan tehdä, on minun vuoro kahvileipä kerhoon viedä.

    Pimeyttä on, kuten Myrmelimäen Eemeli totesit, aamullakin jo valoja pitää polttaa herättyään ja onneksi ei mieli matkustamista kaipaa.

    Tuo ruokahalu on hyvä minullakin Ano 16,50, olen myös painoni saanut samalla tasolla pysymään, liika sitä kylläkin on, mutta lisää ei ole tullut.
    Olen kuullut monelta taholta, että laihduttaminen ei ole hyväksi näillä kymmenillä ja ei se kovin helppoakaan ole, joten syön minulle maistuvaa ruokaa ja itse tehden sen maun onnistuminen on omissa käsissä.
    Unilääkkeitä en ole koskaan tarvinnut, unta riittää, joskus on joku uneton yö ollut ja se on todella pitkä ja ikävä juttu.

    Kai se on huumoriksi tuo kolmen koplakin todettava, (kuten se viisikin) laskin ihan sormin, keitä kaipailen jatkuvasti ketjuun kirjoittamaan, niitä oli kymmenkunta, nimiä en mainitse, se voisi tuoda kiusallisen tunteen asianomaisille, ihania kirjoittajia kaikki ja lisää heidän kaltaisiaan mahtuu.
    Mukana monta anoakin, joita en osaa eroitella ja laskea, mutta kuitenkin asiallisesti kirjoittavia.

    No niin, jospa nyt sitten vaan fanitetaan, vaikka se taitaa olla paremminkin tyytyväisyyden jakamista ja saamista hyvistä ja sopuisista viesteistä, näin ikäihmisillä.
    Vastauksia ja väitteitä mielessä olisi, mutta toivon, että jokainen omat sanomiset rajaa sopiviksi.
    Mennään eteenpäin omia mietteitä sisältävien kirjoitusten avulla, rauhaa ja rakkautta jakaen.
  4. Voi hyvänen aika sentään, kehotin jo joku aika sitten kysymään Korppikselta, hän ne viisi ilmaisi, tosin ei nimennyt.

    Lue viestini niin, että uskot kerralla, minä en tuotakaan asiaa tiedä.
    Älä viitsi jankata kanssani, en osaa oikeaa vastausta mihinkään antaa.
  5. Hyvinhän tuon sinäkin ymmärsit ja todiste siitä anteeksi pyynnön eväämisestäkin löytyy samasta ketjusta,
    En tiukkaa sinulta en korpikirjailijaltakaan mitään, saatte pitää oikeuden olla oikeassa.

    Jätä nyt jo tuo syyttely,
  6. Sanoin, että en kaivele menneitä ketjuja, mutta siitä ei ole montakaan ketjua mennyt, oliko peräti avauksessa, joten lupa on etsiä,

    Muistelen kuitenkin, pahoitelleeni arvaukseni osuneen väärin ja samassa lauseessa pyysin anteeksi, mitä en saanut, jätetään nyt tämä asia, ei se miksikään muutu, kanna pystypäin saaneeni epäilyt.
  7. Istahdin taas lepäämään, pienikin tekeminen väsymyksen aiheuttaa, nytkään ei ollut, kuin mullan lisääminen kukkaruukkuihin.
    Tuntuu kuin multa katoaisi, syökö kukatkin multaa?

    Olipa iloinen yllätys, kun huomasin tutun nimmarin, olin jo varautunut ikävöimään, näin se murhekin iloksi vaihtuu.
    Toivoisi kaikkien jotka ovat kadonneet, mikä mistäkin syystä, rohkeasti vaan kirjoittamaan, välihuudoista välittämättä.
    Kiitoksen antaminen on hyvä kannustin , siitä ei pidä kenenkään mielipiteen vuoksi luopua.
    Minusta kehuminen sanana jo on tympeyttä lupaava, kiitellään vaan ja saadaan hyvä mieli.
    Empatia kehiin, se pieni osa minkä pystymme iloa kirjoituksilla tuomaan olkoon arvokas osa viestittelyä.
  8. Pilveen veti näin viikon aluksi, iltapäivällä sitten sadekin saapuu.
    Kauniista luonnosta olemme saaneet nauttia, toisin kuin täällä palstalla, olo on mielipahaa täynnä.
    Olemme juuri oikeassa paikassa, meille 80+;sille on palsta annettu, miksi aina sekoilijat kirjoitusinnon nollaan vievät.

    Olen enemmän kuin pahoillani Demeter saamastasi kielteisyydestä muutamien taholta, mutta varmaan tiedät, että suurin osa kirjoittajista on vilpittömästi hyvillään viesteistäsi, niin minäkin.
    Ymmärrän hyvin miten nuo muutamatkin saavat kirjoitusinnon loppumaan, on kuin seinä edessä, vaikka kuinka selkeästi rauhaa toivoisi.
    Kun ja jos ei elämä livenäkään aina hyvin kulje, ei enää vapaaehtoisesti pahaa mieltä tuntemattomilta jaksa vastaan ottaa.
    Toivon, että pienen tauon pidettyäsi tulet taas Nojatuoliin, onhan meillä monia mukavia muistoja yhteisistä kirjoittelu hetkistä.

    Brinkkala, olipa hyvä tuo tunnustuksesi, näin saimme selville senkin, että ei tämä kristallipallon omistavakaan saa selville kuka ano on milloinkin viestin takana, arvailu on siis aivan turhaa ja riidan saa näinkin aikaan.
    Älä nyt sinäkin poistumisista puhu, eihän ketju tule toimeen, jos kaikki myönteisiä asioita ajavat pois lähtevät, sehän on periksi antamista.
    Anoina kirjoittavilla on ylläpidon lupa, siksi ei kannata heidän viestejään kenenkään tuomita, suurin osa on mukana omaksi iloksi ja toisten viesteistä nauttimassa, sinunkin.
    Rehellisellä mielellä, ei ketunhäntä kainalossa jatkamme, eikö vaan.?

    On niin monta rakentavasti toimivaa kirjoittajaa ja heidän mukana olonsa auttaa jatkamaan, vaikka kieltämättä mieleen tulee, miksi itsensä moitittavaksi laittaa, mutta halu kuulla ja lukea, myös omia mietteitään esiin tuoda on iso asia elämän jatkuvuudelle, tämän ikäisenä.
    Kovin kauan tuskin enää kirjoittelenkaan, mutta yritän sinnitellä näiden omien tapojeni mukaisesti, onhan minulla siihen oikeus, kuten teillä toisillakin.
    Tavallaan huolenpitoa oman ajatuksen kulusta ja samalla myös teidän toisten mielipiteiden arvosta ei voi muuta kuin iloita.
    Empatia ja myötäeläminen huolien ilmaantuessa on meidän kaikkien tehtävänä yrittää auttaa, vaikka joillakin on päinvastainen ajatus.
    Toinen toisistaan huolehtiminen vaikka näin kirjoitellen saattaa oikealla hetkellä lohtua antaa.

    Se vanha sanonta, niin metsä vastaa, kuin sinne huudetaan, näin olemme saaneet kokea myös palsta elämässä, palstalla toimii sama sääntö, hyvällä viestillä voi saada paljon hyvää aikaan, päinvastaisen olemme saaneet kokea.
    Niin monta jatkuvaa mukavaa kirjoittajaa palstalla on, joten ponnistellaan ja pyritään palsta hyvänä alustana pitämään.

    Jatketaan ja jaksetaan, sivuutetaan huonot asiat, näin toivon.
  9. Kaunista sunnuntaiaamua, aurinko pilvettömältä taivaalta loistettaan antaa, maalaten luonnon yhä kauniimmaksi, jos mahdollista.
    Marjapuuro on kiehumassa, sellainen mieliteko tänään., myöhemmin paistettu lohi ja perunamuussi ja porkkanat.
    Martaksi tunnistaudun monessa mielin, olen tarkka ja en säästä vaivojani, kun mielitekojani toteutan, tykkään kokeilla aina uusia/vanhoja ruokia ja ne äidin kotona tekemät aina parhaiten maistuu.
    Lähipäivinä teen perunamuusista taikinan ja sisälle laitan riisiä ja keittyä kananmunaa, muistini pettää, onkohan nämä vatruskoita karjalaiseen tapaan.
    Kiitos brinkkala kiitoksista, aina ne hyvillä mielin vastaanottaa.
    Demeter älä välitä noista toruista, mitkä muka oikeuden antaa niistä kirjoittaa, olet hyvin vaisusti kantaa ottanut, aihetta antamatta, joten porskutellaan vaan eteenpäin.

    Eliaan ammeessa nautiskellut, mitä se suola hyvää tekee, kun sen mainitsit saippuan lisänä, varmaan rentouttaa?
    Suuri on liinavaate varastosi, kun kesän pääset pyykittä, minulla alkaa vähentyä vanhuuttaan, en uusia hanki, kun ei kellekään kelpaa, tämä yltäkylläisyys tässäkin asiassa.
    Kauan ovat kestäneetkin, kun silloin morsiamena niitä haalin, pitsejä virkkasin, no olen joitakin satiinipussi ja aluslakanoita vierasvaraksi ostanut.
    Noita rokotuksia olen ottanut korona rokotteen, kun aika ilmoitettiin, en muuta otakaan, en minäkään ole noita kulkevia tauteja sairastanut, kuin silloin lapsena vesi ja tulirokon.

    Yritetään vaan väliin jotain huumoriakin mukaan saada mkr, aina ne ruman kielenkäytön voittaa.
    Eipä ollutkaan deme viestiä kopioinut, näin todistetaan, että arvailu ei satavarmaa ole kellään.
    Mitäs jos kysyt korpikirjailijalta tuon totuuskomision kokoonpanon kylmätotuus, hän sanoi viisi henkilöä vahvuudeksi.

    Sitten palataan nyt vielä kerran siihen arvailuuni jonka annoin ja jonka kohta peruin pyytäen anteeksi erehdystä, varmaan monet sen muistavat, sinä et kylmätotuus.
    Olet nimennyt minut valehtelijaksi, selkärangattomaksi, selvännäkijäksi ym en tunnusta mitään noista olevani, olen hyvin vastuuntuntoinen niin palstalla kuin livenäkin, en koskaan ole joutunut epäillyksi.
    En tunne sinua ja nyt olet minun ajojahtiini ryhtynyt, toivomukseni ei perille ole mennyt, uusin sen, jätä aloitukseni minun osalta huomioimatta.

    Tepa kiitos kirjoituksestasi ja silitä kissoja puolestani, tule vaan mukaan, ei haukkuva koira pure, sitkeitä pyrimme olemaan, sillä niin mukavaksi nämä yhteydet on koettu.

    Nyt puuron vatkaukseen.
    Ulos vaan kaikki joilta jalka hyvin nousee, pian ne toisenlaiset säät meitä koettelee.
  10. No jopa ikävän viestin laitoit, mutta sitä Yhtäkin kaivataan ja tule taas, kun siltä tuntu.
    Eihän tuo mieltä ylennä, kun aina sotaan juuttuu, vaikka kuinka sopua tavoitellaan.

    Jos tarkoitus on nojatuoli nurin saada, niin siitä vaan, tappio olisi nurin kaatajillekin,
  11. Hupsista, älkäähän nyt ihan tosissanne ole, tuosta pois menemisestä, johan aivan suren jo etukäteen.
    Viestittelymme on ollut mukavaa ja sovinnollista, vältetään edelleen nuo sotaisiksi tarkoitetut.

    Olin hyvilläni, kun noista sota-ajan asioista viestejä ilmaantui, niitä varmaan jotain kerrottavaa kaikilla, sen ajan eläneinä.
    Kun oma muisti pettää, herää kuin unesta toisten kertomina saman ajan asioista.

    Tuo onkiminen se vasta poikaa olisikin, mutta enää ei sitäkään voi harrastaa.
    "yksi pojista" voisimmekin onkikilpailut järjestää;)
    Tytär soitti, kertoi, että meinasivat verkot laskea, mutta pieni tuuli venettä keikuttaisi ja siitä sitten riidan poikanen syttyisi, kun hän ei oikein osaa venettä hallita.
    Sanoin pysykää vaan kuivalla maalla ei riitaa tule;)

    Olkoon "totuuskomitea" tai mikä tahansa, emme kirjoittelua lopeta ja tuskin riita kukaan kirjoittajista haluaa.
    Piti lepotauko pitää, otti niin tiukille nämä' puuhani, kumminkin loppusuoralla olen.
    Vuoteeni petaan, kunhan sisälle kannan, ja sitten illalla saunan jälkeen puhtaaseen vuoteeseen köllähdän.
  12. Huomenta ja lauantai päivää aloitellaan, minä tapojeni mukaisesti pölyjä yritän poistaa, tekstiilit jo raitista syysilmaa parvekkeella haistelee.
    Lumouduin taas kerran tuosta uskomattoman kauniista värien hehkusta, puiston lehtimatto ja puissa vielä samaa keltaisuutta, siinä välissä valolamppu antoi satumaisen ilmeen.
    Kuu taivaalla ja muutama tähtikin näkyi, luoden lisää tunnelmaa, nämä niitä vanhan ihmisen iloja.

    Neeassa kaipaili menneitä vuosia, niitä minäkin, elämä silloin oli niin toisenlaista, ihmiset suuressa määrin hyväksyivät toisensa, olihan eripuraakin, mutta ei tämän laatuista mitä tänä päivänä.
    Näiden vuosien elämä oli toivoa ja yrittämistä, parempaan, silti riitti paljon vähäisempikin, mistä onnellisuus pursui.
    Sotavuosien jälkeinen elämäkin oli turvallista ja töitä riitti tekeville.
    Ruokaa oli sen verran nuukasti, että ylipainoa oli todella vähemmän, minun kohdalla kuitenkin painoa on aina riittänyt vaikka toisille antaen.
    Ehkä suvun rasitekin se on.

    Luopuminen monesta asiasta eteen tulee, kun voimat hiipuu, niin piti minunkin mökkini myydä, vaikka niin rakas olikin, mutta en yksin jaksanut sitä kunnossa pitää ja en oikein yksin viihtynytkään.
    Tuo kaihileikkaus on minullekin tehty jo 30 vuotta sitten, näkö on nyt hieman hämärtynyt, kai nämä laitteiden tuijottamisetkin osasyyllisiä.
    Hyvin kuivat on silmäni, tippoja joudun useamman kerran päivässä laittamaan.
    Lohen ostin eilen ja siitä monta ruokaa saan laittaa, perunoita, sipulia ja porkkanoita toi ystävät maalta, parvekkeella niin kauan, kun pakkasilta voivat olla ja sitten jo varmaan jääkaappiinkin sopivat.

    Kaihileikkaus on todella pieni leikkaus, mutta voi siinäkin harmia kertyä, jos huono tuuri on.
    Ystävältäni toisen silmän näkö menossa, kun joku "pöpö" leikkauksessa pääsi silmään, harvinaista kuitenkin on, joten ei kannata huolta kantaa.
    Samat harmit voi kaikissa leikkauksissa tulla. kipua ei tämä leikkaus ainakaan minulle tuottanut ja näkö huomattavasti parani.
    Polviani ei ole edes esitetty leikattavaksi, vaikka olen niistä aina maininnut, kun lääkärissä käyn, nyt en enää suostu leikkaukseen, näillä menen.

    Minä annan kiitosta kirjoittajille, joilla on asialliset viestit ja tarvetta ilmenee, olipa anoja tai muita.
    En pysty erottamaan niitä paria jotka kiusaa tekevät, varmuutta ei ole joten hyppään yli.
    Myötäkarvaa silittelen kaikkia kirjoittajia, joilla on hyvät ja minun mielipiteisiini osuvia vastauksia, miksi pitäisi vastata ikäviä asioita mieleen tuoville.
    Minulla,, uskon ettei kellään ole tarvetta koulata ihmisiä kirjoittamisessa, jokainen omistaan vastaa, minulla ei ole suurempaa tietoa ei taitoa kaikkia miellyttää, siksipä en yritäkään.

    Näin on tämäkin päivä alkuun saatu ja nyt muihin hommiin, niitäkin riittää aika mielekkäästi, en ihan yksinomaan koneella päivystä.
    Hyvänmielen päivää teille ystävät.
  13. Värikauneutta uhkuvaan perjantaiaamuun huomenet, katsoinpa mistä ikkunasta ulos kaunis värinäkymä antaa hyvän olon tunteen, elämä on kuitenkin ilojakin omaava.
    Paljon on lehvistö harventunut, nyt näen puistikon läpi myös taivaan, kesällä vihreys sen estää.
    Hetki jolloin ei kolota mitään paikkaa, kohta taas liikkumaan lähtiessä huomaan kuntoni huonouden, mutta yritän unohtaa ja hyväksyä, kauppaan kohta lähden ja sen matkan tehtyäni olen kuin kilpailija joka tulostaan katselee onnellisena.

    Tytär soitteli, menevät mökkiä talvikuntoon laittamaan, jäiden tultua jatkavat kyllä siellä aina viikonloppuisin olemistaan, mutta onhan paljon lumelta turvaan laitettavaa ja haravointi ja maan kääntämiset valmiiksi kevään touhuihin.
    Eliaana kerroit nämä hommat jo saaneesi päätökseen, paljon on teidänkin mökeillä suojaan laitettavaa.
    Väinö vaatii seuraa ja ei ollenkaan ihme, että pelkäsi yksin jääneensä ja pienen vahingonkin aikaan sai, uusi ympäristö ja ei tuttu henkilö jakamassa uutta elämää.
    Kissat ovat yllättävän fiksujakin ja tottuvat omistajiinsa ja heille mieltään ja hellyyttään osoittavat, hauskuutta minäkin saan, kun koneelta katselen.

    Makriina yritä vaan tukena olla, emmehän anna harmien kirjoitteluun vaikuttavan, vaikka harmittaakin, ohitetaan ja jatketaan omaan tyyliin, kaikkia emme voi tyydyttää, eikä kaikkien tarvitse meistäkään tykätä.
    Vilpittömät kiitokset on aina paikallaan ja luulen että sen verran kypsiä jo mieleltämme olemme, että emme sitä kehumiseksi koe.
    Kiitoksen paikka elämässä on aina, jos joku asia tai ihminen sen antaa.
    En ota itseeni vaikka nikkiäni pyöritellään milloin missäkin asiassa, aloitan ketjun vanhasta tottumuksesta ja siinä minun osuus, näiden aamusaarnojeni lisäksi..
    Nyt toivon, että tuo soikea nolla pysyisi nollana ketjun loppuun asti;)
    Anonyyminä kirjoittajille kiitos asiallisista viesteistä, niistä henkii ymmärrys toisia kohtaan.

    Nuo kirkossa käynnit ja saarnat ei minuakaan kirkon penkkiin useinkaan vie, mutta pakana en ole, maksan kirkollisveron ja kuuntelen joskus pappien puheetkin ja aina mieluusti, kun ne tulee aidosti turhia fraaseja sisältämättöminä.
    Kirkkoherramme on sellainen rento ja läheiseksi tuntuva, että hänen puhettaan kuuntelee mielellään.
    Edellinen kirkkoherramme olikin melkoinen persoona, seisoi pelikoneellakin, kuin kuka tahansa, hiukset pitkät ja puheissaan suoran tuntuinen, siis tavallisesta poikkeava, hänen sanomaansa kuuntelin mielelläni.
    Uskon asiatkin on mielestäni jokaisen henkilökohtainen asia.

    Tuosta iän kerronnasta sen verran, että taidan olla vanhin koko suvussani, yhden serkun enää omistan, ei kovin vanhaksi elämää ole sukuuni suotu, äitini kuoli 76 iässä ja isä 67, vuotiaana. Mieheni niin ikään 67 vuotiaana, ei hänenkään sukunsa vanhoiksi eläneet,

    Nyt päivä on valjennut kauniiksi auringon paisteiseksi ja elämä ulkona jo sykkii, niin kuin aina viikonlopun lähetessä.
    Aamun ponnistus ja kauppaan, kivaa päivää ja väriloiston ihastelua.
  14. Arvasin, että joudun "tilille" viestistäni.
    Nostan kädet ylös, en todella osaa neuvoja antaa, miten asiat hoidettaisiin, ei ole opettaja koulutusta ja varmaan palkkaus ei vastaa vaatimusta.
    Koulussa istuminen ei taida olla helpompi opettajien homma, niin uskon, jotenkin vain mielenkiintoa olisi lisättävä.
    Suurien palkkojen myötä voisi kuvitella, että viisautta ministereiltä löytyy.

    Markiisitar varmasti saa palkkansa, uskon vakaasti oikeuden tapahtuvan, onhan pientä kapina henkeä jo ilmassa. Espanjan historiakin on ollut hyvin julmaa ja sekin olisi hyvä aihe tutustumiseen.
    Frankko niin kuin monet päämiehet ovat koetelleet kansojaan tavalla jos toisella, ei kovinkaan lempeästi aina.
    Pitänee pysyä kotimaan historiassa, aukkoja paljon siitäkin minulla.
    Arjesta puhuminen on sitä samaa arkea sodasta mainitessa, en mielelläni politiikkaa, en uskontoa ketjussa toivo.

    Onkohan koskaan ollut hallitusta, joka olisi täydet pisteet kansalta saanut ja korona unohtui, kun luettelit menojen kasvua, sekin oli mittava velannostaja.
  15. Huomenta pilviseen säähän, hämärää vielä tässäkin ajassa.
    Syksyllä ajetaan monilla rattailla, tämäkin niitä vanhankansan sanontoja, eilen oli kaunis aurinkoinen sää ja värien loiste kertaantui.
    Puissa vielä runsas lehdistö, väri kuitenkin alkaa keltaiseen taipua koivuissakin.
    Puolukkaa tuntuu olevan metsässä ja nyt hyvän mehun saakin, minäkin yhden litranpullon mehua jo olen tyhjentänyt.
    Eipä tule mitään mehua, ei limsaa meikäläinen koko talvena ostaminen.

    Uutisista kuulin juuri miten 70 vuotias mies oli ystävättärensä surmannut, saman ikäinen oli, mikä vielä tämänkin ikäisenä tämän pystyy tekemään?
    Kai se on tämän hetken olotila joka puolella, ei mikään ole pyhää, ei edes ihmishenki.
    Sitten puhutaan nuorista, mistä he oppivat mallinsa, aina noita hirmutekoja kuulee ja nuo sodat tuntuvan kiehtovan joidenkin mieltä.
    Nuorella jolla ei ole mitään mielikuvaa menneistä, näkee kaiken ihannointina ja huomiota saavana.
    Siksi historia olisi meille kaikille tärkeä tuntea, oppitunnit koulussa pitäisi saada kiehtoviksi.
    Vanhoista puhuminen, muisteleminen on jotenkin ja joidenkin mielestä turhaa ja vaikeaa varmaan monelle edes uskottavaa, mutta omat vähäiset kokemukset tulisi ilmoille kertoa.
    Melkein kaikki sarjatkin mitä televisiosta nykyään näkee, raaistuu, todellisuus katoaa.
    Tästäpä riittäisi esimerkkejä, mutta minun ääneni ei kauas kanna, joten totean vaan taas kerran.

    Politiikassa taas muistetaan hyvinkin edellisten hallitusten virheet, joskus miettii mitä sillä onkaan tekemistä tämän päivän asioihin.
    Tilaisuus tehdä hyviä päätöksiä nykyistuvalla hallituksella, onko samoja virheitä pakko toistaa, kun esimerkki niiden huonoudesta on tiedossa.
    Säästöjä tehdään ja mistäs muusta kuin sen pienimmän elämää koskevista, milloinka hallitus esimerkkinä toimisi, pudottaisi ansionsa tavan ihmisten tasolle, matkustelut minimiin kaikilta virkamiehiltä.
    Jos matkoja tehdään on todistettava, että kauppoja syntyy, hyviä sopimuksia tehdään.
    Velka vaan kertyy, tarkoitus on kai ollut pienentää sitä osuutta säästämällä.
    Muisteloita entisten hallitusten toimista ei asioita kuntoon saa, onhan nekin kaikkien tiedossa.
    Nyt eletään tätä aikaa ja syyttelyt entisistä hallitusten toimenpiteistä ei enää päde.
    Jokaisella oma käsitys asioista ja niiden hoidosta saa olla, mutta yhteinen hyvä kuitenkin päämäärä.

    Arki on taas edessä ja nyt en uho mitään, kerron jälkeenpäin miten päivä kului, ainakin LaPromessa osan päivästä varastaa.
    Myssyni sain eilen valmiiksi, nyt jotain uutta puikoille kumminkin, sade täällä meillä ropisee , miten teillä toisilla?
  16. Sunnuntaiaamu, sen hiljaisuus on hyväksi mielelle ja päivän suunnittelulle, mitään suurta ei tekeillä, myssyn neulonta on tällä hetkellä tarve ja kukan kastelu on sunnuntaipäivän tehtävä.
    Ruokaa taas eilen monen päivän tarpeen sain pullakokeilun kylkiäisenä, pakkaseen sain osan mahtumaan.
    Naapuritalon koirat ja koiran ulkoiluttajat jo samanlaisia tuttuja kuin te kirjoittajat, te kirjoittaen, nämä koiria taluttavat kasvotutuiksi tulevat.

    Otan hyvillä mielin tuon siirron vastaan, minkä ano teit, ylisanoja kohdalleni, sillä kyllä täällä livenä löytyy muunkinlaista luonteen piirrettä.
    Kuitenkin tuo ymmärtäminen kohdallani, viestieni tulkinta on tarkoitus olla iloa tuottavaa, ei loukkauksia kenellekään, aika hyvin olen omasta mielestänikin asian pystynyt kuosissa pitämään.
    Mielestä on aika usein jätettävä kielen päässä pyrkimä kielteinen ilmaus, tietäen sen aiheuttavan ketjureaktion vastauksineen.
    Kaikilla ihmisillä on puolustukseen tarvetta, mutta siihenkin voi oppia, että jättää väliin.
    Mielipiteen lausuminen on sekin taitolaji, paras punnita sanojaan, mitä sanonnasta seuraisi, hyvin olemme tuonkin taidon oppineet, ainakin useampi.

    Sodista ja niiden uhkista tuo pelottavia asioita mieleen, sankarihaudat siitäkin muistuttaa, niin paljon tuhottuja haaveita, en usko kenenkään sellaista toivovan, valtansa pönkittäjät saavat mielet sotaisiksi, saaden sodan olemassa olon aiheelliseksi.
    Tavan kansalaiset ei sitä halua, viisauden tässäkin asiassa toivoisi voittavan.
    Tiltusta kuulin sota aikaan, tai paremmin asia valottui sodan jälkeen.

    Ano 16,03, sait tuon lantun olemassa olon mieleen, varmaan nuo kukkoset paremmin onnistuu, kuin kukkona, pari viikkoa sitten kukon tein ja syötyä tuli herkkuna.
    Pieni se oli, mutta kuoretkin tuli "mutusteltua", pitänee kohtapuoliin uusia, nyt juurekset kypsyvät pian.

    Demeter, en pidä pahana lepopäivänäkään, jos haravan käteen ottaa, siinä mukavasti saa liikuntaa, raitista ilmaa, pihan kuntoon laittamista, haravanvarsi nojana kelpaa väliin nojaillen levätä.
    Kyllä ne avun tarpeet tulee eteen meikäläisellekin, on vaan vaikea katsella hiljaa, jos kaikki ei suju niin kuin toivoo.
    Tapani siivoukselle on vaativat, tytärkin joskus harmittelee ja vähän arkaillen apuun tuleekaan, no siinä asiassa minulla oppimista, kaikkeen se pakko eteen tulee.

    Brinkkalan taidot puukäsitöihin voisi vaikka miten hyvin onnistua, jos olisi tarvjttavat välineet.
    Mieleeni tuli tyttären käsitöiden teko, sukkaa neuloi ja minä purin ja sitten yritin hänen käsialallaan neuloa tilalle, no kuutonen tuli käsitöistä, mutta kun poikien käsitöissä joutuivat koe mielessä olemaan tuli yhdeksikkö.
    Nauroivat asian tietäneet, että huonon numeron äiti sai, kai opettajakin asian näin ymmärsi.
    Tällä en tarkoita ettetkö käsitöitä osaisi tehdä brinkkala, muistutus vaan siitä, että moni taito piilee, odottaen tilaisuutta tekemiseen.
    Makriina puhuu asiaa jo ikänsäkin puolesta, kokemuksen äänellä, kuten minäkin aina yritän, näin vanhana ja viisaana.

    Nyt sitten tämän päivän urakkaan, kukkien hoitoon ja kasteluun, nekin oman osansa vaativat, onnistunutta sunnuntaipäivää toivottelen.
  17. Piti tulla varoittamaan, ne omenapullat ei sitten vastanneet kuvitelmia, tai paremminkin minä en onnistunut.
    Taikina tuli liian voitäytteinen katkeili, kun yritin omenan ympärille saada ja reikä pitää olla suuri, että sopii kiertämään, ehkä en uusi tätä luomusta.
    Näytti niin helpolta, kuten moni muukin asia, minulle kuitenkaan ei kaikki onnistu.

    En muuten tiedä minäkään mikä tiltu lista on?

    Kysymysmerkkinä minä myös sodista, tiedän sen, että syyttömät niistä joutuu kärsimään, menisi ne sodasta päättäjät sinne eturiviin.

    Kuuntelin kansanradiota taas hommia tehdessäni, aiheena olivat kaiken osaavat miehet, tai ainakin selitykset sen mukaisia.
    Minusta ei miehissä sen enemmän selittelijöitä kuin naisissakaan, mutta kotitalouden asioissa saisivat apua pyytää naisilta, siis suunnittelu vaiheessa.

    Niinpä jäi muut hommat ensi viikkoon, masennuin noista leipomuksista, hohoijaa.
  18. Huomenta viikonloppuun ja saunailtaan, tämä viikko on ollutkin työteliäs, joten löylyt kivasti kaiken vaivan vie mennessään.
    Matot kuivamassa parvekkeella saavat kuivaa omaa tahtiaan, liian nopea kuivaminen ruskettaa, joten nyt sopii kuivaa hitaasti.
    Vielä muistui yksi urakointi, liesituulettimen pesu ja ei kaikkein mukavin homma lopuksi jäänyt.
    Tekemällä siitäkin pääsee.

    Brinkkala Kahvipirtin mieleen toi ja värimaailmaa arvailit tälle päivälle, no kaavailin mielikuvituksen avulla näitä värejä.
    Pellavalangasta kudottu pöytäliina, keskeltä ruskealla ruskea raita, siitä ohuilla raidoin oranssista keltaisen sävyin luonnonvalkoiseen.
    Valkeat kahvikupit, vihertävän sävyin servetit, kesää muistaen.
    Pellava on rouheinen, karkeahko, on eloisa liinana ja keltainen krysanteemikimppu maljakkoon, tuoden auringon loistamaan tuoden hyvän mielen kahvihetkeen.
    Jos vielä pirttiä muistaen laitan Syysunelman soimaan, eikös jo herkistä mielen.

    Nuo maailman tapahtumat miettimään pistää, katselen Pohjois-Korealaista sarjaa, mielikuvituksen tuottamaa, ja siitä ajatukseni siirtyy tuohon epäluuloon, mikä maailmassa vallitsee.
    Epäluulo, valehteleminen, oman edun tavoittelu ja vallanhalu.
    Salakuuntelua jopa hotellihuoneisiin näissä sotaisissa maissa koetaan.
    En ole päässyt mihinkään selvyyteen tuosta Hamasin ja Israelin välisesti sodastakaan, uskomattomalta tuntuu, että tämän ajan ihminen ei voi sopia asioista ilman tappamista.
    Hyvän kuvan antaa myös tämä palstakulttuuri, sotaa jollain tapaa täälläkin, miksihän?
    Mitkä tilanteet näihin taistoihin johtaakaan, kansat kärsivät ja pieni joukko vallasta kiistävien joukko saa ihmiset alamaisikseen.
    Johtajuutta kaivataan, mistä sitä löytyy, ei hyvältä näytä, katsellaanpa vaikka omaa maatamme ja eloa täällä, joillakin hyvin menee, mutta valtaosa kamppailee elämänsä vaikeuksissa.
    Hyvän jakamista ei osata.

    Demeteer, kyllä nämä pankin palvelut on minimissä täälläkin, yksi konttori, johon aika on tilattava Helsingistä, samalla soitolla kysyy asiansa sieltä
    Pankkineitejä ei enää istu kopean näköisinä tiskin takana, mihin heidänkin tiet lienee kulkeutuneet.
    Eikun sopeudu vaan kaikkeen, mitä ylhäältä annetaan.

    Makriina, olen kallistumassa siihen suuntaan, että apuun on turvauduttava, yksin roskasangon tyhjennys työstä käy, eilen kannoin osan kukkamullista pensaan juureen, olipa työläs homma, roskapussin viejää kaipaan.

    Löysin kivan reseptin Facesta, aion kokeilla, Neeassa kokeilepa sinäkin, kun niitä omenoita on runsaasti
    Pullataikina tavalliseen tapaan kaulitaan jo otetaan ohuita nauhoja jotka kierretään viipaloidun omenan päälle, josta keskeltä poistettu siemenkota,, kohotetaan ja uuniin, näytti niin herkulliselta.
    Kanelisokeri sopii hyvin omenan mausteeksi.
    Olen samasta Fasen sivuilta löytänyt helposti tehtävän (sen näköistä) kukan haarukan avulla tehden, tulee kaunis, minun tekele ei vaan onnistunut, en anna periksi, yritän uudelleen.

    Päättäväisin aatoksin liesituulettimen kimppuun, jos ei sika syö eväitä, mutta siihen olen opetellut, että heti asiaan tarttuen se tulee tehtyä.
    Aurinkoista päivä teille kaikille.
  19. Huomenta pimeästä ja sateisesta Savosta, tuuli on laantunut, syksyinen on sää, mutta näinhän aina lokakuussa onkin.
    Tytär meni mökilleen, oli sähköt menneet poikki ja pakkanen sielläkin vielä ruokaa täynnä, pakko oli hätiin joutua.
    Haudoilla kuitenkin käytiin ja nyt todella kauniit kanervat sinne jäi silmää ilahduttamaan, mieli senkin asian suhteen on hyvä, hyvin oli hauta hoidettukin, kaikki siistitty.
    Kaupassa käytiin samalla reissulla ja tarjoukset kierreltiin toiveideni mukaan, tänään menen pyykkitupaan ja pari mattoa aion lattialla siellä puhtaaksi saada.
    Niin alkaa kaikki tekemättömät työt olla tehty, kevääseen asti isommilta hommilta selviän.

    Mitäpä sanoisin uudelle tulokkaalle Nojatuolista, ehkä lyhykäisesti, tämä on arkipäivän asioiden kertoma mahdollisuus, ei siis mitään aihetta jonka pitäisi pysyä aiheessa, täällä rönsyilemme, kertoen jokainen omia kömmähdyksiä, ilon ja surun tunteita.
    Mitään vaatimuksia ei aseteta, no tietenkin toisten huomioon ottaminen, loukkaaminen ja henkilökohtaisuuksiin emme sorru.
    Asiallisia neuvoja toki luemme mielellämme, aina opiksi ovat, ei muuta kuin tervetuloa joukkoon.

    Tuon laumanjohtajuuden, heti irti sanoudun moisesta, olen aloituksen aikaan laittaja, en muuta, ymmärrän kyllä, että hyvällä näin mainitsitte, mutta huomiota saan kirjoittajanakin.
    Kaikilla on omat mahdollisuudet johtajuuteen jos niin halutaan, mutta yhdessä tämä homma onnistuu.
    Olen toki iloinen, kun huomioitte minuakin mukavasti, eihän tämä kirjoittelu onnistuisi, jos ei kukaan vastauksia antaisi.

    Toivotaan, että mitään puolustettavaa ei synny ja tilanteet saataisiin rauhoittumaan, näin minäkin olen Natoon liittymisen ymmärtänyt tuovan turvallisuutta.
    Minultakin kiitoksen sana Anoille joilla on mukava tarkoitus Nojatuolin suhteen.
    Hurskaisella noita harmituksia vaan riittää, ikävä on jos laskujakaan ei saa maksettu, eivät kauan pidä, kun ulosottoon laittavat.
    Kai pankista jonkunlaista neuvoa antavat, soita ja pyydä.
    Olen minäkin apua joutunut jonkun asian vuoksi pyytämään, jätän soittopyynnin ja kohta ottavat yhteyttä.
    Noiden hyökkäyksien vuoksikin on syytä ottaa yhteyttä, jos homma ei pelaa., onhan se yhtä opettelua näiden aina uusiutuvien ohjeiden kanssa.

    Aivan minun suullani puhuivat demeter kuin Makriinakin, olen huomannut juuri noista syistä monikin Nojatuolin oven aukaisee, haluamme kuulla kuulumiset, joskus vähän ikäviäkin, mutta valtaosa myönteistä ja siitähän mieli hyväksi tulee.
    Minulle itselleni on hyvä saada todistettua, että vielä sormet kutakuinkin toimii ja saan näpyteltyä sanomisiani,, ehkä aivoillekin voimistelua, sen minkä pystyvät vastaanottamaan.
    Jotenkin lohduttavaa kuulla, että brinkala kärsimättömyydestä kärsit, sama täällä ja onnittelut hyvästä lopputulemasta.
    Vanha oli veräjä, mutta vanhempi, harmaampi Mikko on varmaan, niinhän runo kertoo, tänä päivänäkin vastaavaa voi löytyä.

    Nyt päivä valkenee ja alkaa olla sopiva aika mennä kolistelemaan pyykkitupaan, kohta toivon mukaan pari matonpätkää kirkkaamman värin saa, päivän iloja teille kaikille.
  20. Lokakuun kymmenes ja Aleksis Kiven päivä, voisi kuvitella, että näin tuulet silloinkin vinkuivat, kova myrsky on yön aikaan riehunut.
    Uutisista kertoivat, että 10000 taloutta ilman sähköjä Pohjois-Karjalassa.
    En muista koska olisi sähköt pois olleet, kaduillakin täysi valaistus, näin tässä minun läheisyydessä, sivummalla kuulemma eivät pala.
    Historian kertomaa ja mielenkiintoisia on tiedot, tosin vaihdellen kertojasta riippuen.
    Äitini syntyi 1896, miten paljon joutuikin kokemaan elämänsä aikana, nälkävuodet, sodat, kapinat, kaiken keskellä perheen hyvinvoinnista huolta piti, laskematta askeleitaan, miettimättä uupumusta, pakko oli jaksaa.
    Jaksoikin, kunnes 76 vuotiaana loppui elon taival. kaksi lastaan hautaan saattoi ja sitten me kolme aikuisiksi päästiin, perheet perustimme ja vanhempien sitkeyden saaneina jaksoimme mekin, tosin yksin tänä päivänä.
    Harmissani olen, että en ymmärtänyt niitä vanhoja aikoja kysellä ja selvää ottanut, olisi ehkä kirjan aiheet saanut.
    No eipä minun kärsimätön luonteeni olisi kirjailijaksi pystynyt, mutta olisin kuitenkin historiaa voinut lapsilleni valottaa.

    Tuo Kova pää, oli runo jota kouluaikanani kilpailussakin lausuin, kai oli jotain viitteitä siihen , että osasin lausua, mutta siihenpä sekin jäi, sisareni kyllä loisti silläkin alalla, monessa muussakin.
    Toinen mieleen jäänyt runo oli Veräjän Mikko, raajarikko ja vanha Mikko oli, tienestä hankki veräjän aukaisulla matkaajille.
    Kirjat on aarteita, niitä lukeminen useasti selvensi asioita, tietenkin kirjailijan näkemyksin, totuuttakin on niin monenlaista.
    Olen yrittänyt ajatusta kirjojen lukemiseen johdatella, nyt ei käsitöille ole juurikaan kohteita, voisi pystyä rauhaisaan mieleen ja lukemisen uudelleen oppimisen, sohvatyynytkin valmistui, mistä aiemmin puhuin.

    Taidat olla monitoimi nainen sinäkin brinkkala, Eliaanan jo sellaiseksi olen ajatellut, otatte porat ja muut työkalut miehisesti käsiin ja jälkeä tulee.
    Miksikäs ei, eihän naisen tarvitse avuton ja hento olla, tässä maailmassa on pärjättävä, minulle nuo voimien katoaminen alkaa esteitä laittaa.
    Yksin en kaikkia parvekelasejakaan saanut liikkumaan, tyttären kanssa yhdessä ne saimme liikkumaan ja työ tuli suoritettua.
    Taitaa nuo lasini parvekkeella olla ensimmäisiä aikoinaan ja hyvin hankalat, nyt jo helpompia tekevät.

    Julkisten asiat voi lukea lehtien otsikoista halutessaan, minulle historian havina saa mieleniinnon heräämään, elämänkerrat myös puhuttavat, uteliaaksikin voisi sanoa, mutta en myönnä sitä olevani, tiedon oikeaa pohjaa etsin, miten joku mittavan huomion saanut henkilö on osannut elämässään luovia.

    Nuo jouluaskartelut mielen taas herättelevät, ongelma vaan on se, kun jo liian kanssa sitäkin lajia löytyy, poiskaan ei raski heittää, kun ovat suhthyvin säilyneet, no kortteja voisi muutamia tehdä.
    Liput saloissaan saavat tänä päivänä kyytiä ja katson tuota naapuritalon lippua, on hiukan huonosti sidottu, koska valuu alaspäin, kohta puolitangon tavoittaa.
    Tuossakin hommassa omat niksinsä.

    Makriina tilasi mukavia viestejä, minä tilaan auton kauppareissulle, no tilaus tehty jo muutama päivä sitten, tytär tulee hakemaan, hyvä niin, olisi aika raskasta kärriä vetää tuossa tuulessa.
    Koettakaa pysyä pystyssä, pienen elopainon omaavat vaarassa.
    21. 22 / 26
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt