Hil-la

Vapaa kuvaus

Vuosi vaihtui eletään 2025, onnea meille kaikille, niin se vaan vuodet soljuu.
Vanhan kuvan löysin, jospa tästä vielä tunnistaa, he ketkä tuntevat.

Aloituksia

27

Kommenttia

350

  1. Auringon paisteen vuoro ja lumet melkein hävinneet, hiekotushiekkoja pois putsaavat.
    Niin kauniin sininen tuo taivas on tästä koneelta katsoessa, mutta vesisadetta iltapäivälle luvassa.
    Minulla aika silmälääkäriin tänään, kallis paukku tulossa, lääkäri 126 euroa ja mahdollisesti uusittavat lasit 500 euron pyörteissä.
    Miten moni eläkeläinen kampaileekaan näiden pakosta ostettavien asioiden kanssa, lääkkeet sitten vielä lisänä.
    Eilen tukka lyheni, mutta ei kokonaan kuitenkaan, kerroin seisoneeni, tai siis yritin seista yhdellä jalalla ja sekös sai naurua ja kokeilua kampaamohenkilökunnallekin.
    Kampaajani on ihana, kuuttakymmentä lähestyvä rouva, iloisen pirskahteleva, piristysruiskeen saan häneltä olooni.
    Katselen usein facessa noita ennusmerkkejä, mitä milloin mistäkin keksivät, olen kai kertonutkin tuon käden M kirjaimen löytyvän kämmenestä, se viittaa kaikkeen hyvään kohdallasi ja nyt jos pikkusormi on nimettömän viimeisen rystysen kohdalla, se kertoo sinulle aivan erinomaisia taitoja ja olemista.
    Tietysti nämä minulla kohdallaan ja siksi kuvittelen olevani lupausten mukainen, kiltti ja sympaattinen;)
    En ole taikauskoinen, mutta kiva näitä on seurailla ja nuo puheeni itsestäni on juuri sitä huumoria, mitä pitäisi elämässä olla.
    Osaan nauraa itsellenikin;)

    Kovasti saa ryöpytystä Paloma, miksi?
    Onko jotain pois joltakin, jos hän kirjoistaan kertoo ja niiden tekoon aiheita etsii, minulla ei kärsivällisyys riitä moiseen, onnea vaan j a jaksamista.
    Tuota avantouintia en koskaan ole harrastanut, mutta annan tunnustuksen heille, jotka rohkeina senkin tekee.
    Huomasin viime kesänä, että uiminenkin järven pohjaan tavoitettuna on paras jättää, niin epävarma pohja usein on.
    No eipä ole mökkiä, ei rantaa, molempien lasteni mökeillä liikkuminen hankalaa, puhumattakaan uimisesta.
    Mkr :n mainitsema metsälenkkikin minulle melko mahdoton, asfaltilla vaan tallustan, mutta jos kunto myöten antaa suosittelen tuota tarjousta.

    Varmaan Virran laulamana on enemmän tuota Hopeista kuuta kuultukin, mutta tilanne oli kai sellainen, että Kansan laulamana se meni sydämeen asti.

    Pitänee taas korjailla viestiäni koskien lumen pois ajoa, täällä on tilaa ehkä sulamiseen toisella lailla kuin isoissa kaupungeissa, sieltä on varmaan pakko lumet pois viedä, kun sulamisvesiä ei viemärit vedä.
    Tulee vaan lauottua noita omia totuuksia, tietämättä asiasta toisten kohdalla.
    Nyt kyllä kovalla vauhdilla kesän tuloon valmistaudutaan, juuri ottivat suojat pois pöytäryhmän päältä naapuritalon pihassa.

    Tämän kaltaista ajatusta tai sanoisiko höpötystä tänä aamuna , muuta en enää jaksa, ilo päiväänne.
  2. Huomenta pikkulauantaihin, näinhän keskiviikkoa kutsutaan.
    Taas on aurinkoisen päivän vuoro ja keväiseltä sää näyttää, pohdin sellaistakin rahan menoa, kuin lumikasojen siirtoa jonnekin, kohtahan ne sulaa itsekseen, säästää pitäisi kaikessa, myös tyhjän päiväisillä lumikasojen roudaamisilla.
    Työtähän se antaa kuorma autoilijoille, mutta kaikki turha pitäisi karsia, siihen hallitus esimerkkiä antaa.
    Paljon on sellaista toimintaa, mitä ilman toimeen tultaisiin, mutta ihmisen sairauksiin puuttumattomuus on rikos, hoitoa on saatava tarvittaissa ja vielä kohtuullisin korvauksin.

    Tytär miehineen kävi eilen ensiavussa, kun miehen selkä kipeytyi, hoitaja sanoi odottakaa, kun lääkäri tulee ja sitten tunnin odotuksen jälkeen hän toi reseptin minkä lääkäri kirjoitti potilasta näkemättä.
    Palvele on muuttunut kovin huonoksi myös ihan tavallisten asioiden kohdalla, henkilökunta on epäkohteliasta, vävyni valittaissa selkäänsä, hoitaja tokaisi, niinhän tuo näkyy olevan.
    Yritin sanoa, että jos oli väsynyt, tytär sanoi ei hänen työssään voinut vastata mitä tahansa vaikka väsymys päällä olisikin, ja totesi, että työ alkoi juuri, kello oli aamu kahdeksan.
    Onhan meiltä valittajiakin monenlaisia, mutta kyllä se henki "sisar hellä valkoinen" on tuiki tuntemattomaksi muuttunut.
    Itse olen saanut kohtuu palvelua aina tarvitessani, joten ei toki kaikkia henkilökuntaa samaan muottiin saisi laittaa, mutta taso on kyllä laskenut sen olen monta kertaa ja monen kohdalla kuullut.

    Mielilaulajani on siirtynyt rajan taa, Tapani Kansa on poistunut tämän maailman ilosta, ehkä murheistakin., monta hienoa kappaletta hän teki ja Hopeinen kuu jäi päällimmäiseksi hänen lauluistaan soimaan.
    Hänessä oli jotain peri suomalaisen miehen olemusta, ei pokkuroinut, ei joka käänteessä näkyviin pyrkinyt, laulamansa kappaleet jäivät elämään, hyvää taivasmatkaa hänelle.

    Oli hauska lukea pieniä huumoria sisältäviä viestejä, todeta, että mielikuvitus sittenkin elää, olin jo ajatuksen kokonaan hylännyt.
    Verojani en minäkään halua pois kerjätä, vaikka ehkä paljon toistenkin kulutuksia joudun maksamaan, verojen lisäksi ihan vapaaehtoisia pyyntöjä toteutan.
    Nuo kulttuuri määrärahat, kuin monet muutkin karsitaan minimiin ja meillä täällä on teatterin katto on vuotava ja siihen ei avustuksia tule, nyt keräyksiä toivotaan.
    Aika moni on rahapussinsa avannut ja minun sukunikin on avustamassa reikien paikkauksessa, ehkä isän muistoa kunnioittaen. ja kai omatkin muistot lapsuudesta elää, oli sekä tytär, että poika mukana joissakin näytelmissä.
    Aika välttämätön on, että ei märälle tuolille joudu istumaan, kun kulttuuri pläjäystä haluaa katsoa.

    Kaikenlaista kivaahan saamme harrastaa ihan ilmaiseksi, kuten Ramoona kerroit, mutta näin kotona käyskennellen ne meinaa unohduksiin jäädä, kun ei itse metsään kykene.
    Kokeilin tänä aamuna yhdellä jalalla seisomista, ei onnistu ja tämä tasapainonkin hyvin epävarmaksi tekee, siksi horjahtelen ja kompuroin, en itsekään meinaa moista uskoa.
    Kävelysauvoihin turvaan, kun elävää kävelytukea ei enää ole.

    Hyvin on asiasi hoitunut kotiin palattuasi, nyt kun vaan maltat askeleitasi arvioiden edetä, pian kuntosi entisellään, näin toivon korppis.
    Tänään tukka lähtee, joudunko linnaan se nähdään kohta, heippa vaan ja kibvaa päivää.
  3. Kotona istun minäkin, 400 metrin matkan kulutan katua kulkiessani kerran viikkoon kaupassa.

    Leikki sikseen hienoa on, että turvaa kaikessa löytyy, iloinen veronmaksaja olen, nuo hyödyt mitkä taustalla vaikuttaa otan hyvillä mielin vastaan.
    Iloinen olen myös poliisien olemassa olosta, juuri sai tyttärenpojanpoika rikospoliisin viran, siis työpaikkoja veroilla aikaan saadaan.

    Kaikille ei vaan aina aurinko paista, heidän puolestaan surua tunnen.
  4. En väittänyt noita lueteltuja etuja olevani saamatta, puhe oli terveyspalveluista, mistä kerroin.
    Nuo luetellut kuuluu kaikille, en ehkä kaikkea tarvitsisikaan, polisiakaan en koskaan ole tarvinnut, mutta ihan mielelläni nämä hyvinvointiin kuuluvat veroillani maksan.
    Pois se minusta, että "lesoilisin" terveydellä olen äärettömän kiitollinen elämälle, että näin terveenä olen saanut olla, huomista ei koskaan tiedä, toivottavasti apua edelleen annetaan, kyseenalaista tällä hetkellä sekin.
  5. Piti vielä sanoa, että veroja maksan edelleen ja ihan kohtuullisen määrän, nekin yhteiseen käyttöön menee.
  6. No tulipa mieleen oma ja monen muun työrupeamat, yli 40 vuotta työelämää, terveenä olen saanut olla, joten verojani ei ole minun hoitooni tarvittu, kertymä veroja mieheni ja minun osalta emme varmaan tarvinnee sairauksien hoitoon.
    Siskoni kuoli juuri kun pääsi eläkkeelle, ei hänenkään verotuloja häneen uhrattu ja kuinka paljon onkaan ihmisiä, jotka veroja maksavat saamatta mitään terveyteen liittyvää.

    Kalliiksi tulee vanhuksien hoito, mutta kerron tämän, että veroja on maksettu koko työrupeama mukisematta, jos apuja tarvitsee, monikin ne veroina maksanut kymmenien vuosien aikana.
    Tukija en koskaan ole edes anonut ja siitä hyvilläni, että en kuluta yhteiskunnan varoja ja myös se on hyvä, että jää tarvitseville enemmän.
  7. Huomenet sateisesta Savosta, harmaa päivä vaihteeksi.
    Maailmalla tapahtuu paljon asioita, mutta ei kiinnostus syty, kun aina sitä samaa sotaa ja varustelua, uhkia ja pelottelua.
    Näin vanhempien kertomana puhuttiin kaikesta tämän kaltaisesta, toisen maailman sodan alla ja sota syttyi.
    Nyt luulisi oltavan viisaampia ja neuvottelut mahdollisia jo puhelimen välityksellä, mutta sotiviin maihin ei vaan rauhaa saada, miksi?
    Puhutaan uudelleen rakennettavan maan kustannuksista, ei pienellä rahalla sekään tapahdu, mutt ensin sodat on saatava loppumaan.
    Rahalla ei kuitenkaan kaatuneita pelasteta ja se valtava määrä kuolleita ja sitä tuskaa mikä siitä on seurannut, ei rahalla korjata ja sotaa ihannoijia aina löytyy.
    Hullu maailma.
    Ennen rehellisyyttä pidettiin kunniakkaana, nyt valehtelevat korkeimmatkin johtajat., mihinkään ei voi uskoa.
    Eipä taida mietteeni mihinkään johtaa, mutta ajattelemasta ei kielletä.

    Tuosta La Promessa sarjasta en riitaa enkä pahaa mieltä kenellekään halua, en ole huomannut mitään mahdollisuuksia, että voisi katsomista kieltää fasessa. minulle tulee vain yksittäisiä otoksia, niistä nämä etukäteistietoni peräisin.
    Kansalliskaarti tutki silloin pojan murhan yhteydessä, mutta markiisitar valtansa turvin sai tahtomansa tuloksen ja hän pitää tutkimukset mahdollisimman kaukana ja aateluus siinä auttaa.

    Kovin on hiljaista tämä mielipiteiden vaihto, joskus liian kanssa viestejä tulee, mutta ehkä näin parempi, moni paha asia jää unohduksiin.
    Vaalikoneella kävin ja lähes kaikki puolueet samoilla linjoilla kanssani,, ei varmaan totuuteen perustu edustajien mietteet, onhan niin helppo luvata vaikka mitä, kun tietää, että voi lupauksia perätessä sanoa, että en noin sanonut.
    Mistä löytyy todella ne ihmiset, jotka huolta heikompien tarpeista pitävät, totuus on karua luettavaa ja kuultavaa.

    Mistähän asiasta jotain kivaa tempaisisi, kun harmaa taivas ja asiat melkein järjestään harmailta vaikuttaa.
    Kuitenkin sanon, että omalta kohdaltani ei mitään valittamista, ihan samoilla eväillä päiväni sujuu, ei suurempia elämyksiä jos ei pettymyksiäkään,
    Rutiinit muodostuneet tavanomaisiksi ja ahaa elämykset minua kiertää, mutta toivon jotain minunkin kohdalle kivaa osuvan , tämän toivotuksen kera terveiseni laitan.
    Heippa ja hvvää päivää!
  8. Olen pahoillani, tuon kyllä allekirjoitan minäkin, ilo on mennyt, mutta eipä vielä tiedetä mitä uutta kivaa saamme nähdä.
    Uskon kyllä aika monen tämän juonen muuttumisen huomannut, jos Facessa käy, siellä ainakin minulla nämä juonenkäänteet.
    Voihan sarjassa vaikka mitä käänteitä esiin tulla, joten unohda kertomani, katsotaan ja iloitaan sarjasta.
  9. Minulla on lasiovin varustettu kirjahylly ja se o täynnä arvokkaiksi kerrottuja kirjoja, kirjoja joita ei ole painettu kuin pieniä määriä, siis numeroituja ja sitten vanhoja nahkakantisia ja vuosiluvun painettuja hyvinkin vanhoja teoksia.
    Nämä otin hyllyyni, kun luovuin isommasta kirjahyllystä, kaikki nuorempi tuotos meni kirpputorille.
    Muutamia kotimaisia, kuten esimerkiksi Linnan ja Hietamiehen kirjoja on kyllä siksikin, että heitä ja heidän tekstejään arvostan.

    Nyt ei kauppaa tehdä vanhoillakaan, ei sarjoilla ei numero teoksilla, mutta voi tulla aika, että arvo kohoaa, lapsien asia on sitten toimia miten parhaaksi näkevät.
    Minusta kirjahylly jonkinlaisena antaa kodille ilmeen ja siksi se minulla säilyy.
  10. Huomenta ja auringon paistetta, illalle luvattiin lumisadetta.
    Vein eilen aurinkotuolin parvekkeelle ja pienen ajan istuin siellä aurinkoa ottaen, kevät aurinko tarttuu herkemmin, vähän väriä, sitä luonnollista ihoni kaipaa, vai sanoisiko ryppyjen urat.
    Ei niinkään kauneuden kaipuuta, D-vitamiiniä tarvitsen, vaikka pillereinä niitä popsinkin.
    Taivaalla kaunis muodostelma ohuesta huurre pilvestä, joskus katsellessa huomaa ihmeellisen näköisiä pilviä, mielikuvituksen vaikutteella saa ihan kuvia aikaiseksi.
    Tuuli kuljettaa näkymää ja aina uusi tilalle tulee., no jätän nyt pilvet rauhaan ja keskityn tähän joka päiväisyyteeni.

    Kukkani on selkeästi kasvuun innostuneet, olen kasteluvedessä lannoitusjauhetta mukaan laittanut ja ilmiselvä parannus kasvuun on tapahtunut.
    Nyt odottelen tilaustani Kodinkukista, sieltä pieniä taimia tilasin, kohta on ikkunalaudat täynnä kaikenlaista.
    Tytär toi tomaatin siementen loput ja ne multaan laitoin, tilasin kurpitsan taimenkin, aina teen lupauksia, että en enää mitään hyötykasveja laita, mutta on se tämä kevät kummaa aikaa, into nousee ja pettymykset unohtuu.

    Ikkunanpesukin alkaa mielessä pyöriä, pääsiäinen on nyt loppukuussa, jospa siihen mennessä urakka tulisi tehtyä.

    Tuo miehesi viereen istahtaminen on minun suositus, kun pohdit tekemisisäsi Paloma, aina silloin kun yhteinen hetki on mahdollinen se on toteutettava.
    Minulle jäi melko lyhyeksi se yhteinen aika, kun työt ja harrastukset molemmilla ajan tuhlasi.

    Minulle aivan vieras tuo räppäri, josta puhuitte, katson niin vähän näitä kotimaan ohjelmia.
    Helppoa on ruokia uuniin laittaa, saa maku elämyksiä ilman koko ajan hämmentämistä, lenkkisi jälkeen varmaan uuniruokasi maistui ano 10,37 ja mieli iloinen ulkoilusta, häpeän omaa minääni, kun en samaan pysty,, olen kylä päättänyt lumien rantatieltä poistuttua, sinne kyllä lenkin teen.

    Yhdyn noihin varottajien joukkoon kohdallasi korpikirjailija, sitä ei meinaa uskoa, että ei ole täysissä voimissaan ja saattaa innostua tekemään jotain sellaista mikä vahingon aiheuttaa.

    Mustikkapiirakkani onnistui, mutta nyt on matolla tahroja, vaikka kuinka varovasti piirakkaa käsittelin, no vesi on lian lääke ja itse tehden, itse myös vahingon korjaan.
    Laitoin liian paljon mustikoita ja aika kosteaksi jäi , mutta on se niin hyvää.

    La Promesa päivä, nyt olen hieman pettynyt, kun sain tietää, että Jana kuolee sarjassa, sitä en olisi halunnut, kauniit loput pitäisi aina olla, no katson nyt kumminkin.
    No markiisitarkin saa tuomionsa kahleissa vankivaunussa istui.
    Elän varmaan liika sarjan mukana ja sitten mieli pahoittuu, kun käsikirjoitus näin muuttuu.

    Menen kiertelemään nuo kukkani ja sitten jotain kohentelen ennen iltapäivää, jolloin se pitkä istunto alkaa.
    Mukavaa päivää kirjoittelijat;)
  11. Kaunis pilvetön taivas oli näkymä kun silmäni avasin, lupausta siitä, että kesää kohti mennään.
    Tuli sellainen tunne, että ei voi murehtia mitään, kunpa näin voisikin ajatuksiaan muokata ja elää sään mukaisesti.
    Kadulla hiljaista, kaikki ottavat viikon rasitteiden kerääntymisen huolineen ja leväten yrittää ne karkottaa.
    Hyvä uni ja kaunis sää saa mielen mukavaan vireeseen ja voi suunnitella jotain kivaa päivänsä viettoon.

    Minun mieleni oli tänä aamuna sillä mallilla, että mustikkapiirakan teko auttaisi maistuvaan päivään ja viimeisiksi jääneet mustikatkin alkaisivat lopun nähdä. niiden kulutus kiihtyy, kun muuta marjaa ei enää ole.
    No vielä on monta rasiaa, mutta onhan kesään vielä aikaa.
    Minulle on tämä paha tapa juuttunut, tykkään leipoa sunnuntaiaamuisin,, hiljaista ympäristössä, vain radio luonto ohjelmien kanssa seurana.
    Siinä radiota kuunnellessa moni asiakin saa uuden oivalluksen.

    Kiitos Paloma rohkaisusta ja onnea kirjasi aineiston hankkimisessa, ei olisi minusta tuohon hommaan.

    Eihän tuo äänestäminen mitään houkutusta minullekaan anna, mutta vaalikoneella kävin ja etsin ehdokasta mietteineen ja löytyi sieltä yksi joka oli melkein kaikessa samaa mieltä kanssani.
    Tämä aluevaali puolella, kunnallisvaalitestin myös tein ja aivan vika porukkaan siellä löysin, mutta asia sen verran tuttu, että oma ehdokas löytyy.

    Ramoona nuo kevään merkit herkästi löytää ja puuhaakin niiden tiimoilta löytää.
    Teillä vielä voimia matkustaakin ja jaksatte kiertää maailmaa, olisihan se ihanaa, mutta nyt se puoli elämästä on pois suljettu.
    No en sitä sure, muistot onneksi monesta vielä löytyy, muisti siltä osin melko hyvä, mutta keväällä ennen vanhaan puhuttiin, että mielisairaudet keväisin lisääntyy, kai se jotenkin sitten mielialaankin liittyy.
    Uskoni on vahva, että kyllä tämä tästä kohenee, olen vaan altis kaikelle mikä mieltä vaivaa.

    Kiva kuulla, että korpikirjailija kuntoutuu pikkuhiljaa, kyllähän tämä kevät ja aurinko intoa lisää paranemisessakin, mutta hitaasti ja rauhallisesti on paras edetä.

    Oikein kaunista sunnuntaipäivän viettoa kirjoittajat;)
  12. Uskon .että muutakin voisi kirjoittaa ja jättää kirjoittajien viestit heidän kertomanaan omaan sarjaansa, vastaten jos asiallinen tarve on hallussa.
    Omaa oloaan ja elämäänsä kaikki viestit suuntaavat ja erilaisuus on hyväksyttävä, vaikka ohittaen.
    Omalla vastuullaan jokainen kirjoittaa, jos antavat aiheen valituksiin, kohde on ylläpito.
  13. Huomenta, torstaipäivä aluillaan, mitähän tuo tullessaan.?

    Nyt ei huvita mikään, kirjoittaminenkaan ei tunnu houkuttelevalta, taas on päädytty anojen tilaan "keskustelu" on villiä ja vapaata.
    Onhan se niinkin, että vastuuseen joutuvat kaikki, jotka jotain asiatonta esiin tuo ja myös sanomisiaan tulisi tarkastella siitä näkökulmasta.
    Loukkaaminen on kiellettyä, myös valehteleminen ja asiattomuuksien kirjoittelu.
    Tiedon puuttuminen asiasta joista viestin laittaa, on myös syyte kelpoinen, jos joku niin haluaa.
    Toisten lapsien ja lastenlasten elämä on jokaiselle oma valinta, kaikki ei lapsia halua tai jostain syystä ei niitä saa, asia joka ei ulkopuolisille luulisi kuuluvan.
    Myös toisten vastoinkäymiset ei sivistyneen mieleen edes tulisi, saati niistä henkilöä kiusaamaan rupeaisi.

    Minä en kirjoita mitään sellaista itsestäni, mikä ei päivänvaloa kestä, olen omana itsenäni nämä vuodet täällä mukana ollut.
    Voisin kaiketi heittäytyä anoksi ja tarttua joka lauseeseen missä jotakin voisi haavoittaa, helppoa kuin mikä.
    Rehellisyyteni sen kieltää, ja kysymys, mitä siitä voittaisin, olisinko onnellinen, kun jonkun morkkauksen ilmaan heittäisin.
    Anonyyminä on helppo morkata, mutta mitä siinä voittaa, sama jatkuu ja jatkuu.

    Toivoisin palstalle rauhaa ja sopuisaa kirjoittelua, siitä kaikki varmaan nauttia voisimme, lukea elämän kirjoa, sillä jokaisella se on omanlainen.
    Näitä toivomuksia olen pitkin matkaa jättänyt, ei vaan tunnu herättävän kirjoittajien mielenkiinnon kohteena toivomukseni olla, piiskataan jo vaikeuksien kanssa kamppailevia surutta, sairastamista ja lapsettomuutta käsitellään melkoisen ala-arvoisesti.
    Mietitäänpä nyt jokainen omaa antiaan ja jatkossa parannetaan tasoa.

    Hienoa kirjan aikaansaaminen, siihen ei kaikki pysty, jaksamista ja intoa Palomalle.

    Varmaan saan ryöpyn niskaani, mutta vakuutan, että ei mikään säikäytä minuakaan.
  14. Hyvää huomenta ja ihana oli herätä auringon paisteeseen, mieliala kohtalaisen hyvin nukutun yön jälkeen vaan kohosi.
    Tuuli näkyy lippuja Canthin päivän kunniaksi heiluttelevan, varmaan hieman viileältä tuntuu, vaikka nollan tienoilla mittari pyörii.
    Katselen naapuritalon lippua salossaan kovin notkuvalta näyttää, naru on jäänyt kiertämättä salon ympärille ja nyt tuuli pääse kovemmin lipun liehuntaan.

    Sain tilattua kampaajan ja silmälääkäri, kumpaankin vain yksi aika, ennen huhtikuuta.
    Unta näin miten pyörällä ajelin ja kampaajaan pääsyä yritin saada, ei onnistunut, miten kummassa tapahtumat päivältä uniin siirtyy.
    Elämä unissa jatkuu, päivällä ei kai valmista saa aikaan;)
    Ensiviikolle menee ulkoisen näön parannus ja seuraavana päivänä silmien kunto saa arvion.
    Taitaa nykynaiset huolta ulkonäöstään paremmin pitää, mitä ennen, kun kampaajatkin aina täysiä, vaikka useampi niitä paikkakunnalla on.
    Katsellessa osaa julkkiksista, ajatus kampaamojen puuttumisesta joskus herää.

    Onkohan kevätväsymys jo kirjoittajiin iskenyt, kun kovin hiljaista on ketjussa, no pitäähän väliin aikaa muuhunkin olla.
    Minä aina aamuisin istun ja katselen keloja Facessa, ihania kissoja ja pieniä soiton osaavia lapsia, heidän intoaan katsellessa omakin into nousee
    Eilen maaluksien tekoa katselin, on se niin helppoa, kun senkin osaa, mitä ihanampia kukka ja maisematauluja syntyi, yritäpä sitten samoin konstein, ei taatusti lopputulos sama ole.
    Kaikille ei noita lahjojakaan aina anneta.

    Hurskainen, hyvä, että muistat kuitenkin syödä, se on tuiki tärkeä homma, varsinkin meille vanhoille.
    Laiskuuskin meille sallitaan, onhan sitä tullut uurastettuakin, eikö vaan;)

    Onhan se kaiken kaikkiaan lemmikin pito kaupunki oloissa hankalaa, ulkoiluttaminenkin näin huono kuntoisille vaikeaa, mutta ihana on noiden kissojenkin touhuista kuulla ja kuvia katsella.
    Kyllä ne niitä parhaita kavereitakin ovat, ikävä vieläkin minullakin, vaikka jo parikymmentä vuotta on pienen koirani pois nukkumisesta.

    Enpäs tälläkään kertaa ruuista, kertonut, vaikka ano 17,07 väitit, että aina samaa kirjoitetaan.
    Aika paljon muutakin viestittävää löytyy, mutta ymmärrettävä on, että mikään ei koskaan kohdalleen satu.
    Mukavaa olisikin, jos anot enemmän viestejä ja niitä sopivampia laittaisitte mukaan;)

    Tässäpä tämän aamua ajatuksia, ei kummoisia, mutta kuitenkin esiin niitä toin.
    Voikaa hyvin ja aurinko iloa antakoon jokaiseen mieleen.
  15. Huomenta ja harmaata säätä, ei kuitenkaan vielä sada, niin teki 60-vuotta sitten, kun poikani syntyi.
    Mihin vuodet on vierineet, meitä erottaen, mutta edelleen hän on poikani, joka aina sydämessä pysyy.
    Toimeentulon ja muun elämään kuuluvan parissa aikansa menee ja äiti ei ihan aina mielessä ole, näin luulen.
    Lähetti juuri videon, missä maan ja taivaan välissä liiteli, varmaan lapset on lahjaksi tämän kokemuksen antaneet, eihän lentäminen hänelle vierasta ole, mutta näkyi näitä kotimaisemia helikopterin kyydissä katselevan.

    Kyllä elämä meikä mummoakin muuttaa, enää en yhdellä jalallakaan kauan kestä seisoa, kokeilla aina pitää ja muutkin ennen helposti onnistuneet, ovat tipotiessään.
    Onneksi on kaksi jalkaa ja kävelysauvat apuna tarvitessa.
    Tuosta omaehtoisesta elämästä demeter mainitsit, sitä minäkin yritän ylläpitää, kamalalta tuntuu ajatuskin, että minua siirreltäisiin paikasta toiseen, ilman omaa haluani.
    Surullista oli kuulemani, kun ystävätär soitti ja kertoi miehensä sairaalassa olevan, oli siirretty toiselle paikkakunnalle, kysyin miten käyt katsomassa, en mitenkään oli vastaus.
    Soittavansa sanoi, mutta mies ei osaa vastata ja sekin mahdollisuus pois suljettu.
    Kamalalta tuntuu ajatuskin, että ei omaan sairaalaan pääse hoitoja saamaan.
    Lehdessä kyselivät, pitääkö omat eväät ottaa päivystykseen, kun aikaa menee ja ruokaa ei tarjoilla, Kyssiä tämä asia koski, selityksiä löytyi, mutta totuus on tämä, näin sen kokeneet kertoivat.
    Mihin maailma meneekään, ihminen on vain möhkäle jota mielin määrin voi kohdella huonostikin.
    Kyllä ne ystävät ympäriltä katoaa, siihen on vain totuttava, yksinäisyyden tunnekin kasvaa, pelkään, että näin käy kohdallanikin, mutta vielä en sitä koe.

    Pitänee minunkin vilkaista tuota mainitsemaasi liikettä, vähän mitään ostankaan, mutta kivijalka liikkeissä valikoimat minun kokoisille aika pienet.
    Kligeniltä tilasin aikoinaan paljon, mutta se loppui, uutta en ole tilalle etsinyt.
    Ramoona, sinulla sitä kevään tulon odotusta on paljon, kun pihamaatasi seuraat ja hoidat, olisi mukava kun kuvia voisi täällä laittaa.

    Taas on miettimistä miten päivä sujuisi mielekkäästi, no aina se illan on joka päivä tavoittanut, kai tänäänkin.
    Kampaajan aion ainakin nyt tilata ja silmälääkärikin ajan kohtainen,.
    Hiuksiani en ole värjännyt miesmuistiin, harmaannun omia aikojaan.
    Sää näkyy muuttuvan juurikin samanlaiseksi, mitä 60 vuotta sitten oli, räntää sataa.
    Kaikkea mukavaa ja viihtyvää oloa päiväänne.
  16. Huomenta kauniina alkavaan maanantaipäivään.
    Kyllä tuo kevät jo alkaa kyntensä näyttää, päivällä jäätiköt sulaa, lokit näyttäytyivät ja pikkulintuja lentävän näkee.
    Harakat taitaa jo pesänrakennuspuuhissa olevan, ne tunnetusti ajoissa sen homman aloittaa.

    Mukava kuulla, että olosi on paranemassa ja kotiin olet päässyt, kyllä se oma koti antaa voimia ja elämän halua toisella tapaa kuin sairaala.
    Älä nyt liian aikaisin parvekkeelle mene loikoilemaan, on se niin petollinen tämä keväinen sää ,Auringon paiste saa houkuttelevan ilmeen, mutta vielä talvi kuitenkin on syytä muistaa.
    Minulla on kyllä samat meiningit, mutta huopaan kääriydyn.

    Tuo paikka missä itsekukin elää muodostuu oman näköiseksi ja hyväksi asua.
    Minä lapsena muutin, monessakin paikassa asuimme, no lapsi on varmaan helpommin kotiutuva, muistelin kun Hämeessä pari vuotta asustimme, murre tarttui päähän.
    Aikamme kierreltyä takaisin kotoiseen kaupunkiin, mikä minulle jo melko vieras, mutta eipä aikaakaan, kun taas kotiuduin.
    Nyt olen antanut itselleni ajatuksia pohtimalla mahdollista muuton mahdollisuutta, loppujen lopulta ystävät, tutut paikat ja elämisen helppous ja näin haaveet piankin katoaa.
    Seikkailu halu kai näitä pohtimisia mieleen tuo, mutta onneksi ajatus mahdottomuuteen häviää.
    Jotain on oppinut elämän kuluessa, ei mitään ihmeellistä enää näihin vuosiin.
    Minulla on tuo serkkujen apu ja muukin yhdessä olo unohtunut, en omista kuin yhden serkun.
    Mieheni puolella vain kälyni ja hänen lapset, suku ei minua kiinni pitäisi, no voisihan ne lapseni asiaa kauhistella, jos kertoisin suunnitelmiani.
    Niinpä täällä viihdyn ja tänne jään, niin pitkään kuin kutsu tulee viimeiseen kotiin.

    Paluu muuttajia on täälläkin aika paljon, eläkkeelle päässeitä pariskuntia, joille mahdollinen kotikaupunki on jäänyt hyvänä mieleen ja sitten eläkkeelle jäätyä haluavat takaisin m uuttaa.
    Kaupungissa elämme, mutta etelän kaupunkeihin verraten maaseutua asutamme, hyvä että kaikki ei sinne etelään halua, elämän rikkautta voi kokea täälläkin.
    Lopputulema näistä keskusteluista lienee, että jokaisella varmaan hyvä siellä, missä elämä on.

    Tänään pitkä istunto La Promesan seurassa, ehkä sukkakin edistyy. tai sitten ei, pakko ei ole mitään tehdä, napostella vain jotain maistuvaa, kuin elokuvissa ennen.
    Tulipa mieleen sekin, että en ole käynyt elokuvissa sitten lipunmyyntihommien jälkeen kuin yhden kerran, vuosia siitäkin 25 vuotta.
    Elokuvateatteri aivan vieressä, samoin teatterikin, silti olen ne kiertänyt. ei voi sanoa, että liikaa kulttuuriakaan harrastan;)
    Miten kauaksi kaikki entinen onkaan siirtynyt?

    Kivaa päivää kuitenkin puolestani toivotan, onnea sinne missä viihdytte.
  17. Kiva kuulla, että siellä Helsingissäkin löytyy tyytyväisiä mummeleita.
    Niinhän se on, että missä koti on siellä on jokaisella (melkein) hyvä olo..
    Eihän ilman huolia täälläkään eletä, työttömiä, syrjääntyneitä ja apua tarvitsevia löytyy, myös nuoriso hilluu ja rikkoo paikkoja.
    Terveyspalvelut karkaa ja varmaa tietoa ei ole missä kylässä päiväni päättyy.
    Kaikesta huolimatta elämä minun kohdalla vielä valoisa, kaikilla ei toki täälläkään hyvin mene.

    Toivotaan, että jokainen omassa asuinympäristössä viihtyy ja onnensa löytää, tämän päivän kokemukset minulla tämän kaltaisia, sinulla myös hyvän elämän edellytykset asuinpaikallasi, onnittelut siitä.
  18. Sunnuntaiaamun hiljaisuutta ja kauneutta katselen ikkunastani.
    Eilisen tuulisen päivän jälkeen taas tyyntä ja uuttaa lunta on yöllä satanut, kaunistaen maisemat.
    Kaikki hyvin elämä jopa hymyilee, ei koske mihinkään ja muutenkin mieli kirkas ja valoisa.
    Kotini on siisti ja ruokaa jääkaapissa ja pakkasessa, mistäpä valittaisin.
    Tein eilen eka mustikkakukkoni ja aika hyvin onnistui, kuori nielaisi paljon voita, sitä tehdessäni jo ihmettelin ja kyllä se aika rasvaiselta tuntuikin, mutta hyvää silti.
    Seuraavaan kukkoon vähennän voin osuutta, mutta talouskoulun opettajan kirjasta ohjeen otin ja pitihän se uskoa.
    Mustikat meinaa jäädä pakkaseen, nyt on urakalla niitä syömään ruvettava, on vähän liian hapoton marja minun makuuni, mutta terveystiedot kyllä sitä puoltavat.

    Mistä kummasta tuo johtajuus jäikään elämään, itse taisin mainita ja nyt sitten on aihe kertaukseen. ja savolaisuuskaan ei synti liene, reilusti savolaiseksi tunnistaudun.
    Johtaja en ole, ehkä joskus harhaanjohtaja, no onhan johtajia monenlaisia, mutta olkoon, pitäkää niin halutessa mietteenne.

    Ano 15,05 sinulla varmaan hyvin menee, kun malliani noin seuraat, minulla ainakin hyvin pyyhkii.
    Ainahan ei näin ole, ei ollutkaan, kyllä vaikeuksia milloin mitäkin ja myötäelän huolien kanssa kampailevia, vaivoja minullakin, mutta silloin, kun hyvältä tuntuu osaan siitä iloita.
    Kun ponnistellen elämä hyvin sujuu, siitä voi ja pitääkin osata iloita.
    Tuo anojen syrjiminen on tuulesta temmattu ajatus, kun viestin asiallisena lähettää, jotain asiaa kertoo, kyllä huomioidaan, onko tarvis huomioida, no se on jokaisen ajatus omassa mielessä, asiaa sisältäviin ainakin minä pyrin vastaamaan.
    Odottaako joku vastaamista, se on sitten jokaisen oma mielipide.

    Demeter mietteesi noista virastoista ja muusta mukaan kuuluvista saa vastakaikua minulta, tosin täällä "maalla" on vielä lupsakkuutta virastoissakin, tai minua on hyvin kohdeltu, harvoin mitään virastoa tarvitsenkaan.
    Ei suuret kaupungit houkuttele minuakaan, kyllä täällä missä asustan on vielä uskaltanut kadulla kulkevaltakin apua kysyä, jos tarve ilmaantuu.
    En suurin surminkaan sinne pääkaupunki seuduille muuttaisi, maalla olen aina asunut ja tänne matkani päätän.
    Onnea kortin saamisesta, kallista on tuokin homma.
    Tuli mieleeni asia, kun täällä uusi liikeketju ovensa avasi, miten ihmiset noiden tarjousten perässä juoksevat ja sitä jonotetaan,, milloin on ämpäri tai makkara ilmaiseksi saatavana.
    En koskaan ole jonottanut mitään, toivottavasti en tarvitse sitä tehdäkään.
    Tämä ei mitenkään viestiisi liity, mutta tuli vain mieleeni.

    Onpa ihana, kun tuollaisen asumiskumppanin kanssa saat asustaa, tunnet varmaan tärkeäksi itsesikin, ainakin Väinölle.
    Tärkeä tunnut olevan myös perheellesi, niin olen aistinut Eliaana.
    Kyllä ne hyvät työt yleensä jollain tapaa palautuu, kun sen vaan aina huomaisi.

    Toivotukset, ihan hyvällä kirjoitetut useinkin koetaan väärin ja saadaan aihe ilkeisiin vastauksiin.
    Tuskin kuitenkaan sinun viestit aihetta antaa moiseen Neeassa.
    Minä olen koukussa LaPromesaan, katson nyt sarjan alkua ykkös kanavalta, kun en muista tai jäikö alku katsomatta, maanataisin sitten viikon jaksot Areenalta uusimmasta juonesta.

    Kirjoitellaan vaan liekko, kun aihetta ja halua tulee, minullekin tämä kirjoittelu on oman järjen virkeänä pitoa ja aina on kiva, kun aihetta joku antaa.
    Yksinäisyys on mielelle hyvä ja paikallaan silloin, kun sen hyväksi kokee.

    Kaunista ja hyvinkin hyvää sunnuntaita kaikille.
  19. Ei parane, ei, mutta on vain mukava oppia tuntemaan viestin takana olevat, siksi nikillisiä tutumpina opimme kokemaan.
    Heidän olemuksen kirjoittaen opimme tuntemaan, anot saavat kaikki jonkun epämääräisesti kirjoittavan synnit niskaansa, harmillista se on.
    Hyvin paljon asiallisia anoja on, ehkä voittopuolisesti, mutta se yksin ano saa kaikki samaan porukkaan.
    Miten se vältettäisiin?
  20. Lauantaiaamua tässä aloittelen, täysi päivä jo on, pari viikkoa ja sitten yhtä pitkä yö kuin päiväkin.
    Niin ne kuukaudet vierii, nauroinkin lenkkisaunassa, että tuntuu kuin eilen olisimme edelliset löylyt ottaneet.

    Onnellista elämää kotiin päässeelle korpikirjailijalle, nyt vaan lepäile rauhassa ja kunto pikkuhiljaa kohentuu.

    Tytär ja vävy eilen tulivat käymään kauppaan lähtöä tehdessäni ja niinpä sain kyydin kauppaan ja takaisin.
    Olin jo Panadolin ottanut varmistuksena sille, että kävelyn jaksaisin, no kävelyä tuli kaupassa silti, joten hyötyä oli pilleristä.
    Kauhistelin juhlamokan hintaa, yli kahdeksan euroa, tarjouksena oli Costarica kahvi, siihen tyydyin, kolme pakettia 10 euroa., hyvin näkyi muillekin kelpaavan.
    Eipä taida halvalla enää mitään saada, kunpa ketjun alapää näistä korkeista hinnoista hyötyisi.
    Tarkkailen kilohintoja mielenkiinnosta ja eri kaupoissa hinnat kovin erilaisia. isojakin eroja saman tavaran kohdalla, esimerkkinä irtoperuna, edulliseksi väitetyssä kilohinta 1.20 ja minun vakikaupassa 0,75, näin seuraten aina jotain voittaa.
    Toinen silmään pistänyt oli kurkun hinta, siis kotimaisen, kalliiksi luokitelleessa kaupassa yli viisi euroa kilo, toisessa euroa halvempi.
    Kuitenkin lähiviljelijöiden tuotteita, mihin se välihinta meneekään?
    No eihän koira karvoistaan pääse, aina olen tuota hintapolitiikka seurannut, on ollut melkein pakko, nyt voisin jo unohtaa.
    Harvoin taitaa ruokakaupat konkurssiin menevän.

    Kuka on väärässä kuka oikeassa, aina vaan törmätään tähän rekattu/ ano kiistaan, mielipiteet voi olla hyviä molemmilla, miksi aina niihin löytyy vääntelyä ja väärin ymmärryksiä.
    Hyvin ymmärrettävästi minäkin yritän sanani valita, aina vaan korjausta tulee.
    Minulla ei ole tarvetta väittää, että oikeassa olen, kerron vain omia näkemyksiäni asioista, yritän nuo arvioinnit viesteistäni loukkaantumatta ja loukkaamatta ketään, ohittaa.
    Kirjoitusten ymmärtäminen oikein, vaatii myös mietintää.

    Noista talkoista vielä sen verran, että ei niillä suuria rahoja kerätä, mutta joskus voi saada alennusta vaikka teatterilippuun, näin jäsenyydestä on hyötyä.
    Suuria bonuksia ei jaeta, ei ole mistä jakaa, jäsenmaksut menevät pakollisiin kuluihin.

    Tuokin, että mikään ei ole ilmaista, ei edes tarjottu kyyti, koska kustannuksia auto vie ja toisten kustannuksella en halua elää, kaikesta maksan mistä itselleni apua saankaan.
    Harva haluaa rahoja vastaan ottaa, mutta minulla on aina jalkoja lämmittäviä sukkia jakaa ja näin vastalahja tulee saaduista avuista ja hyvä mieli autetulle kuin auttajalle.
    Vuorovaikutusta tämä elämä on ja sitä toteutan kaikella tapaa.

    No ehkä löytyy taas jollakin eriäviä mietteitä, mutta eihän kertomani mitään Herran sanaa ole, siitä vaan omia näkemyksiä esittämään.
    Iloista viikonlopun alkua kaikille, yritetään ymmärtää toisiamme.
    21. 6 / 18
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt