Missä palstan Runonurkka

Anonyymi-ap

tässä muistona jostain vanhoista, en koko ketjua, se kun on 70 palstalla ollutta.

Runonurkkassa 2013

tulenlieskatt
2013-01-08 16:01:13
Ilmoita
Jäi muistoihin vuosi entinen

Karkasi tuo vuosi eilinen,
uusi vie pois mennehen.
Toiveita, hyviä sattumuksia
retkiä, hetkiä aivan uusia.
Taas muistoja keräillään
ajanjaksoihin heräillään.

Aika kaksituhattakolmetoista
ihmettelen lukua moista.
Minne katoaa vuodet nuo
vain muistot ne takaisin tuo.
Edellinen äsken oli vielä tässä
aikaa kanssani viettämässä.

Uutta tarinaa elämästä
tulevasta ja eletystä,
runonurkka oottelee
oven selkoselleen aukaisee.
Siispä kirjoittelemaan
ja runoja lukemaan.

Toivossa ihanaa yhteishetkee,
iloista hyvää lukuretkee.
Oikein upeaa alkanutta vuotta
heitetäänpä eteen runonuotta.
Surun, ikävän ja ilon tunteet jaa
runot olon omakin parantaa.

Runoja kaipaillen tulenlieskat

145

1743

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Runonurkka oli erittäin suosittu siihen aikaan,
      minäki jäin kaipaamaan Tulenlieskan runonurkkaa,

      oletan
      hän poistui keskuudestamme tuonpuoleiseen.

    • Anonyymi

      Runomaakarit, nyt runoja kirjoittamaan.
      Elvytetään vanhaa perinnettä joka on ihan kuollut.
      Tähän alla vapaasti!

      • Anonyymi

        Annetaan noiden kirjailijoiden näyttää mallia ensin!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annetaan noiden kirjailijoiden näyttää mallia ensin!

        En ollut täällä runoketjujen aikana, mutta ei noissa vanhoissa mitään kirjailijota ollut , palstan käyttäjiä, muista ketjuista lukemalla saa tietää, että moni on jo taivaallisissa joukoissa.
        Mikä ihmeen kommentointi , kaikilla on sama oikeudet palstalla.
        En ole runomaakari, mutta moni täällä on.
        Saisi palsta muutakin eloa kuin kinailut.
        Vai sitäkö toivotkin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Annetaan noiden kirjailijoiden näyttää mallia ensin!

        Ei kaikki kirjailijat ole runoilijoita , joten miten ajattelit tässä asiassa.


    • Anonyymi

      Olin hyvä runonlukija. Opettaja vei taksilla esiintymään tilaisuuksiin ja kilpailuissakin pärjäsin. Tämä runo on jäänyt eniten mieleen.

      Poika ja kynttilä

      Pieni kynttilä,/kun sinä olet kanssani täällä huoneessa, en pelkää./
      Pieni kynttilä, kun sinä lämmität kylmää kättäni,/ minun on hyvä olla.
      Olisi varmasti hauskaa/ osata valaista ja lämmittää/ niinkuin sinä

      Pieni kynttilä,/ sinä olet tänään pienempi kuin eilen!/ Itketkö sinä?
      Jotain, aivan kuin kyyneleitä/ vierähti juuri alas.
      Sitäkö sinä itket,/ että tulet aina pienemmäksi,/ sinä pieni, rakas kynttilä?

      Mutta minä,/ Minä tahdon kasvaa suuremmaksi./Kerran olen yhtä suuri kuin isä./
      Silloin näytän/ mitä osaan, ja kaikki katsovat ja ihmettelevät/ Minua.
      Pieni kynttilä, voi, kuinka sinä raukka olet todella pieni!

      Minä sammutan sinut,/ että et kuluisi aivan loppuun,/ mutta –
      minä tarvitsen sinua, kun on pimeä ja kylmä/ja sinä valaiset ja lämmität./

      Mutta – pitääkö aina tulla pienemmäksi, että voi valaista ja lämmittää?

      Mirjami Lähteenkorva

      • Anonyymi

        Sorry että sotkin ketjua. Nyt vasta hoksasin että kyse oli itse kirjoitetuista runoista. Voi poistaa jos kovasti häiritsee. Anteeksi vielä!


      • Anonyymi

        Kiitos muistostasi, ei toki, runoketjuhan voi sisältää vanhoja ja uusia, itse kirjoitettuja ja omissa muistoissa olevia runoja.
        Muistelen että aikanaan oli radiossakin sarja tämän runon haluaisin kuulla.
        Jossain tämän suomi24 palstallakin 50,60,70, vuotiaissa kysellään vanhoja lauluja ja runojahan nekin ovat.

        Olisi ihanaa kun kirjoittajat innostuisivat uudelleen.
        Vuosia sitten minulla olit tuttava Raisiossa, hän kertoi kirjoittavansa jonnekin runoja, mutta se jäi minulle vieraaksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos muistostasi, ei toki, runoketjuhan voi sisältää vanhoja ja uusia, itse kirjoitettuja ja omissa muistoissa olevia runoja.
        Muistelen että aikanaan oli radiossakin sarja tämän runon haluaisin kuulla.
        Jossain tämän suomi24 palstallakin 50,60,70, vuotiaissa kysellään vanhoja lauluja ja runojahan nekin ovat.

        Olisi ihanaa kun kirjoittajat innostuisivat uudelleen.
        Vuosia sitten minulla olit tuttava Raisiossa, hän kertoi kirjoittavansa jonnekin runoja, mutta se jäi minulle vieraaksi.

        Voi kiitos!


      • Anonyymi kirjoitti:

        Voi kiitos!

        Muistoissa siirryn tulenlieskan runo ketjuun ja kirjastani kopsaan runon,,,

        Rakkaudesta.

        Aloitan itsestäni,
        rakastan, rakastan
        jos en itseäni,
        kukas sitten?

        Vuodenaikoja rakastan,
        talvea pakkasineen,
        kevättä, luonnon heräämistä
        ja vihdoin syksyä, väriloistoineen.

        Miksi rakkautta piilottaisi,
        se kuuluu ihmiseen,
        onni on osata rakastaa.
        Tuntea se lämmin tunne,
        mikä mielessä, sydämessä ailahtaa.

        Onni on äidin rakkaus,
        rakkauksista pyyteettömin.
        Tuntea naisen ja miehen
        välinen rakkaus,
        vihdoin illan ehtiessä,
        rakastaa elämää,
        iloineen ja murheineen.

        Vihdoin osaan tuntea iloa,
        rakkaudesta,
        sillä se on tunteista suurin.
        Kiitollinen olen siitä,
        että tunne elää,
        tiedän eläväni.

        Lukuisa runoja sai runoketju minunkin kirjoitusteni myöten, ihmettelen, että tämänkin verran ajatuksia olenn runomittaan saanut, nyt ei runoratsu enää laukkaa.


      • Anonyymi

        Muistan kansakoulussa lauantain yhteisellä tunnilla kun yksi tyttö esitti aina saman runon .. Mikko ketusta , ja pojat sitten välitunnilla siitä ilvehtivät hänelle .opin sen runon silloin ulkoa vaan kuuntelemalla häntä , nyt en muista kun ensimmäisen säkeistön ja en löydä runoa netistäkään , olen varmaan osaamaton hakemaankin
        Olisi kiva saada se runo, että voisi lastenlapsille siitä kertoa.


    • Anonyymi

      Rakkautta on ylistetty'
      tehty runoja ja laulettu
      tanssittu ja halattu.
      Kaikesta ei puhuttu julkisuuteen
      eikä joka vuosi vaihdettu uuteen
      kun oli akka kainalossa
      ja lapsi kehdossa
      mutta rakastettiin
      ja tanssittiin.
      Pirtin lattialankut paukkui
      ja vahtikoira haukkui.
      siitä se meteli kasvoi
      kaikki paikalle tuli, jotka jaksoi.

      Uusia suhteita nuoret loi
      kun pirtin tanssit mahdollisuuden loi.

      hx

      • Anonyymi

        Kun minä poika istun ratsuni selkään,
        kaikki heti näkevät mitä minä pelkään.
        Kiviä ja kantoja helposti väistän
        ohjaksia käyttäen hevostani päistän.
        Kaatuvia puita en tahtoisi eteen
        ratsuni karkaavaan, en vieraaseen veteen.
        Ylväs on ryhti ratsuni ja minun
        mahtaa nyt käydä kateeksi sinun.
        Lomalla täällä, kun aurinko paistaa
        kaikki harmit se päivästä poistaa.
        Toiset ei malta lomalla olla
        niillä ei aina säteile polla,
        keksi ei miten helpottaa oloa,
        kun kaivavat aina samaa koloa.
        Aarteita tuskin löytyy kivienkoloista.
        Niitä löytää näistä vapaista oloista.
        Lomaile sinäkin, anna aivoille loma
        Minulla on tämä harrastus ikioma.
        Ratsulle hyppään ja paljon näen
        kun laukalla menemme harjalle mäen.
        hx


    • Anonyymi

      Onko kaikki runojen kirjoittajat kuolleet?
      Taitaa fiilikset olla noita ikääntyneiden huolia,
      ei jakseta ilontippoja ilman lääkepulloa.

      • Anonyymi

        Paras runo lähti poistoon TIRKS


    • Anonyymi

      Kuka mittaa älykkyyden
      kuka parhaan runon
      kuka löysi kultahipun
      kuka taivaan rajan
      kuka paras uimareista
      kuka paras huijareista
      kuka keräs männyn kävyt
      kuka mittaa älyt
      kuka osaa opettaa
      kuka riidat lopettaa
      kuka viisain viisaista
      kuka huutelee puskista
      kuka piiloon loikki
      kuka pani välit poikki
      kuka teki mitäkin
      kuka sanoi sitäkin
      kuka olet
      kuka käski
      kuka mitä tekikään
      kuka sanoi leikitään
      kuka oli kuka sanoi
      kuka juonet punoi
      kuka ?
      En minä, se oli Pirkka!

    • Anonyymi

      Kun äiti Aa :a ensimmäistä opetti mua ääntämään
      mä satuin pääni kääntämään
      silmäilin kissaa leikkiväistä
      mieleeni jäi vain nuhde tää
      voi laps kulta sulla on kova pää

    • Anonyymi

      Onhan noita omenoita
      suuri sato kirsikoita
      kolme tuolla karviaista
      mustaherukoita maista.

      Tässä syöt ja kiität
      muistohisi heti liität
      mitään älä hauku
      vaikka kissa yöllä nauku.

      Koiran karvat peitollani
      varkaita on pellollani
      supikoirat kovakallot
      ihan ovat täysin tollot.

      Marjasadon mahaansa
      käyttää kuin ois omaansa
      viheliäin yöllä liikkuu
      pienessä korressa kikkuu.
      '
      Tarrraa kiinni katalasti
      kataa ihan maahan asti
      sitten muka nauttii siitä
      kuitenkaan ei kukaan kiitä.

      Talloo maahan karviaset
      tartuttaa jo kaikki loiset
      siihen mihin jalka osuu
      kaikkialla taas se hosuu

      Laitan aitaa marjoille
      eikä pääse kujille
      joita täällä itse liikun
      omas orressani kiikun.

    • Anonyymi

      Kesäinen ilta aurinko hiveli ihoa
      silitti lämmöllä paljasta pintaa
      istuit rinnallani
      käännyin katsomaan autiota veden pintaa
      jolla kaksi joutsenta lipui rinnakkain

      niillä on kaksi poikasta välissä.

      Kuin joutsen
      yksiavioiseksi sanottu
      haluan olla rinnallasi
      kokea turvallisuuden
      kulkea rinnallasi tässä ja nyt
      vaikka pois lähtisit
      tiedän
      sinä palaat kuin joutsen keväällä
      sinne missä rakkaus syttyi
      siellä on rakkaus pysyvä.

      Ikuista rakkautta vannomme
      joutsenet suojelevat lapsiansa

      sinä sivelet paljasta ihoani
      ilta auringon valossa meidän on lämmin
      eikä rauhaamme mikään uhkaa.

      • Innostavaa ?

        On ihana aamu,
        min Luoja soi,
        ihmismieleen ilon toi.
        Auringon paistetta
        ihailkaamme,
        siitä voimaa, iloa, päivään saamme.

        Tälläinen päivä,
        nauttikaa,
        toinen toistanne
        rakastakaa.
        Elämän kulkumme,
        lyhyt on.
        ei kestä se,
        ei ole loputon.

        Tunteesi näytä,
        oikein ne käytä,
        anna ystävän huomata,
        hän sinulle rakas on.
        Pieniä hetkiä, pieniä retkjä,
        elämä suokoon
        onnen hetkiä.

        Ystävät teitä halajan,
        luoksenne tulla haluan.
        runoratsulla saavun taas,
        teille intoa antamaan,
        runosuontanne avaamaan.
        Runojen voimalla mennään vaan,
        päiviin moniin, tuleviin.

        Kirj. vuosi 2006


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Innostavaa ?

        On ihana aamu,
        min Luoja soi,
        ihmismieleen ilon toi.
        Auringon paistetta
        ihailkaamme,
        siitä voimaa, iloa, päivään saamme.

        Tälläinen päivä,
        nauttikaa,
        toinen toistanne
        rakastakaa.
        Elämän kulkumme,
        lyhyt on.
        ei kestä se,
        ei ole loputon.

        Tunteesi näytä,
        oikein ne käytä,
        anna ystävän huomata,
        hän sinulle rakas on.
        Pieniä hetkiä, pieniä retkjä,
        elämä suokoon
        onnen hetkiä.

        Ystävät teitä halajan,
        luoksenne tulla haluan.
        runoratsulla saavun taas,
        teille intoa antamaan,
        runosuontanne avaamaan.
        Runojen voimalla mennään vaan,
        päiviin moniin, tuleviin.

        Kirj. vuosi 2006

        Hienosti muotoilet sanomasi.


    • Anonyymi

      Kirkkaassa valossa varjotkin tanssivat.
      Pelaavat piilosta pilvien alla
      toinen oli tässä, toinen tuolla
      mutta nyt on kirkasta paistetta
      valoa vasten katsoessa minusta tuli sokea.

      • Anonyymi

        tämä toi kuuman kesän taas esiin...


    • Anonyymi

      Ruunelle Runo ! ------ kirjoitin aikoinaan v 2018 " huumorilla "



      Kirjoitan ,
      sanan muutaman asetan ,

      " kalevalan päivän kunniaksi "

      Oisko päivä onnellinen,
      toisko rakkaan tullessaan,

      vai turhaanko elin elämää

      kauna kulkenu olen
      etsien ja toivoen
      kohtaisinko ihmisen
      sen ainoan
      sen rakkaan
      sen kalleimman

      vai menikö vuodet huomaamatta
      turhaanko virsiä veisasin,
      toivoen

      aika kului vuodet vieri ,
      vaivat saapui vieraakseni ,

      vanhuus astui huoneeseen,
      päätti jäädä asumaan,

      siihen päättyi noruuteni
      haaveeni hajosi !

      kirj. mummi * aikoinaan,,,,,,,,


      PS. Ruune on poistunu keskuudestamme, kunnia hänen muistolleen !

    • Anonyymi

      Kuinka sen kertoisin !

      Sanat katoaa

      sanoisinko ikävä on
      sanoisinko pois tahdon
      sanoisinko matkustan

      voimat hiipuu

      tahdon muistaa sen
      kerran kirjoitin
      rakkaudesta elämän
      jonka kadotin
      menit pois
      sait kutsun luojan luo
      jäin yksin
      harhailen
      jotain etsien
      odotan
      eksyneenä
      katujen viidakkoon
      en löydä kotiin !

      kirj. mummi * seita muori, suuren tunturin kupeessa.

    • Anonyymi

      Runoilu on helppoa tai vaikeaa, riippuu hieman mitä yrittää sanoa, vai sanooko mitä mieleen sattuu tulemaan, eli se vanha sanonta; viekö mies riimejä, vai riimit miestä.

      • Anonyymi

        runo tulee jos on tullakseen
        väkisin ei runo synny

        nyt vanhuksena runosuoni on jostain syystä kuivunu

        joskus joku ilmestyy
        pitäisi vain heti kirjoittaa ylös,
        myöhemmin ei muista kuinka sen sanois


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        runo tulee jos on tullakseen
        väkisin ei runo synny

        nyt vanhuksena runosuoni on jostain syystä kuivunu

        joskus joku ilmestyy
        pitäisi vain heti kirjoittaa ylös,
        myöhemmin ei muista kuinka sen sanois

        niin, muistaa vain että se oli runo


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        niin, muistaa vain että se oli runo

        Kyllä runojakin syntyisi, mutta tuntuu, ettei kannata kantaa huolta runoista.
        Täällä ei arvosteta tekstiä, täällä arvostellaan kirjoittajat.

        Runomittaa osaa moni käyttää, mutta Seita muori, hilla ja muut osaavat sisällyttää myös jonkin sanoman.

        Ymmärretäänkö niitä täällä?
        Joskus näkyy ymmärretyn.

        Rehellisyyden nimissä, epä ole haluja pilata palstaa omilla runoillani!

        Makriinallakin oli sana hallussa, pidin hänestä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä runojakin syntyisi, mutta tuntuu, ettei kannata kantaa huolta runoista.
        Täällä ei arvosteta tekstiä, täällä arvostellaan kirjoittajat.

        Runomittaa osaa moni käyttää, mutta Seita muori, hilla ja muut osaavat sisällyttää myös jonkin sanoman.

        Ymmärretäänkö niitä täällä?
        Joskus näkyy ymmärretyn.

        Rehellisyyden nimissä, epä ole haluja pilata palstaa omilla runoillani!

        Makriinallakin oli sana hallussa, pidin hänestä.

        Näin on, kuten sanot 13.20/17.7. Entä jos kirjoittaa Anona ?
        Ei kai silloin tule maalitetuksi ?
        Olin vuosia sitten työssä mielisairaalassa. Lyhyiltä käynneiltä jäi mieleen monta kohtaamista.
        Tässä yksi niistä:

        Kun minulla lopulta on voimia kohdata hänen särkynyt katseensa
        hän hymyilee, tulee luo ja kysyy:
        Voitko sinä viedä minut kotiin ?
        Suljen itseni, pakenen terveyteen ja kieltäydyn kuulemasta ihmisen hätää.
        Vastaan, kuten kuuluu vastata, näille, mielisairaille:
        Et selviä yksin kotona, täällä sinusta pidetään huolta.
        Oliko tämä totta edes ?
        En tiedä.
        Sen tiedän nyt, että myös siihen sattuu, joka antaa kiven kun toinen pyytää leipää.

        Tuskin tuo runo on. Proosaruno korkeintaan. Ainoa mikä muistui mieleen "omasta tuotannosta"- muiden runoja muistan paremmin..))

        Minullakin on Makriinaa ikävä. Sana hallussa ja huumoria riitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä runojakin syntyisi, mutta tuntuu, ettei kannata kantaa huolta runoista.
        Täällä ei arvosteta tekstiä, täällä arvostellaan kirjoittajat.

        Runomittaa osaa moni käyttää, mutta Seita muori, hilla ja muut osaavat sisällyttää myös jonkin sanoman.

        Ymmärretäänkö niitä täällä?
        Joskus näkyy ymmärretyn.

        Rehellisyyden nimissä, epä ole haluja pilata palstaa omilla runoillani!

        Makriinallakin oli sana hallussa, pidin hänestä.

        Samoin ajattelen minäkin . Omat runoni , osa julkaistu lehdissä, toinen osa pöytälaatikossa. Ne joihin en ole tyytyväinen itsekkään


    • Anonyymi

      Runoketjun aloittajana olen pettynyt runojen huonosta menestyksestä.
      Siirsin vanhasta ketjusta alun.

      Kiitos kun osallistuitte.

      • Katselin aamukahvia juodessa pääskysten taidokasta liitoa ja nyt poikaset ovat lentokykyisiä ja harjoittavat siipiä räpytellen taitojaan, opetellen lennossa ruokaansa haalia.
        Joskus kirjoitin runon , vuosi 2006 oli runoratsuni vauhdissa.

        Huarapiäsky.

        Huarapiskyjä oottellaan,
        tervetulovirsiä veisataa.
        Se piäsky se vasta kesä tuo
        ja lämpimä ilima meille suo.

        Se savvee kerree ja pesseee muuroo,
        taitosa näyttää ja lissee luuloo.
        Ku lentosa taio meille näyttää
        ja kurkkuaan sillo tällö käyttää

        Tirskutus piäsky on niin sommoo,
        sitä kuunteloo, niiku kultoo ommoo.
        Tule jouvu jo piäsky tänne,
        syö hyttyset. out ystävä mulle.

        Hyttyset sinusta tykkee ei,
        minä riemusta kilu, hip ja hei.
        Tule jouvu jo savvoo laulamaa,
        ja lentotaitojas näyttämää.

        Niitä kuoroja minnäi ihastelen
        ja värssyjä värkkeen kehuskellen.
        Sinä huorapisky oot nii soma,
        myö sinusta tykätää, oot melekei oma.

        Perään vielä toinen tuotos:

        Kesä
        Kesä, pieni iloinen tyttönen
        paljain varpain astellen.
        Hymysuu ja silmät tuikkii
        onnesta, lämmöstä meille kuiskii.

        Ystävä tämä tyttönen on,
        tuoden meille valon ja auringon.
        Suloisen leppoisan tuulen,
        lintujen laulunkin, nyt mä kuulen.

        Tuo rakkauden kuiskeen illoin,
        missä lienet, mitä tehnet silloin.
        Mieleen se valtaa tunne tuo
        ja ystävän rakkaan kaipuun suo.

        Vihdoin kun hänet kohtaat,
        silmät ne tähtinä sinullakin hohtaa.
        Ei maailma mustalta näyttää voi,
        kun kesä meille rakkauden soi.

        Tämä pieni tyttönen kesäinen.
        on ystävä hyvä kaikkien.
        Häntä mielellä hyvällä tervehditään
        ja kesästä kauniista nautitaan.

        Tulkaa ja runoratsunne valjastakaa, siitä iloa kaikille jakamaan.


      • Hil-la kirjoitti:

        Katselin aamukahvia juodessa pääskysten taidokasta liitoa ja nyt poikaset ovat lentokykyisiä ja harjoittavat siipiä räpytellen taitojaan, opetellen lennossa ruokaansa haalia.
        Joskus kirjoitin runon , vuosi 2006 oli runoratsuni vauhdissa.

        Huarapiäsky.

        Huarapiskyjä oottellaan,
        tervetulovirsiä veisataa.
        Se piäsky se vasta kesä tuo
        ja lämpimä ilima meille suo.

        Se savvee kerree ja pesseee muuroo,
        taitosa näyttää ja lissee luuloo.
        Ku lentosa taio meille näyttää
        ja kurkkuaan sillo tällö käyttää

        Tirskutus piäsky on niin sommoo,
        sitä kuunteloo, niiku kultoo ommoo.
        Tule jouvu jo piäsky tänne,
        syö hyttyset. out ystävä mulle.

        Hyttyset sinusta tykkee ei,
        minä riemusta kilu, hip ja hei.
        Tule jouvu jo savvoo laulamaa,
        ja lentotaitojas näyttämää.

        Niitä kuoroja minnäi ihastelen
        ja värssyjä värkkeen kehuskellen.
        Sinä huorapisky oot nii soma,
        myö sinusta tykätää, oot melekei oma.

        Perään vielä toinen tuotos:

        Kesä
        Kesä, pieni iloinen tyttönen
        paljain varpain astellen.
        Hymysuu ja silmät tuikkii
        onnesta, lämmöstä meille kuiskii.

        Ystävä tämä tyttönen on,
        tuoden meille valon ja auringon.
        Suloisen leppoisan tuulen,
        lintujen laulunkin, nyt mä kuulen.

        Tuo rakkauden kuiskeen illoin,
        missä lienet, mitä tehnet silloin.
        Mieleen se valtaa tunne tuo
        ja ystävän rakkaan kaipuun suo.

        Vihdoin kun hänet kohtaat,
        silmät ne tähtinä sinullakin hohtaa.
        Ei maailma mustalta näyttää voi,
        kun kesä meille rakkauden soi.

        Tämä pieni tyttönen kesäinen.
        on ystävä hyvä kaikkien.
        Häntä mielellä hyvällä tervehditään
        ja kesästä kauniista nautitaan.

        Tulkaa ja runoratsunne valjastakaa, siitä iloa kaikille jakamaan.

        Kiitos molemmista runoista, Hil-la ! Kiitokset myös muille. Minun runoratsuni ei enää laukkaa, silloin kun laukkasi, tuskin iloa jakoi - enempi ne runot olivat särkyneiden huokausta. Saattoivat sopia jonnekin, eivät tänne..))


      • Anonyymi

        Minä tulin kurkkaa
        tätä runonurkkaa.
        Onhan täällä romantiikkaa
        ilman iikkaa ja Riikkaa.

        Loppusointuja laitan
        sanoista päät taitan.
        Romantiikasta ei mulla tietoa
        elämä onkin vähän mietoa.

        Yksin näitä nyt rustaan
        toinen vei mun Kustaan.
        Joskus haikailen perään
        kyyneleet purkkiin kerään.

        Voitelen niillä suolaa haavoihin
        etten vain kangistu kaavoihin.
        Kirpaisee suola herätteeksi
        pisteen pistän pätteeksi.
        .


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä tulin kurkkaa
        tätä runonurkkaa.
        Onhan täällä romantiikkaa
        ilman iikkaa ja Riikkaa.

        Loppusointuja laitan
        sanoista päät taitan.
        Romantiikasta ei mulla tietoa
        elämä onkin vähän mietoa.

        Yksin näitä nyt rustaan
        toinen vei mun Kustaan.
        Joskus haikailen perään
        kyyneleet purkkiin kerään.

        Voitelen niillä suolaa haavoihin
        etten vain kangistu kaavoihin.
        Kirpaisee suola herätteeksi
        pisteen pistän pätteeksi.
        .

        Hienot riimit sulla
        toista se on mulla
        ei voi mitään tulla
        kuin littana pulla


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hienot riimit sulla
        toista se on mulla
        ei voi mitään tulla
        kuin littana pulla

        Älä itseäs mollaa
        hyvin käytät pollaa.
        Et ole leipuri Hiiva
        vaan runoratsu Diiva.
        Hymynkare suupielessä
        hauskat sanat mielessä.


    • Anonyymi

      aikaisin aamulla herään
      kiiruulla kamppeitani kerään
      toiset jo odottavat ovella tuolla
      osa jo perillä Lapissa, suolla
      siellä on marjoja mulle ja muille
      kaikille tutuille herkkusuille
      jollei joku jo kaikkia syönyt
      tai litran kerrallaan torilla myönyt

    • Anonyymi

      Me kuljimme toisten joukossa
      Sinä ja minä
      etsien sitä joka täyttäisi tyhjän sydämemme
      Etsivät silmäsi löysivät silmäni ja minä otin sinut vastaan valitsin kaikista muista

      Albumista kihlajaispäivänä 6.9.69

      .... jatkoa
      Mä kerran ruusun taitoin sen rintaan sulle laitoin
      kiitokseksi siitä, että sinä toit mukanasi minulle elämän ja elämänuskon
      Annoit minulle rakkautta ja lämpöä juuri niin paljon ja enemmänkin

      jatkoa
      Sinä löysit minut omakses
      Valitsit minut kaikista muista
      Rakkaus ja onni tunne niin syvä
      Kultani rakas ja hyvä

    • Anonyymi

      Sain sylin täydeltä tuusun kukkia
      oon parsinut 50 vuotta sun sukkia
      saimme viisi ihanaa kaunista lasta
      lastenlapsia tusina, sepä onnea vasta
      yhdessä rakensimme vankan talon
      pystytimme Suomen lipulle salon.

      • Miten ihania säkeitä, kiitos niistä, omani taas lisään, intoa näin muille lisään;)

        Utopia

        Hyppää selkää runoratsun,
        laukkaa kauas, kauas pois.
        Siellä missä tuulet soittaa,
        kaunehimmat laulut soi.

        Siellä tuulee lempeämmin,
        siellä aurinko lämmittää.
        Kukat kukkii, linnut laulaa,
        ihanampaa ei olla vois.

        Vietän siellä pienen tovin,
        sitten jälleen tänne sovin
        Arkeen, touhuun voimat kerään,
        unesta mä silloin herään.

        Jaksan puuhastella täällä,
        ahkerana joka säällä.
        Voimat kohta jälleen hiipuu,
        silloin muistot mieleen piirtyy.

        Hyppäisinkö selkään ratsun,
        laukkaisinko kauas pois.
        Sinne missä vuoren rinne,
        mulle kaiun vastaan tois.

        Sinnepä teen jälleen retken,
        vietän unohtumattoman hetken.
        Unelmien pariin siirryn,
        haavemaahan mukaan liityn.


      • Hil-la kirjoitti:

        Miten ihania säkeitä, kiitos niistä, omani taas lisään, intoa näin muille lisään;)

        Utopia

        Hyppää selkää runoratsun,
        laukkaa kauas, kauas pois.
        Siellä missä tuulet soittaa,
        kaunehimmat laulut soi.

        Siellä tuulee lempeämmin,
        siellä aurinko lämmittää.
        Kukat kukkii, linnut laulaa,
        ihanampaa ei olla vois.

        Vietän siellä pienen tovin,
        sitten jälleen tänne sovin
        Arkeen, touhuun voimat kerään,
        unesta mä silloin herään.

        Jaksan puuhastella täällä,
        ahkerana joka säällä.
        Voimat kohta jälleen hiipuu,
        silloin muistot mieleen piirtyy.

        Hyppäisinkö selkään ratsun,
        laukkaisinko kauas pois.
        Sinne missä vuoren rinne,
        mulle kaiun vastaan tois.

        Sinnepä teen jälleen retken,
        vietän unohtumattoman hetken.
        Unelmien pariin siirryn,
        haavemaahan mukaan liityn.

        Lisään vielä

        Lauantaiehtoo.

        Lauantai ilta rauhainen,
        niin tyyni, kaunis aurinkoinen.
        Mieleen jotakin kaukaa tuo,
        nuoruuden ajoilta muistot suo.

        Koti puhtaana hohti,
        äiti istahti, hymyili.
        Uunista nostettu paisti ja pulla,
        ruisleivän tuoksu, aromi yllä.

        Lauantain toivotut,
        radiosta soittaa,
        tanssivaatteita neitonen
        päälleen laittaa.

        Punainen kellohame,
        pusero musta
        jalassa korkokengät,
        kainaloon laukku,
        molemmat mustat.

        Äidin eteen sitten,
        olenkos nätti?
        Turhamainen olet,
        hepsankeikka,
        hymyssä suin äiti heitti.

        Tytölleen toivotti
        hauskaa .
        Kiltisti kulje
        kuutamosiltaa.

        Muistoja kauniita,
        lauantai illan.
        Kodista armaasta,
        äidistä isästä,
        neidosta nuoresta ,
        tanssi illan huumasta.


    • Anonyymi

      Mitä on rakkaus ?

      Rakkaus on aurinko
      lämmin kuuma kuin taivas sininen ,

      rakkaus on kuin pyörremyrsky , taifuuni ,
      lentää pilviin korkeuksiin,


      rakkaus tuo helvetin
      taistelun elämästä,

      se joka rakkautta luo
      tuskaa myös tuo,

      rakkaus on kummallinen tauti
      siihen kaikki sairastuu joskus.

      rakkaus on suurin kaikesta,

      rakkaus ei kuole koskaan !

      kirj: Kaztrin ! 2010v

    • Anonyymi

      Keskikertaista rustaamista koko ketju täynnä, minä olen ammatti runoilija enkä alennu tänne kirjoittamaan!!!!

      • Anonyymi

        harmi, olisimme niin suurella mielenkiinolla lukenu sinunki
        hienot taidokkaat tunteita raastavat runosi,
        vanhuuden loppuelämämme päivin iloksi,
        kiitos kuitenki mielipiteestäsi,
        se oli erittäin arvokas meille !


      • Anonyymi

        Olen jo aiemminkin sanonut, tosin muissa yhteyksissä, että aina saa snoa mielipiteensä, jopa arvostella.
        Mutta se suurin mutta; Harvoin parasta laitetaan työnjohtajaksikaan, saati arvostelemaan muiden tekoja!

        Kannattaisi ensiksi opetella runon kirjoittaminen ja tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä lukee!
        Ole hyvä vaan, keskinkertaisten joukkoon ei tarvita alemmalta tasolta tulevia!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen jo aiemminkin sanonut, tosin muissa yhteyksissä, että aina saa snoa mielipiteensä, jopa arvostella.
        Mutta se suurin mutta; Harvoin parasta laitetaan työnjohtajaksikaan, saati arvostelemaan muiden tekoja!

        Kannattaisi ensiksi opetella runon kirjoittaminen ja tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä lukee!
        Ole hyvä vaan, keskinkertaisten joukkoon ei tarvita alemmalta tasolta tulevia!

        Tosi hyvä runo, kiiiiitos.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        harmi, olisimme niin suurella mielenkiinolla lukenu sinunki
        hienot taidokkaat tunteita raastavat runosi,
        vanhuuden loppuelämämme päivin iloksi,
        kiitos kuitenki mielipiteestäsi,
        se oli erittäin arvokas meille !

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.

        Ai oliko se vitsi että "olisimme mieluusti lukeneet tai kommenttisi oli arvokas. Minä hölmö kun otin tosissani. Siksi arvostelin vitsikästä Meidän puolesta puhumisesta.
        Tajusin kyllä että hänen vastauksensa oli 5:46:04 henkilölle-


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kai huomasit se oli PIIKKI 15:46:04 henkilölle,

        niin se vaan on tyhmä ei hoksaa kun piikki pistää,

        hän on omanlaisensa tyyppi heitä kun aina silloin tällöin on jokossamme.

        Kaikki piikit eivät vain ole teräviä.
        Olisitko vastannut piikkiin?
        Se on mahdollista, nähdäkseni.
        Keskinkertaisuus, ei ole huippua.

        Mutta runoja täällä kaivataan, ei piikittelyjä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Sattuupas vain tulemaan!
        Vaikka et usko, täällä on mukana runokirjoja myyviä kirjoittajia.

        Arvostelijan osa on helppo, siihen kykenee konttaava lapsikin,
        repii ja rikkoo sen, mikä ei tunnu kivalta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tosi hyvä runo, kiiiiitos.

        heh heh toooooosi hyvä runo loistavan tasokkaasta esityksestä kiitos
        19:13:11


      • Anonyymi

        , ihme että silloin ammattirunoilijana alennut edes kommetoimaan sen mitä saimme lukea. Siis niin ei kommetoi kukaan ammattirunoilija , se jonka runoja julkaistaan ei arvostele toisten sisimmästä lähteviä runoja , vaan ymmärtää että jokaisella runolla on takana kauniita ajatuksia elämästä kokemuksista jne


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Siksipä ei ole ammatti runoilija ollenkaan. Ihminen jolla on ammattina runoilu. Ei takuulla kommetoi toisten töitä keskinkertaiseksi, sillä taiteessa si sellaista sanaa edes käytetä .joten paljasti vaan ilkeän luonteensa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen jo aiemminkin sanonut, tosin muissa yhteyksissä, että aina saa snoa mielipiteensä, jopa arvostella.
        Mutta se suurin mutta; Harvoin parasta laitetaan työnjohtajaksikaan, saati arvostelemaan muiden tekoja!

        Kannattaisi ensiksi opetella runon kirjoittaminen ja tärkeintä on oppia ymmärtämään mitä lukee!
        Ole hyvä vaan, keskinkertaisten joukkoon ei tarvita alemmalta tasolta tulevia!

        Niinhän se on lukijantulkitsee, runoilija kirjoittaa


      • Anonyymi

        Ai, onko sekin ammatti nykyisin?
        Runot ovat aina lähteneet ihmisen tavasta tulkita asioista, siksi ei kukaan voi olla ammattilainen.
        Ne suuret runoilijatkin ovat olleet ihan vaan niitä tavallisia hmisiä kuten kaikki muutkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Puhu vaan itsestäsi, että on arvokas muka sinulle. Ei minusta vaan kenellekään tuollainen arvostelu ole arvokas. Miksi olisimme muuta kuin keskinkertaisia runon kirjoittajia tavalliset mummot ja vaarit. Muutama mimmi ja heppu. Ei kai ne jotka runokirjojaan myyvät ja niillä menestyvät, tänne tule rustaamaan. Minusta väheksyntä on ala-arvoista, arvotonta.

        Ottavat muuten vinkkejä netistä aiitä miten netissä kirjoitetaa, joten yksintykkää äidistä toinen tyttärestä


    • Anonyymi

      Ihmeellinen tuoksu !

      Mies katsoi naista
      hentoa tuoksuvaista

      helmat tuulessa heilahtaa
      mies nenäänsä tuoksun saa

      mies villi kuin olriin juoksu
      ja laitumella tamman tuoksu

      oi sinä aurinko
      minkä sait aikaan

      se on kuuman kesän ja rakkauden taikaa !





      kirj: SeitaMuori !

      " elämä on ihanaa kun sen oikein oivaltaa "

    • Anonyymi

      Aattelen !

      Taitava en taija olla
      tavllinen mökin muori,

      ilmaa ikkunasta ihailen
      kaunis päivä
      ulos kutsuu ,

      yksin on huono mennä
      kaveriakaa ei ooo

      syömään tekis mieli
      yksin ei sinnekää ,

      välliin istun parvekkella
      liikennettä kuuntelen,

      autot siinä ohi kiitää
      askeleetki asvaltilla rapisee,

      haaveksi lähtöki jää,

      vanhus väsyy jo aatelessa


      vanha luovuttaa !

      kirj: mummi* seita-muori ,,,,, 2023v

    • Anonyymi

      Laiturilla istuu poika komia,
      tuon haluan itselleni omia.
      Tuskin karkuun lähtee uiden,
      tai minulle nyrkkiä puiden.

      Ei rohkeutta puutu, nimeä kysyn
      punastumatta, rohkeana pysyn
      ja kerron että minä olen Alli.
      En erityisen kaunis, mutta malli.

      Poika katsoo minua arvostellen
      ihan päästä jalkoihin, mittaellen,
      kuinka tuo lyhyt ja paksu Alli,
      voi olla tuttu ja kuuluisa malli.

      Että minäkö paksu ja minäkö pieni?
      En ole paksujalkainen herkkusieni,
      vaan sorea ja kaunis, kuvankaunis
      nättinapainen, kuin pieni kaskinaiuris.

      Nouse seisomaan, istuva Adonis, sanon
      ja suoraan silmiin häneltä katsetta anon.
      Poika nousee ja syliinsä minut nostaa
      aikooko veteen heittäen minulle kostaa.

      Kun polvillaan ollen olin Alli
      pieni ja paksu alusvaatemalli.
      Ei heittänyt veteen, vaan suukon antoi
      ja ensirakkaus, se meitä pitkälle kantoi.

      • Anonyymi

        Olen vieläkin onnesta tuosta ihan mykkyrällä,
        yö sukat jalassani ovat ihan monella sykkyrällä,
        kun hän tuli uneeni, ja siihen juuri äsken heräsin,
        unessa nyt hänelle niittykukkia sylillisen keräsin.
        Vanhat kukkaniittymme, ne unessani jälleen kuljin,
        onnellisin muistoin, nyt rakkaan muistikuvan suljin.
        On tämä unimaailmakin täynnä onnellisia hetkiä,
        muistojensa kautta voi tehdä nuoruuteenkin retkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olen vieläkin onnesta tuosta ihan mykkyrällä,
        yö sukat jalassani ovat ihan monella sykkyrällä,
        kun hän tuli uneeni, ja siihen juuri äsken heräsin,
        unessa nyt hänelle niittykukkia sylillisen keräsin.
        Vanhat kukkaniittymme, ne unessani jälleen kuljin,
        onnellisin muistoin, nyt rakkaan muistikuvan suljin.
        On tämä unimaailmakin täynnä onnellisia hetkiä,
        muistojensa kautta voi tehdä nuoruuteenkin retkiä.

        Unet ovat usein jonkinlaisia hetkiä paluusta muistoihin.
        Kun eilen kirjoitin ensirakkaudesta ja nukuin todella hyvin,
        nukkumaan menin jo hyvissä ajoin, heräilin hikisenä pari kertaa,
        suljin tuulettimen ja nukuin, unta nähden kello viiteen.
        Näen tosi usein unta kuolleista rakkaista, ja läheisistä,
        jopa parin kk. ikäisenä kuolleesta vauvasta.
        Laitoin kahvin tippumaan avasin koneen ja kerroin tuon uneni.
        Join kahvitilkan tässä päätteellä, nyt aamupuuro ja suihku,
        mutta unet ovat hyvä aihe.

        Mitä unta Sinä näit?


      • Anonyymi kirjoitti:

        Unet ovat usein jonkinlaisia hetkiä paluusta muistoihin.
        Kun eilen kirjoitin ensirakkaudesta ja nukuin todella hyvin,
        nukkumaan menin jo hyvissä ajoin, heräilin hikisenä pari kertaa,
        suljin tuulettimen ja nukuin, unta nähden kello viiteen.
        Näen tosi usein unta kuolleista rakkaista, ja läheisistä,
        jopa parin kk. ikäisenä kuolleesta vauvasta.
        Laitoin kahvin tippumaan avasin koneen ja kerroin tuon uneni.
        Join kahvitilkan tässä päätteellä, nyt aamupuuro ja suihku,
        mutta unet ovat hyvä aihe.

        Mitä unta Sinä näit?

        Iloa, hymyä,,,,

        Voi olla, että untasi muistelet,
        tai muuten mielikuvissa luistelet.
        No paha ei ollenkaan tuo,
        jos ilon rintaan Sinulle tuo.

        Kai päivä tämäkin hyvä olla voi,
        sävelet lempeät Sinulle soi.
        Niin paljon siihen vaikuttaa tuo,
        miten itse elämää arvio, puntaroi.

        Tätä toivon Sinulle ystävä tuntematon,
        hymyä, iloa päivääsi suokohon.
        Jokainen onnea etsiköön,
        jokainen sen myös kohdatkoon.

        Iloiten kuljemme päivän tään,
        kera auringon hymyä säteillään.
        Hyvä mieli on tänä aamuna mulla,
        miten lienee runonurkan ystävät,, Sulla?


    • Anonyymi

      Hei, joskus oli jatkokertomuksia palstalla.
      Otetaan jatkoruno.

      Lisää mielikuvasi runon jatkoksi ja toiset sitten jatkavat.

      Saisimmeko iloa tähän kyllästyneeseen olotilaan.?


      Kulkuripoika kun tietänsä tallaa
      se kävellessään viheltää ja laulaa.
      Laulunsa kuulevat kartanon neidit,
      tuntevat polut ja kulkurin reitit.
      Eteensä hyppäävät kiviaidan takaa
      ja vahtikoirakin nyt juuri makaa.


      1anotaustalta

      • Anonyymi

        Kohtaavat silmät, villisti vilkkuvat
        flirttiä pukkaa, suupielet ilkkuvat
        Oiskohan poika kamariin tulossa
        illalla istumaan auringon kilossa
        Yöksi pehkuihin kipaista peräkkäin
        aamuun yhdessä herätä lähekkäin

        2. Ano


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kohtaavat silmät, villisti vilkkuvat
        flirttiä pukkaa, suupielet ilkkuvat
        Oiskohan poika kamariin tulossa
        illalla istumaan auringon kilossa
        Yöksi pehkuihin kipaista peräkkäin
        aamuun yhdessä herätä lähekkäin

        2. Ano

        Aamulla pehkuista vaatteet kerään
        kulkuri kadonnut, lähdenkö perään
        Uumalla muisto kädestä kuumasta
        huuletkin kipunoivat hetken huumasta
        Tyhjää tietä kaihoisasti katselen
        selkäni käännän takaisin astelen

        3. Ano


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aamulla pehkuista vaatteet kerään
        kulkuri kadonnut, lähdenkö perään
        Uumalla muisto kädestä kuumasta
        huuletkin kipunoivat hetken huumasta
        Tyhjää tietä kaihoisasti katselen
        selkäni käännän takaisin astelen

        3. Ano

        Lohduton on juttu tää,
        tuskin kulkuri surra ees osaa
        Matkaa jatkaa vihellellen
        huoleton on poika, senhän nään.
        Oottaa jossain tyttö nuori,
        kaunis sinisilmäinen,
        uskoo pojan jutut nää
        kohta itkee, ikävää.

        Ei ano


      • Anonyymi

        Hei 1anotaustalta!
        Kiitos hienosta kulkuri-ideasta ja kiitos siihen osallistuneille. Poistun jatkosta osallistujana, mutta mielenkiinnolla luen miten etenette.
        Ehkä joskus ihan oma ketju tällaiselle runolliselle tarinalle.
        3. Ano


    • Anonyymi

      Palasin takaisin kiviaidan luokse,
      mutta eivät kartanon tytöt luokseni juokse.
      Minulla on parempi tehtävä täällä,
      kun laulelen ihmisille kulkeissani tien päällä.

      Joku riivattu itikka ihollani taas
      ja nyt istun maas.
      Mitä tekisin nyt,
      kun olen itikasta ihan ärsyyntynyt?

      • Anonyymi

        jäi puumerkki pois, olkoon nyt vaikka -?


    • Anonyymi

      Etsiskö käsiinsä kartanon rengin
      kysyisi maatilan työpaikan pestin
      Vislaukset järkevään tyyöhön muuttais
      korjaisi kurssin, paikalleen puuttais
      Jäi sittenkin neitonen vaivaamaan
      jos kysäisis vielä kuulumisiaan

      Löysi jo rengin, pehtorinkin
      kylvöä, niittoa, siis työtä kehiin
      voimia kertyi, riuskaksi muuttui
      jotain kuitenkin miehltä puuttui
      Ei näkynyt tienoilla neitoa sorjaa
      missä piilee, joku toinenko korjaa

      • Anonyymi

        Oli nimim. 2. Ano


    • Anonyymi

      Tuli kartanoon kotiopettajatar tyttärille
      opetti ranskaa ja pianonsoittoa neitosille.
      Sievä tuo ope oli , köyhä ja vaatimaton
      monen muun silmille huomaamaton.

      Mutta kulkuri kysyi häneltä apua
      kun ei osannut yhtään vielä lukea
      oli kiertokoulukin jäänyt käymättä
      kun maailma kutsui vääjäämättä.

      Niinpä treffit rantakoivun alle tekivät
      aapinen mukana sinne kiirehtivät
      siinäpä aakkoset pojan päähän taottiin
      ja kohtahan koivun alla jo sanoja tavailtiin.


      R.

      • Anonyymi

        Kulkuri innostui lukemiseen, kirjoitukseen
        söpön opettajansa hellään opetukseen
        pian alkoivat muutenkin tapailla
        järvellä soudella ja suukotella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kulkuri innostui lukemiseen, kirjoitukseen
        söpön opettajansa hellään opetukseen
        pian alkoivat muutenkin tapailla
        järvellä soudella ja suukotella.

        Korviini kuulin juorujen rummun
        käsin peittelin vatsani kummun
        Kulkuri viihtyy naapurikylässä
        tekee töitä talossa hyvässä

        Yhdessä viihtyvät kanssa open
        pian jo perustavat oman sopen
        Kyyneleet kastelee poskieni pintaa
        kaipaus ja suru pakahduttavat rintaa

        3. Ano


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Korviini kuulin juorujen rummun
        käsin peittelin vatsani kummun
        Kulkuri viihtyy naapurikylässä
        tekee töitä talossa hyvässä

        Yhdessä viihtyvät kanssa open
        pian jo perustavat oman sopen
        Kyyneleet kastelee poskieni pintaa
        kaipaus ja suru pakahduttavat rintaa

        3. Ano

        Silloin päätän, en kertonut kerran
        jätän sanomatta juuri sen verran
        Selviän itse, en kerro enää
        luulee ett almuja häneltä perään

        Kierrän kaukaa työmiehen tämän
        jaksan kyllä siitä vaivaa on vähän
        Pikkuisen kuitenkin kalvaa mieltä
        mitä sanoisi tähän - vaikea tietää.
        2. Ano


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Silloin päätän, en kertonut kerran
        jätän sanomatta juuri sen verran
        Selviän itse, en kerro enää
        luulee ett almuja häneltä perään

        Kierrän kaukaa työmiehen tämän
        jaksan kyllä siitä vaivaa on vähän
        Pikkuisen kuitenkin kalvaa mieltä
        mitä sanoisi tähän - vaikea tietää.
        2. Ano

        Anonyymi kirjoitti:
        Silloin päätän, en kertonut kerran
        jätän sanomatta juuri sen verran
        Selviän itse, en kerro enää
        luulee ett almuja häneltä perään

        Kierrän kaukaa työmiehen tämän
        jaksan kyllä siitä vaivaa on vähän
        Pikkuisen kuitenkin kalvaa mieltä
        mitä sanoisi tähän - vaikea tietää.




        Kartanon töissä kulkija nyt aikaa viettää
        joitain murheitakin matkalla, kuka tietää.
        Saiko opettaja syttymään rakkauden liekin!
        Senhän kaikki tietää, liekki jopa järjen viekin.
        Jos hurmurin viitassa hän haluaakin kulkea,
        ja kaikki kauniit neidot heti syliinsä sulkea,
        se juoruna on tiedossa pian lähi kylissä;
        ”Tytöt, vartokaa kartanon renkiä,
        ettei mene maineenne, sen kulkuripojan sylissä!”

        jku


    • On tehtävä valintoja

      On tehtävä valintoja, niin kauan kuin annetaan vaihtoehtoja.
      On uskottava itseensä ja omaan kykyynsä valita.
      On uskallettava olla hyväksymättä valmista vaihtoehtoa.
      Nopeinta tietä määränpäähän ei ole.
      Täytyy uskoa itseensä, omiin näkemyksiinsä, omiin tuntemuksiinsa.
      Täytyy uskaltaa kulkea mutkan kautta,
      ei suoraan vaan kierrellen, mutustellen mielen muutoksia, kehon ääniä kuunnellen.
      On luotettava omiin vahvuuksiinsa.
      On uskallettava olla heikko ja itkeä pienuuttaa.
      Heikkoudesta nousee vahvuus.
      On mentävä eteenpäin pelkäämättä, rohkeasti
      luottaen valintaan, jonka tekee ja johon vahvasti uskoo.

      • Anonyymi

        Kenelle kerrot, ei sua kulkija halua kuulla,
        puhut ja opetat kuin tuomarin suulla.
        Mitä kertoo kun kuuntelet omaa kehoo,
        se ei
        onneksi tähän kulkuriin tietona tehoo.

        Kulkijan tarinaa älä sekota.
        et osaa runoilla, joten lopeta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kenelle kerrot, ei sua kulkija halua kuulla,
        puhut ja opetat kuin tuomarin suulla.
        Mitä kertoo kun kuuntelet omaa kehoo,
        se ei
        onneksi tähän kulkuriin tietona tehoo.

        Kulkijan tarinaa älä sekota.
        et osaa runoilla, joten lopeta.

        Kirjoitus on ajoilta kun minulla todettiin rintasyöpä. Onni oli mukanani ja myötä, selvisin.
        Tuntojani makustelin, runoja kirjoittelin.

        En tekstijäsi lytännyt, kartanoiden elämää en ole kytännyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenelle kerrot, ei sua kulkija halua kuulla,
        puhut ja opetat kuin tuomarin suulla.
        Mitä kertoo kun kuuntelet omaa kehoo,
        se ei
        onneksi tähän kulkuriin tietona tehoo.

        Kulkijan tarinaa älä sekota.
        et osaa runoilla, joten lopeta.

        Voi ei, minä en ainakaan harmistu vaikka kk kirjoittaa muuta asiaa, kesken meidän vuororiimityksen, kaikkien runot tänne vaan, kyllä me juonessa pysytään. 2. Ano


    • Anonyymi

      Päättyykö tarina katalasti,
      on neidolla suuri huolten lasti.
      Hän vahva on ja kaiken kestää
      ei kukaan päätöstään voi estää.

      Vaan kuinka on laita kartanossa,
      kuinka sietävät kaikki sovinnossa,
      tuon katalan rengin viettelykset,
      vai kantavat yksin seuraukset.

    • Anonyymi

      Tuli kartanoon vieras, hienosti puettu
      sujuva kieli, ryhdikäs, tukka suittu
      ei sormusta, mukana morsianta
      kiertelee maita vaik´ tuoksuu lanta

      Kuka on tuo komea nuorukainen
      kai piika tietää, no tottahan vainen
      On talon poika, opit maisterin luettu
      kartanon herraksi hyväksi havaittu
      Vain auki isännän allekirjoitus kohta
      minkäs mahtaa - paperissa ehto.

      Ei taloa pappa sinkulle salli
      Oisko emännäksi sopiva piika Salli
      Vai jonkun toisenko vierelleen nappaa
      sitä isäntä vielä odottaa jaksaa..
      2. Ano

      • Anteeksi ,kun poistun olemassa olevasta aiheesta ja hieman ennen aikainenkin tämä tekele on, mutta tuli näköpiirini ja tohdin esille tuoda:

        Näitä mietin..

        Luonto enteilee kuolemaa,
        ei sure, ei valita,
        Nöyränä tyytyy tulevaan.

        Samoin kokee vanhus,
        tyynenä istuu ulos katselee,
        muistot nuoruuteen asti liitää.

        Vuodet vaihtui,
        tuki kevät, kesä, syksy ja talvi,
        sama aina uudelleen.

        Löytyi puoliso, lapset syntyi,
        heidät maailma vei.
        Kumppani myös jo jossain odottaa.

        Valmis olen lähtöön,
        nurkumatta, kuten syksyinen luonto,
        tyynenä loppuun asti.

        Kiitos elämä, kaikkea olen saanut.
        Iloa, surua, onnen myös,
        sitä mitä elämä on tarjonnut.

        Elämä jatkuu ja iloiten yritän
        kaiken vastaanottaa.
        Aikani vain jatkuu, kiitos siitäkin.

        Surumielinen, mutta ei ilo kuitenkaan ole kadonnut ja joka päivää iloisena ja onnekkaana odotan, samaa toivon kanssa eläville;)


    • Anonyymi

      Mistä tavoittaisin sen kartanon rengin?
      Tallustaako rallatellen nyt ihan lantaisin kengin?
      Kun miestä etsin lantalasta, navetasta, tieltä,
      ei tässä etsimisessä taida olla enää mitään mieltä.

      Kun kuulin jutun kylän tietotoimisto naisen huulilta,
      että oli kuullut rengin ja nuoren neidin puuhat suulilta,
      he siellä heinäkasan päällä olivat jotain kummallista tekivät.
      Tuo nainen kaiken tietää ja kertoi, että kyllä, siellä lempívät.

      Nyt etsiskelin sieltä täältä tuolta ja vähän huutelin,
      kun harmittaa niin vietävästi, tuota katalaako suutelin?
      Kulkuri kun kylään vihellellen ilmestyi, niin kaikki muuttui.
      Monen hienon neidon vanhemmista jompi kumpi suuttui.

      Ei ole viisasta ja hienon neidolle arvolle koskaan sopivaa,
      hylätä tuon pohjan vuoksi, jo hyväks´ todettua kosijaa.
      Kun arvokkuus on perillisten tärkein arvo jota kunnioittaa
      ei renkipoika koskaan saa neitojemme rakkautta voittaa!

      Ei minun isä yhtään suutu, saan ottaa kulkurin tai herran.
      Kylän uutisesta paljastan tässä nyt vain tämän verran!

      1ano

    • Anonyymi

      Vanhuksen kesä !


      Huh hellettä
      heräsin ,
      taas huomasin
      vanha ooon,
      nipistin totesin
      vielä elän,

      olen täällä
      astun askeleen , toisenkin ,
      oven aikaisin ,

      katsoin maailmaa
      kuin ensikerran näkisin,

      kuuma aurunko paahaa,
      hento tuulen vire hiuksissa,
      astun uuden askeleen
      päätin jatkaa matkaa,

      mitä näin,

      kauniin heikkarannan
      meri ääretön avaruus taivaan rantaan katoaa,
      välyvät laineitten liplatus,
      lumoaa ,

      lokit kirkuu

      lasten ilo naurut leikit
      paisteessa auringon ilkamoi ,

      ja minä elän

      sata vuotta
      elettyä elämää,

      siinä taapsin vielä askeleen , toisenkin ,
      huomasin
      olen täällä,

      elämää ehkä vielä edessäni,
      jatkan matkaa huomiseen ,


      kaunis on maailmain

      olen vielä täällä
      ja hengitän !

      kirj: Seitamuori vanhus
      kuuman kesän kunninaksi
      merenrannalla
      maailman kauneutta ihaillen v 2025

      • Anonyymi

        korjaus :
        välyvät = välkkyvät laineitten liplatus,,,


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        korjaus :
        välyvät = välkkyvät laineitten liplatus,,,

        Meri ja vesi - on kesä.


    • Anonyymi

      Istun haavepilven reunalla
      ei ole mitään kiirettä
      on aikaa katsoa varpaiden välistä vihreää niittyä
      sininen järvi on kuin peili
      tämäkin pilvi näkyy veden kalvossa
      varpaitani en erota. olen liian korkealla
      matkalla herkistymään
      puhumaan rakkaudesta
      ja olemaan lähellä sinua.

      Haaveet kantavat myrskyn yli
      anna niiden viedä sinuakin.

      • Kiitos, niin kaunista ja herkkää.


    • Anonyymi

      Virtaavan veden solina kevätpurossa
      vesipisaroiden tanssi peltikatolla
      ja lapsen riemu
      kun hän hyppää kuralammikkoon
      ja rapa roiskuu.

      Kullen veden solina
      vesisateen tanssin
      ja lapsen naurun
      mutta kuulenko omaa sisintäni?

      Minulta kuoli nauru suruihin
      kyyneleet kuivuivat
      ja eilisistä tuli huomisia.

      Nyt olen herännyt
      kuin pitkästä unesta.
      Nauran ja kehoitan lasta hyppäämään
      kikatan vastaukseni harakan nauruun
      ja pyyhii ilon kyyneliä poskiltani.

      Ikäväni katosi
      ruusuihin puhkesivat uudet kukat
      ja syksyn vilja heiluu tuulessa.
      Minä elän.

      1 ano. a.

    • Anonyymi

      Maalattu muotokuva seinällä
      kaksi onnellista ja pieni lapsi
      taiteilijan silmin
      tummiin puetut aikakauden mukaan.
      Katson valokuvaa albumissa
      sama kuva, sama perhe.
      pyhäpukeissa, valkoiset paidat
      kirjava hame naisella.
      Yksi ero -
      pieni risti lapsen otsassa,
      kertoo. Hän oli veljeni
      musta risti kuvaan piirrettynä.

      Kaikki ovat poissa
      maalattu muotokuva tyhjän pirtin seinällä.

    • Anonyymi

      Kirjoittaako joku rumia sanoja, kun on monta poistettua viestiä?

    • Anonyymi

      Minulla on sinua ikävä
      minun runoilijan sieluni
      palaathan taas kun olen herkkä ja vastaanottava
      kuulen kuiskeesi;" Puhu, kerro, huuda!"

      Eivät sanat ole kuolleet
      mutta olen kadottanut sinut
      runojen sielu minussa.

      Tule mieleeni ja kieleni kärkeen
      tuo ne kauniin
      herkät ajatukset rakkaudesta,
      elämästä, eilisistä ja huomisista
      ne minä haluaisin löytää.

      1ano

    • Anonyymi

      Jäin yksin
      teitä rakastin
      osannut en kertoa
      kainen kadotin ,

      tuskaani huudan
      kuule ei kukaan,


      kelle kertoisin
      sua tarvitsen


      mitä teen
      minne meen

      pakahdun

      eksyin elämäni metsään ,

      tänne jään
      yksin

      vanhus oon
      sairas

      odotan

      muiskaako kukaan
      olen vielä täällä.

      kirj. mummi * 4. 10. 2025 v

      • Anonyymi

        Kiitos mummi!

        Ei jätetä yksin!

        Yksin ei pitäisi kenenkään olla
        kukaan ei ole arvoton nolla
        Täällä voimme kertoa huoliamme
        ja yhteisvoimin tukea toisiamme.

        Tule vain runoillen mukaan
        sinua ei toki unohda kukaan
        kun kirjoitat mitä mietit ja näet.
        kootaan vaikka koolle kaikki väet
        ja miettiä missä ne ilot laukkaa
        ja missä eväitä runon nälkään haukkaa.

        1ano


    • Anonyymi

      Runoilijan sielu elää yhä
      vanhassa kehossasi
      kipujesi tunnossa ja
      huomisten toivossa.
      Puhu tunteet ulos

      xy

    • Anonyymi

      Tämän päivän pilvet eivät ole huomisen taivaalla!

    • Anonyymi

      En muistele vanhoja.

      Ihan eilen näin sen runosielun joka katosi ja palasi, mutta
      lähti ja jätti tämän huutokilpailukentän, jossa yksi ääni huutaa
      tuhoa ja tuomiota.

      Kyllä se tulee, kun osaatte houkutella!
      Se on monella!

    • Anonyymi

      Leivoin nisu pullaa
      sekös ilahdutti Ullaa
      kaatoi lasiin lämmitä maitoa
      jonka lypsäminen vaati taitoa.
      Äkkijyrkän Miinan Telkkarissa näki
      ja saman Miinan FarmiSuomen väki
      näytti kuinka vuohta on helppo lypsää
      ei vuohenmaidon tarvitse olla kypsää
      siitä vaan kiposta maistiaiset suuhun.
      Kelpaa se käyttöön moneen muuhun.

      Ulla kävi lypsämässä naapurin lehmän
      siinä hän teki teon ihan tyhmän
      naapuri tuli ja maidon maahan kaatoi
      jonka saadakseen Ulla hikipäässä raatoi.

      Nyt syö tuossa kuumaa pullaa
      ja harmittaahan se toki Ullaa
      kun lypsytaidostaan huolimatta
      saa pullaansa syödä maidotta.

      Qtamo

      • Anonyymi

        Yrittäkää Ullalla löytää maitoa
        seuraksi lämpimän pullan.
        Uskon yhä, että teistäkin moni
        tuntee tuon reippaan Ullan,
        joka raatoi ja raivasi kivikkoon
        tuottoisan vihannes pellon.
        Nyt hän laiskana istuu ja
        odottaa soittoa ruokakellon.

        (valvotti)


    • Anonyymi

      Suurin taideteos
      on elämä ,

      keksitty 2025v !

    • Anonyymi

      Elämän tuskaa !

      Tahdoin kaiken

      sain

      enemmänki

      en tahtonu vanhuutta
      sain senki

      kärsin !

      kirj 2025 v

    • Anonyymi

      Pimeästä pimeään on ihmisen elämä.
      Kohdusta hautaan.
      Ei tiedä mihin tuli,
      ei tiedä minne menee
      valojen ja varjojen kautta.
      Elämän alusta loppuun.

      1ano

      • Anonyymi

        Se oli kesän paras päivä
        kun jaksoin kulkea puiston halki
        ja takaisin,
        viikkoja ajattelin sen teen,
        ja kun tein, nukuin kaksi päivää.
        Meni tahto ja voimat.
        Minne olen itseni päästänyt,
        kuluneet nivelet
        ja reuman kangistamat sormet,
        mutta jalkani umohdin.
        Ne vaativat liikkumaan, kävelemään
        vaikka vain pöydältä jääkaapille,
        sen olin laiskuuttani jättänyt väliin
        ja nyt eivät jalat aio minua kantaa.
        Periksikö antaisin, en toki.
        Huomenna ja senkin huomenna
        kävelen taas puistoon ja kotiin.
        En jää nukkumaan,
        että kaksi päivää nukuin
        se tapa jääköön.
        Ensi kesänä tanssin polkkaa.

        kuulemastani muokkasin. 1ano


    • Yritän ymmärtää.

      Keväisin jäiden liikkeet
      vellovat mieliä vihaan.
      Syksyisin pimeys ja märänneet lehdet
      heittävät luulojen varjoja pihaan.

      Ei alistu sisinkäs yhteistyöhön
      ei anna sielulle rauhaa.
      Pelko sysää tunteet pimeään yöhön,
      myrskyaalto kun sisällä pauhaa.


      Korppis 9.10.25


      .

    • Anonyymi

      Oii ihanat syys illat ja kuutamon varjot,
      kun pimeys alkaa paina varjoni mustaksi
      ja kirkastaa Linnunradan tähdet
      pisteiksi iltani taivaalle.

      Oi ihana syksyn tuuli ja tähkäpäät
      jotka keinuivat tuulessa täynnä energiaa,
      Kuin tuulessa tanssivia satujen keijuja
      toisensa kohdaten ja taipuen tanssiinsa.

      Oi te metsien marjat ja vihannesten vitamiinit
      syksyn sadosta talveni nautinnot.
      Syys sateisen metsän sammalten tuoksua
      ja muuttolintujen parveilua tuulen mukana.

      Oi mikä rauha ja rakkaus on rinnassani
      kaikki turhuus, kiire , melu ja meteli
      eivät tuulen yli mieleeni ja korviini tartu.
      Luojan lapsi, miksi murheiden reppua kantaisin.

      Talven lupaus, syksyn lapsi äidin sylissä,
      isän lemmikki ja siskosparven leikkitoveri.
      Kukkaseppelten sitoja ja iltatiskin tiskaaja,
      vaikka ei ollutkaan minun vuoroni sinä iltana.

      Muistoja päiväkirjasta mukana tämän aamun rauha ja levollinen mieli.
      joku ano taas.

      • Anonyymi

        Ano 6.58 , Olet valon tuoja tähän pimeään lokakuun aamuvarhaiseen. Kukkakimppu sinulle käteen, sain runostasi voimia päivän haasteisiin. 🌷🌷🌷


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ano 6.58 , Olet valon tuoja tähän pimeään lokakuun aamuvarhaiseen. Kukkakimppu sinulle käteen, sain runostasi voimia päivän haasteisiin. 🌷🌷🌷

        Ruskaa odotelle.,
        1.9.2008.

        Vielä kukkii kukkaset,
        puut vihertää.
        ilma kuulas,
        syksyä ennustaa.

        Kohta väreissä loistaa
        lehtipuut,
        kukat viimeiset kukkii,
        on syyskuu.

        Tuuli tuimana tuivertaa,
        linnut kauaksi katoaa.
        Ruskasta kumminkin iloita voi,
        vaikka ei lintujen laulu enää soi.

        Luonto käy lepoon
        ansaittuun,
        taas uudelleen heräten
        - uuteen kevääseen.

        Näin vierivät vuodet,
        kesästä syksyyn,
        ruskasta talveen, pakkaseen.
        Kunnes uusi kevät
        taas uuden alun antaa.
        Näin vuodesta toiseen
        - jatkamme matkaa.

        Olen vähän myöhässä, ruska jo parhaimmillaan, mutta vielä ehdimme siitä nauttia ja iloa saada.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Ruskaa odotelle.,
        1.9.2008.

        Vielä kukkii kukkaset,
        puut vihertää.
        ilma kuulas,
        syksyä ennustaa.

        Kohta väreissä loistaa
        lehtipuut,
        kukat viimeiset kukkii,
        on syyskuu.

        Tuuli tuimana tuivertaa,
        linnut kauaksi katoaa.
        Ruskasta kumminkin iloita voi,
        vaikka ei lintujen laulu enää soi.

        Luonto käy lepoon
        ansaittuun,
        taas uudelleen heräten
        - uuteen kevääseen.

        Näin vierivät vuodet,
        kesästä syksyyn,
        ruskasta talveen, pakkaseen.
        Kunnes uusi kevät
        taas uuden alun antaa.
        Näin vuodesta toiseen
        - jatkamme matkaa.

        Olen vähän myöhässä, ruska jo parhaimmillaan, mutta vielä ehdimme siitä nauttia ja iloa saada.

        Syksyllä on kauneutta joka puolella.
        Nautitaan, se on ilmaista ja rauhoittavaa iloa!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ano 6.58 , Olet valon tuoja tähän pimeään lokakuun aamuvarhaiseen. Kukkakimppu sinulle käteen, sain runostasi voimia päivän haasteisiin. 🌷🌷🌷

        Kaunis kiitos!

        Joku ano taas, kun nämä loppuviikon kiireet hellittää,
        yritän taas jotain runoksi punoa.


      • Hil-la kirjoitti:

        Ruskaa odotelle.,
        1.9.2008.

        Vielä kukkii kukkaset,
        puut vihertää.
        ilma kuulas,
        syksyä ennustaa.

        Kohta väreissä loistaa
        lehtipuut,
        kukat viimeiset kukkii,
        on syyskuu.

        Tuuli tuimana tuivertaa,
        linnut kauaksi katoaa.
        Ruskasta kumminkin iloita voi,
        vaikka ei lintujen laulu enää soi.

        Luonto käy lepoon
        ansaittuun,
        taas uudelleen heräten
        - uuteen kevääseen.

        Näin vierivät vuodet,
        kesästä syksyyn,
        ruskasta talveen, pakkaseen.
        Kunnes uusi kevät
        taas uuden alun antaa.
        Näin vuodesta toiseen
        - jatkamme matkaa.

        Olen vähän myöhässä, ruska jo parhaimmillaan, mutta vielä ehdimme siitä nauttia ja iloa saada.

        Mustarastas näin mulle jutteli,
        muuttomatkaansa valmisteli:
        Kiitos puutarhan antimista,
        etenkin syksyn Åkerö-omenista
        niitä riitti hyvin tähän saakka,
        tyykkäähän niistä myös naakka.

        Kiitin mustarastasta lauluista,
        hyöteistorjunnan uuraasta avusta
        esitin myös pyynnön tälle
        kauniille sanansaattajalintuselle:
        Teksitkö matkaan mutkan
        veisit ystävälle tämän kukan
        -osoitelapussa lukee Hilla.


      • Ramoona kirjoitti:

        Mustarastas näin mulle jutteli,
        muuttomatkaansa valmisteli:
        Kiitos puutarhan antimista,
        etenkin syksyn Åkerö-omenista
        niitä riitti hyvin tähän saakka,
        tyykkäähän niistä myös naakka.

        Kiitin mustarastasta lauluista,
        hyöteistorjunnan uuraasta avusta
        esitin myös pyynnön tälle
        kauniille sanansaattajalintuselle:
        Teksitkö matkaan mutkan
        veisit ystävälle tämän kukan
        -osoitelapussa lukee Hilla.

        Kiitos Ramoona, perille tuli.
        Laitan nyt yhteisen tutun runon:

        Kahvirirtti

        Pieni kotoinen pirtti tää,
        nyt jälleen oven auki jättää.
        Sisään astukaa ystävät, tutut,
        kertokaa meille hauskat jutut.

        Jos uutena mukaan tahdot tulla,
        on käsi ojossa silloin mulla.
        Voi tänne astella kadulta sisään,
        pöytään käydä, ei estä mikään.

        Kohtapa pirttimme lämpö hohtaa,
        ystävän täällä, kun aina kohtaa.
        Ei yksikseen kukaan koskaan jää,
        se mottomme, ystäviks kaikki nää.`

        Ulkona pakkanen paukkukoon,
        tai räntää taivas tuottakoon.
        Pirtissä ystävät kokoontuu,
        jää kauas huolien häivät.

        Ystävät aarteita kalliimmat,
        myös pirtissä tavata saamme.
        Joukolla ilot ja surutkin,
        ne yhdessä kaikki jaamme.

        Tanssimaan joudu jo pappa ja muori,
        jalka se nousee, mieli on nuori
        Vaivat pois jo mielestä heitä,
        tässäpä riemua, kukaan ei kiellä.

        Voi aikoja entisiä, jäljellä vain muistot.


      • Anonyymi
        Hil-la kirjoitti:

        Kiitos Ramoona, perille tuli.
        Laitan nyt yhteisen tutun runon:

        Kahvirirtti

        Pieni kotoinen pirtti tää,
        nyt jälleen oven auki jättää.
        Sisään astukaa ystävät, tutut,
        kertokaa meille hauskat jutut.

        Jos uutena mukaan tahdot tulla,
        on käsi ojossa silloin mulla.
        Voi tänne astella kadulta sisään,
        pöytään käydä, ei estä mikään.

        Kohtapa pirttimme lämpö hohtaa,
        ystävän täällä, kun aina kohtaa.
        Ei yksikseen kukaan koskaan jää,
        se mottomme, ystäviks kaikki nää.`

        Ulkona pakkanen paukkukoon,
        tai räntää taivas tuottakoon.
        Pirtissä ystävät kokoontuu,
        jää kauas huolien häivät.

        Ystävät aarteita kalliimmat,
        myös pirtissä tavata saamme.
        Joukolla ilot ja surutkin,
        ne yhdessä kaikki jaamme.

        Tanssimaan joudu jo pappa ja muori,
        jalka se nousee, mieli on nuori
        Vaivat pois jo mielestä heitä,
        tässäpä riemua, kukaan ei kiellä.

        Voi aikoja entisiä, jäljellä vain muistot.

        🙏❤️


    • Anonyymi

      Tänään 10.10.25 on kansainvälinen mielenterveyspäivä.

      Muurin murto.

      Jos olisin antanut jokaisen loukkaavan sanan vaikuttaa siten,
      että ne olisivat alkaneet kasautumaan muuriksi ympärilleni,
      olisin syvällä kivien keskellä.

      Jos voisin ottaa sanojani taksisin, niitä jotka loukkasivat läheisiäni,
      leijuisin korkealla ilmassa.
      Teen yhtälön, jonka summaksi saan, elän jalat tukevasti maankamaralla.

      Mandi joskus 2000-luvulla.

    • Anonyymi

      Nyt on mulla suuri huoli
      poissa aamun kiikkustuoli.

      Aina aamut sunnuntain
      on tuoli ollut mukanain.

      Tuoli rutiinit pyhään toi
      aamunavauksen Hilla loi.

      Rutiinit nyt hukassa
      pieni pelko tukassa

      Kaikki mulla hajoaa
      lanka punainen jos katoaa.

      Hillalle hyvää toivotan
      vaik' surkeuttani voivotan.

      🫩✌️

      • Anonyymi

        Hyvin kuvasit minunkin tuntojani, Ano 11.45.,,)) Kiitos muillekin runoilijoille !

        Runo voi kohottaa meidät tasolle, missä "kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma"...
        demeter1


      • Anonyymi kirjoitti:

        Hyvin kuvasit minunkin tuntojani, Ano 11.45.,,)) Kiitos muillekin runoilijoille !

        Runo voi kohottaa meidät tasolle, missä "kaukana on vaino, riita, kaukana kavala maailma"...
        demeter1

        Kiitos ystävät, ehkä vielä tapaamme , vaikka kiikkustuolissa.
        Laitan taas ajankohtaista, kirjoitettu joskus 2003, silloin runoratsukin jotenkin laukkasi.

        Lokakuu.

        Lokakuu viimeisiä päiviä elellään,
        kohta marraskuu naamansa näyttää.
        Mustaa,, kosteaa,
        mielikin maata kyntää.
        Ei aurinko meille valoaan suo,
        ei kuutamo hohtoa öihin.
        Tähdet ei tuiki, ei terveisiä tuo,
        takaa taivaan kaaren.

        Ihmisen mieli, kuin luontokin tää,
        lepoa kaipaa - ja rauhaa.
        Sitäpä meille pimeys suo.
        aikaa levätä - olla hiljaa.
        Voimia kerätä tulevaan,
        joulua vastaanottamaan.
        Kohta jo lumi peittää maan,
        luoden valoa puhtaudellaan..

        Tuikkivat kohta tähtöset,
        tervehtäin maan lasta
        Pakkanen paukkuu nurkissa,
        kuu meille hohdettaan antaa.
        Kiertoa on elämä , vuodenajat voimia,
        uskoa, toivoa jakaa.
        Muuten ei ihminen jaksaisikaan,
        uupumus mielen valtais.
        Aina kun uuttaa toivoa saa,
        helppo on matkaa jatkaa.

        Näinhän sitä on jaksettava ajatella. ,


    • Anonyymi

      Tämä on julkinen some-alusta.
      Tämme kyllä voi keksiä runoja, joita jotkut voivat pitää ilkeinäkin.
      Että semmonen nurkka - samahenkiset voivat kyllä perustaa suljettuja nurkkia, joiden jäsenet itse hyväksyvät.

      • Anonyymi

        Sinäkö se oletki ilkeä henkinen tyyppi joka pilaa kaikki ketjut epäilemällä muita ?

        pitikö tulla tämäki ketju pilaamaan epäilyllään ? Miksi ?


      • Anonyymi

        Täällä saa joka ketjuun kirjoittaa samanhenkiset ja erihenkiset. Runomuodossa tai suorasanaisesti.


    • Anonyymi

      Niin, ketjun nostin unhon suosta
      ja pikkuisen kerron tuosta
      että täällä ei ole isäntiä
      eikä minkään keittiön emäntiä.
      Mukaan saa tulla
      tunteista puhua
      toistaa vaikka kylän huhua
      sananlaskuin sanoa
      tarinoihin juonia punoa
      mutta riitaa täällä ei haastaa
      eikä mielekkään raastimena raastaa
      kenenkään runoa täältä poiskaan
      vaikka omaan mieleesi ehkä ei oiskaan.

      Kaikille kiitos siitä mitä mukanasi tänne toit.
      Jokaisella sanalla meille uusia tunnelmia loit.

      Niin, en tiedä onko ylläpito täältä jotain poistanut, mutta toivon, että tänne ei palstan tilannetta tultaisi inventoimaan.

      Suoraa tai väärää, kunhan sääntöjen mukaan.

      Kiitos runoistanne, ettei runojen ketju kokonaan kuole.

    • Anonyymi

      Se tuli kuin pommi elämääni.
      Sekoitti kokonaan minun pääni,
      kun sain siitä tiedon lukea.
      Tarvitsenko vielä työttömyystukea?

      En voi tästä kenellekään puhua.
      Pian naapurusto jakaisi huhua,
      lottovoitosta jonka voitin.
      Työttömyystuella kun pärjäillä koitin.

      Pian rahalle jakajia löytyisi,
      jos siitä ihan kaikille kertosi.
      Siksi suljen suuni voitosta,
      ja luovun kaikesta työttömyystuesta.

      Mutta Mersua ei, eikä Audia,
      ei tartu minuun rikkaiden tautia.
      Aina varakkaalta pitää näyttää,
      ja leveillen saamaansa rahat heti käyttää.

      Näistä miljoonista monelle riittää,
      lapsetkin voivat joskus kiittää,
      kun saavat voita iltapala leivälle.
      Nyt tulikin tuumaa ja puuhaa tuleville päiville.

      Mies ei voitollaan kehunut
      kukaan ei rahoistaan puhunut
      kunnes osti talon, ja muutti pois.
      "Hei, ettei tuo naapuri loton pääpotin voittaja ois?"

      "Vieläkö tukirahoja nostaa
      ja yhteiskunnalle kaiken kostaa,
      kun töitä ei saanut tehdäkseen
      ja tuossa se vetelehti päivät ajankulukseen?

      Yritti voittaja vältellä huhuja
      meni verotoimistoon yksi puhuja
      ja kyseli kuinka se työtön osti talon?
      Luuli tekevänsä veronkierrosta ilmiannon jalon.

      " Voitosta maksettu on vero!
      On entiseen verraten toinenkin ero.
      Hän ei enää mitään tukia nosta,
      ei voittaja kenellekään mistään mitään kosta!!

      Ps. Juorukelloja on olemassa!
      Taisi nousta kateus pintaan.

      joku ano taas.
      (runonurkannostaja)

    • Anonyymi

      Pistän nurkan alle pölkyn
      löysin heppoisen mölkyn
      hetken sillä pinnalla pysyy
      kuka täällä aikaa kysyy

      Minulle nyt nurkka tärkeä
      mukavaa että käy väkeä
      olen hukassa palstan puolella
      aloitukset pitäis tutkia huolella

      En osaa rivien välistä lukea
      en tohdi enää pyytää tukea
      Lyödään kuin vierasta sikaa
      itsestä ei löydy vikaa

      Ai niin, kateuteen en hukkaa ruutia
      tunne tuo saa multa huutia

      Koitetaan pitää koholla nurkka
      mölkyn päälle liimaksi purkka
      Näköjään loppui riimien tulo
      valaiskoon päivänne paiste sulo.

      Koettakaa kestää, en ole hyvä ;)

    • Anonyymi

      "Lokakuussa lotisee, sataa, sataa, ropisee." vanhsta lorusta nousi mieleen.

      Ei tullut sade, tuli auringon paiste.
      Vieraani ilmoitti, tulenkin toiste,
      kun tänään tuo ulkoilu minua kutsuu
      ja kun huomenna sataa, silloin kastuu.

      Tiedä tuleeko sade, vai komea huomen -
      huonoa säätä luvattu yli koko Suomen.
      Lokakuun sateet ja mustan jään ajokelit.
      Mielessä minulla Mahjong ja muut pelit.

      Tulkoon nyt vieras milloin itse tykkää
      en minä ikkunassa hänen tuloaan kyttää.
      Keitän Presidentti kahvia pari kuppia
      en vieraan tulolla rasita vanhaa nuppia.

      Katselin palstalta vapaata tilaa viestitellä,
      mutta ei tehnyt halua ketään lähennellä.
      Ei ole tuttuja täällä vielä tullut vastaan,
      lähestynkin tätä Runonurkkaa ainoastaan.

      Saanhan olla pelkkä Qtamo.
      Olin sekin jo aiemmin.

    • Anonyymi

      Ensin lähti kiikkustuoli
      heti perään uusi huoli
      Sarjan tähti nyt jo kuoli
      kylkiluita luoti nuoli

      Ruutuaika vähenee
      sähköhärö kevenee
      Mummo joutaa kävelee
      uuma siinä kapenee

      Opettelen uuden kielen
      siitä saanen hyvän mielen
      Menen vaikka museoon
      tai joudan kalman komeroon

      (kestättekö vielä?)

    • Anonyymi

      Ostin pottua ja porkkanaa
      löökiä ja lihaisaa silavaa
      porkkanoista lastuja vuolen
      pottulaatikosta pitää uuni huolen.

      Keskiviikon apetta omaan suuhun
      nyt ei intoa riitä enää muuhun
      kuin kuorimaan pari omenaa
      ja hampaiden välissä hienontaa.

      Pilkutonta, tottakai.
      pilkut löytyvät
      kun on perjantai.

    • Anonyymi

      Kielikello ja kellon kieli
      vahtikoira ja koiran vahti
      tinkimaito ja maito tinki
      räsymatto ja matto räsy
      pärekatto ja katto päre

      saa jatkaa...

      • Anonyymi

        nukkumatti ja matti nukku

        liian vaikeaa mulle...


    • Anonyymi

      Puoliväli lokakuuta, eipä tässä paljon muuta.

    • Anonyymi

      Näin aamutaivaalla kaksi tähteä
      ne nähdäkseni kannatti ulos lähteä.
      Jupiter ja Uranus, niitä tulin katsomaan
      ja tähän polulle nyt jäinkin seisomaan.

      Lapsena halusin tulla lentäjäksi
      tai tähdistä ja kuusta tietäjäksi,
      ei tarjonnut suuria tietoja koulun kirjasto.
      Minun oppikirjani; Otavan tähtikartasto.

      Joskus käy mielessä, mitä olen oppinut
      ja mitä arvokasta tietoa jo unohtanut?
      Nyt kun Uranus ja Jupiter taivaalla loistaa
      voin mielessäni taas oppimaani toistaa.

      Ei kaikkea kukaan tiedä kaikesta
      eikä kaikkea voi oppia oppikirjasta.
      tuijottaen laajaa, avaraa tähtitaivasta
      en koskaan luovu Otavan tähtikartasta.

      Ano1

    • Anonyymi

      Pientä runoa voin punoa, lauseen loput rimmaa, ilman suurta vimmaa.
      p.s. Bob Dylan tänään Helsingissä, yksi kaikkien aikojen parhaista runoilijoista.

      • Anonyymi

        Aikataulu tosi paha
        riittäisköhän edes raha
        Mestari on tämä Bobby
        mulla kyllä tosi hobby

        Kakku meinaa kärähtää
        jo munakello ärähtää
        Lapsukaiset tulee kylään
        leivonnaisten tuoksuun hyvään

        (kestitte tämänkin)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikataulu tosi paha
        riittäisköhän edes raha
        Mestari on tämä Bobby
        mulla kyllä tosi hobby

        Kakku meinaa kärähtää
        jo munakello ärähtää
        Lapsukaiset tulee kylään
        leivonnaisten tuoksuun hyvään

        (kestitte tämänkin)

        Yli satasen on liput konserttiin, ja kännykät kerätään pois yleisöltä, kai järjestäjät on varmistanu et saa silti apua, jos sairaskohtaus tulee jollekin, sillä yleisössä on todennäköisesti paljon vanhuksiakin.
        'how many times must a man look up, before he can see the sky, the answer is blowin in the wind'....


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yli satasen on liput konserttiin, ja kännykät kerätään pois yleisöltä, kai järjestäjät on varmistanu et saa silti apua, jos sairaskohtaus tulee jollekin, sillä yleisössä on todennäköisesti paljon vanhuksiakin.
        'how many times must a man look up, before he can see the sky, the answer is blowin in the wind'....

        Mainostat ja markkinoit!
        Tämä ei konsertti palsta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mainostat ja markkinoit!
        Tämä ei konsertti palsta.

        Ei yksi kommentti ole mitään mainostamista, älä viitsi olla noin nipo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei yksi kommentti ole mitään mainostamista, älä viitsi olla noin nipo.

        Kirjoittakaa mainoksenne sinne Poomannin ketjuun!
        Tämä on runoille!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Aikataulu tosi paha
        riittäisköhän edes raha
        Mestari on tämä Bobby
        mulla kyllä tosi hobby

        Kakku meinaa kärähtää
        jo munakello ärähtää
        Lapsukaiset tulee kylään
        leivonnaisten tuoksuun hyvään

        (kestitte tämänkin)

        Sinun lienee parempi kirjoitaa omillesi!
        KESTO LOPPUI!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinun lienee parempi kirjoitaa omillesi!
        KESTO LOPPUI!

        Olet myöhässä. Lopetin 2 päivää sitten omaehtoisesti :)
        Omilleni en runoile, mutta whatsapp-viestejä laitan.

        Seuraan silti miten 80+ palsta kuolee.


    • Anonyymi

      Unet kyllä loppuivat ennen kello kolmea,
      alkoi niin kolottamaan tuota oikeaa polvea
      ettei mikään asento muutos apua tuonut.
      Ei se nukkumatti tälle yölle lepoa suonut.

      Näin untakin tänä yönä, ei painajaista
      oli ihan juhlaristeily, uutta ja erilaista.
      Pikajunaan vaunuksi oli lisätty koko laiva.
      On melkoinen ollut se rahtaus vaiva.

      Asemilla oli vilskettä, väkeä kyllä riitti
      moni laivamatkasta junan konnaria kiitti.
      Pääteasemalla matka laukkuni keräsin.
      Ilman niitä tähän polvikipuuni heräsin.

      Polvet koukussa, sikiö asento ja polvikipu!
      ?

      • Anonyymi

        Siellä se talvi on tulollaan
        saapuu omalla ajallaan.

        Kesälle hyvästit jätetty
        ruokaa luonnosta kerätty.

        Makeimmat mansikat ahoilta
        parhaimmat perunat pelloilta.

        Mustikat, puolukat pakkasiin
        tiinuihin sieniä suolattiin.

        Mikäpä olla ihmisen tässä
        kotona, sisällä lämpimässä.

        Käärii niskaansa villaisen viltin
        tai kiipeää syliin puolison kiltin.

        Yksin asuva puita takkaan lisää
        sen loisteessa muistaa mennyttä kesää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siellä se talvi on tulollaan
        saapuu omalla ajallaan.

        Kesälle hyvästit jätetty
        ruokaa luonnosta kerätty.

        Makeimmat mansikat ahoilta
        parhaimmat perunat pelloilta.

        Mustikat, puolukat pakkasiin
        tiinuihin sieniä suolattiin.

        Mikäpä olla ihmisen tässä
        kotona, sisällä lämpimässä.

        Käärii niskaansa villaisen viltin
        tai kiipeää syliin puolison kiltin.

        Yksin asuva puita takkaan lisää
        sen loisteessa muistaa mennyttä kesää.

        Ei vielä ole vilu täällä.
        Tällaisella kostealla säällä
        kiva kyllä olisi raasun loiste,
        mutta onhan vielä päivän paiste.


    • Anonyymi

      Puhlasku huomenna pitää muistaa, et jutut ja tekstit yhä luistaa, kaksi viikkoa ja eläke tulee taas, onkohan silloin jo ensilumi maas...?

      • Anonyymi
        UUSI

        Hei sinä sielunsiskoni
        asut minussa
        - ja minä sinussa.
        Minun sanat ovat sinun ajatuksiasi
        et voi niitä itse puhua
        olet sanaton sielu
        joka saa äänen minulta.

        Olemme eksyneet
        meille ei ole sijaa majataloissa
        joissa epätoivo syö kaikkien unelmat
        ja syöksee vihan kirouksia,
        myrkyttää ilmapiirin olemalla
        kuin myrkkypilvi muden keuhkoille.

        Me pakenemme vuorille
        auringonlaskujen taakse alpeille
        ja merten ulapoilla on satama
        jonne purjehdimme pois epätoivosta.

        Kaikki surumme itkevät meissä.
        Jokainen ilomme syttyy silmiimme valoksi
        kuin aamun ensimmäinen auringon säde
        osuessaan kostean kiven pintaan.

        Sielunsiskoni osa minua
        kuin vanhan vaahteran haarova latvus
        joka jakaa varjon ja valon voimaksi
        jokaiselle uudelle lehtisilmulle,
        kuin sinä, ajatusteni latvus.

        Sinun ajatuksesi
        syntyy minussa sanoiksi.
        Meillä on sama veri ja
        yhteinen sydän.
        Kysyin itseltäni, kuka olen
        ja itselleni vastasin.
        Olen ajatus ja sana
        eikä kukaan ota niitä minulta pois.

        1Ano. a.


    Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 148
      3785
    2. Putin lähti takki auki sotaan....

      Luuli, että kolmessa päivässä hoidetaan, nyt on mennyt 3,5 vuotta eikä voitosta tietoakaan. Kaiken lisäksi putin luuli,
      Maailman menoa
      84
      3219
    3. SDP ylivoimainen ykkönen

      En ole koskaan viitsinyt käydä äänestämässä, mutta nyt SDP:n etumatka on niin kutkuttava, että pakkohan se on vaivautua.
      Maailman menoa
      85
      2624
    4. Suomalainen lähti ilman takkia sotaan

      Malli oli "kajander", johon kuului pelkästään kokardi, ja sotilaan itse metsästä katkoma puukeppi ryssien huitomiseen.
      Maailman menoa
      7
      2416
    5. Polttomoottoriauto on köyhän merkki

      Kun ei ole varaa ostaa sähköautoa, niin joutuu köyhän autoa käyttämään.
      Maailman menoa
      247
      2363
    6. Patteriauton ovia ei saatu auki - kuljettaja koki hirvittävän kuoleman!

      ”Oviongelma johti kuskin kuolemaan kolarissa – tämä ratkaisu saatetaan kieltää kokonaan Sivulliset pyrkivät tempomaan a
      Maailman menoa
      39
      2216
    7. Näitä venäjä-faneja tuntuu edelleen vaan riittävän - kummallista

      ja lähinnä siis ihan suomalaisia. Mitä hienoa ja hyvää he näkevät maassa joka on diktatuuri, maassa jossa ei ole sananv
      Maailman menoa
      79
      1807
    8. Mies älä

      Odota enää vaan toimi. Pieni vinkkivitonen 🫰💥
      Ikävä
      42
      959
    9. Harmittaa ettei paluuta entiseen enää ole

      Paluuta entiseen ei ole koska pilasit kaiken.
      Ikävä
      95
      958
    10. Mä tiedän

      Että sä tiedät, että mä tiedän, että sä tiedät. Me molemmat tiedetään. Onko näin?
      Ikävä
      53
      839
    Aihe