mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia2066 aloitusta · 26220 kommenttia
- Näihin tulee mukaan aina ulkopuolisia tahoja harjoittamaan väkivaltaa ja ryöstelemään kauppoja. Ihan tilaisuuskin saattaa tehdä varkaan kuten Anna-Stina Heikkilä oikein sano. Tilanne ryöstäytyi samalla tavon käsistä keltaliivien polttoaineprotestien aikana.
Tämä mielenosoitus alkoi opiskelijoiden ja koululaisten olojen protesteina, mihin liittyivät myös opettajat. Sitten tulivat mukaan aina ne, jotka ennenkin eli tappelunhaluiset huligaanit.
Ranskan tilanne on kaikkiaan huolestuttava ja nykyinen mellakka povaa menestystä Le Penin ääriokestolle, koska se lupaa lakia ja järjestystä eli kovaa kuria. Tilanne on kaikin puolin äärimmäisen kurja, kun sekä ääriokeisto että äärivasemmisto menestyvät. Ranskan tauti voi kuitenkin levitä muuallekin Eurooppaan. - IS:n maksumuurin takana olevilla sivuilla on tehty tarkempi vaalipiirikohtainen ennuste useamman viimeaikaisen gallupin pohjalta. Se antaa jossain määrin yllättäviä tuloksia, mutta viittaa hyvinkin vahvasti vihervasemmistolaiseen hallitukseen Kepulla ja RKP:llä täydennettynä eli Marinin hallituspohja. Kaikkonen on umpityperästi ehtinyt aiemmin ilmoittaa, ettei se käy. Entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen on tässä kohdin fiksumpi ja sanonut, että se nimenomaan käy myös Kepulle. Korhosella on visio, että Suomi pannaan kuntoon demarien ja Kepun voimin.
Tuo IS:n toimesta tehty ennuste povaa Vasemmistoliitolle vaalien suurinta voittoa eli paikkamäärän tuplaantumista. Sitä on sen jälkeen vaikea sivuuttaa hallituspohdinnoista. Jos Vasuriit tekevät tämän ja vieläpä ilman Li Anderssonia, se hurja saavutus. Demarit olisivat myös vaalien selvä voittaja, mutta tulos saattaa vähän sulaa vasurien rynnistyksen vuoksi. Ja Kepulle povataan pikkuvoittoa. Monasti voittajilla hallitusta EU-kaudella kootaan. Jopa Vihreät saattavat tehdä pikkunousun. Kokoomukselle ja persuille ennuste uskoo tuloksen olevan selvä tappio.
Vielä ehtii paljon tapahtua ennen vaaleja. Kriittisiä asioita ovat orastavan talouskasvun kestävyys ja vaikutukset työllisyyteen. Tässä suhteessa Trumpin ääliömäinen politiikka on superriski. Trump sekoittaa maailmaa ja sen taloutta kovalla vimmalla ja äärettömällä typeryydellä. Nyt joudumme jopa varautumaan valtavaan pakolaisvyöryyn Ukrainasta, jos putlerin ja trumpin diilit ja muut Venäjän etuja palvelevat sopimukset etenevät. Hiljaiseksi vetää kun niitä ajattelee. Se on paljon synkempää kuin tulevan marraskuun sää.
Toinen iso asia on hallitusyhteistyön kestävyys. Kokoomuksen ja persujen keskinäinen nälviminen on jo ihan jokapäivästä eikä mistään sovusta liene enää toivoakaan. Hallituskriisikeskustelussa haettaisiin syyllisiä ja oppositio pääsisi nautiskelemaan katsomassa kannustaen vieläkin kovempaan riitaan. Vain KD on pysynyt kristillisellä hartaudella nöyränä eikä ole osallistunut riitelyyn.
Kolmas asia voisi olla globaalin yleisen ilmapiirin muutokset ja esim. Ranskan tulevat vaalit. Muuallakin kuin Ranskassa kuohuu, mutta Ranskassa se on mennyt pahast överiksi. Uskon, ettei Suomeen moista haluta ja siksi ehkä vakaan yhteiskunnan takuupuolueet voisivat menestyä. Se lupaisi silloin menestystä SDP:lle ja Kepulle. Riitelynhalusin puolue on persut ja sitä toivottavasti sen vuoksi vältetään. - Juuri näin. Jos Kepu liimautuisi persujen kylkeen, se olisi puolueen loppu. Tästä hyötyisivät myös muut puolueet, kun Kepua äänestäneet etsisivät uutta poliittista kotia. Tällainen tilanne saattaisi olla tuhannen taalan paikka kristillisille, jos he onnistuisivat houkuttelemaan Kepun lestadolaisäänestäjiä. Muuten ääniä menisi Kokoomukselle ja demareille.
- Kyllä se valuu persuille. Näin käy varsinkin nuorilla miehillä, jotka ovat jämähtänee maaseudun yksinäsyyteen ja lohduttomuuteen, mistä he eivät näe ulospääsyä. Nuoret naiset ovat karanneet muualle ja jos sitten työpaikkakin menee alta, hirvimetsällä käyminen ei ehkä riitä korvaamaan näitä menetyksiä. Nämä ihmiset ovat yhteiskunnallisen kehityksen - jota he eivät halua mutta joka on vääjämätöntä - uhreja eivätkä näe poispääsyä. Sen vuoksi tartutaan jokaiseen pelastusrenkaaseen.
Koetaan, ettei Kepun konstein eli aluepolitiikalla kyetä tuomaan muutosta. Siksi etsitään muuta keinoa eikä tarjolla ole juuri muuta kuin persujen maahanmuuttopoltiikan kiristäminen, minkä uskotellaan auttavan myös moneen muuhun ongelmaan ihmeratkaisuna. Seuraavana tulee tetysti sitten pettymysvaihe, kun huomataan, ettei se auttanutkaan. Mutta vielä ei eletä sitä vaihetta. - SDP ja varsinkin Vasemmistoliitto katsovat asiaa perinteinen työväenliikepoltiikan näkökulmasta. Siinä nähdään pääoman ja työn, työantajien ja palkansaajien intressiristiriita perussyynä. Sen vuoksi tarvitaan vastavoimana vasemmistolaista poltiikkaa ja vahvaa ay-liikettä kuten on aina ennenkin tarvittu.
Monimutkaistuva maailma aika paljon haastaa tätä perinteistä näkemystä. Pääoma ja työnantajat voivat liikkua nopeammin ja hakeutua sinne, missä työväenliike on heikko. Työväenliikkeen keinot ovat tulleet rajoitetummiksi siitä, mitä ne olivat suljetumman talousjärjestemän aikana. Poliittinen okeisto tekee lisäksi kaikkensa heinkentääkseen ay-liikettä. Ay-liikkeen laskeva epäsuosio saattaa johtua juuri siitä, että se koetaan voimattomaksi. Mutta Siperia opettaa niin kuin sanotaan. Katse ei yllä kovin kauas ja kun tyytymättömyyttä sitten pääsee patoutumaan, se räjähtää silmille kuin ripulisonta. Näin on tapahtumassa Ranskassa paraikaa. - Täällä pidetään outona sitä, että työttömät äänestävät persuja. Ei se ole outoa. Selitys tälle on se, että persujen mielukuvapolitiikka uppoaa osaan työttömistä.
Nämä näkevät, että heidän työttömyytensä on maahanmuuttajien syytä. Työnantajat valitsevat halpaa ulkomaista työvoimaa kalliimman kotimaisen työvoiman sijaan. On tässä perusteessa osittain myös perää. Työnantajista osa pyrkii laskemaan tällä tavoin työvoimakustannuksia. Suomalainen työntekijä ei taas ota mielellään vastaan sellaista työtä, mistä hän sai aiemmin parempaa palkkaa kuin nykyiset työtarjoukset. Tämä lienee tilanne esim. rakennusalalla, mihin saa työvoimaa läheltä eli Virosta.
Toinen syy on se, että nämä työttömät kokevat, että heidän sosiaaliturvaansa heikennetään, koska sosiaaliturvaa ovat jakamassa myös ulkomaalaiset. Kotimaisten työttömien osuus potista pienenee. Tavallaanhan tämäkin on totta.
Eli tämä kiertyy tätä kautta maahanmuuton vastustamiseen. Selitys on kuitenkin yksinkertaistettu ja kapeakatseinen. Osalla työalosta on ollut myös aitoa puutetta työvoimasta. Yhteiskunta ei enää toimi ilman ulkomaalaista työvoimaa väestön vanhetessa. Jokainen katsoo asioita vain omasta kapeasta näkövinkkeliistään kykenemättä hahmottamaan kokonaisuutta. Persut käyttävät tätä härskisti populistisessa politiikassaan hyväksi. - Näinhän se on. Kepun rökäletappio tuli Sipilän halltuksen toiminnasta. Tätä Kepussa ei ole analysoitu riiittävästi. Kaksi asiaa on ollut kaikkien nähtävissä. Sipilä ajoi talouspoliittisesti Kokoomuksestakin oikealta ohi ja unohti täysin ns. alkiolaisen perinteen eli kaiken sen mille kepulaisuus on perustunut. Se ehkä koettiin pyhäinhävästyksenä toisaalta ja toisaalta taas siitä, että säästöpolitiikka kohdentui jälleen kerran naisvaltaisiin aloihin. Kova talouspolitiikka ei ole sitä, millä naisäänestäjiä houkutellaan. Samaa näkyy nykyisessäkin halltuksessa ja tällä kertaa kärsijänä on Kokoomus ja naiset äänestävät jaloillaan. Tämä oli pääsyy valtakunnallisesti.
Toinen syy vaikutti lähinnä paikallisesti Sipilän omilla kulmilla eli Oulun seudulla. Kyse oli maahanmuuttopolitikasta. Persujen Tynkkynen mustamaalasi joukkoineen Sipillää sen minkä kerkisi. Sipilää nimiteltiin kutsuhuutajaksi, kun hän tarjosi kotiaan turvapaikanhakijoden majoitustilaksi. Oulun raiskaukset pantiin Sipilän syyksi. Tämä oli törkeää ja pahalta löyhkäävää persuilua, mutta se vei Kepulta ääniä. Persut on erittäin vastenmielinen puolue ja erityisesti Sipilä sai kokea tämän loanheiton. - Kohta 3 on referoitu virheellisesti. Ei siinä puhuttu liiasta kiltteydestä vasemmistolle vaan nykyiselle hallituspoltiikalle.
Ei tuossa myöskään persuja kehuta. Ennemminhän tuosta on luettavissa, että kun persut ovat Kepun päävastustaja, persuja pitäisi kritisoida kovemmin. - Jep. Sen verran tuohon Suomen kansan yhdistymiseen, että yhteinen vihollinen yhdisti Suomen kansaa talvisodassa, mutta ei vielä lopullisesti. SKDL sai paljon kannatusta sotavuosien jälkeen, mikä alkoi palauttamaan sotia edeltävää vastakkainasettelua. Kansan yhdistyminen oli lopulta poliittiisen päätöksenteon ansiota. Suuri ansio tästä kuuluu Kepulle ja pääministeri/presidentti Kekkoselle. Hänen julkilausuttu tavoitteensa oli kansan yhdistäminen. Toinen pilari oli maltillinen vasemmisto, joka pyrki revisionistisella politiikallaan parantamaan tasa-arvoa ja elintasoa. Tällä tavoin nakerrettiin pohjaa vallankumoukselliselta vasemmistolta toisaalla ja jykemmältä oikeistolta toisaalla. Sen tuloksen syntyi hyvinvontivaltio, joka sosiaalidemokraattien ihannetavoite.
- Eurosta eroaminen olisi kallista puuhaa. Kustannusten on arviotu olevan 10 - 20 miljardn euron luokkaa. Haasteita liittyy juridiikkaan, koska esim. lainat ovat euromääräisiä ja sidottu euriboriin. SEPA-maksujärjestelmä pitäisi korvata jollakin omalla. Mitään hallttua euron alasajoa ei ole olemassakaan. Vain se voisi olla mahdollista, että Suomen kaltainen pieni maa eroaisi hallitusti ja maksaisi kiltisti ne kustannukset. Suomi joutuisi jollain tavoin kantamaan vastuunsa myös euroalueen yhteisistä lanoista ja takuista. Saksan ja Ranskan kaltaisten suurten maiden ero johtaisi dominiefektiin ja hallitsemattomaan täyskatastrofiin.
Euroon liittymistä olisi varmaan kannattanut harkita tarkemmin, mutta erosta tulisi kallis eikä se tunnu hyvältä vahtoehdolta. Saksan vahvuus on aiemmin pitänyt euron kurssa suhteessa muihin valuuttohin liian vahvana monien muiden euromaiden kannalta, kun devalvaatiomahdollisuutta ei ole valtiottain käytössä. Toisaalta se kyllä ylläpitää kuria taloudessa esim. palkkojen osalta, koska ne ja työllisyys ovat joustoelementtejä, kun devalvaatomahdollisuutta ei ole. Myös muu kustannuskuri terävöityy. Tämä luo vientiyritykselle kannusteita huolehtia itse kilpalukyvystään ja estää tuontiyriityksiä romahtamasta. Tuonttuotteethan kallistuvat aina devalvaatoprosentin verran, jolloin niiden menekki vähenee. Devalvaatoloissa palkkavaatimukset luonnollsesti kasvavat ja inflaatio kasvaa sitä myöten. Markan pysyvä kellutus saattaisi olla parempi vahtoehto, jolloin rahan arvo määräytyisi markkinoilla eikä äkkisukelluksia tuliisi. Pienen valuutan ongelma on lisäksi spekulaatioherkkyys kuten 1990-luvun alun lamavuosina nähtiin. Sllä Suomi pakotettiin devalvoimaan. Tämä taas johti valuuttalainoja ottaneita yrityksiä konkursseihin.
Vaikutukset ovat siis moninaiset ja mutkikkaat sekä paljolti ennustamattomat. Riskit ovat suuret. Niin suuret, että taloudellinen toimeliaisuus saattaa muuttua ylivarovarovaiseksi ja se voi aiheuttaa laman.
Nykyinen hallitus tuskin jatkaa eikä Kepu tule siihen vahvistukseksi. Pelkosi demareita kohtaan lienee turha. Parhaiten EU-ajan hallituksistamme on selvinnut Paavo Lipposen I ja II -halltukset. Suomi saatiin niiden aikana kuntoon ja talous kasvuun. - Nämä ovat putlerilta ja Venäjän tiedusteluviranomaisilta mestarillinen saavutus. Se jo kauan sitten keksitty tomintamalli mutta toimiii edelleen: Troijan lahjaksi annettu puuhevonen, minkä sisälle vihollinen oli piiloutunut.
Brexissä vaikuttaminen ei vielä ollut kovin olennaista. Britit keksivät EU-eronsa ihan itse. Kyse oli silloin ennen muuta brittien suurvaltaimperumin hajoamisesta aiheuteen trauman jälkivaikutuksesta, pitkästä hännästä. Entinen suurvalta koko olevansa EUssa toisen luokan päätöksentekijä, mikä kismitti brittejä.
Sen sijaan Trumpin valinta jo Obaman jälkeen oli täysosuma. putler hymyili sillon pdättyvästi yrittäen pidätellä röhönauruaan, kun hän vuonna 2018 lahjotti Trumpille Helsingissä jalkapallon. Se oli symboli siitä, että putler potkii palloa ihan yhtä vapaasti kuin ohjaa Trumpin palloa eli kalloa eli tämän päänliikkeitä.
Nyt putler on juoninut Trumpin tuekseen Ukrainan voittamiseksi. Seuraavana on vuorossa EUn hajottaminen, mikä on näiden kaverusten toivelistalla korkeimpana. Siis ennen kuin siirrytään varsinaiseen saaliin jakoon koko Euroopan suhteen. - Hallituspuolueista ainakin osa Kokoomusta ja RKP:tä kokee persuyhteistyön mainehaittana. Aluksi olivat kriittisiä vain Kirsi Piha ja Eva Baudet. Nyt heidän näkemyksiään ei enää vierasteta yhtä paljon, kun varsinkin naisäänestäjät ovat alkaneet jättää Kokoomuksen joukolla. RKP:n äänestäjät pysyvät helpommin lestissä, mutta kuten uutisissa todetaan viestit RKP:n kentältä ovat olleet kriittisiä.
Nyt kun persut vaalien lähestyessä ovat käyneet myös halltuskumppaniensa ja ertyisesti Kokoomuksen kimppuun, yhteistyöhalua ei enää hehkuta edes Orpo, vaikka hän vielä joku aika stten kehui hallitusyhteistyön hyvää sujuvuutta. Jos Kokoomus vaalitulos on gallupien mukainen, Orpo saa kenkää. Silloin Kokoomuksessa aletaan miettiä sitä, kenen kanssa demarit tulisivat toimeen, Häkkäsen ja Valtosen. Heidän välillään ennuste on päivänselvä ja jos se ratkaisee valinnan, Elina Valtosesta on tulossa Kokoomuksen tuleva puheenjohtaja. - Et taida oikein tuntea historiaamme. Vuonna 1939 joulukuussa ei enää puhuttu taloudellisista uhrauksista. Silloin raha oli epäolennainen asia, kun koko kansakunta ja oma valtio piti pelastaa. Aina kun voimme estää sen jollakin rahasummalla, se on vähäinen uhraus tuohon aikaan verrattuna. Sitten kun naapuri alkaa astella aseidansa kanssa tälle puolen rajaa, loppuu rahasta natisiminen siihen paikkaan. Usko vaan huviksesi.
- Aivan näin. Ukraina on viivästyttänyt Venäjän hyökkäystä muiden naapureidensa kimppuun jo kohta viisi vuotta. Tämä on antanut Suomelle ja Puolalle aikaa varustautua ja sen ne ovat myös tehneet. Se taas nostaa Venäjän kynnystä hyökätä näihin kahteen maahan. Ukraina sekä Nato ovat tomineet Venäjän pidäkkeenä.
Joidenkin mielestä Venäjä ei edelleenkään ole Suomelle mikään uhka. Silloin on aika loogista ajatella, että olemme laittaneet miljardeja myös turhaan ilmavoimien hävittäjähankintoihin ja ilmapuolustuksen parantamiseen ja ylipäätään puolustusvoimme, kosa ei Ruotsikaan ole Suomelle sotilaallinen uhka.
Itse en lukeudu niihin, jotka eivät pidä Venäjää uhkana, minkä vuoksi kaikki raha, mikä menee Venäjän aggression patoamiaseen on tuottoisaa rahaa. Tätä ovat sekä omaan puolustukseen panostaminen että Ukrainan puolustuksen tukeminen. On tietysti aika raadollista sanoa, että annamme rahaa muiden mukana Ukrainalle, jotta Venäjän tappakone kohdistaa murhaskussa Ukrainaan eikä tänne Suomeen.
Ajat ovat nyt todella vakeat, kun USAn presidentti on päättänyt tehdä diilejä putlerin kanssa uusista etupiireistä. Emme tiedä vielä, mihin etupiiriraja on vedetty. Kyse on nykyajan Molotov-Ribbetropp -sopimuksesta, jota tullaan historiassa kutsutaan joko putler-trump -sopimukseksi tai dmitriev-witkoff-kushner sopimukseksi, koska valtioiden päämiehet ovat delegoineet neuvottelut näille uskollisille alamaisilleen. Tällainen sopimus tehtiin elokuussa 1939 salassa ja on selvää, että nyt mahdollisesti tehty on myös ennen toimeenpanoa salainen. Trump saa vastineeksi taloudellisia etuja. Kauppatavarana on Eurooppa.
Olennainen kysymys on se, mihin mahdollisen etupiirien rajat vedetään. putler tavoittelee tilanteen palauttamista vähintään ennen NL:n hajoamista vallinneeseen aikaan. Suomikin kuului silloin NL:n etupiiriin, mutta ei niin tiukoin ehdoin kuin muut. Tällä kertaa Suomelle tuskin on tarjolla mitään erivapauksia, jos meidät lykätään putlerin syliin. Mekin olemme trumpille vain kauppatavaraa. Emme ole vielä ymmärtäneet, että tuo mies on narsisti ja psykopaatti, jolta puuttuu kaikkinainen moraalinen selkäranka. - Trumpin Venäjä-melisyys ei ole mitenkään ristiriidassa MAGA-liikkeen tavotteiden kanssa, päinvastoin. Jos Venäjä-mielisyydellä saavutetaan taloudellisia etuja Trumpille ja USAlle, ei hän muusta välitä. Hän myisi vaikka äitinsä se vuoksi.
Trump ja putler ovat pitkälti saman sortin ääriokeistolaisia. Politiikka muistuttaa kummallakin toisiaan. He ihailevat johtajavaltasta nationalismia lähes samalla paatoksella kuin hitler aikoinaan. Poltiikka on äärikonservatiivista ja pluralismivastaista. Liberalismi on näille kauhistus. - Edellinen kirjoitus oli minun näppäimistöltäni.
- Järjestelmä on käytännössä puoluevaltainen. Muodollisesti se voi näyttää henkilövaltaiselta. Puoluejohto ratkaisee kuitenkin politiikan suunnan.
- Eivät tituleeraa. Olet jämähtynyt johonkin ikuisen muuttumattomuuden tilaan. SDP:n uudessa ohjelmassa nimenomaan kerrotaan, että puolueen tulee muuttua, kun yhteiskunta muuttuu. Tämä on tietysti hyvin loogista ja siinä on yksi menestymisen salaisuus.
Työväenpuoluevaihe loppui siinä vaiheessa, kun alettiin puhua ylesemmin palkansaajista. Perusduunarisukupolvi vaihtui palvelualan palkansaajiksi. Duunaritausta muuttui keskiluokkaisuudeksi. Vähin erin SDP:stä on koko maan yleispuolue, joka ei enää perusta kannatustaan johonkin ryhmään tai yhteiskuntaluokkaan vaan houkuttelee äänestäjiä politiikan perussisällöllä. Tästä on ollut viitteitä jo aiemmin, kun politiikan sisältönä panottuivat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja hyvinvointivaltio.
Viimeisimmä puolueohjelmassa asia kiteytetään sanoilla "reilu, turvallinen ja tasa-arvoinen yhteiskunta". Sanavalinta kertoo siitä, ettei meillä ole vieläkään tarpeeksi reiluutta, turvallisuutta ja tasa-arvoa kaikille.
Puolueen poliittisen historian ytimessä ei ole ollut työväenluokan etujen puolustaminen enää sotavuosien jälkeen ns. ykkösprioriteettina. Näkemys on laajentunut yleiseksi tasa-arvopyrkimykseksi. Tasa-arvoa arvostetaan ja halutaan kaikille yhteiskuntaelämän sektoreilla. Vaikka tasa-arvo saattaa kuulostaa jopa useidenkin puolueiden tavoitteelta, se ei sitä ole. Vain SDP sanoittaa tämän tavoitteen selvästi korkeimmalle. Oikeistopuolueet puhuvat tasa-arvosta ehdollisena. Heidän näkemyksensä mukaan se edellyttää hyvää talouskasvua. Sillonkaan ei tavoitella tasa-arvoa, vaan yleistä elintason nousua, josta voisi riittää edes murusia jokaiselle. Tämä on tullut hyvin esiin Orpon-Purran kaudella. Leikataan monilta, mutta ei suurituloisilta ja varakkaimmilta. Tällaista näkemystä tasa-arvosta kaikkien on vaikea jakaa.
Seksuaalisen tasa-arvon puolesta toimiminen istuu hyvin yleiseen tasa-arvotavoitteiseen. Ennemmin tulisikin kohdentaa kysymys niille, jotka vastustavat tätä, mikä on syy vastustukselle. Miksi ihmisten ei anneta olla omia itsejään vaan heitä yritetään jollain pakkopaidalla laittaa yhteen muottiin.
Tämä linkin kaveri on ollut Kepunkin vaaliehdokkaana kotikunnassaan, missä on erittäin suosittu. Kepu ei puolueista ensimmäinen, joka vastustaa tasa-arvoa, mikä on ihan ok.
https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000006407892.html - Se tapahtuisi niin kuin se on Ruotsissakin tapahtunut. Halltuspohjasta päästään yhteisymmärrykseen suuren linjan osalta jo ennen vaaleja. Yksityiskohdista voi sitten vääntää hallitusneuvotteluissa. Halltus syntyi aiemmin, koska tämän liittouman puolueet halusivat päästä joka tapauksessa vaikuttamaan yhteiskunnan oloihin. Tiedettiin siis etukäteen se, onko hallitus vasemmistopanotteinen vai oikeistopainotteinen. Tämä on jo paljon parempi tieto äänestäjälle kuin se, että äänestykseen lähdetään laput silmillä.
Ruotsissa systeemi alkoi tökkiä sen vuoksi, että Ruotsidemokraatit kasvoivat. Kumpikaan poliittinen pääryhmä ei halunnut tehdä yhteistyötä RD:n kanssa. Tilanne on sama myös Saksassa. Äärioikeistolaisten kanssa ei haluta yhteistyötä. Ruotsissa konsensus murtui ns. Tdå-sopimuksella RD:n kanssa. Suomessa muu oikeisto sen sijaan on valmis nykyisin yhteistyöhön persujen kanssa, vaikka Sipilän hallituksen aikana nekin siitä kieltäytyivät. Persut potkittiin silloin Kokoomuksen ja Kepun päätöksellä ulos hallituksesta lähinnä sillä perusteella, että persujen ihmisarvot poikkesivat olennaisesti Kepun ja Kokoomuksen ihmisarvoista. Sen jälkeen persut eivät ole muuttaneet näkemyksiään, mutta varsinkin Kokoomus on eli se tekee nyt yhteistyötä persujen kanssa. Siis vielä vuonna 2017 kieltäytyi, mutta pyörsi sitten myöhemmin päätöksensä. Vihervasemmisto on pysynyt liinjallaan ja kieltäytyy edelleen yhteistyöstä persujen kanssa. Myöskään Kepu ei ole linjannut persuja pois, vaikka se teki sen vielä Sipilän hallituksessa.
Vo tietysti pohtia sitä, mikä on saanut Kokoomuksen ja Kepun tekemään täyskäänöksen linjassaan. Kokoomuksen osalta tämä linjanmuutos näyttää nyt olevan kohtalokas. Puoleen kannatus on kääntynyt poikkeuksellisesti laskuun. Yleensä Kokoomus on aina kyennyt pitämään kiinni äänestäjistään. Nyt se ei siihen pysty. Itse kerron viime vaalien edellä, etten tule äänestämään Kokoomusta juuri tämän linjanmuutoksen vuoksi. Sillon Kirsi Piha näytti olleen Kokoomuksessa samoilla linjoilla. Nyt hän ei ole enää ainoa. Pihan jalanjäljille on ilmestynyt suuri joukko seuraajiia, kun persuuntumisen löyhkä on tarttunut monen kokoomusäänestäjän nokkaan. RKP:ssa Pihan kaltainen vastarannankiiski on ollut Eva Biaudet. Kepussakin heitä on ja vielä enemmän. Yllättäen ehkä äänekkäin heistä on Antti Kurvinen. - Poliittisen keskikohdan määritteleminen vaihtelee eri aikoina. Ja samalla vaihtelee tuon keskivälin puolueiden poliittinen koko. Se on ollut 1960 - 1980 vuosina suuri, mutta nykyisin siihen verrattuna hyvin pieni riippuen määrittelyn tuloksesta. Jos SDP:tä aletaan pitää poliittiseen keskustaan kuuluvana puolueena, se on ehkä nyt jopa suurin kuin koskaan ennen. Tämä johtuu siitä, että sekä laitaoikeisto että laitavasemmisto ovat erkaantuneet entistä enemmän omaan suuntaansa. Suomessa kehitys on epäsymmentristä. Laitavasemmisto ei ole vasemmistolaistunut lisää, mutta laitaoikeisto on kasvanut ja kokoonsa nähden kasvattanut laitaoikeiston koko. Juuri tämä kehitys on johtanut siitä, että demarit alkavat näyttää maltilliselta keskustavasemmistolaiselta puolueelta.
Sipilän hallituksen aikana Suomessa ei ollut lainkaan keskustaan kuuluvia puolueita. Silloin oli vain suhteellisen maltillinen oikeisto ja toisella puolen vihervasemmisto. RKP näytti ainoalta keskustaan kuuluvalta puolueelta.
Poliittiset puolueet eivät päätä lakoista. Ne ovat ay-liikkeen päättämiä työtaistelutoimia. Viimeinen Suomessa ollut lakko oli kokoomusjohtoisen liiton päättämä. Luet varmaan siis myös Kokoomuksen lakkopuolueeksi.
Antti Kaikkonen on poikkeuksellisen heikkolahjainen puoluejohtaja Kepun pitkässä historiassa. Kaikkosen johdolla Kepusta on tulossa pienpuolue luonnollista aikatauluaan nopeammin. Tosaalta Kepulla saattaa riittää se, että se säilyttää suomalaisessa monipuoluesysteemissä vaa´ankieliasemansa, millä se voi kiristää tavoitteilleen ylisuuren painoarvon.
Ruotsalainen blokkisysteemi poistaisi siipeilypuolueiden vallan. Sielläkiin kristyspolitiikkaa on kyllä nykyisin alettu harjoittaa. Jos puolueet stoutuisivat ennen äänestystä johonkin hallitusvahtoehtoon vaalituloksen mukaan, se parantaisi olennaisesti äänestäjien kuluttajansuojaa. Sellainen järjestelmä on kansanvaltainen. Suomen järjestelmä on nykyisin puoluevaltainen, mikä on demokratian kannalta huono asia. Äänestäjä ei välttämättä saa sitä, mitä hän toivoo saavansa antaessaan äänensä. Esim. äänestämällä demareita, hän voi saada punamullan, sinipunan tai jotain muuta. Ota siitä nyt sitten selvää äänestyskopissa.