Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2048

Kommenttia

25505

  1. Länsimaissa suojellaan useitakin väkivaltaisia uskontoja ja historian saatossa islam ei suinkaan mene siinä kärkeen. Yksi tunnetuimmista uskontopohjaisista väkivaltapahtumista on juutalaisiin kohdistettu holokaust. Juutalaisia on toki vainottu pitkään Euroopassa ja USAssakin. Juutalaisten vainon taustalla on se, että juutalaiset surmasivat Jeesuksen eivätkä tunnusta häntä Jumalan pojaksi. Kristittyjen eri uskontokunnat ovat käyneet pitkään erilaisia uskonsotia, harjoittaneet miekkalähetystä ja väkivaltaista inkvisitiota. Meilläkin on uskonnon nimissä poltettu noitia roviolla, varsinkin Ahvenanmaalla. Venäjällä ortodoksien ylipappi siunaa ukrainalaisia tappavat aseet ihan erikseenkin. USAn puolustusministeri Hegseth kertoi, että itse Jumala oli ihastelemassa USAn tappokoneen tehoa Iranissa.

    Juutalaisten uskonto on myös hyvin väkivaltainen kuten ihan viime aikoinakin on nähty. Pakistan ja Intia ovat käyneet uskontopohjaisia sotia. Nykyajan terrorismissa islamistit ovat varmaan kärjessä, mutta ei ehkä niinkään valtiollisessa väkivallassa. Se että he erottuvat muiden uskontojen edustajien, johtunee paljolti siitä, että muissa uskonnoissa on tapahtunut suurimittaista maallistumista eli uskonnon valta-asema on heikentynyt. USAssa käydään tietosta vastataistelua tätä maallistumista vastaan ja keinoissa ei väkivaltaa tulla kaihtamaan. Nämä äärikristityt on eniten USAssa aseistetty ryhmä ja varustautuminen liittyy siihen, että tulevaisuudessa käydään nimenomaan uskonsotia. Tästä kannattaa lukea Atte Korholan erinomainen kirja "kristillinen äärioikeisto ja Trump". Kiirja on valaiseva esitys USAssa vallalla olevasta äärikristillisyydestä.

    Kaikissa uskonnoissa tuntuu olevan näitä helvetellisiä piirteitä yllin kyllin ja niin kristinusko kuin islam kehottavatkin väkivallan käyttöön ja surmaamaan erityisesti vääräuskoisia. Itse ajattelen, että ihminen tulisi paremmin toimeen ilman näitä uskontoja, jotka siirtävät vastuun pois kaikenlaisilla uskonnollisilla verukkeilla ja ajatuksillisilla vippaskonsteilla.
  2. USAn nykyinen kristillis-konservatiivinen oikeistohallinto on hyvin Eurooppa-vastainen. Se johtuu suurista ideologista eroista vapaamielisen Euroopan ja konservatiivisen USAn hallnnon kanssa. Trumpin haliinto suhtautuu yhtä jyrkän kielteisesti myös oman maansa liberaaliin demokraatti-puolueeseen. USAssa käydään kärkevää ja väestöä voimakkaasti jakavaa kulttuurisotaa. Trumpin hallinto on tuonut tämän taistelun myös Euroopan ihmetelväksi. Trumpilaisen hallinnon lempilapsi oli Unkarin Victor Orban ja varsinkin Trump itse on suhtautunut Venäjän putleriin myötämielisesti, välliin tätä jopa ihaillen ja kehuen.

    Trumpin MAGA-väkeä ja Venäjän putleria yhdistää samanlainen aatemaailma. Se on versio koti, uskonto ja isänmaa -ajattelusta. Isänmaa on vaan kummallekin suurempi kuin niiden omat rajat. Molemmat pyrkivät laajentamaan alueitaan. Trump haluaisi tehdä USAsta myös alueellisesti maailman suurimman liittämällä Kanadan ja Grönlaninin USA uusikis osavaltioiksi. putler taas hamuaa uutta venäläistä maailmaa ja imperiumia, mihin kuuluu varsinkin Ukrainan valtaaminen osaksi Venäjää ja etupiirivyöhykkeen luominen NL:n aikaisille sijoille. Trumpin hallinto ei kritisoi Venäjän laajentumispolitiikkaa, vaan pitää sitä enemmän luonnollisena. Toinen laajentumishaluinen valtio eli Israel ei puolestaan tuomitse Venäjän laajentumis- ja miehittämispolitiikkaa, koska sillä itselleen on samanlaiset tavoitteet.

    Koti, uskonto, isänmaa arvojen ohella koko arvomaailma on äärikonservatiivinen niin trumpilaisilla kuin putlerin kannattajilla. Se painottaa voimakkaasti miesten ja kristittyjen ylivaltaa. Eurooppa poikkeaa koko lailla kaikessa niin USAn kuin Venäj
    n edustamasta konservatismista.
  3. Ei tuosta listasta voi päätellä, että Suomen talous olisi lamaantunut. Julkisen talouden menojen suuruus voi lähinnä kertoa siitä, että valtio huolehtii kansalaistensa sote-palveluista. USAssa kansalaiset saavat maksaa nämä palvelut omasta pussistaan. Suomen järjstelmä suosii huonotuloisia, joilla ei olisi varaa yksityiseen sairaalahoitoon. USAssa se suosii varakkaita, joiden verotus pysyy matalana ja joilla on varaa maksaa yksityisistä palveluista.

    USAssa keskimääräinen varallisuus on todellakin parempi kuin Suomessa. Huomionarvoista tässä on kuitenkin se, että kyse on keskiarvosta. Mediaanitieto kuvaisi asiaa paljon osuvammin, koska USAssa varallisuus keskittyy erittäin voimakkaasti maan rikkaimmalle väestönosalle enemmistön ollessa sitten paljon varattomampaa. Voi siis kysyä, että mitä hyötyä korkeasta keskimääräisestä varallisuustastosta, jos väestön enemmistö jää siitä nautinnosta paitsi.

    Julkisen velan osalta USAn kokoisessa suuressa maassa on paljon kotimaista pääomaa. Suomen kannattaa hakea pääomaa sieltä, mistä saa kulloinkin edullisimmin. Valtiohan laskee liikkeelle obligaatiolainoja, joita voi ostaa kuka tahansa.

    Terveydenhuoltokulujen suuri kuormitus talouteen tulikin jo käsiteltyä. Suomessa ne tarjotaan tasapuolisesti kaikille. USAssa vain niille, joilla on varaa maksaa niistä.

    USAn taloudellinen tuottavuus on sinänsä huippuluokkaa. Siellä tuotetaan ainakin rannikko-osavaltioissa sitä, mistä saa parhaimmat katteet ja hinnat. Valitettavasti meillä Suomessa oli pitkään vallalla kepulainen yrittäjämenetelmä, jonka mukaan kannattaa tuottaa sitä, mistä saa parhaat julkisen vallan tuet.
  4. Syitä naisten vasemmistolaistumiseen voi olla useita. Ensinnäkin naisista on tullut koko ajan itsenäisempiä. He eivät enää kysy miehiltään, ketä kuuluu äänestyskopissa äänestää. Naisten itsenäistymiseen on vaikuttanut heidän kouluttautuneisuutensa. Tytöt tuntuvat pärjäävän koulussa paremmin niissä aineissa, joissa on mahdollisuus edetä yliopistoihin ja korkeakouluihin. Naiset ovat siis paljon enemmän omaehtoisia kuin vuosikymmeniä sitten.

    Toiseksi naisten asenne politiikkaan ja sen sisältöön on erilainen kuin miehillä. Miehet mittaavat politiikan onnistuneisuutta taloudellisilla ja arvopohjaisilla mittareilla. Taloudellisia mittareita ovat esim. bruttokansantuotteen ja työllisyyden kehitys. Arvopohjaisista mittareista varsinkin konservatiivisesti ajatteleville miehille ovat keskeisiä nationalismi, maahanmuutto ja seksuaaliarvot. Naiset puolestaan mittaavat politiikan onnistumista inhimillisillä arvoilla. Sen voi kiteyttää vaikkapa huolenpidoksi myös heikommassa asemassa olevista ihmisistä. Perheelliset naiset katsovat asioita lastensa ja omien ikääntyvien vanhempiensa näkökulmista. Tämä asenne varmaan juontaa juurensa vanhoihin malleihin, missä naiset huolehtivat perheen arkipäivän hyvinvoinnista ja kohtasivat sen tarpeet. Kun miehet ovat usein hyvin itsekeskeisiä ja kilpailuhenkisiä, naiset ovat empaattisia myös muita kohtaan ja yhteistyöhaluisia.

    Kolmas tekijä on naisten tietopohjaisuus. Koska he alkavat olla koulutempia kuin miehet, naisten kyky tarkastella maailman menoa on miehiä analyyttisempää ja kokonaisvaltaisempaa.. Naiset suosivat myös luontaisesti enemmän sovittelua kuin tappeluita ja riitelemistä. Naisilla ei ole miesten testisteronitasoista aiheutuvia aggression ongelmia.

    Vasemistopuolueet tarjoavat pehmeitä ja yhteistyöpainotteisia lähestymistapoja asioihin. Tarjonta on myös kokonaisvaltaisempaa kuin talouteen keskittyvällä oikeistolla. Monet naisille tyypilliset ominaisuudet, joita edellä luettelin sopivat paremmin vasemmiston kuin oikeiston poliittiseen tarjontaan. Oikeistolaisen naispoliitikon pitää olla pärjätäkseen kova jätkä, mistä Riikka Purra on esimerkkinä. Purra taitaa pitääkin esikuvanaan Margaet Thatcheria. Kokoomuksen johdossa ei ole vielä koskaan ollut naista, koska niitä kovia "jätkiä" on puolueessa aina ollut heikonlaisesti. Kokoomuslaiset naispoliitikot voivat sinänsä olla hyviä ja mahdollisesti paljon yhteistyöhaluisempia esim. vasemmiston kanssa kuin miespoliitikot. Paras esimerkki tästä on ehkä Kepun ensimmäinen naispuheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki, joka kalasteli vasemmiston vaaliteemoilla ja halusi mieluusti muodostaa hallituksen nimenomaan vasemmiston kanssa. Kokoomuksessa jotkut naiset ovat erottautuneet lähinnä arvoliberalisminsa osalta perustyypeistä. Näitä ovat olleet esim. Kirsi Piha ja Sirpa Pietikäinen.
  5. Vähän sama kuin väittäisit shampanjan ja konjakin olevan Venäjän tuote. Kommunismi ja sosialismi talouspoliittisina yhteiskuntamalleina olivat idulla jo Ranskan suuressa vallankumouksessa. Läpimurto tapahtui kuitenkin saksalaisten yhteiskuntafilosofien Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kynänjäljistä. Sosialistinen ideologia ol meillä Suomessakin tuttu jo ennen mitään boshevikkivallankumousta. Sosialistinen valtio syntyi itse asiassa paikkaan, mihin sosialismin oppi-isät eivät uskoneet sen syntyvän. Luontevampi pakka olisi ollut jokin länsimainen teollisuusvaltio, jollaista kapitalismin arvostelu koski. Venäjä oli edelleen pitkälle maatalousvaltainen yhteiskunta, missä toki olivat omat omistukseen perustuneet sortojärjestelmänsä.

    Jos nyt piitäisi etsiä sopivinta ja todennäköisintä valtiota sosialistiselle vallankumoukselle, se olisi luonnollisesti Yhdysvallat. USAssa kapitalistinen järjestelmä on aikaansaanut suurimmat suhteelliset tuloerot kehittyneissä teollisuusmaissa. Maassa on 1 prosentin verran väestöä, joka omistaa suurimman osan ja 50 %, joka elää hyvin niukasti. USAn infra rapistuu, koska rikkaat vastustavat kaikkea verotuksen kiristämistä. Tyytymättömyys kanavoiituu kuitenkin samalla tavoin kuin sata vuotta sitten eli äärioikeiston suuntaan. Tämä reaktio on aina vähän omituinen ja jotenkin epälooginen, mutta näin vaan aina näyttää ensin käyvän. Äärioikeistolainen propaganda uppoaa usein kansan syviin ja heikot yhteiskuntapoliittiset tiedot omaavaan osaan kansasta. Näin kävi Saksassa ja Italiassa 1920-luvulla ja näin näyttää käyvän USAssa 2020-luvulla. Eurooppa on onnistunut vielä paremmin pitämään sivistyksensä, mikä johtunee siitä, että 1920-40-lukujen tapahtumat ovat vielä muistissa.
  6. Maineesta en osaa sanoa, mutta Sipilän vaikutuksesta Kepun kannatuksen alamäkeen voi sitten sanoa enemmänkin. Maahanmuutto oli persujen idioottimainen lyömäase Sipilää ja Kepua vastaan. Erityisen paljon Sipilän ja Kepun vastaisessa politiikassa kunnostautui Sebastian Tynkkynen ja muu persujen Oulun seudun katras. Se oli erittäin ikävää henkilön päälle käynyttä perusteetonta mielikuvapolitikointia, mikä on ollut persuille tyypillistä ja hyvin vastenmielistä. Se tuotti kyllä tulosta erityisesti juuri Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulu-painotteisesti.

    Anne Bernerin ministerinimitys ärsytti monia, kun Berner tulii politiikan ulkopuolelta sivuutti varsinaiset politiikot. Varsinkin Anne Kalmari seurasi asiaa itku kurkussa, koska hänellä on ollut pitkään haaveita ministeriydestä. Berner tuli tunnetuksi taksiuudistuksesta, joka ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä.

    Sipilä on henkilönä ennen muuta teknokraatti. Hän ei ymmärtänyt politiikan joukkopsykologiaa. Sanoisin, että Sipilä kohtaloksii koitui se, ettei hän käsittänyt tässä kohdin tasa-arvoisuuden herkkyyttä. Aina kun syntyy epätasa-arvoisuuden kokemuksia, katkeruutta ja vastustamista syntyy kuin itsestään. Tämän Sipilä sivuutti ja sen on minusta perussyy heikolle lopputulokselle. Erityisen katkerootuneeksi ryhmäksi muodostui julkisella sektorilla työskennelleet naiset. Kikyn leikkaukset painottuivat heihin, jotka kaiken päälle työskentelivät pääosin julkisella sektorilla. Heidän oli mahdoton ymmärtää sitä, miten esim. sairaanhoitajiin kohdistuneet leikkaukset voivat parantaa vientiyristysten kilailukykyä. Se kuulosti puhtaalta huijaukselta ja sitä se taisi pääosin ollakin. Nämä naiset sitten reagoivat seuraavissa vaaeissa ja Kepun kannatus romahti. Nykyhallitus on tekemässä täställeen samaa virhettä kuin Sipilä. Sipilä syyllistyi mokaan sen vuoksi, ettei hän ymmärrä tätä joukkopsykologiaa, mutta Orpo syyllistyy siihen pelkästään siksi, että haluaa ajaa kokoomuslaisen eturyhmän etuja. Muutenhan leikkauspolitiikka olisi ollut tasapuolisempaa.

    Sipilä on kyllä viisas mies, mutta ei poliitikko vaan teknokraatti mieleltään. Hän on innostunut tekoälystä ja on luultavasti asiassa täysin oikeassa. Tekoälyn käyttö vosi olla hyvä keino sopeuttaa taloutta. Tässä teknokratiassa Sipilä on vahvimmillaan. Tekoälyssä Suomella voisi olla uusi osaamisen suuri aluevaltaus, jos poliitikot älyäisivät ymmärtää tämän. Persut eivät ymmärrä mistään mitään, joten heidät pitää ensin saada ulos hallituksesta vahingoittamasta Suomea.

    Nykymuotoinen tekoälybuumi saattaa törmätä jossain vaiheessa seinään. Tekoäly ei sinällään ole kupla. On epäilty, ettei sillä ole käyttöä. Tässä on kyse samasta kuin vaikkapa autojen ja polkupyörien vastustamisessa sata vuotta sitten. Niillä ei ole käyttöä ja laiskistavat vain ihmisen. Kuten autojen myös tekoälyn käyttöön ryhtyminen on väistämätöntä. Se miksi nykymutoinen tekoäly törmää seinään, johtuu nykymuotoisen teknologia suurista energiakustannuksista. Kustannustehokkuus kärsii ja energiasta syntyy pulaa..Tässä on se uusi sauma. Suomessa on jo vaihtoehtoisen tavan tutkimusta ja tuotekehitystä, mutta siinä olisi se suuri mahdollisuus. Uutta tapaa selvityä tekoälyn energiakriisistä on kvanttiteknologian käyttöönotto. Se on huomattavasti energiaystävällisempää suhteessa tehoon. Kvanttiteknologian ongelmana on vielä sen epävakaus. Sitä voi kuvata vaikka niin, että vesikattilan lämpötila pitää säätää niin, että vesi kiehuu mahdollisimman kuumana, mutta pisaraakan ei lennä ulos kattilasta. Mutta tätä kohden luultavammin etenemme jollain aikataululla, minkä määrittää tekoälyn energiakriisin alkupiste.
  7. Kelan pääjohtajaksi ei ollut hakemassakaan kuin ehkä yksi enemmän vasemmistolaisena nähty eli Elina Pylkkänen. Muut olivat Annika Saarikko, Arto Satonen ja Lasse Lehtonen. Eli kisaa käytiin oikeistolaisten kesken, joista Satonen oli ennakkosuosikki. Toinen kokoomuslainen eli Lehtonen sitten kuitenkin valittiin. Demareilla ei tainnut olla mitään erityisempää roolia valinnassa. Kelan hallitus teki ehdotuksen valinnasta ja valtuusto päätti. Mutta vaiheita prosessissa riitti.

    Alkuun Kelan hallitus esitti lähes yksimielisesti poliittisesti sitoutumatonta asiantuntijaa Heli Backamania uudeksi pääjohtjaksi. Poliittisen virkanimityksen paine oli kuitenkin suuri erityisesti Kokoomuksen suunnalta. Se ajoi Arto Satosta pestiin ja Satonen oli ylimielisenä siitä itsekin varma. Hän jätti vain hyvin lyhyen hakemuksen ikään kuin julistuksen siitä, että on käytettävissä tehtävään. Lopulta sitten Kelan hallituksen ja valtuuston poliitikkojäsenet asettuivat Kokoomuksen osalta Satosen taakse, Kepun osalta Saarikon, Persujen osalta Lehtosen ja demarien osalta Pylkkäsen taakse. Tulevan pääjohtajan valinta ratkaistiin käytännössä Kelan valtuuston kokouksessa, missä persupuheenjohtaja ehdotti Lehtosta, joka sai virkamiesjäsenten vastaehdokkaaksi pätevöityneimmän eli Backman. Lehtonen tuli valituksi poliitikkojen äänillä 7-5. Kokoomuslainen Lehtonen sopi siis sekä persuille että Kokoomukselle. Nimitysprosessi oli poliittisten virkanimitysten prototyyppi. Pätevin poliittisesti sitoumaton ehdokas syrjäytettiin kevyesti sen kummemmin perustelematta.

    Kärsijöinä olivat Heli Backman ja Suomen kansa.
  8. En unohtanut. Enkö selvästi kertonut, että niin NL:n hyökkäys Suomeen tuomittiin laiittomaksi Kansainliitossa ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan YK:ssä. Nämä päätökset antoivat samalla hyökkäysten uhreja auttaville valtioille laillisen oikeuden auttaa. Talvisodassa Englanti ja Ranska tarjoutuivatkin auttamaan Suomea talvisodassa kevättalvella 1940, mutta Suomi torjui avun. Ukrainaa taas alkoi auttamaan länsimaiden liittouma. Israel ja USA eivät hakeneet mitään YK:n päätöstä siitä, että ne olisivat joutuneet näitä kahtaa hyökkäyssotaa edeltävästi Iranin hyökkäyksen kohteiksi. Ne eivät edes väittäneet sellaista. Ne puhuivat ympäripyöreästi vain siitä, että Iranin uhka ja valmius rakentaa ydinase pitää torjua ennaltaehkäisevästi. Se taas ei ole kv. oikeuden mukaan peruste aloittaa hyökkäyssotaa. USA ei ole aloittanut kertaakaan mitään muuta ydinaseita hankkinutta valtiota vastaa ennaltaehkäisevää sotaa. Näitä ydinasevaltioita ovat USAn Nato-liittolaisten ulkopuolelta NL/Venäjä, Kiina, Pohjois-Korea, Intia, Pakistan ja Israel, joka tosin ei itse tunnusta omaavansa ydinaseita muttei kiistänytkään sitä. Lähi-idän ainoa ydinasevaltio on Israel, mutta USA ei siis ole sen vuoksi hyökännyt Israeliin estääkseen sitä saamasta ydinaseita.

    Lähi-idässä nykymuotoiset sodat alkoivat erityisesti siitä, kun alueelle perustettiin Israelin valtio. Vertaapa tilannetta siihen, että eteläiseen Suomeen Tampereesta etelään perustettaisiin maahanmuuttajille oma valtio ja suomalaiset ajettaisiin Tampereen pohjoispuolelle. Saattaisi esiintyä muutakin kuin pelkkiä vastalauseita.