Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

2050

Kommenttia

25515

  1. Eipä taida omaisuudensuoja koske maksamattomia perintöosuuksia. Omistusoikeus siirtyy uusille omistajiille vasta perinnönjaon jälkeen. Perinnönjättäjän kuoleman jälkeen pesä on vielä selvittämättömässä tilassa. Omistus siirtyy heti kuoleman jälkeen hetkellisesti kuolinpesälle, mutta ennen pesän selvitys omistusoikeus voi olla määrittelemätön monelta osin eikä mahdollisilla perillisillä ole oikeutta ryhtyä kaikkiin kuolinpesän omaisuutta koskeviin oikeustoimiin. Tässä suhteessa pitää odottaa ainakin perunkirjoituksen valmistumista, missä perintöön oikeutetut tahot luetellaan. Senkin jälkeen perintöoikeuden voi riitauttaa.

    Omaisuuden suoja koskee omistusoikeutta sen jälkeen, kun se on syntynyt, mutta ei siis mielestäni mitään odotusarvoa tulevasta omistamisesta. En ole tästä kylläkään aivan varma. Mutta jos on niin kuin arvelen, se tarkoittaisi, että perintökaarta voisi muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä eikä siis edellytä perustuslainsäätämisjärjestystä, koska perinnönsaajalla ei ole mitään subjektiivista oikeutta perintöön. Oikeus perintöön tulee vain sitä kautta, että lainsäätäjä on säätänyt perintöjärjestyksen. Ei sen tarvitse olla mikään kiveenhakattu eli lainsäätäjä voi muuttaa tuota järjestystä. Omaisuuden suoja ei myöskään koske näitä veromuutoksia. Eduskunta tekee ne tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
  2. Perintöveron tuotto valtiolle on runsas miljardi vuodessa. Ei se nykyisessä ahdingossa ole ihan pikkuraha.

    Perintövero on siinä mielessä huono, että se voi karkottaa varakkaampaa väkeä ulkomaille kuten Ruotsiin. Näinhän ainakin Björn Wahlroos väittää. Veropakolaisuutta esiintyy kuitenkin muillakin perusteilla. Varakkaiden isänmaallisuus näkyy siinä, että he lähtevät muitakin veroja kuin perintöveroa pakoon.

    Jos perintövero haittaa esim. yritystoiminnan järkevää jatkamista, parempi uudistus olisi sellainen, missä vero maksetaan vasta siinä vaiheessa, kun omaisuus realisoidaan. Tällainen systeemihän on meillä esim. osakesijoittamisessa, missä sijoitettavan pääoman enimmäismäärä on 100 000 euroa. Verotus suoritetaan vasta siinä vaiheessa, kun varat otetaan pois sijoitustililtä.

    Muutoinhan perinnöt ovat ilmaisia lounaita saajilleen. Se asettaa kansalaisia eri asemaan ns. mahdollisuuksien tasa-arvossa. Toiset saavta siinä 95 m etumatkaa 100 m juoksussa. Perinnöt suosivat sukulaisuutta ja voidaan kysyä, miksi näin pitäisi olla nykyaikana, jolloin emme enää elä miissään sukutilojen vuosisatoja kestävässä jatkumossa. Perintöverotusta voisi uudistaa myös siihen suuntaan, ettei perijöille annetaan mitään oikeuksia vaan perittävä saa vapaasti päättää siitä, mihin rahansa testamenttaa. Siis lakiosat ja perintöverotuksen rintaperillisiä koskevat edut voitaisiin poistaa. Puolisoa sen sijaan voisi suosia niin, että hänen oikeutensa asumiseen eli asunnon hallinta jatkuu. Näin on nytkin, mutta jos puolisolla tulee välttämättömäksi vaihtaa asuntoa, tämä oikeus poistuu.
  3. En ole istuttanut, kun mulla ei ole sitä parveketta. Muuten voisin kokeilla. Oletko sinä saanut makaronit kasvamaan parvekkeellasi vai miksi kysyt. En ole itse koskaan edes kokeillut, mutta kiitos vinkistä. Ei kuki riisikään, kun en saa sen viljelyyn arktisen alueen maataloustukea. Jos saisin, niin voisnhan huvikseni yrittää. Tuetaanhan Suomessa jo pelkästään sitä, ettei viljele mitään, niin voisihan sitä silloin ainakin yrittää talvisin riisiä ja vaikka banaaneja.

    Onhan mulla paljon tietoa ja taitoa, mutta ei maanviljelystä. Olen siinä pelkästään harrasteviljelijä, mutta kyllä sitä on kuitenkin tullut. Kun meillä oli vielä se toinen kesämökkimme, siellä on hiekkaisaa maata ja erityisesti porkkanat kasvoivat. Yhdessä toisessa paikassa oli puolestaan savinen maa, mutta punajuuri tuntui tykkäävän siitä, peruna taas ei. Niin maanviljelystä ei paljoakaan tiedä, mutta maataloustuista mulla on ollut sitäkin enemmän näkemystä. Sano sinä niistä, että mitä järkeä on esim. antaa tukia sinne, missä kasvit kasvavat huonoimmin ja vähemmän taas sinne, missä ne kasvavat paremmin. Miksi tuetaan huonoa laatua paremman sijasta. Ja miksi tuetaan sitä, ettei viljele. Yksi tunnettu viljelijä jota Nalleksi näin tuttujen kesken kutsutaan, kertoi, että hän pitää koko maataloustukiasysteemiä täysin moraalittomana. Miksihän hänelle mahtoi olla tuollainen näkemys?

    Toki mietin kaikenlaista talven pimeinä hetkinä. Esim. sieniä. Myöhäissyksylläkin löysin ison kasan suppilovahveroita lähimetsästä ja ihme kyllä myös ihan syötäviä kantarelleja, siis marraskuussa. Viime mainittuja ei tavallisesti onnistu syömäkelpoisina niin myöhään löytämään. Pihapiirissäni kasvaa nurmikolla sieniä, jotka eivät ole syötäviä eivätkä varmaan edes huumesieniä. Osaatko sanoa, voiko kantarelleja ja suppilovahveroita tai vaikka tatteja saada kasvamaan ihan kotipiirissä vaikka nurmikolla, kun kerran muitakin sieniä kasvaa?
  4. Jep. Trumpin ja Maga-liikkeen peruskannatus tulee Raamattu- ja ruostevyöhykkeeltä. Raamattuporukan ydin on hihhulikristittyjä, evankelistejä, Uskonnon merkitys näillä Amerikan ns. sydänmailla on samantyyppistä hurmoshenkisyyttä kuin Suomessa lestadiolaisalueilla Pohjois-Pohjanmaalla. USAn liberaaleilla rannikkoaleuille eletään täysin erilaista elämää. Se on enemmän eurooppalaistyyppistä vapaamielisyyttä ja hedonistista elämästä nauttimista. Uskonnollinen kosnservatismi ja liberalismi törmäävät liittovaltiotasolla ja joissain osavaltioissa rajusti yhteen. Ennen muuta tämä näkyy konkreettisesti aborttikysymyksessä. Evankelistien osavaltioissa abortit ovat lähes totaalisesti kiellettyjä, liberaaleissa samoin perustein sallittuja kuin esim. meillä Suomessa. Ihmiset hakeutuvat sen vuoksi usein liberaaleihin osavaltioihin tekemään abortin, jos sen kokevat tarvitsevansa.

    Toinen osa on sitten ruostevyöhyke, missä peruste Trumpin äänestämiselle perustuu maallisiin syihin. He ovat ennen muuta globalisaation vastustajia, koska näkevät, että teollisuustyö ja työ autotehtaissa on loppunut globalisaation vuoksi. Työt ovat siirtyneet halpatyömaihin ja myös Kanadaan, mikä ei ole halvan työvoiman maa. Trump on luvannut palauttaa nämä työpaikat takaisin USAhan ja tässä tullipolitiikka on Trumpin keino muuttaa asioita siihen suuntaan. Toinen keino on maahanmuuttopolitiikan tiukennukset. Ruostevyöhykkeen duunarit eivät halua lisää väkeä kilpailemaan vähenevistä työpaikoista. Rannikon liberaalialueita tämä ei koske, koska it- ja palvelualojen toiminta on keskittynyt niihin. Niissä on enemmänkin pulaa työntekijöistä. Erityisesti ruostevyöhykkeen valkoihoiseen duunariväestöön puree Trumpin isanmaallisuus ja Make America Great Again -politiikka.

    USAn vaalijärjestelmä presidentinvaaleissa on osavaltipainotteinen. Esim. silloin kun Trump valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi hän sai vaaleissa vähemmän ääniä kuin Hilary Clinton, mutta osavaltiopainotteisuus suosi Trumpia. Sen vuoksi vaalit on tärkeintä voittaa aina niissä osavaltioissa, joissa ehdokkaiden ennakoidut voimasuhteen ovat tasaväkisiä. Tällaisia vaa´ankieliosavaltioita on non 10. Näistä selvästi tärkeimmät ovat Florida ja Ohio. Jos voittaa vaalit Ohiossa, se on ilmeisesti aina tarkoittanut, että voittaa vaalit koko maassa, Oikeastaan riittäisi käytännössä, että vaalit järjestettäisiin vain näissä 10 osavaltiossa tai jopa kahdessa eli Ohiossa ja Floridassa. Kalifornia ja New York on demokraattien ydinaaluetta. Republikaanien kannatus tulee monista pienistä keskimaan osavaltiosta ja Texasista, joka on toiseksi suurin osavaltio Kalifornian jälkeen asukasmäärällä mitattuna.

    USAssa länsirannikko Kaliforniasta pohjoiseen on hyvin selvästi liberaalia demokraattien hallitsemaa aluetta. Itärannikon pohjoisosa on New York keskuksena on samalla tavalla demokraattialuetta. Jos Yhdysvallat jakautuu polarisaation seurauksena osiin, se jakautuu silloin todennäköisesti useampaan osaan. Näistä meriyhteyttä republikaaneilla olisi vain Meksikon lahden ja Karibian meren suuntaan. Atlannin ja Tyynenmeren rannikot ovat demokraattivaltaisia. USAn jakautuminen olisi silloin ongelmallista republikaanivaltaisille alueille eli Amerikan sydänmaille, joista ei ole meriyhteyttä. Taloudellisesti demokraattiset rannikkoalueet ovat paljon vauraampia kuin sydänmaiden Amerikka ja ennen kaikkea talouskasvu on voimakkaasti keskittynyt demokraattivetoisille alueilla.
  5. Laillisisista lakoista mahdollisesti aiheutuneita vahinkoja ei voida tuomita korvattavaksi vahingonkorvauslain eikä minkään muunkaan lain perusteella. Lakko-oikeus nautii perustuslain 13 §:n mukaista perustuslainsuojaa eli lakko-oikeuden muuttamiseenkin tarvitaan eduskunnassa määräenemmistö. Suomi on ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimuksen, missä työtaisteluoikeus on määritelty tyontekijän perusoikeudeksi. Perustuslain 13 §:n tulkinta saa tältäkin osin vahvistusta.

    Laittomista lakoista ja niistä seuraavista hyvityssakoista määrätään puolestaan työlainsäädännössä ja tämä normisto menee erityislainsäädäntönä yleisen vahingorvauslain edelle lakeja sovellettaessa. Asiantilan muuttaminen vaatisi tässäkin lainmuutosta ja on vaikea kuvitella, että työantajapuoli mukisematta siihen suostuisi, koska oikeustapausten käsittely hidastuisi silloin merkittävästi ja lain soveltamisen perusteetkin muuttuisivat. Se voisi johtaa myös tilanteeseen, missä työntekijät muodollisesti lakkoilisivat omalla päätöksellään eikä liittoa saataisi silloin vastuuseen lakoista. Uskoisin, että työantajapuoli on ainakin tyytyväisempi nykyiseen järjestelmään.

    Laillinen lakko-oikeushan on sopimuksettomassa tilanteessa. Olisihan se aika erikoista, jos esim. kuluttaja saisi sakkoja vahingorvauslain perusteella sen vuoksi, että hän torille tai kauppaan mennessään ei ostakaan mitään eli on ostolakossa. Siitä seuraa tietysti tappiota ainakin myyjille ja välillisesti tavarantoimittajille ja muujien palkollisille. Mutta ei länsimaisessa oikeusjärjestelmässä voi asiasta syyttää kuluttajan ostohaluttomuutta. Samaan tapaan voidaan katsoa, että työntekijän ei ole pakko myydä työtään työnantajan tarjoamalla hinnalla. Markkinataloudessa on kysynnän ja tarjonnan laki, ei pakkovaltaa. Venäjällä on pakkovaltaa, mutta me elämme Suomessa.
  6. Hyvin monet amerikkalaiset politiikan tutkijat ja seuraajat (professoritasoiset ja sotilasuralla olleet, erityisesti Jeffrey Sachs) sanovat ihan suoraan, että Trump on hullu, narsisti ja psykopaatti, jonka tietotaso presidentin toimenkuvaan liittyvistä asioista on täysin olematon. Hän elää omien tunteidensa ja vaistojensa varassa sen sijaan, että perustaisi toimintansa faktoihin ja asiantuntemukseen. Sitä olisi Iranin sodankin tapauksessa ollut tarjolla, sillä tiettävästi Pentagon varoitti häntä useista sodan riskeistä. Nyt nuo riskit ovat iskemässä voimalla USAhan, Eurooppaan, Kiinaan ja suureen osaan maailmaa. Globaali öljy- ja kaasukriisi vaaniin jo nurkan takana. Siitä seuraa yleisempi energiakriisi, inflaatio, korkojen nousu, talouskasvun kuihtuminen ja pahanlaatuinen negatiivinen kierre. Jokainen uusi sotapäivä lisää tätä riskiä.

    Sotia on helppo aloittaa, mutta vaikea lopettaa. Se pätee tässäkin tapauksessa. Iranin johto ymmärtää tämän ja pyrkii pitkittämään sotaa. Aika näyttäisi olevan Iranin puolella. Sillä oma pysyvä tukikohta eli maa-alueensa. USAn lentotukialusten ja tukikohtien ohjusvarastot ja huolto ehtyvät vähitellen. Kun ne ehtyvät, siirrytään raaempaan sodan vaiheeseen eli droonisotaan. Siinä Iran on tasavertaisempi osapuoli ellei peräri vahvempi. Iranilla on lisäksi kaksi optiota, joista Hormuzin salmen sulkua se on alkanut jo käyttää. Toinen optio on suolan poistojärjestelmät, joita tulittamalla meren toisella puolella aletaan olla vaikeuksissa makean veden saannissa.

    Trump ja Netanjahu eivät voi noin vain lähteä kesken sodan pakosalle, jos esim. öljynkuljetusongelma jää ratkaisematta. Eivät he haluakaan lähteä, koska se olisi noloa ja kasvojen menetys. Voidaan ajautua vaiheeseen, missä USAn on jo pakko lähettää valtavat maajoukot Iraniin tai käyttää ydinaseita Irania vastaan. Maaoperaatio olisi Iranilla paljon vaikeammin toteuttavissa kuin Irakissa, missä sotilaallinen vastus oli heikko. Amerikkalaisten motivaatio lähteä taistelemaan Iraniin on erittäin heikko, koska sodan vastustus on suuri ja kansa ihmettelee, mitä varten USA on lähtenyt sotimaan jälleen kerran noin kauas ilman kansalle kerrottua selvää syytä.

    Itse harrastan sijoittamista ja tein tänään johtopäätökset tilanteesta. Eli katsoin, että nyt on paras olla varovainen ja myin kaikki osakkeeni, jotka kaikki ovat amerikkalaisyritysten osakkeita yhtä lukuunottamatta. Voittoa on tullut riittävästi jo tänä vuonna ja riski on Trumpin sotapolitiikan vuoksi kohonnut liian suureksi. Tämä voi tietysti avata sijoitusmielessä hyvän tilaisuuden ostoihin, jos pörssit jossain vaiheessa todella romahtavat kymmeniä prosentteja, mikä on aivan mahdollista, joskaan ei vielä tässä tilanteessa todennäköistä. Jos Trump joten navigoi tästä tilanteesta onnekkaasti ulos, sitten kärsin varmaan tappiota, mutta en sure sitä, koska sijoittamisessa yleensä kannattaa kuitenkin välttää ylisuuria riskejä. Eli menen vanhan ja hyväksi koetun opin mukaan. Tästä tulee joka tapauksessa iso lasku suomalaisille muutenkin, jos umpisolmua Iranissa ei saada avattua.