mielipidepankki
Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen.
Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän.
Kotimaa: ---
Koulutus: ---
Ammatti: Muu
Siviilisääty: ---
Lapset: ---
- En ole mikään metsän kasvatuksen tuntija. Uskoisin kuitenkin, että Suomessa on aika pitkä ja laajalle levinnyt kokemus metsien kasvattamisesta. Kun se on onnistunt tähänkin asti, arvelisin ettei poika ole polvesta kovin paljon pahennut eli osataan sitä edelleenkin.
- Kuka niitä sitten piilottolee jonnekin muualle? Miksi sijaintikunnat kaavoittavat alueita tuulivoimaa varten. Eihän niiden ole sitä mikään pakko tehdä. Tuulivoimaa on hankala rakentaa etelärannikolle sen vuoksi, että täällä asuu niin paljon ihmisiä. On vaikea löytää paikkoja, missä etäisyys asutuksen on säädettyjen mittojen rajoissa.
Haittoja toki on. Ei sitä kukaan kiistä. Mistäpä yritystoiminnasta ei jotain haittaa tulisi. Lintukuolemia on alettu pyrkiä estämään värien avulla. Tutkimukset ovat ainakin alustavasti osoittaneet, että tietynväriset siivet pelottavat enemmän lintuja kuin valkoiset, joita on nykyisin paljon.
Eivät Vihreät tuulivoimaloiden sijainnista päätä. Sen tekevät tuulivoimayhhtiöt, tuulivoimaa haluavat kunnat ja maanomistajat, jotka haluvat myynti- ja vuokratuloja. - Kyllä se kasitie erottuu. Suomen suurin tuulivoimapaikkakunta lienee Kalajoki, missä on ehkä noi 100 voimalaa. Suuria tuulivoimapaikkakuntia ovat myös kasitien varrella olevat Pyhäjoki, Ii ja Simo sekä etelämässä Kristiinankaupunki. Onhan noita sitten muuallakin kuten Oulunjärven liepeillä Kajaanissa ja Vaalassa.
On erikoista, että tuulivoimaloiden vastustus on suurinta siellä, missä niitä on eniten. Tässä on kyse kuitenkin kuntien omasta päätöksenteosta ja maanomistajien ratkaisuista. Niitä on takuuvarmasti motivoitunut rahanhimo, koska kunta saa paljon kiinteistöverotuloja ja maitaan myyneet tai vuokranneet myynti- ja vuokratuloja. Itse olen asian tiimoilta kohdannut enemmän uutisointia siitä, että monet kunnat haluavat tuulivoimaloita aluelleen. Kun katselen Kalajokea muualta käisin kuin särkiltä, niin rumaltahan tuoli tuulivoimameri näyttää. Ei se mikään kaunistus kuntiin todellakaan ole. Mutta niistä saatavat tulot lienevät maisemaa tärkeämmät. Samahan koskee suuria metsä- ja metalliteollisuusyhtiöitä. Jotkut niistä ovat kuin helvetin esikartanoita ja saaste- sekä hajuhaitat ovat aistin tuntuvat useina päivinä vuodessa. Ihmiset sietävät sitä, koska nämä tehtaat tuovat leivän heille. Niihin nähden tuulivoimala on pelkästään esteettinen haitta.
Eiköhän maanomistajat suostu peltojensa metsittämiseen, jos siitä saa pienenkin korvauksen. Onhan se tyhjää parempi. Jos pelloilla ei ole käyttöä, niittyinäkö maanomistajat alkavat niitä pitää vai annetaanko niiden pusikoitua. Itse arvelen, että tällaisille alueille alkaa tulla metsänomistajilta kysyntää. Metäsyhtilöthän ovat jatkuvasti viestineet raaka-ainepulasta ja koko ajan kohonneesta hinnasta. Ja jos siitä vapaasti pusikoituvasta ja metsittyvästä pellosta muodostuu hiilinielu, niin mikäs siinä. - Saatat olla siinä oikeassa, että tuulivoimalat sopivat huonosti sisä-Suomeen. Kuten kerroin suurin osa niistä on onneksi sijoitettu meren rantojen tuntumaan, missä ihmisen toiminnan tuloksena metsiä ei ole paljon jäljellä ja nekin ovat merituulien vuoksi heikkokasvuisia. Itäiseen Suomeen ei varmaankaan pidä sijoittaa yhtään tuulivoimalaa. Muutoin tuulivoima on tietysti tarpeellista, koska sillä korvataan fossiilista tuontienergiaa. En pidä todennäköisenä, että siirtyisimme takaisin esim. venäläisen öljyn käyttöön. Ainakaan sen varaan ei pidä missään tapauksessa asettautua. Ehkä se on sinulle aatteelisista tai muista syistä tärkeää, mutta eiköhän se juna mennyt jo ja lopullisesti.
Suomen talous elää lännestä ja merityhtyeksistä. Koko rannikkoseutuun kannattaa eteläisen Suomen lisäksi panostaa. Ihmiset ovat asuttuneet asumaan pääoisin niille seuduin ja talouselämä on niillä vilkkainta ja kannattavinta. Muuta Suomea kannattaisi ajatella enemmän luonnonvarojen keräämispaikkoina, erämaiden virkistysalueina, metsänä ja luontona eläinkantoineen.
Belgilaisen väestötieteilijän mukaan kantasuomalainen väestö supistuu seuraavan sadan vuoden aikaan alle puoleen nykyisestä. Jos pidättäytydymme edelleen maahanmuutosta eli persuunnumme väestötasolla, emme tarvitse asumiseen kuin näitä rannikkoalueita ja eteläisintä Suomea. Satsataan siis taloudellisesti kannattavaan. - Minä tietysti kannatan tällaista innovointia. En kykene sanomaan yksityiskohdista mitään sellaista, jota joku muu ei tietäisi minua paremmin. Minä innovoin yhden idean ja se poiki sinulta lisää. Tätä juuri toivon paikallaan seisomisen sijaan.
- Tottakai ruuan tuottaminen kiinnostaa tai sen pitäisi kiinnostaa. Maaseudun tulevaisuus on kepuvoideltu lehti, joka tuottaa asiasta yhtä näkökulmaa ja se on huonoksi havaittu.
Vertailukohta löytyy ihan meren takaa Ruotsista. Siellä maatalous on keskittynyt Tukholmasta etelään. Siis luontaisesti parhaimpiin olosuhteisiin. Tuottavuus ja kustannussäästöt ovatkin ihan toista luokkaa kuin Suomessa. Ruotsi ei maksa mitään kansallisia tukia ja sen tuet ovat selvästi matalammalla tasolla kuin Suomessa. Suomessa suositaan eniten kaikkein kannattamattominta maataloustuotantoa, arktista maataloutta maan joka kolkassa. Jos Suomessa haluaa lukea järkevästä maatalouspolitiikasta, kannattaa tutustua liberaalien julkaisuihin. Sieltä löytyy sitä järkeä. - Lehmä tai muu laiduneläin syö ruohoa olipa se sitten luomua tai lannoitettua. Se ruoho jauhaantuu lehmän monissa mahoissa ja pääsee ilmoille lehmän eläessä röyhtäilyinä, pieruina, sontana sen sijaan, että se olisi sitoutunut kasvustoon ja maaperään. Maahan ja kasvustoon sitoutuminen on olennaista. Esim. Siperian maaperässä on valtavat määrät metaania, jotka voivat ilmaston lämmetessä päästä ilmakehään.
Suomessa on hakattu paljon metsäalaa pelloiksi, minkä lisäksi on kuivatettu soita. Ei peltoalaa enää lisätä. Se on tehty aiempien vuosikymmenten aikana. Oma arvaukseni on, että tuuliivoimaa varten hakattejuen metsien määrä on murto-osa siitä, mitä ajan kuluessa on hakattu metsiä varten. Tuulivoimaloiden vuoksi tehtyjä hakkuita voinee verrata pikemminkin sähkölinjoja varten tehtyihin hakkuisiin taikka teiden tekemistä edellyttäneisiin hakkuisiin. Väittäisin ihan lonkalta, että esim. Pohjois-Pohjanmaalla, missä on paljon tuulivoimaa, on hakattu enemmän metsää kaikenlaisten pikkuteiden tekemiseksi kuin tuulivoimaa varten. Pikkuteitä on jouduttu tekemään tuhansittain, kun on harjoitettu tätä "pidä maan joka rotko, notko ja suonsilmäke asuttuna. Haja-asutusinto on tarkoittanut moninkertaisia hakkuita ihan asuinalaa varten verrattuna tuulivoimaloihin.
Jopeen vetoaminen oli paikallaan. Ei pidä olla niin laiska, että kysyy vastauksia eri asioihin, kun on mahdollista ottaa niistä itsekin selvää. Enhän minä nyt sentään mikään palstan tietotoimisto ole, vaikka paljon eri asioista tiedänkin. - Vastasinhan minä. Kyse ei ole mistään lisähiilestä, vaan siitä, vapautuuko sitä ilmaan vain sitoutuuko se esim. metsiin. Kun hiilidioksidi muuttuu metaaniksi, sen vaikutukset ilmaston lämpenemiseen ovat moninkertaiset verrattuna hiilidioksidiin. Siihen en osaa vastata, kuinka paljon lehmät piereksivät ja röyhtäilevät yms. Olet siis ihan siinä vastauksen ytimessä, kun sanot itsekin, että metaani on se vaarallisempi kasvihuonekaasu.
Itse uskoisin, että suurimmat päästöt "aiheuttaa" metsien hakkaaminen pelloiksi, kun nämä eläimet tarvitsevat ruokaa ja laiduntamista. Tällä tavoin hiilinielut vähentyvät. - Tällä kertaa näkemystä voi kompatakin. Kokoomuksessakin on näitä persuuntuneita konservatiivejä, joiden pohdinnat ovat tosiaan syvältä.
- Enhän minä noin kirjoittanut. Englantia ja Italiaa pidän huonoina niiden pelitavan vuoksi. Kerroinhan sen selvästi. Englanti on minusta liian suoraviivainen ja helposti ennustettava pelityylinsä vuoksi ja Italian pelitapa on usein tosi tylsää seurattavaa, kun joukkue vaan puolustaa ja hakee sitä yhtä maalia. Välillä nähdään poikkeuksiakin ja sellainen oli Italian kohdalla silloin, kun se viimeksi voitti Euroopan mestaruuden. Se joukkue oli tosi hyvä ja pelityyli poikkesi aiemmin nähdystä.
Futiksessa on varmaan tunnettakin mukana, mutta itselleni on pääasia monipuolinen ja taidokas yhteispeli, missä Espanja on ollut 2000-luvulla ykkösjoukkue ja nykyisin myös naisten osalta. Kaipa se liittyy espanjalaisen jalkapallokulttuuriin, missä peliäly on sallittua. Olen ihaillut myös USAn naisjalkapallon tasoa, vaikka se on nyttemmin ehkä hieman taantunut. Miesten osalta USA ei yllä kuin korkeintaan keskikastiin. Jalkpallo on siitä mukava laji, että sitä pelataan vähän joka maailmankolkassa. Grönlannissa ei ehkä kovin paljon kuitenkaan.
Itse tunnut sen sijaan elävän tunteen ja tyhjäpäisyyden palolla. Jostain syystä kirjoitukseni on sinulle aiheesta riippumatta punainen vaate. Varmaan se johtuu siitä, että olen suhtautunut Kepuun ja sen politiikkaan kriittisesti ja tuonut esille siihen liittyviä fakta- ja muuta tietoa. Ehkä näet sen jonkinlaisena kepulaisten ihmisten leimaamisena, vaikka itse olen aina korostanut Kepua kannattaneet ihmiset ovat enimmäkseen tuon politiikan uhreja. - Ilmastopäästöjä aiheuttavat yhdisteet ja niistä ennen muuta metaani ja hiilidioksi eivät sitoudu eläimeen vaan esim. lehmä röyhtäilee, piereksii ja sontii sitä taivaan tuuliin. Kasviit sen sijaan sitouttavat hiilidioksidia ja vapauttavat happea. Eiihän se yksi lehmä vielä kesää ja ongelmaa tee, mutta kun niitä on tuhansia. Eläinten ruokkimiseksi tarvitaan myös paljon peltoalaa. Se tarkoittaa metsähakkuita eli hiilinielujen vähentämistä. Varmaan osaat netistä lukea tästä tarkemmin. Eli koitapa ihan ite kuten Jope Ruonansuu ohjeistaisi.
- Erikoinen oli myös Jani Mäkelän puhe kesäteatterista. Se oli todella suoraa arvostelua puhemies Halla-ahoa kohtaan, joka perusteli monin sanoin eduskunnan koolle kutsumisen tarpeellisuutta. Mäkelä eii tainnut lukea tai kuulla Halla-ahon kommentteja tai sitten Jani on vaan tyypilliseen tapaansa ulkona kaikesta ja ajattelu ei ole hänen paraatilajinsa. Paremmin menee selvästi kesäparran kasvattamisessa.
- Rydmanin esittämiä tukiriteereitä perustellaan sillä, että tuetaan kohtaavaa työtä, joka koetaan hyödyllisemmäksi kuin muut avustusten kohteet. Tällainen ajattelu ei kuitenkaan yllä millään lailla maataloustukien arviointiin. Rahaan läiskitään ihan surutta minne sattuu ja kaikki kritiikki leimataan maatalousvastaisuudeksi ja kriisiaikojen elintarvikesaannin vaarantamiseksi. Maataloustuissa olisi paljon enemmän leikattavaa määrällisesti kuin Rydmanin saksikohteissa.
Maatalous jätetään aina kaikkien leikkausten ulkopuolelle, vaikka maatalous aiheuttaa ympäristövahinkoja, osa tuesta koituu ulkomaalaisten hyväksi, tukia annetaan viljelemöttömistä pelloista, tuet kohdistuvat eniten kaikkein kannattamattomimpaan maatalouteen jne. Tämä on aika kumma yhtälö, miten jääräpäisesti halutaan suojella kaikkein kannattamattominta toimintaa. - Kyllä Väyrysen kirjoituksissa on paljon hyvin pohdittua asiaa. Minusta aina tarvitaan myös sellaisia poliittisia ajattelijoita, jotka ovat eri mieltä valtavirran kanssa. En ole kaikesta samaa mieltä Väyrysen kanssa, mutta joistakin asioista olen.
Ukrainan sodan vierittäminen Ukrainan omaksi syyksi on kuitenkin kyseenalainen. Väyrynen tarkastelee asiaa Venäjän näkökulmasta eli siitä, minkälaisen uhan lännettyvä Ukraina muodostaa Venäjälle ja vieläpä vain venäläisten omissa vainoharhaisissa mielissä. Venäjän kielen asemankaan Ukrainassa ei pitäisi kuulua Venäjälle eikä olla perusteena Krimin miehittämiseen ja liittämiseen Venäjään. Ei Ruotsikaan voisi vallata Ahvenanmaata, vaikka viralliseksi kieleksi Suomessa määriteltäisiin van suomi. Väyrysen näkökulma on tässä imperialistisen Venäjän näkökulma, ei itsenäisen Ukrainan, jonka luulisi saavan tehdä alueellaan mitä itse päättää. Toinen asia on sitten se, ettei venäjänkielen heikentäminen ole ollut maansiisäisesti viisasta, kun se jakoi kansaa kahtia. Ukrainan sisäpolitiikkaa voi siis kyllä arvostella vaikka kuinka paljon, mutta ei se luo oikeutetusta Venäjän hyökkäykselle.
Väyrysen huomio siitä, että liityimme Natoon Bidenin USAn aikana ja olemme nyt ihan toisenlaisessa Natossa Trumpin aikana, on oikeaan osunut. Luottamus Natoon on syystäkin horjunut. Väyrynen myös muistuttaa, ettei Natolla ole mitään yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siinä noudatamme EU:n ja omaa linjaamme. Trumphan vaati liittolaisia osallistumaan Iranin sotaan, vaikka Natolla ei kuten Väyrynen hyvin toteaa, ole omaa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Naton toimintaa sääyelee lähinnä vain sopimusasiakirja ja sitä koskevat sotilaalliset artiklat. Lisäksi Naton puhtaasti puolustusliitto, ei hyökkäysliitto.
Ukrainan sota on johtanut valtaviin resurssien tuhlaukseen. Väyrynen kyseenalaistaa puolustusmenojen jatkuvan kasvattamisen tässä huumassa, mikä oikein onkin. Viisaampaa ja huomattavasti halvempaa olisi pyrkiä rauhan tielle. Väyrynen jättää kuitenkin mainitsematta, että suurin rauhan este on Venäjä, joka ei taivu millimetriäkään vaatimuksistaan vaikka sen pitäisi perääntyä satoja kilometrejä takaisin päin.
https://www.paavovayrynen.fi/2026/06/04/mihin-perustuvat-vaatimukset-puolustusmenojen-hurjaksi-kasvattamiseksi/ - Venäjä ei masinoi Antifaa, koska Antifa on vasemmistolainen ja putler äärioikeisttolainen. putler masinoi osaa äärioikeistosta, koska siellä ovat hänen aatetoverinsa. putler kyllä suosii kaikkia niitä voimia mistä suunnasta tahansa, jotka pyrkivtä hajottamaan EUta ja aiheuttamaan hajaannusta Euroopassa.
Äärioikeisto on tällä tekellä paljon merkittävämpi uhka EUssa kuin mitkään suunnat vasemmalta. Ainahan tilanne voi tietysti elää näiden laitaryhmien kannatuksen osalta. putler kannattaa myös USAssa Trumpia ja maan kristillistä äärioikeistoa, koska ne ovat Venäjä-myönteisiä ja heikentävät USAn valtaa. - Veiikko Vennamo lienee suomalaisista poliitikoista kaikkien aikojen suurin väriläiskä. Timo Soini on yrittänyt matkia Vennamon tyyliä ja toisinaan onnistunut tuomaan poliittiseen keskusteluun uusia iskulauseita. Molemmat olivat populisteja, ns. unohdetun kansan puolestapuhujia. Vennamon aikana tuo unohdettu kansa olivat pienviljelijät, joiden toimeentulo ja elinkeino alkoivat hiipua. Sen jatkamista oli tietysti järjestöntä puolustaa eikä Vennamo mitään ratkaisukeinoa asiaan esittänytkään. Asahan ratkesi käytännössä suurelta osin niin, että joutoväki muutti Ruotsiin töihin ja palaili sitten vähitellen Volvojensa kyydissä rikkaampana takaisin tai ruotsalaistui kokonaan.
Soinilla oli vastaava rupusakki, jonka edusmieheksi hän alkoi. Tällä kertaa pudokkaat tulivat taantuvista teollisuuspaikkakunnista ja lähiöpubien asiakkaista. Tämä Soinin teema ei olisi kantanut niin hyvin kuin maahanmuuttovastaisuus, joten Halla-ahon porukka anasti koko puolueen itselleen väkivallattomassa vallankumouksessa tuomalla riittävästi omaa porukkaansa puoluekokoukseen. Soini yllätetiin housut kintuissa ja siitäkös mies on edelleen katkera. - Mäkelän suurin emämunaus lienee ollut ohjelmassa se, ettei hän ollut tarkistanut, mitä Mäkelän puoluetoveri ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho oli vasta sanonut. Halla-aho sanoi, että eduskunnan koolle kutsumisen perusteet ovat vakavat. Kyse on korruptioepäilystä, veronmaksajien rahojen kyseenalaisesta käytöstä ja siitä, onko pääministeri puhunut totta. Mäkelä sanoi, että eduskunnan koolle kutsumisessa on kyse kesäteatterista. Mäkelä siis arvostelee oman puolueensa entistä puheenjohtajaa, kun tämä pitääkin asiaa äärimmäisen vakavana.
- On tämä huomattu. Yhdysvallat hallitsi täysin myös Vietnamin ilmatilaa sen sodan aikana, mutta hävisi silti sodan. Sotia ei voitetaa ilmatilaa hallitsemalla eikä taisteluja voittamalla, jos vastustaja on valmistautunut kymmeniäkin vuosia kestävään sotaan. USA-laiset alkavat aina jonkun vuoden päästä kysyä itseltään, mitä hel-iä me täällä teemme ja pakkavat sitten reppunsa lähtöä varten. Iranissa Trump eii ole varautunut edes muutamia kuukausia kestävään sotaan saati sitten useiden vuosien sotaretkeen kauaksi omasta maasta. Trumphan nimenomaan voitti vaalit lupaamalla, ettei kaukomaihin enää lähdetä sotimaan. Ei se lupaus kestänyt kahtakaan vuotta eikä edes yhtä vuotta, kun huomioidaan viimevuotinen pommituskampanja.
- Sinä taidat itse olla Hamasin salarakas, kun jatkuvasti jauhat jostain Hamasista, jota ei käytännössä enää edes ole.
- Mitä USAn alueita Iran pommittaa tai on koskaan pommittanut? En ole havainnut minkäänlaista uutisointia siitä. Mihin USAn osavaltioon Iranin iskut ovat osuneet?