mielipidepankki

mielipidepankki profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
2058 aloitusta · 25924 kommenttia
Olet nyt lukenut väärin. Kannattaa opetalla ymmärtämään lukemaansa. Ei tässä puhuttu mistään rikkomuksista vaan rikoksista tai hengen ja terveyden vaarantumisista. Ei poliisi tulekaan kenenkään pihamaalle tai pellolle tutkimaan, onko mopo rekisteröity. Tottakai sinne mennään kulloisenkin tapauksen vaarallisuuden ja vahingollisuuden mukaan. Tässähän on alunperin ollut kyse siitä, onko poliisilla oikeutta siihen. Ja minä olen kertonut, että taatusti on oikeus niissä tilanteissa, joista laissa on säädetty sellainen oikeus.
Sinulla on sellainen näkemys, että ihmisiä työnnetään työttömyyteen suurilla tuilla. Minusta se jokseenkin virheellinen näkemys. Ihmiset haluvat kyllä yleisesti elättää itsensä omalla työllään ja nousukaudelle työttömyys voi rajusti vähentyäkin, mikä juuri on todiste työhalukkuudesta. Hyvin harva valitsee työttömyyden sen vuoksi, että sosiaalituillakin kykenee joten kuten tulemaan toimeen. Kyllä sellaisiakin ja heitä on erityisen paljon syrjäytyneissä ihmisissä, jotka ei todennäköisesti pääsekään mihinkään työhön. Suurin osa on niitä, jotka haluaisivat työtä mutta eivät sitä saa. Tuet ovat yleensä enemmän niin suuria tai siis peniä, että saaja joutuu hakemaan vielä niidenkin päälle toimeentulotukea. Eläminen on hankalaa, jos esim. velanlyhennysmenoja tai on yksinhuoltaja tai on sairaustavuutta.

Korkea veroaste voi vähentää suurituloisten haluja tehdä työtä, mutta eivät he verojen vuoksi pyri työttömiksi ja sosiaaliturvan varaan jo siitäkin syystä, että heille on usein kertynyt myös varallisuutta. Pienituloisten verotus ei ole korkea, ettekös te oikeistolaiset ole aina hokeneet, että veroja maksavat vain suurituloiset.

Eivät läheskään kaikki ihmiset tee päätöksiään omien tulojensa ja verojensa suuruuden perusteella. Monille on tärkeää julkiset palvelut kuten koulutus- ja terveydehoitopalvelut sekä yhteiskunnan yleinen vakaus ja turvallisuus. Nyt näyttää jopa siltä, että ilmaston suhteellinen viileys alkaa olla vetovoimatekijä. Suomeen ollaan investoimassa suuria määriä data-keskuksia. Täällä on siis paljon jotain sellaista, mikä hokuttaa ainakin tämän sortin investointeja. Jos Suomen elinkeinorakenne olisi ylipäätään teknologiapainotteinen, tulijoita olisi. Tämän näkee yhden sektorin eli peliteollisuuden osalta. Maine kiirii kauaskin. Ja sitä se teki myös Nokian kultavuosina.

Tottakai se on nuorallatanssijan taituruutta yrittää sovittaa tulot, verot ja yhteiskunnan palvelut ym. sopivaksi ja houkuttelevaksi paketiksi. Jokainen suuntauksen ylipainotus voi johtaa epätoivoittuihin seurauksiin. Esim. työnteosta olen jokseenkin täysin varma siitä, että suurin osa ihmisistä valitsee vakituisen ja varman työn kohtuullisella palkalla mieluummin kuin korkean palkan suurella työttömyysriskillä. Varsinkin perheelliset ja asuntovelalliset arvostavat kaikkein eniten tulivirran varmuutta kuin sen kulloistakin tasoa. 1900-luvulla oli vielä hyvin tyypillistä, että koko 40-vuotinen työura suotettiin saman työnantajan palveluksessa. Nykyisin sellaisen ajatteleminen on täysin toivotanta, mikä luo epävarmuutta ja ennsutettavuuden puutetta.
Seppo Kääriäinen on aina ollut poikkeuksellisen viisas mies kepulaiseksi. Hän tunnistaa ja tunnustaa faktat eikä ala kiistämään niitä persujen tavoin.

Ilmastonmuutoksen torjumisen uusi aalto alkoi kuitenkin tänä vuonna voimistua. Tämä on maailman yhden hölmöimmän presidentin Donald Trumpin ansiota. Tosin ei hän ole tavoitellut mitään ilmastotoimia, mutta ne ovat nyt seurausta hänen tomistaan.

Trumpin aloittama Iranin sota sulki Hormuzin salmen ja nyt myös Punaisen meren kapeikko on sulkuvaarassa. Öljynkuljetukset vaarantuvat ehkä pitkiksi ajoiksi. Yhtäkkiä sodan tavoitteeksi on tullutkin näiden salmien avaaminen, kun Trump ne sotatoimillaan ensin sulki. Tällaiselle hölmölle nauravat aidan seipäätkin. Hän taistelee itse aiheuttamaansa seurausvaikutusta vastaan.

Mutta se mikä tässä on erittäin myönteistä ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta, on varsinkin Kiinan ja muiden Aasian maiden päätökset ja toimet irtaantua vähitellen öljyriippuvuudesta. Kiina tavoittelee energiaomavaraisuutta. Se ei halua missään tapauksessa joutua amerikkalaisesta öljystä riippuvauseksi. Eli se ei tule vaihtamaan Lähi-idän öljyä jenkkiöljyyn. Kiina on tänä vähentämässä öljynkulutustaan 5 %:lla, mikä on Kiinan kokoisessa taloudessa valtava määrä yhdelle vuodelle. Kiina sähköistää vauhdillla autoiluaan ja tuottaa paljon vihreää teknologiaa. Kun Aasia on aloittamassa joukkoirtaantumisesta fossiilisista polttoaineista, sillä alkaa olla vaikuttavaa. Todennäköisesti Kiina on aistinut tässä vallankumouksellinen bisnesmahdollisuuden, mikä kirittää taloudessa sen USAn rinnalle ja ehkä ohikin.

Trump tullaan ehkä muistamaan ennen kaikkea presidenttinä, joka vastoin tarkoitustaa nosti ilmastonmuutoksen vastaisen taisteluun täysin uudelle tasolle.

Muutoksesta löytyy tuore linkki, joka alla:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000012182662.html
Nämä imagotutkimukset saattavat olla yhtä tyhjä kanssa. Ne ovat vähän niin kuin misskisat. Muodollisesti kaunein voittaa, vaikka pää olisi kuinka tyhjä tahansa.

Minä kysyisin mieluummin niin, että kuka näistä poliitikoista on aikaansaavin, fiksuin ja yhteistyökykyisin.

Listallani Purra menee ykköseksi aikaansaavimpana. Hän on käytännössä vallannut pääministeriyden Orpolta, joka on lapanen. Orpon aika menee siinä, että yrittää selvitellä ministeriensa keskinäisiä kinoja ja rasistisia lausuntoja yms. Vähiten aikaansaavina pidän Lidtmania ja Kaikkosta. Oppositiopolitiikkaa on ollut todella köyhää ja köykäistä. Ulospäin on näyttänyt, että TyttiTuppurainen johtaa SDP:tä ja Antti Kurvinen Kepua. Oppositiossa tehtäväänsä on näkyvimmin hoitanut Sofia Virta, mutta jotenkin tuntuu, ettei taito vaan riitä. Opposition terävin vaikuttaa olevan Minja Koskela, Mikään näistä ei vedä veroja vasurien edelliselle pj:lle Li Anderssonille.

Kuka näistä sitten fiksuin. En tiedä, melkein yhtä huonoja kaikki. Tässäkin kaipaa Li Anderssonia. Tai löytyy sentään yksi ylitse muiden eli Anders Adlercreutz. Hänestä huomaa heti, että on kuuden ällän ylioppilas.

Yhteistyökykyisin saattaa olla Orpo, jos siitä mitataan siillä, että alistuu mmuiden el lähinnä Purran tahtoon. Purra on vastaavasti yhteistyökyvyttömin.

Toivottavasti Purra jättää politiikan ja saa jonkun pakasteviran. Säälin tosi jo pelkästä ajatuksesta tulevia alaisia. Purra on aikaansaava ja pitää persuja hengissä. Mieluisin uusi puheenjohtaja olisi Wille Rydman, joka herättää niin paljon antipatioita, että persujen kannatusmaksimi alenee väkisin. Sen paremmin Purraa kuin Rydmania mikään muu puolue ei halua seuraavaan hallituksen hallituskumppaniksi.
Työnteko ei ole mikään itseisarvo. Eivätkä ihmiset yleensä tee työtä toiselle ilmaiseksi Sellainen työ, mistä maksetaan toimeentuloon riittävää palkkaa inhimillisissä työoloissa, kannustaa kyllä.

Historia kertoo meille ihan toisenlaista tarinaa. Köyhissä maissa, joissa tuloerot ovat suuri, se kyllä kannustaa työhön, mutta jossakin muualle kuin omassa maassa. Tämä lisää siis painetta siirtolaisuuteen. Se on ollut tuttua meillä Suomessakin 1800-luvulla sekä 1960- ja 70-luvuilla massamaastamuukon aikohin. Runsaat 5 % väestösä otti noin 50 vuotta sitten hatkat Suomesta.

Toiseksi se oli maamme itsenäistymisen aikoihin väkevä kannuste vallankumoukseen ja sitä myös silloin yritettiin mutta huonoin tuloksin. Siitä otettiin opiksi ja vähitellen tuloeroja alettiin pienentää ja huonotuloisten asemaa parantaa.

USAssa oppisi on vallalla. Prosentti kansasta voi erittäin paksusti, valtaosa tulee toimeen, jos uurastaa kahdessa työssä pitkiä päiviä. Syrjäytyneet asuvat kadulla eivätkä tule koskaan työllistymään. Maan polittiset olot ovat muuttuneet erittäin epävakaiksi. Arbeit macht frei ei oikein toimi sielläkään. Ja nyt tekoäly-yritysten toiminta-ajatuksena on vapauttaa suuri osa ihmisistä työn ikeestä.

Työnteon sijasta joudumme tulevaisuudessa pohtimaan tulonjakoa. Toimeentulon takaava työ voi olla tulevaisuudessa arpalippu, jossa lukee, että joka kahdeskymmenes arpa voittaa. Päävoittoja on tarjolla vain harvoille ja usein ennakolta valituille. Kuten kansanedustaja Anna Kontula puhui asiasta eduskunnan seminaarissa hänenlaisensa kommunistien unelma työn orjuudesta vapautumiseksi voi toteutua tällä vuosisadalla. Sitten jää vain pohdittavaksi se, miten itse kukin voi elantonsa hankkia. Tietenkin se hankitaan varastamalla, jos muuta keinoa ei keksitä.

Porkkanaksi tarjoamisi verohelpotukset tarkoittaisi sitä, ettei julkinen valta saisi sitäkään verokertymää, jonka se vielä nykyisin saa. Näitä pienituloisia olisi sankoin joukoin ja sitten niitä, jotka saivat sen joka 20. arpa voittaa arvan. Yrityksille myönnettäisiin tietysti verohelpotuksia sellaiselle maailmankuvassa. Vaikka miten asiaa vääntelen, ideasi vaikuttaa erittäin ylioptimiselta ja epärealistiselta historiaa ja muuta todellisuutta vasten tarkasteltuna. Luottaisin paljon enemmän tulevaisuutta työkseen pohtineiden asiantuntijoiden tulevaisuusvisioihin. Niihinhän Kontulakin perusti ajatuksiaan, kun hän itse istuu tulevaisuusvaliokunnassa yhdessä mm. Timo Harakan ja Martin Paasin kanssa. Tulevaisuuden miettijöille on nyt ylipäätään suurta kysyntää, koska maailma muuttuu niin nopeatahtisesti. On tärkeää onnistua haarukoimaan oikea suunta mahdollisimman ajoissa.
Voi mennäkin, mutta kun katsoo Tuomiojan tapausta, niin hänen isänsä ideolgia oli tyystin toinen kuin äidinpuoleisen isoäidin ja äidin. Valikoituuko siitä silloin puolet molemmilta puolin?

Antti Kaikkonen oli aiemmin naiiimisissa demarikansanedustajan kanssa. Heidän liittonsa taisi päättyä lapsettomuuteen. Mutta jos he olisivat saaneet lapsia, olisiko tästä tullut automaattisesti punamultalapsi?
Mihin perustuu tietosi, että Hella Wuolijoelle olisi kelvannut NL:n valtaama Suomi? Talvisodan lopulla hän ainakin toimi aktiisesti sen puolesta, että Suomen ja NL:n välille saataisiin rauha.

Avauksesi taitaa perustua ainakin osin Timo Vihavaisen blogikirjoitukseen. Siinä hän ei sano, että Hella W. vaati Tannerille kuolemantuottamusta vaan lisäsi siihen yhden sanan eli "tiettävästi", mikä kertonee, ettei Vihavainen ollut täysin varma asiasta. Blogin jatkokommenteissa tämä asia nousi esille ja kommentoija kirjoitti, että kuolemantuomiota oli vaatinut Hertta Kuusinen ja tämän Tanner jätti tervehtimättä. Vihavainen itse kommentoi tätä kirjoittamalla, että hän saattoi sekoittaa tässä Hella W:n Hertta Kuusiseen. Eli tämmöistä se on persutyyppisen huhuilun kanssa. "Kuulun sentraali-Santralta jne."

Ei Hella W. saanutkaan toimia aina Suomessa. Hänethän tuomittiin vuonna 1943 elinkautiseen kuritushuonerangaistukseen venäläisen desantin majoittamisesta ja syöttämisestä.

Hella W. oli Erkki Tuomiojan isoäiti äitinsä puolelta. Tuomiojan suku on ollut poliittisesti aktiivista sukupolvesta toiseen. Hänen isänsä Sakari Tuomioja oli puolestaan useammankin kerran ministerinä ja myös pääministeri 1950-luvulla. Hän ol myös puolueensa Vapaamielisten Liiton sekä Kokoomuksen yhteisenä presidenttiehdokkaana vuoden 1956 vaaleissa. Tuomiojan suvussa on siis sekä vasemmalle että oikealle kallellaan olleita. Erkin äiti Vappu Tuomioja eli Hellan tytär ei ollut poliittisesti aktiivinen mutta poikansa mukaan vasemmistolainen. Vasemmistolaisuus vaikuttaisi olevan äidin suvun perintöä, mutta intellektuellinen perehtyneisyys ja rationalismi taas isän perintöä.
Ei korjaa itse itseään. Sehän tässä juuri onkin. Keynesin oppi syntyi tästä havainnoista. Markkinatalous ei alkanut korjaamaan 1930-luvun suuren laman tuhoja. Itse asiassa vuonna 2029 alkanut lama kesti kaikkiaan 12 vuotta. Vasta sodan tarvitsemat investoinnit alkoivat nostaa USAn BKT:n suurta lamaa edeltvälle tasolle.

USAssa laman kimppuun kävi presidentti Franklin D. Roosevelt, joka sovelsi keyneslaisyyden oppeja. Pääpointti siinä ol juuri julkisten investointien aloittaminen. Se tapahtui velkarahalla, mutta ajatuksena oli, että inflaatio hoitaa velan. Talous alkoikin kohentua ja Rooseveltin suosio kasvoi huimasti. Tulevatkin presidentit sovelsivat Keynesin oppeja aina Nixonin kauteen saakka ja lopullisen niitin sille antoi vasta presidentti Clinton 1990-luvulla. New Deal -ohjelma sisälsi sosiaalipoliittisia uudistuksia sekä pankkien valvonnan lisäämistä. Erityisesti viime mainittu hiersi okeistoa. Pankkeja kiellettiin pelaamalla säästäjien rahoilla pörssissä.

Finanssikriisin (2009) jälkeen toteutettiin käytännössä myös keyneslaisia operaatioita kysynnän kasvattamiseksi. Tämä tapahtui USAn keskuspankin FEDin valtavalla rahanpainannalla. Siinä ei siis otettu velkaa vaan painettiin lisää rahaa. Lopultahan sellainen johtaa inflaation kasvamiseen jopa vaarallisen suureksi. Tämä lienee vältetty USAssa sen vuoksi, että teknologiateollisuus kasvaa niin suurella vauhdilla, että se pitää kysyntää yllä edelleen.

Elvyttävät toimet eivät jää päälle, koska niiden päällejättämiseen ei ole syytä. Sehän aiheuttaisi inflaation nousua ja työvoimapulaa nousukaudella. En ymmärrä näkemystäsi tältä osin lainkaan. Julkisia investointeja ei nousukauden aikana tasata, vaan ne lopetetaan. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Tällaisia ratkaisuja tehtiin aikoinaan Suomessa esim. kolmikantaisissa työmarkkinasopimuksissa, joissa valtio oli siis kolmantena osapuolen. Maltillisten palkkaratkaisujen puoltamiseksi valtio lupasi veronalennuksia ja julkisten investointien kasvattamista silloin, kun oltiin talouden laskuvaiheessa. Eihän sellaista tarvittu nousun alettua. Kun nousuvaihe sitten kasvatti myös valtion ja kuntien tuloja, niistä syntyi ns. jakovaraa, jota käytettiin hyvinvintiyhteiskunna rakentamiseen. Minusta vähän tuntuu, ettet erota tässä kysyntää pönkittäviä elvytystoimia sen saavutusten jakamisesta. Ongelmiahan syntyy siitä, jos kasvukauden hedelmiä aletaan jakaa enemmän kuin on ansaittu, mutta se on eri asia eikä liity keyneslaiseen kysynnän kasvattamiseen.

Sanotaan nyt vaikka tuoreena esimerkkinä Turun radan rakenteminen, jos se aloitetaan. Se ollisi viisasta ajoittaa nousukauden jälkeiseen aikaan, jos noudateen Keynesin oppeja. Investointi loppuu tietysti siinä vaiheessa, kun rata on valmis ja rahat käytetty. Ei se mitenkään jää päälle vai meinaatko, että radan rakentamista jatkettaisiin meren alitse tunnellisissa Tukholmaan asti.