Keynesiläinen Punamulta

Markkinatalous korjaa itse itsensä. Tahtoo muuten olla niin että ne elvyttävät toimenpiteet jäävät päälle vai onko sinulla tietoa että julkista sektoria tai julkisia investointeja olisi nousukauden aikana toisinpäin tasattu?
Kuulisin mielelläni esimerkin.
Oikeistodemari..

Anonyymi00004 kirjoitti:

Markkinatalous korjaa itse itsensä. Tahtoo muuten olla niin että ne elvyttävät toimenpiteet jäävät päälle vai onko sinulla tietoa että julkista sektoria tai julkisia investointeja olisi nousukauden aikana toisinpäin tasattu?
Kuulisin mielelläni esimerkin.
Oikeistodemari..

Lue lisää

Ei korjaa itse itseään. Sehän tässä juuri onkin. Keynesin oppi syntyi tästä havainnoista. Markkinatalous ei alkanut korjaamaan 1930-luvun suuren laman tuhoja. Itse asiassa vuonna 2029 alkanut lama kesti kaikkiaan 12 vuotta. Vasta sodan tarvitsemat investoinnit alkoivat nostaa USAn BKT:n suurta lamaa edeltvälle tasolle.

USAssa laman kimppuun kävi presidentti Franklin D. Roosevelt, joka sovelsi keyneslaisyyden oppeja. Pääpointti siinä ol juuri julkisten investointien aloittaminen. Se tapahtui velkarahalla, mutta ajatuksena oli, että inflaatio hoitaa velan. Talous alkoikin kohentua ja Rooseveltin suosio kasvoi huimasti. Tulevatkin presidentit sovelsivat Keynesin oppeja aina Nixonin kauteen saakka ja lopullisen niitin sille antoi vasta presidentti Clinton 1990-luvulla. New Deal -ohjelma sisälsi sosiaalipoliittisia uudistuksia sekä pankkien valvonnan lisäämistä. Erityisesti viime mainittu hiersi okeistoa. Pankkeja kiellettiin pelaamalla säästäjien rahoilla pörssissä.

Finanssikriisin (2009) jälkeen toteutettiin käytännössä myös keyneslaisia operaatioita kysynnän kasvattamiseksi. Tämä tapahtui USAn keskuspankin FEDin valtavalla rahanpainannalla. Siinä ei siis otettu velkaa vaan painettiin lisää rahaa. Lopultahan sellainen johtaa inflaation kasvamiseen jopa vaarallisen suureksi. Tämä lienee vältetty USAssa sen vuoksi, että teknologiateollisuus kasvaa niin suurella vauhdilla, että se pitää kysyntää yllä edelleen.

Elvyttävät toimet eivät jää päälle, koska niiden päällejättämiseen ei ole syytä. Sehän aiheuttaisi inflaation nousua ja työvoimapulaa nousukaudella. En ymmärrä näkemystäsi tältä osin lainkaan. Julkisia investointeja ei nousukauden aikana tasata, vaan ne lopetetaan. Esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Tällaisia ratkaisuja tehtiin aikoinaan Suomessa esim. kolmikantaisissa työmarkkinasopimuksissa, joissa valtio oli siis kolmantena osapuolen. Maltillisten palkkaratkaisujen puoltamiseksi valtio lupasi veronalennuksia ja julkisten investointien kasvattamista silloin, kun oltiin talouden laskuvaiheessa. Eihän sellaista tarvittu nousun alettua. Kun nousuvaihe sitten kasvatti myös valtion ja kuntien tuloja, niistä syntyi ns. jakovaraa, jota käytettiin hyvinvintiyhteiskunna rakentamiseen. Minusta vähän tuntuu, ettet erota tässä kysyntää pönkittäviä elvytystoimia sen saavutusten jakamisesta. Ongelmiahan syntyy siitä, jos kasvukauden hedelmiä aletaan jakaa enemmän kuin on ansaittu, mutta se on eri asia eikä liity keyneslaiseen kysynnän kasvattamiseen.

Sanotaan nyt vaikka tuoreena esimerkkinä Turun radan rakenteminen, jos se aloitetaan. Se ollisi viisasta ajoittaa nousukauden jälkeiseen aikaan, jos noudateen Keynesin oppeja. Investointi loppuu tietysti siinä vaiheessa, kun rata on valmis ja rahat käytetty. Ei se mitenkään jää päälle vai meinaatko, että radan rakentamista jatkettaisiin meren alitse tunnellisissa Tukholmaan asti.