mielipidepankki

mielipidepankki profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, urheilusta, elokuvista, kirjallisuudesta, valokuvista, ruuasta - tai siis hyvästä ruuasta - juomisesta, onkimisesta, maalaamisesta, kävelemisestä, nukkumisesta, ajattelemisesta, keskustelemisesta, kylttyyristä, luonnosta, eläimistä, elävistä, puutarhanhoidosta, uhkapeleistä, korttipeleistä, matkustamisesta ja tietenkin omasta perheestäni. Yritän olla tietävä ja terävä, mutta myös nöyrä ja kiitollinen. Nautin elämäni jokaisesta jäljellä olevasta päivästä menneiden päivien lisäksi. Tässä iässä Stephen Hawkingin ajatus maailmankaikkeuden kiepsahtamisesta takaisin rutistumisvaiheeseen niin, että näkee tulevaisuuteen, muttei muista menneisyyttä, kiinnostaa ja viehättää yhä enemmän. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 21v sitten
2058 aloitusta · 25924 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Rydman ei ole vainkoministeri. Kun Orpo alkoi painostaa Purraa rasististen lausuntojen anteeksipyytämisestä, Purralta paloi päreet ja hän päätti kostaa valisemalla eronneen Junnilan tilalle Rydmanin. Valinta ei ollut sattuma vaan harkittu kosto Orpolle. Kaikki tiesivät, että Orpo ja Rydman ovat julkisia vihamiehiä keskenään. Purra halusi valita Rydman tietäen, että Orpo saisi siitä sätkyn. Orpo tietysti salasi tunteensa mutta välit Purraan viilenivät samantien. Purra valitsi vielä toisenkin kerran Rydman kertoakseen, ettei Orpo en ryttyile hänelle. Hallistuksen johtaminen onkin luisinut Purran käsiin. Rydman on nähnyt tämän läheltä ja sen innoittama ehdottanutkin, että persuista voitaisiin vaalien jälkeen tehdä virallisestikin pääministeripuolue vaalituloksesta riippumatta. Rydman ajattelee, että lapasen johtamaa Kokoomusta voidaan viedä niin kuin litran mittaa.
Viljelijöitä lienee 50 000 - 70 000. Ehkä heistä valtaosa on kristillisiä. Kepu sai viime vaaleissa 350 000 ääntä (11 %). Kepu voisi siis laihtua 50 000 kristilliseen maanviljelijä-äänetäjään. Pannaan tähän nyt kuitenkin tuplaten eli 50 000 lestadiolaista kaupan päälle. Ja vielä elossa olevat umpkepulaiset eli toiset 50 000. Näin pääsemmekin Kepun tavoitekannatukseen eli 150 000 (4 - 5 %). Elikkä tillisilliä - oikea tuntuun olevan suunta.
Avauksessa esitetty näkemys on minusta vähintään oikeansuuntainen. Demarit eivät ole kaiken kattava yleispuolue eikä keskustalainenkaan. Riippuu tietysti sitä, miten keskustaan kuuluminen määritellään.

Demarit ovat olleet perinteisesti pieni- ja keskitulosia palkansaajia edustava puolue. Palkansaajia on suuri osa väestöstä, joten kannatuspotentaali on laaja. Puolue pyrkii kuitenkin kattamaan politiikkansa kohderyhmän vauvasta vaariin. Tämän takia lapsiperheiden tukeminen ja eläkeläisistä huolenpito on kuulunut puolueen politiikkaan. SDP:n kannatus eläkeläisten parissa onkin korkea. Niiden jotka ovat entisiä duunareita. Eläke-edut ovat määräytyneet työuran aikana. Palkansaajien etujen ajaminen kallistaa demareita enemmän vasemmalle kuin keskustaan.

SDP.tä on pidetty myös työn puolueena. Se on tarkoittanut, että ihmisten toimeentulo perustuu ensisijaisesti työntekoon. Siksi puolue on vastustanut mm. kansalaispalkkaa ja esim. kotihoidontukea.
Sinulla ei kyllä tuon perusteella tuon taivaallista ymmärrystä keyneslaisyydestä. Sen perusideanahan oli korjata kapitalistisen markkinatalouden haittoja kuten massatyöttömyyttä. Ennen muuta keinona oli suhdanteiden tasaaminen. Tämä tapahtui siten, että julkisia investonteja ajoitettiin taloudellisiin matalasuhdanteisiin, jolloin työttömyydeltä voitiin välttyä. Keynesläisyys pitää kysyntää talouden pyörittämisen perusdynamona, jota vahvistamalla saadaan talouskasvua. Tästä esimerkkinä on edelleen vasemmiston vaatimukset siitä, että verohelpotuksia tulee suunnata pieni- ja keskituloiseen, koska nämä laittavat saamansa tulonlisän kaikkineen sukavarren sijasta kulutukseen, mikä puolestaan elvyttää yritystoimintaa. Julkisen sektorin menot tietysti kasvoivat, jos aloitettiin uusia väylä- ja rakennushankkeita. Julkisen sektorin kasvattaminen ei liity keyneslaisyyteen. Se oli seurausta hyvinvoinnin kasvusta, jolloin kaikenlaisia palveluja terveydenhoidossa, koulutuksessa, kulttuurissa, sosiaaliturvassa ym. voitiin kasvattaa. Rakennettiin siis hyvinvointivaltio talouskasvun avulla.
Tilanne oli samantyypinen sotien jälkeisessä neukkuajan Suomessa. Silloin hyppy demarien äänestäjästä komujen äänestämiseksi oli liian paha suoritettavaksi. Demari äänesti mieluummin kokoomuslaista kuin komua. Komu taas äänesti mieluummin kepulaista kuin demaria. Liittoumat olivatkin SDP-Kokoomus ja toisella puolen Kepu-SKDL. Tämä huipentui vuonna 1962, kun SDP, Kokoomus, Vennamon Pientalon poikien puolue, RKP:n enemmistö ja pari liberaalipuoluetta osittain asettivat yhteiseksi ehdokkaakseen oikeuskansleri Olavi Hongan. Kekkosta tukivat Maalaisliitto ja komut sekä vähemmistö RKP:sta ja enemmistö Kansanpuolueesta. Honka-liitto kaatui noottikriisiin, jota on epäilty Kekkosen ja K-linjan tilaustyöksi Kekkosen voiton varmistamiseksi. Kepun ja komujen liitolla on ptkät perinteet. Lisäksi maaseudulla ja Pohjois-Suomessa komut olivat vasemmiston ykköspuolue. Lakeuksilla ei pilkata jumalaa eli Kekkosta. Jotenkin näyttää edelleen, että Kepussa on enemmän ymmärrystä Vasemmistoliiton kuin demarien politiikalle. Se johtunee historian lisäksi aluepoliittisten näkemysten yhteneväisyydestä.

Kepu on aina kyennyt sopimaan vasemmistopuolueiden kanssa jakopolitiikasta eli sulle-mulle jaoista. Kepu vihaa säästöpolitiikkaa, koska se tuo Kepulle pelkkiä hankaluuksia. Kyläkoulujen lopettaminen ja terveys- ym. palvelujen etääntyminen yms. ovat tästä esimerkkejä. Kokoomus ja persut haluavat säästää kaikesta mahdollisesta ja ajavat yövartiovaltiota. Tämä on Kepulle äärimmäisen kiusallinen tavoite.
En sanoisi, että ovat erittäin kaukana toisistaan, mutta eivät myöskään ole erittäin lähellä toisiaan. Näitä puolueita yhdistää muutama samaan suuntaan virtaava pohjavire.

Yksi sellainen on impivaaralainen maailmankatsomus. Uppoudutaan itseemme pakoon pahaa maailmaa. Tämä näkyi kepulaisten vastustaessa EUhun liittymistä 1990-luvulla ja persuilla poliittinen tavoite on erota EUsta. Persuilla tämä näkyy myös vahvana maahanmuuttovastaisuutena. Kepun johdossa on ollut paljon arvoliberaaleja, joiden politiikka on osin eronnut kannattajien näkemyksistä. Siksi virta on käynyt persuihin päin. Tästä esimerkkinä erittäinkin osuvana on Pekka Aittakummun loikkaus persuihin. Kepulainen lestadiolainen löysi muitta mutkitta uuden poliittisen kodin persuista lähinnä varmaan sen vuoksi, että persujen johto on paljon konservatiivisempaa kuin Kepun. Varmaan rakkauskin veti Aittakumpua, mutta tuskin nyt pelkästään.

EU-vastaisuuden perinne (impivaaralaisuus) ja konservatiivinen arvomaailma (koti-uskonto-isänmaa) yhdistävät ruohonjuuritasolla näitä kahta puoluetta.Kepussa vaan seinät ovat leveämmällä eli porukka voi vaeltaa Pride-kulkueesta suviseuroihin kuten Soini asiaa sanoitti. Yhteistä on myös sosiaalidemokratia-vastaisuus. Kepukaan ei koskaan ole lukenut päävastustajakseen kommunisteja vaan nimenomaan demarit. Persuille demarit ovat samalla tavoin suurin kauhistuksen aihe. Tämä on sama on tarttunut aika vahvasti myös Kokoomuksen konservatiisempaan osaan. Esim. Kokoomuksen ruotsinkieliselle vastineelle RKP:lle demarit eivät sen sijaan ole koskaan ollut mikään päävihollinen kuten ei myöskään Kokoomuksen liberaalisiivelle.

Demaripelkoon on kyllä syynsä ja aihetta. Kun tarkastellaan pääsyitä siihen, miksi vihervasemmiston kannatus on kasvanut, pääsyylliseksi nousee tasa-arvoinen kolutuspolitiikka ja ylipäätään tasa-arvo, mitä SDP on iät ajat edistänyt. Se nosti Suomen neidot valokeilaan ja avasi naisille sosioekonomisen aseman nousun ja itsellisen aseman. Vihervasemmisto saa asiasta kiitoksen naisilta. Naisten osalta meillä on viimeisen gallupn perusteella vihervasemmistolainen enemmistö. Naiset ovat uhka miehiselle konservatismille. Kyllä siellä puolen aitaa on havaittu naisten suuri merkitys Suomen yhteiskuntarakenteen muutoksessa. Vihervasemmisto vetää naisia puoleensa sitä enemmän sen mukaan kuin tämä kehityskulku etenee. Kokoomuksessa asia on noussut nyt akuutiksi ongelmaksi.
Ja keksustasuunatisetkaan eivät odota 16,5 %:n ylitystä. He odottavat 12,5 %:n alitusta. Persut eivät odota mitään, sillä eivät muista mennä äänestämään.
Eivät demarit enää odotakaan 16,5 %:n ylitystä. Sen yli on jo menty että heilahti. Nyt demarit odottavat jo 26,5 %:n ylitystä.
Tarkoitatko näitä?

https://pride.fi/pride-media/suomen-tasavallan-presidentti-alexander-stubb-ja-puoliso-suzanne-innes-stubb-ovat-helsinki-pride-viikon-suojelijoita-vuonna-2025/
No niinpä onkin. Vielä kun joku kertoisi, että mitä kaikkea siihen Kepuun ja sen politiikkaan kuuluu, olisi helpompi tehdä rajauksia. Osaisitko sinä kertoa? Tässä joku aika sitten tein avauksen, missä oli suora lainaus Kepun ympäristöpoliittisesta linjauksesta ja pyysin keskustelijoita kertomaan, että mieltä he olivat politiikkalinjauksen sisällöstä. Osa kaiketi kepulaisista piti sisältöä vihervasemmistolaisena höttönä, mitä pitää kaikin tavon vastustaa. Avaus oli minusta ihan sitä itseään eli Kepun poltiikkaa, kun sisältö oli kaivettu suoraan Kepun poliitiikan linjasta. Silti se poistettiin. Osaatko kertoa, miksi Kepun politiikkaakaan koskeva sisältö ei sopinut keskustelun aiheeksi. Sen vuoksi tässä on aikalailla ymmyrkäisenä, että mikä sitä Kepun politiikkaa on, jos ei edes puolueen dokumentoidut linajukset.

Please, kerro nyt ja viisasta meitä, kun jatkuvasti tunnut kyseenalaistavan eri avausten kuulumisen tälle palstalle.
En ole aikeissa muuttaa, vaikka onhan siellä varmaan ihan hienoja asuinpaikkoja. Näin eläkeiässä arvostan kaunista luontoa, sopivaa shortsilämpöä ja ystävällishenkisiä ihmisiä. En osaa sanoa, missä päin mailmaa löytyisi se paras paratiisi. Eteläiisessä Euroopassa alkaa olla liian kuumaa kesäisin. Suomessa inhoan pitkää talvikautta. En ole riippuvainen Suomen kulttuurista enkä kielestä, joten sen puoleen voisin muuttaa jonnekin muuallekin. Nyt joutuu kyllä miettimään sitä, kannattaako enää lähteä, kun jäljellä oleva aika on selvästi lyhyempi kuin eletty. Viihdyn enemmän ihmisten ilmoilla kuin erakkona, vaikka käynkin säännölisesti hiljentymässä Lapin maisemissa.

Ihannemaa on aika typerä ajatus, koska valtaosa ihmisistä asettuu asumaan synnyinmaahansa mikä se sitten onkin. Harvoin ihmiset lähtevät muuttamaankaan ihanteidensa perässä, vaan muuttamisen syyt ovat yleensä raha tai rakastuminen. Varakkaat eläkeläiset muuttavat Suomesta myös lämpöä kohden. Se on ollut minullakin harkinnassa, mutta perhe- ja ystävyyssuhteet eivät työnnä siihen suuntaan.
Tuskin sitä on täällä kukaan kuullut, mutta mahdollisesti lukenut kyllä, jos on osunut silmään. Neuvostoliitto on aika kaukainen asia eikä moni ole edes syntynyt saati sitten käynyt NL:ssa. Minä olen käynyt ja ihan pääkallonpakalla eli Moskovassa. Metrosemat olivat hienoja, kadut lakaistuja, ihmiset kulkivat huonoissa vaatteissa ja välttelivät turisteja paitsi esim. sellaiset pimeän rahan vaihtajat, jotka maksoivat miliisille provisiot. Kaikki oli suomalaiselle käytännössä ilmaista, jos älysi vaihtaa markat ruplksi piemeästi. Rahaa ei vaan voinut käyttää muuhun kuin syömiseen ja juomiseen. Kaupoista ei löytynyt mitään sellaista, jonka länsimainen olisi halunnut edes ilmaiseksi. Niin no varmaan myös maksullista seuraakin sai, mutta minua eivät sellaiset hunaja-ansat kiinnostaneet, kun ne asiat pystyi hoitamaan kotonakin. Vieraille esiteltiin kaikenlaisten saavutusten näyttelyitä, mutta enemmän vaiktuksen tekivät jotkut suuret maalaukset ja rakennukset kuten se monivärinen kupolikirkko Punaisen torin liepeillä. Sekä ne koristeelliset metroasemat. Työläisiä näkyi paljon, kun katuja puhdistettiin luuta kädessä ja joka paikassa vartijoillakin oli oman vartijansa.

Neuvostoliittoa johtivat vanhat hourupäiset ukot vireämpien Stalinin ja Hrusthsevin jälkeen. Gorbatshov oli tästä poikkeus, mutta hänen johdollaan se NL sitten hajosikin. Ei tuota ole monikaan jäänyt kaipaamaan. Systeemi ei toiminut ja maa oli savijaloilla seissyt jättiläinen kuten nykyinenkin Venäjä.

Arskan NL:a koskevista kirjoituksista en osaa sanoa, mutta Kapi on kyllä kynäillyt asiasta useinkin. Osa liittyy hänen Kekkos-kirjoirussarjaansa, osa Nato-keskusteluun ja osa muuhun hstoriaan ja kv. politiikkaan. En muista, että Kapi olisi koskaan kehunut NL:a, mutta moitteita tuli tietenkin paljonkin rivien välistä ja suoraankin Kekkoskritiikin kautta ja siinä, että Kapi aina puolusti Natoon liittymisen tärkeyttä. Toisin kuin minä, jolle tuli mieleen liittoutumisten huonot puolet. Ensimmäinen maailmansotahan jo laajeni maailmansodaksi juuri tällaisen dominoefektin kautta. Itse olen kannattanut ajatusta, että Suomen pitäisi pysyä erossa sodista, jotka eivät meitä koske. Lähinnä pelkäsin sitä, että Turkki joutuisi sotaan Venäjän kanssa ja liittolaisuus vetäisi meidätkin siihen mukaan.
Avauksen tekijä odottaa jo kiihkeästi kirjoitustani USAsta. Olen ystävällismielinen ikämies ja haluan tietysti tyydyttää avauksen tekijän tiedontarpeita.

Otetaan ensin kutenkin toinen Suomen ystävä, jonka uskottiin olevan Suomen tuki ja turva vielä syksyllä 1939. Monet uskoivat slloin, että Saksa tulee tarvittaessa kyllä apuun ja sitä apua alettiin diplomaattitietä salaisesti tiedustella mm. P.E Svinhufvudin johdolla. Saksa vastasi kuitenkn, että se asettaa suhteet NL:oon etusijalle eikä suostunut apuun. Uusi lähentyminen Saksaan tapahtui sitten talvisodan loppuvaiheessa, jolloin Saksa olkin valmis ja innokas antamaan apua myöhemmin, jos Suomi suostuisi rauhaan NL:n kanssa. Suomi luotti siinä vaiheessa Saksan lupauksiin ja sitoumen Saksaan alkoi syventyä. Saksalaisia joukkojakin alkoi pikkuhiljaa tulemaan Suomeen. Saksan apu alkoi sitten toden teolla kesäkuussa 1941, jolloin Saksa hyökkäsi laajalla rintamalla NL:n kimppuun ja myös Suomen kautta. Loppukin on historiaa ja karvasta sellaista. Sitoutuminen silloiseen suurvaltaan meni täysin reisille ja lopulta jouduimme ajamaan liittolaisemme pois sotilaallisella vomalla. Tämä oppi sitoutumisesta suurvaltaan, jonka intressit ovat enemmän kuin kyseenlaisia, pitäisi ottaa todesta. Nykyaikana Saksan sijalla on USA "tukena ja turvana". Jo nyt on nähty, että Trumpin sitoutuminen liittolaistensa puolustamiseen on erittäin kyseenalaista. Päinvastoin hänellä on halua vallata liittolaismailta suuria maa-alueita. Eurooppa ja meitä suomlaisia samalla puolustavaa Ukrainaa Trump ei tunnu haluavan tukea vaan pikemminkin syytellä. Varmaan hän syyttäisi raiskauksien uhreja siitä, että tulivat raiskatuiksi.

Kun Trump ei ole minkäänmoinen tuki Venäjää vastaan Ukrainankaan osalta, miksi hän olisi sen enempää kinnostunut Suomen tai Baltian maiden puolustamisesta? EUssa ollaan siirtymässä ajatukseen, että oma apu on ainakin varmin apu. EU-mailla on paljoti yhteiset intressit Venäjän suhteen. Sen uhkaan varaudutaan. Trumpin mieli on toinen. Hän ei näe Venäjää uhkana vaan potentiaalisena liittolaisena tai ainakin neutraalina valtiona suhteessa Kiinaan, jota USA pitää päävihollisenaan. USAn logiikka on ymmärrettävää ja loogista. Se pyrkii etukäteen välttämään usean rintaman sotaa. Jos USA ja Kiina ajautuvat sotaan esim. Taiwanin vuoksi, USA ei halua sitoa joukkojaan samanaikaisesti minnekään muualle. Venäjä voisi olla Kiinan liittolainen mutta Trump haluaa sen olevan mieluummin USAn liittolainen. Sen vuoksi Venäjälle voidaan antaa periksi esim. Ukrainan, Baltian maiden ja miksei Suomenkin osalta. Ikään kuin ennakkomaksuna USAn tukemisesta Kiinaa vastaan.

Sinä näet virheellisesti ja vanhakantaisesti, että vastakkain olsivat USA ja Venäjä kuten kylmän sodan aikanakin. Näin ei enää ole. USAn mielenkiinto on siirtynyt Aasiaan ja Kiinaan. Venäjä taas pelkää joutumista Kiinan alusmaaksi ja johdettavaksi maiden valtavien taloudellisesten erojen vuoksi. Kiina on taloudellinen supervalta, kun Venäjä tippunut kääpiösarjaan eikä sieltä todennäköisesti enää koskaan paljon ylemmäs nouse. Jos Ukraina sota loppuu, en yllättyisi, jos USA ja Venäjä tiivistäsivät voimakkaasti taloudellisia suhteitaan. Tässäkin Eurooppa jää oksalle soiitelemaan.
Venäjällä voit seurata niitä vaikutuksia, mihin totalitarismia ihannoivien ja demokratiaa vastustavien seuraamatta jättänyt johtanut. Tämän pitäisi kiinnostaa kaikkia demokratiasta ja Suomen tulevaisuudesta huolissaan olevia. Sinusta on siis outoa kiimaa, jos kansalaiset kantavat huolta demokratiasta ja muutenkin säällisestä menosta. Rydman ja persut edustavat vaaraa Suomen järjestlemälle. Nytkin olemme voineet halltuksen sisällä nähdä yhden puolueen irtiottoja ilman, että niistä on kerrottu mitään hallituskumppaneille.
En kannata itse persuja, mutta voin yrittää valottaa syitä maahanmuuttokriittisyyteen. Persuilla yksi syy voi olla ainakin osalla rodullinen erilaisuus. Siinä on rasistisiä piirteitä. Jopa persuministerit ovat voineet sanoa, että suomalainen sinisilmäisyys katoaa maahanmuuton seurauksena. Rodullisia painotuksia voi kutsua etnonationalismiksi. Persuista lähtenyt entinen näkyvä persupolitikko Simon Elo on kertonut, että persuissa vuonna 2017 vallan ottaneet muuttivat persut etnonationalsistiseksi puolueeksi.

Astetta lievempi tai yleisemmin hyväksytty syy on kansallisen kulttuurin ja yhteiskuntamallin säilyttäminen. Maahanmuuttajissa voi olla paljon sellaisia, jotka eivät ole tottuneet elämään demokratiassa ja tavoittelemaan tasa-arvoa sekä oikeusvaltioperiaatetta. Nämä asiat ovat suomalaisille tärkeitä ja niihin koko yhteiskuntamme nojaa. Sitä ei haluta mistään hinnasta vaarantaa. Tässä suhteessa pidän itsekin ehdottomana vaatimuksena sitä, että maahanmuuttajat sitoutuvat täysin näiden tavoitteiden hyväksymiseen. Tapakulttuuri näkyy sitten enemmän ihmisten arjessa. Suomessa noudatetaan erilaisia sääntöjä, ehkä joskus liiankin orjallisesti. Maahantulijoilla saattaa olla erilaisia tapoja, jotka ovat ristiriidassa suomalaisten tapojen kanssa. Emme halua tinkiä omista tavoistamme ristiriitatilanteissa. Ymmärrämme toki sen, että maahanmuuttajien tuoma kulttuuri voi monissa asioissa monipuolistuttaa omaa elämäämme. Tämä koskee esim. ruokakulttuuria.

Yksi iso törmäyskurssi voi tulla uskonnon vuoksi. Kyse ei ole kahdesta kilpailevasta uskonnosta eli kristinuskosta ja islamista vaan eri näkemyksestä uskonnon merkitykseen. Suomessa kuten länsimaissa yleisestikin on maallistuttu suuressa määrin ja uskonto näkyy okeastaan vain henkilökohtaisissa valinnoissa ja kuuluu yksityiselämään. Noin 2 miljoonaa suomalaista ei kuulu mihinkään uskontokuntaan ja määrä on yli kolmannes koko väestöstä. Kristilliseen valtionkirkkoon kuuluvistakin suuri osa on ns. tapakristittyjä, jotka eivät ole erityisen uskonnollsia, mutta kuuluvat eri syistä kirkkoon. Moni ehkä pelkästään sen takia, että kirkkovihkiminen olisi mahdollista.

Työ on suomalaisille tärkeä. Meillä on protestanttinen työmoraali eli meidän pitää sen mukaan uurastaa otsa hiessä oman elantomme eteen. Persujen mielestä moni maahanmuuttaja halua tulla tänne vain meidän elätettäväksi ja välttelee työntekoa. Ylipäätään persut näkevät, että maahanmuutosta aiheutuu voittopuolisesti kustannuksia. Näiden väitteiden perusteeksi ei löydy erityisen hyviä ja luotettavia selvityksiä. Yhtä hyviä selvityksiä löytyy aivan päinvastaisillekin väittämille. Asia on kiistanalainen. On selvää, että työperäinen maahanmuutto alkaa hyödyttämään Suomea välittömästi, humanitaarinen taas viiveellä.

Meidän on helpompi hyväksyä sellaisia maahanmuuttajia, joilla on jo lähtökohtaisesti samanlaisia arvoja kuin meillä ja jotka sopeutuvat hyvin ja nopeasti suomalaiseen yhteiskuntaan. Myös persut ovat suhtautuneet myönteisesti esim. ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden maahanmuuttoon. Jo ennen sotaa ukrainalaisia oli Suomessa marjanpoiminnassa ja maataloustöissä kesäaikaan paljonkin. Myös aasialaisten maahantulijoiden työmoraalia ja ahkeruutta olemme voineen ihailla. Nämä ovat esimerkki kulttuurisesti sopeutuvista ryhmistä. Jo vuosien takaa Suomeen muutti islaminuskoisia tataareja Venäjältä eikä heidän kanssaan esiintynyt juuri minkäänlaisia ongelmia. Yksi tataari surmattiin sota-aikana vahingossa, kun häntä ilmeisesti pelkän ulkonäkönsä perusteella epäiltiin venäläiseksi desantiksi. Tataarien kohsituneet epäilyt johtuivatkin enemmän heidän venäläisestä taustastaan kuin mistään muusta.

Eli maahanmuuttajistakaan ei voi puhua yhtenä ryhmänä, kun tarkastellaan heihin kohdostuvia ennakkoluuloja. Korkeasti koulutettuja länsimaiset arvot omaksuneita maahanmuuttajia otettaisiin aina vastaan ilolla ja riemulla poliittisesta katsantokannasta riippumatta.
Rydman ei mittausten perusteella ole erityisen lyhyt, vaikka siltä näyttää. Hän on 168 cm pitkä ja kuuluu samanmittaisiin Ben Zyskowiczin, Li Anderssonin ja Sanna Marinin kanssa. Pitkiä tunnettuja poliitikkoja ovat Matti Vanhanen, Eero Henäluoma ja Antti Lindtman. He ovat kaikki 2 - 3 cm vaille 2,00 metriä. Ehkä Rydmanin ruumiinrakenne on sellainen, että hänestä erityisen lyhyen vaikutelman.
Silloin tällöin esiintyy näkemyksiä siitä, että maailman hirmuhallitsijoiden lyhytkasvuisuus olisi yksi syy heidän tomintaansa. Hitler oli 173 cm pitkä, mikä vastasi keskimittaisen saksalaisen pituutta, Napoleon oli noin 167 cm pituinen, mikä sekään ei siihen aikaan poikennut kovin paljon ranskalaisen miehen keskipituudesta, putler on siinä 170 cm, Pohjoiis-Korean pullukka ehkä noin 160 cm, Mussolini oli vajaat 170 cm, Stalin 165 cm, Franco 163 cm ja Ceaucescu 168 cm. Ei mitään suuria miehiä, mutta eivät kuitenkaan kääpiöitäkään. Saddam Hussein, Muammat Gaddafi, al Assad ja myös Mao olivat verraten pitkiä eli vähintään noin 180 cm pitkiä. Trump on suorastaan jättiläinen verrattuna em. alimittaisiin diktaattoreihin.

Lyhytkasvuisuus on näillä yhdistetty lyhyyen mukanaan tuomaan alemmuuskompleksiin ja sen mukaiseen tarpeeseen näyttää, että kyllä täältä pesee lyhyydestä huolimatta. Tutkimuksissa lyhyyden selitysarvoa on pidetty yleensä todistamattomana myyttinä. Voihan se tietysti olla, että alimittaisuus olisi osaselityksenä diktaattoriksi päätyneen ihmisen pahuudelle ja luonnehäirön syntymiselle. Nämähän ovat yleensä megalomaanisia narsisteja ja osa tunteettomia psykopaatteja. Näillä on tunne omasta ylivertaisuudestaan ja korvaamattomuudestaan sekä tarve saavuttaa jotain ikuisesti muistettavaa ja suurta. Trumpkin hmoitsee kaikkea suurta ja näyttävää. Hän näkee ympärillä aina kymmeniä tuhansia faneja, vaikka paikalla ei olisi kuin kourallinen pitkästyneitä ihmisiä, tarve kaikenlaisille palkinnoille ja paraateille on suuri, asuinpaikassa pitää näkyä loisto ja vauraus. toisen voi tönäistä kylmästi pois edestä, jos tämä on kameran tiellä. Ihmisisinä nämä ovat erittäin pelottavia ja arvaamattomia ja käyttävät tätä tietoisesti hyväksi.
Gallupien tuloksia tulkitaan yleisesti väärin. Tulkinnassa on apuna, jos ymmärtää todennäköislaskentaa ja otostutkintaa. Tulokset ovat tietysti epävarmoja sen vuoksi, että ne perustuvat pieneen otantaan koko kansasta. Virhemarginaalit lasketaan matemaattisesti ja tavanomaisesti käytetään 95 %:n luottamusväliä. Sen perusteella mittaustulos ilmoitetaan sekä tarkasti että 95 %:n luottamusvälin haarukassa molempiin suuntiin mittaustuloksesta. Luotettavin tulkinta koskee mittaussarjan trendiä. Kerran kuukaudessa toistuvien mittausten perusteella voidaan esim. vuoden aikana se, onko puolueen kannatus nous- vai laskutrendissä taikka pysyykö se paikallaan. Yhden kuukauden mittausta parantaa myös se, jos useat tutkimuslaitokset mittaavan samoihin aikoja melko samanlaisia tuloksia. Tällöin voi ajatella, että otoskoko tuplaantuu, kun on kahden tutkimuslaitoksen mittaus kuukaudessa.

Kyselyjen otannassa taas pyritään siihen, että sen peilikuva vastaisi mahdollisimman hyvin koko kansaa. Sen vuoksi otanta suunnitellaan sellaiseksi, että siihen tulee eri ikäisiä, eri sukupuolta olevia, eri asuinpaikalla asuvia, eri tuloluokkiin kuuluvia jne. niin, että se vastaisi todellista jakaumaa kansassa. Koska kaikki eivät vastaa näihin kyselyihin, otannan vääristymiä voi jälkikäteen korjata painokertoimilla, jotta yhdenmukaisuus kansan peilikuvasta osuisi mahdollisimman hyvin kohdalleen. Nykyisenä tekoälyn aikakaudella ja tietokoneiden laskentanopeuksilla vääristymien korjaaminen käy kädenkäänteessä.

Ylen, Hesarin ja muiden kertomat gallup-tutkimukset eivät ole niiden itsensä tekemiä vaan ne on tilattu asiaan perehtyneiltä tutkimuslaitoksilta, jotka tekevät mm. kaikenlaisia kuluttajatutkimuksia yms. Niissä on riittävää tilastomatemaattista asiantuntemusta tällaisten selvitysten tekoon. Ne ovat suurella todennäköisyydellä niin luotettavia kuin annetaan ymmärtääkin luottamusvälin haarukassa. Tarkka mittaustulos on sen sijaan hyvin epävarma.

Toinen asia on sitten se, ennustaako gallup vaalituloksen oikein edes luottamusvälin haarukassa. Ei välttämättä, koska gallupiin vastaaminen tapahtuu hetkessä ilman pitempikaikaisen harkinnan ja asiaan perehtymisen mahdollisuutta. Äänestyspäätöksessä voidaan sen sijaan ottaa huomioon kaikenlaista asiaan liittyvää informaatiota. Osa seuraa esim. vaalikeskusteluja, jotka voivat muuttaa mielen, osa voi päättää äänestää taktisesti, mitä esiintyy erityisesti presidentinvaalissa, osa suuntaa äänensä tunnetuille ja suosituille henkilöille, jotka siten keräävät ison potin ääniä puolueelleen.

Persut ovat yleensä kritisoineet gallupeja pitämällä niitä valtamedian manipuloimina. Nyt kun tulos yhdessä mittauksessa näyttää persujen kannalta positiiviselta, he tosiaan saavat orgasmin ja laukeavat siinä samassa niin, että reisille sitten meni kuten kokenut ammattinainen asian ilmaisisi.
Rydman antoi demareille lisää vauhtia kannatuksen kasvattamiseksi. Rydmanin aivopieru on voitto demareille, mutta tappio muille puolueille paitsi persuille itselleen. Rydmanin todellinen tavoite on tehdä vaaleista pääastelmaksi persut vastaan demarit. Yleensä aina molemmat hyötyvät, kun vaalien valokeila kohdentuu kahteen pääpukariin. Rydmanin esitys on yritys jättää Kokoomus vaalien kolmanneksi pyöräksi.
Miltä se kesustapasta maistui. Otitko punkkua vai valkoista vai keskustan miehenä rusehtavanvihreän piimän ja kiljun sekoitusta kyytipojaksi aatteen värien mukaan. Teitkö pastan ihan itse vai ostitko lähikaupasta tiskin alta? Älä sano vaan, että varastit niin kuin Kepu aina tekee meidän kaupunkilaisten rahoille. Silloin puna-Arska tulee ja antaa sulle vielä piiskaa ja sun pitää hoilata samalla sitä Käärijän ja Erika Vikmanin biisiä "tulee ruoskaa, tulee ruoskaa ja kipu kiihottaa". Niin että miettisit vielä kannattaako mennä yhtään mihinkään kehumaan kekustapastaa. Jos maistuukin ihan p-lle, niin pannaan sinun syyksi ja saat vetää koko ämpärillisen sitä kerran syötyä pastaa muiden katsellessa.
5 / 1297
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt