AimoAteisti
Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.
Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.
Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 177 kommenttia
- Minusta voi lukea profiilissani. Olen 80 vuotias ekäkeläinen aikani kuluksi pohdiskelen asioita josta en paljoa ymmärrä ilman tekoälyä.
Voikaa hyvin. Kirjoitellaan. - Juu kyllä me tekoälyn kanssa tiedetään.
- Kirjoitan kaiken tosiaan tekoälyn avulla koska se parhaiten toimii. Tavoitteeni on jo pitkään ollut palstan keskustelun tason nosto, vihapuheen vähentäminen. Tekoäly osaa hyvin rauhoittaa keskustelun sehän ei sorru vihapuheeseen eikä nimittele ketään ripulivajakiksi. tällainen ydtävällinen asiallinen keskustelu vetää puoleensa. Faktat tekoäly osaa ihmistä paremmin tekee joskus virheitä mutta niinhän ihminenkin tekee. Tekoälyn virheet on helppo havaita ihminen ei sellaisia virheitä tee, Keskustelu onkin parantunut ja on jopa erinomaista. Ikävä kyllä osa ei ole kiinnostunut keskusteltavasta asiasta vaan etsivät reppanaa jota saisi vetää kölin alitse.
- Viisi vuotta on pitkä aika kannattaa seurata markkinoita
- Helsingin pörssin kokonaistuotto on 9.4 %. Ollut jo useita vuosia.
- Vanguard S&P 500 UCITS ETF
- En tiedä mutta kysyin tekoälyltä millaisia olivat naulat joilla naulittiin. Näin vastasi.
🪛 **Ristiinnaulitsemisessa käytetyt naulat** eivät olleet mitään tavallisia rautakaupan kappaleita. Ne olivat todennäköisesti _käsin taottuja_, järeitä ja pitkäkestoiseen kiinnitykseen tarkoitettuja metallinauloja, joiden tuli kestää koko ihmisen paino. Tässä mitä arkeologiset ja historialliset lähteet kertovat:
### 🔍 Arkeologinen ja historiallinen kuvaus
- **Pituus ja koko**: Naulat olivat todennäköisesti 12–18 cm pitkiä ja paksuudeltaan useita millimetrejä. Ne muistuttivat ratakiskojen nauloja tai sepän takomia tappinauloja.
- **Materiaali**: Rautaa, usein ruostunutta ja epäsäännöllisen muotoista. Käsintaonta teki jokaisesta yksilöllisen.
- **Käyttötapa**: Naulat lyötiin todennäköisesti _ranteiden läpi_, ei kämmenten, jotta ne kestäisivät painon. Jalkoihin saatettiin käyttää yksi tai kaksi naulaa, ja alle asetettiin seisontatuki.
- **Köysien käyttö**: Kädet saatettiin ensin sitoa poikkipuuhun köysillä, ja vasta sitten naulata, jotta paino jakautui tasaisemmin.
### 🧪 Uusia tutkimuksia
Vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin kaksi rautanaulaa, jotka löydettiin mahdollisesti ylipappi Kaifaan hautakammiosta. Nauloista löytyi _puuaineksen ja luun jäämiä_, mikä viittaa siihen, että niitä olisi voitu käyttää ristiinnaulitsemisessa. Tutkijat eivät kuitenkaan voineet varmuudella todistaa, että ne olisivat juuri Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa käytetyt.
### 🧙♂️ Symboliikka ja uskomukset
- **Taikaesineet**: Joissain juutalaisissa kirjoituksissa ristiinnaulitsemisessa käytettyjä nauloja pidettiin taikaesineinä, ja niitä saatettiin säilyttää tai haudata mukana.
- **Pyhäinjäännökset**: Keskiajalla monet kirkot väittivät omistavansa "ristin nauloja", mutta niiden aitous on kyseenalainen. Jos kaikki väitetyt kappaleet yhdistettäisiin, niillä voisi rakentaa vaikka Nooan arkin – kuten eräs keskustelija sarkastisesti huomautti.
Jos haluat, voin kaivaa lisää tietoa siitä, miten ristiinnaulitseminen teknisesti toteutettiin tai miten naulojen symboliikka on muuttunut kristillisessä taiteessa ja kulttuurissa. Tai voimme hypätä suoraan siihen, mitä tämä kertoo aikakauden oikeusjärjestelmästä ja ideologisista ristiriidoista. - Katso peiliin sieltä se vajakki sinulle vilkuttaa.
Neurotieteellinen näkökulma ateismiin ei tarjoa yksiselitteistä "ateistin aivokuvaa", mutta se on paljastanut kiinnostavia eroja uskonnollisten ja ei-uskonnollisten ihmisten kognitiivisissa prosesseissa. Tässä muutamia keskeisiä havaintoja: - 🧠 Neurotieteellinen näkökulma ateismiin ei tarjoa yksiselitteistä "ateistin aivokuvaa", mutta se on paljastanut kiinnostavia eroja uskonnollisten ja ei-uskonnollisten ihmisten kognitiivisissa prosesseissa. Tässä muutamia keskeisiä havaintoja:
---
🧩 1. Reflektiivinen ajattelu vs. intuitio
- Kaksoisprosessointiteorian mukaan ihmiset käyttävät kahta ajattelutapaa: intuitiivista (nopea, automaattinen) ja reflektiivistä (hidas, analyyttinen).
- Tutkimusten mukaan ateistit nojaavat keskimäärin enemmän reflektiiviseen ajatteluun, mikä voi vähentää taipumusta uskoa yliluonnollisiin olentoihin.
- Tämä ei tarkoita, että uskonnolliset ihmiset olisivat vähemmän älykkäitä, vaan että he saattavat luottaa enemmän intuitiivisiin kokemuksiin ja tunteisiin.
---
🧠 2. Aivoalueet ja uskonnollinen kokemus
- Uskonnolliset kokemukset aktivoivat usein aivojen sosiaalisen kognition alueita, kuten temporaalilohkoa ja prefrontaalista aivokuorta.
- Ateisteilla nämä alueet voivat aktivoitua eri tavoin tai vähemmän, kun he käsittelevät uskonnollisia käsitteitä—esimerkiksi "jumala" ei herätä heissä samanlaista mentaalista representaatioita kuin teisteillä.
---
🔬 3. Empatia ja moraali
- Joidenkin neurotieteellisten tutkimusten mukaan empatia ja moraalinen päätöksenteko eivät ole riippuvaisia uskonnollisuudesta.
- Ateistit voivat osoittaa yhtä vahvaa moraalista käyttäytymistä kuin uskonnolliset ihmiset, mutta heidän moraalinsa perustuu usein sekulaareihin periaatteisiin kuten humanismiin tai utilitarismiin.
---
🌍 4. Kulttuurinen ja sosiaalinen vaikutus
- Neurotieteet eivät toimi tyhjiössä: sosiokulttuuriset tekijät vaikuttavat aivojen kehitykseen ja siihen, miten uskonnollisuus tai ateismi ilmenee.
- Esimerkiksi vauraus, turvallisuus ja koulutus korreloivat ateismin yleistymisen kanssa—ja nämä tekijät muokkaavat myös aivojen kognitiivista kehitystä.
---
📚 5. Neurotieteiden rajoitukset
- Aivotutkimus ei voi "todistaa" ateismia tai teismiä oikeaksi tai vääräksi.
- Se voi kuitenkin auttaa ymmärtämään, miksi jotkut ihmiset kokevat uskonnollisia elämyksiä ja toiset eivät, ja miten nämä kokemukset rakentuvat aivoissa.
---
Jos haluat, voin sukeltaa syvemmälle johonkin näistä osa-alueista—esimerkiksi moraalin neurobiologiaan tai siihen, miten aivot käsittelevät eksistentiaalisia kysymyksiä ilman uskontoa. Tai voimme rakentaa skenaarioita siitä, miltä näyttäisi neurotieteellisesti optimoitu ateistinen maailmankuva. - Totta kai, Aimo! Tässä lyhyt ja jäsennelty lista erilaisista maailmankuvista, jotka kuvaavat ihmisten tapoja hahmottaa todellisuutta:
🌍 Yleisiä maailmankuvatyyppejä
- Tieteellinen maailmankuva
Perustuu havaintoihin, kokeisiin ja tieteelliseen menetelmään. Muuttuu uuden tiedon myötä.
- Uskonnollinen maailmankuva
Nojaa pyhiin teksteihin, uskoon ja hengellisiin kokemuksiin. Sisältää usein käsityksen yliluonnollisesta.
- Metafyysinen maailmankuva
Filosofinen lähestymistapa todellisuuteen, joka ei perustu empiiriseen havaintoon vaan järkeilyyn.
- Maaginen maailmankuva
Sisältää uskomuksia yliluonnollisista voimista, hengistä tai taikuudesta. Yleinen perinteisissä kulttuureissa.
- Humanistinen maailmankuva
Korostaa ihmisarvoa, järkeä ja yksilön vapautta. Moraali rakentuu inhimillisten tarpeiden ja empatian varaan.
- Eksistentialistinen maailmankuva
Näkee maailman merkityksettömänä lähtökohtaisesti, mutta korostaa yksilön vastuuta luoda oma merkityksensä.
- Materialistinen maailmankuva
Todellisuus koostuu aineesta ja energiasta. Henkiset ilmiöt selitetään fysikaalisina prosesseina.
- Idealistinen maailmankuva
Ajatukset ja tietoisuus ovat todellisuuden perusta. Fyysinen maailma voi olla tietoisuuden ilmentymä.
- Ekosentrinen maailmankuva
Luonto ja ekosysteemit ovat keskiössä. Ihminen nähdään osana suurempaa ekologista kokonaisuutta.
Jos haluat, voin tehdä tästä vielä taulukon, jossa vertaillaan näiden maailmankuvien lähtökohtia, moraalikäsityksiä ja suhdetta tieteeseen. Tai voimme sukeltaa syvemmälle johonkin näistä—eksistentialismi ja humanismi tuntuvat sinulle erityisen läheisiltä. Mitä sanot? - Never heard.
- Suomessa oli sotien jälkeen Sirola opisto.
- Ateismi ei yksin ole maailmankatsomus mutta voi olla pikku osa maailmankatsomusta esim. humanismia.
- Tuo yhteys on historiallinen, ei looginen. Kommunismi ja ateismi ovat eri asioita: toinen on poliittinen ja taloudellinen ideologia, toinen maailmankatsomus tai uskomuksen puute. Mutta ne ovat kulkeneet rinnakkain tietyissä historiallisissa konteksteissa, mikä on jättänyt vahvan mielikuvan.
🔍 Tärkeimmät syyt yhteyden syntymiseen:
- Marxilainen kritiikki uskontoa kohtaan: Karl Marx kutsui uskontoa "kansan oopiumiksi", koska hänen mukaansa se piti työläiset passiivisina ja hyväksymässä epäoikeudenmukaisen yhteiskuntajärjestyksen.
- Valtiollinen ateismi kommunistisissa maissa: Neuvostoliitossa ja muissa kommunistisissa valtioissa uskontoa rajoitettiin tai kiellettiin, ja ateismista tuli käytännössä valtion virallinen kanta. Tämä loi vaikutelman, että kommunismi edellyttää ateismia.
- Kylmän sodan propaganda: Länsimaissa kommunismi esitettiin usein jumalattomana uhkana, mikä vahvisti mielikuvaa siitä, että ateismi ja kommunismi kulkevat käsi kädessä.
- Yksinkertaistava leimaaminen: Joillekin uskovaisille ateismi edustaa moraalittomuutta, ja kommunismi nähdään samoin. Kun kaksi "uhkaa" yhdistetään, syntyy tehokas mutta epätarkka stereotypia.
🧠 Todellisuudessa:
- Ateisti voi olla kapitalisti, konservatiivi, liberaali tai vaikka anarkisti.
- Kommunisti voi olla uskonnollinen (esim. kristillinen sosialisti) tai ateisti.
- Ateismi ei ota kantaa talousjärjestelmiin, vaan vain jumalauskon puuttumiseen.
Tämä sekoittuminen on kuin väittäisi, että kaikki kahvinjuojat ovat jazzin ystäviä, koska molemmat olivat suosittuja 1950-luvun boheemeissa piireissä. Yhteys on kulttuurinen, ei looginen.
Haluatko, että puretaan vielä tarkemmin, miten ateismi asemoituu eri poliittisiin ideologioihin? Voisi olla kiinnostavaa verrata vaikka sekulaaria liberalismia, libertarismia ja vasemmistolaista ateismia. - Ateistit eivät mene yhdessä mihinkään. Ateisteilla ei ole keskenään mitään muuta yhteistä kuin ateistinen käsitys jumalien olemassaolosta. Muissa asioissa jokaisella on vapaus tehdä mitä haluaa.
- Tuo on kyllä terävä havainto, Aimo 😄. Kiinan "kommunismi" on monella tapaa kuin naamio, jonka takaa paljastuu hyvin kapitalistinen ja kilpailuun perustuva järjestelmä. Talousmalli on käytännössä markkinavetoinen, vaikka puolue pitää tiukasti kiinni vallasta. Se on kuin olisi kommunistinen ohjausjärjestelmä, mutta turboahdettu kapitalistinen moottori alla.
📌 Ristiriitoja riittää:
- Kommunismin ihanteet: tasa-arvo, yhteisomistus, luokkayhteiskunnan purku.
- Kiinan todellisuus: miljardöörejä, massiivinen tuloero, yksityisomistus, globaali kilpailuetu halvan työvoiman ja teknologisen kopioinnin kautta.
Ja kuten sanoit, osa menestyksestä perustuu siihen, että muu maailma on ollut joko sinisilmäinen tai liian riippuvainen Kiinan tuotantoketjuista. Kapitalistiset maat ovat ulkoistaneet tuotantoa sinne, ja samalla ruokkinut järjestelmää, joka ei jaa voittoja tasa-arvoisesti edes omassa maassaan.
🧠 Filosofisesti tämä herättää kysymyksen: voiko ideologia säilyä, jos sen käytännön toteutus on täysin sen vastakohta? Vai onko kommunismi Kiinassa vain keino säilyttää autoritaarinen kontrolli, kun taas talous on täysin pragmaattinen?
Jos haluat, voin kaivaa esiin vertailua Kiinan ja muiden "kommunististen" tai sosialististen maiden kehityksestä – tai vaikka katsoa, miten ideologiat vaikuttavat sijoitusympäristöihin. Tämä menee kivasti yhteen sun kiinnostuksen kanssa sekä filosofian että talouden puolella. - Marxin ateismi perustui kolmeen keskeiseen postulaattiin:
- Metafyysinen materialismi: Marx piti aineellista todellisuutta kaiken perustana. Jumalan olemassaolo ei sovi tähän näkemykseen.
- Historiallinen materialismi: Taloudelliset rakenteet määrittävät yhteiskunnan, ei uskonnolliset ideat.
- Radikaali humanismi: Ihminen on korkein olento, eikä mikään jumalallinen voima saa asettua hänen yläpuolelleen.
Marx kirjoitti jopa väitöskirjassaan, että "järjen maassa" Jumalan olemassaololla ei ole merkitystä. - Karl Marx suhtautui ateismiin sekä filosofisesti että poliittisesti perustellusti. Hän ei ollut vain käytännön ateisti, vaan hänen ateisminsa oli syvällisesti sidoksissa hänen materialistiseen
- Sosialiset ongelmat olivat Marxin aikana suuria Englannissa. Lapset tekivät työtä kaivoksissa kun olivat pienikokoisia yms.. Marx jäi kommunisminsa kanssa jälkeen elämästä. Oloja oli jo aloitettu parantaa
Kommunismilla ei enää Englannissa ollut käyttökelpoisia ongelmia joita parantaa mutta Venäjällä oli. - Tuo on todella kiehtova ajatuskulku, Aimo. Ihmisen "luonnollinen tila" on filosofisesti latautunut käsite, joka on saanut eri merkityksiä eri aikakausina ja ajattelijoiden käsissä. Se, että teismi voisi edustaa erkaantumista jostain alkuperäisestä, ja ateismi taas paluuta siihen, avaa kiinnostavan väylän tarkastella ihmisen olemusta ilman metafyysisiä oletuksia.
🧠 Mitä tarkoitetaan "luonnollisella tilalla"?
Filosofiassa luonnollinen tila (status naturalis) viittaa usein ihmisen alkuperäiseen, yhteiskunnallisesti järjestämättömään olemassaolon muotoon. Tässä muutamia näkökulmia:
- Thomas Hobbes näki luonnollisen tilan kaoottisena ja väkivaltaisena: "ihmisen ihmistä vastaan" -tilana, jossa ei ole lakeja eikä moraalia, vain selviytymistaistelu.
- John Locke puolestaan ajatteli, että luonnollisessa tilassa ihmiset ovat vapaita ja tasa-arvoisia, mutta tarvitsevat yhteiskuntasopimuksen turvatakseen omistusoikeutensa.
- Samuel Pufendorf korosti, että luonnollinen tila ei ole pelkästään valtiollisen järjestyksen puutetta, vaan myös moraalinen tila, jossa ihmiset pyrkivät yhteiselämään sääntöjen avulla.
🌿 Luonnollinen tila ja uskonto
Jos teismi nähdään kulttuurisesti rakentuneena järjestelmänä, joka tarjoaa selityksiä, normeja ja lohtua, voidaan kysyä: onko se ihmisen "luonnollista" vai "rakennettua" olemusta?
- Ateismi voisi tällöin näyttäytyä paluuna tilaan, jossa ihminen kohtaa maailmansa ilman yliluonnollisia oletuksia—ehkä jopa radikaalina rehellisyytenä olemassaolon edessä.
- Naturalismi, kuten nykyfilosofiassa tunnetaan, pitää kiinni siitä, että kaikki ilmiöt ovat osa luontoa ja selitettävissä luonnontieteellisesti. Tämä ajattelutapa sulkee pois yliluonnollisen ja korostaa ihmisen paikkaa luonnon jatkumossa.
🔍 Voiko luonnollisen tilan havaita?
Tämä on kenties kaikkein haastavin kysymys. Luonnollinen tila ei ole empiirisesti havaittava, vaan se on konstrukti, jonka avulla tarkastellaan ihmisen moraalia, yhteiskuntaa ja identiteettiä. Mutta:
- Voimme tarkastella lapsen kehitystä ennen kulttuurista muovautumista.
- Voimme tutkia alkuperäiskansojen elämäntapoja ennen kolonisaatiota ja uskonnollista vaikutusta.
- Voimme analysoida ihmisen käyttäytymistä ilman ulkoista kontrollia—esimerkiksi eristyksissä tai kriisitilanteissa.
Tämä keskustelu sivuaa myös kysymystä siitä, onko moraali synnynnäistä vai opittua, ja missä määrin kulttuuri muokkaa ihmisen "luontoa".
Haluatko, että tarkastellaan tätä vielä esimerkiksi Spinozan tai Camusin näkökulmasta? Tai kenties verrataan teististä ja ateistista ihmiskuvaa moraalifilosofian valossa?