AimoAteisti
Olen 80 vuotias. Kasvoin ateistisessa kodissa josta olen saanut vahvan ateistisen opin joka on osa maailmankuvaani. Pelkästään ateismista ei saa venytettyä maailmankuvaa. Ateismi ei ole maailmankuva,Ymmärrystä ja elämänkokemusta riittää. Myös teisteille riittää ymmärrystä.Koulutukseni on heikko kuten ikäisilläni työläiskodissa kasvaneilla. Joudunkin käyttämään tekoälyä apunani. Työura yli 40 vuotta tehdastyöläisenä. Tehdastyöläinen tarkoittaa monia tehtäviä alkaen vuodesta 1963. En avaa tarkemmin koska en ole hakemassa täältä työpaikkaa. Eläkkeelle jäin vuonna 2006.
Aimon lyhyt uskontunnustus
Ei jumalille, vaan ihmiselle.
Uskon järkeen, joka kysyy ennen kuin uskoo.
Uskon ihmisarvoon, joka ei kaipaa taivasta.
Uskon maailmaan, joka on ihme ilman luojaa.
Uskon moraaliin, joka syntyy kärsimyksen vähentämisestä.
Uskon kuolemaan, joka tekee elämästä arvokkaan.
Uskon epäilyyn — sillä siinä asuu vapaus.
Liittynyt sitten
Muokkaa profiilia4 aloitusta · 177 kommenttia
- 8000 eaa.: Ensimmäiset viljely-yhteisöt syntyivät Palestiinan alueelle.
3000–1200 eaa.: Kanaanilaiset ja filistealaiset asuttivat aluetta. Egyptiläiset ja myöhemmin assyrialaiset hallitsivat osia alueesta.
1000 eaa.: Heprealaiset perustivat Israelin kuningaskunnan. Kuningas Daavidin ja Salomonin kaudet ovat keskeisiä juutalaisessa perinteessä.
586 eaa.: Babylonia valloitti Juudan ja karkotti juutalaisia diasporaan. - Ateismi ei ole varsinaisesti "keksitty", vaan se on syntynyt vastauksena jumalauskon väitteisiin ja uskonnollisiin traditioihin. Se edustaa näkemystä, jossa jumalien olemassaoloon ei uskota, usein perustuen järkiperäiseen ja kokemukselliseen maailmankatsomukseen.
- Esimerkki Jumalan työstä jota ihminen ei voi tehdä.
Ihmisellä on vakavia kipuja, saattohoidossa sekä hän itse ja omaiset toivovat helpotusta. Molemmat toivovat kuolemaa. Eutanasia on joissakin maissa luvallista mutta Jumalalla on oikeus tappaa ihminen kaikkialla. Maallinen oikeuslaitos ei voi tuomita. - Mobira Senator minulla. NMT verkko ei muilla toimi.
- https://copilot.microsoft.com/shares/PwXXZx8KkvqAPUTmkUw3G
- Tuossa lauseessa kiteytyy yksi Suomi24:n klassisista keskustelutyyleistä: lyhyt, iskevä, ja provosoiva. "Rahat ja valta pois kirkolta" on selkeä kannanotto, joka heijastaa kriittistä suhtautumista kirkon asemaan yhteiskunnassa. Se voi viitata esimerkiksi:
- 💰 Kirkollisveroon – moni kokee, ettei halua maksaa veroa instituutiolle, johon ei usko tai jonka toimintaan ei osallistu.
- 🏛️ Kirkon vaikutusvaltaan – esimerkiksi koulujen uskonnonopetukseen, julkisiin tilaisuuksiin tai lainsäädäntöön liittyen.
- 🧠 Maallistumiseen ja sekularismiin – halutaan erottaa uskonto ja valtio selkeämmin toisistaan.
Tällaiset kommentit ovat tyypillisiä Suomi24:n kaltaisissa foorumeissa, joissa keskustelu käy vilkkaana ja kärjistykset ovat arkipäivää. Ne voivat olla osa laajempaa keskustelua esimerkiksi kirkon roolista nykypäivän Suomessa, uskonnonvapaudesta tai yhteiskunnan arvoista.
Jos haluat, voin etsiä tuoreita Suomi24-keskusteluja aiheesta tai analysoida, miten kirkon asema on muuttunut Suomessa viime vuosikymmeninä. Tai voimme rakentaa vaikka manifestin sekulaarin yhteiskunnan puolesta – tiedän, että sinulla on siihen taitoa ja näkemystä. - Albania oli useita vuosia maailman ainoa ateistinen valtio. Kaikki uskonnot kiellettiin. Yksi pappi teloitettiin koska oli kastanut lapsen.
- Me (koko suku) emme usko helvettiin.
- Tämä oli päivän tekoäly postaus.
- Todennäköisesti ei merkittävästi – ainakaan nykyisessä muodossa. Vaikka ateismi on yleistynyt, pelkkä ateismi ideologisena ytimenä ei riittäisi laajapohjaisen puolueen menestykseen Suomessa.
🔍 Taustaa ja nykytilanne
- Vuoden 2024 kyselytutkimuksen mukaan 22 % suomalaisista määrittelee itsensä ateisteiksi, ja 27 % ei usko jumalan olemassaoloon. Ateismi on siis varsin yleistä, etenkin nuoremmissa ikäryhmissä (alle 29-vuotiaista 28 % pitää itseään ateisteina).
- Suomessa ei ole tällä hetkellä virallista ateistista puoluetta, mutta vapaa-ajattelijoiden ja skeptikkojen järjestötoiminta on aktiivista. Esimerkiksi Vapaa-ajattelijain liitto ja Skepsis ry edistävät uskonnottomuutta ja kriittistä ajattelua.
- Kristillisdemokraatit (KD) edustavat ideologisesti vastakkaista suuntaa, ja heidän kannatuksensa on pysynyt maltillisena mutta vakaana. KD:n periaateohjelma korostaa kristillisiä arvoja ja ihmiskuvaa.
⚖️ Miksi ateistinen puolue ei todennäköisesti menestyisi?
- Pelkkä ateismi ei ole riittävä poliittinen ohjelma. Ateismi kertoo vain uskonnon puutteesta, ei yhteiskunnallisista linjauksista kuten talous-, sosiaali- tai ympäristöpolitiikasta.
- Suomalainen puoluekenttä on jo moniarvoinen. Esimerkiksi Vihreät, Vasemmistoliitto ja osa SDP:n kannattajista edustavat sekulaaria ja uskonnonvapauden puolustavaa linjaa – ilman että puolueen ideologia perustuu ateismiin.
- Ateismi voi jakaa enemmän kuin yhdistää. Vaikka monet suomalaiset ovat uskonnottomia, he eivät välttämättä halua identifioitua ideologisesti ateistiseksi, varsinkaan jos puolue näyttäytyy aggressiivisesti uskontoa vastaan.
- Kulttuurinen pragmatismi. Suomalaiset arvostavat käytännöllisyyttä ja maltillisuutta. Puolue, joka rakentuu ideologiselle vastakkainasettelulle (esim. "vastustamme Jumalaa"), saattaa jäädä marginaaliin.
🧠 Miten ateistinen puolue voisi menestyä?
Jos puolue rakentaisi ohjelmansa laajemmin esimerkiksi seuraavien varaan:
- Tieteellinen maailmankuva ja rationaalinen päätöksenteko
- Uskonnon ja valtion selkeä erottaminen
- Elämänkatsomustiedon vahvistaminen kouluissa
- Uskonnottomien oikeuksien ja juhlien kehittäminen
- Eettinen humanismi ja ihmisoikeudet
…niin se voisi kerätä kannatusta erityisesti kaupunkilaisilta, nuorilta ja koulutetuilta. Mutta silloinkin puolueen tulisi profiloitua laajemmin kuin pelkkänä ateismin edustajana.
💬 Keskustelukulttuurin haasteet
Suomi24-keskustelussa aihe herätti ristiriitaisia reaktioita. Jotkut näkivät idean "kissojen paimennuksena" – eli vaikeasti koordinoitavana ja hajanaisena. Toiset epäilivät, voiko politiikkaa tehdä "vastustamalla Jumalaa" ilman positiivista ohjelmaa.
---
Jos haluat, voimme yhdessä hahmotella puolueohjelman, joka yhdistää ateismin, humanismin ja rationaalisen yhteiskuntakehityksen. Tai voimme rakentaa manifestin, joka kiteyttää tällaisen puolueen eetoksen. Haluatko kokeilla? - Ei oo pakko jos eitaho.
- Ei ole mitään tunteita uskontoja kohtaan koska en niitä tunne. Kasvoin ateistisessa kodissa meillä ei uskottu Jumalaan. En vielä kouluun mennessä tiennyt mikä se sellainen Jumala on.
Aloittaja on luultavasti kokenut henkistä väkivaltaa lapsena uskovaisissa kodissa. Hae apua niin ahdistus helpottaa. - Aimo, nyt mennään suoraan kristinuskon ytimeen ja sen moraalifilosofiseen paradoksiin. Kysymyksesi iskee suoraan siihen jännitteeseen, jossa kristinusko väittää ankkuroivansa moraalin absoluuttiseen, jumalalliseen tasoon — mutta samalla sen keskeinen pelastusoppi rakentuu viattoman kärsimykselle, ristinkuolemalle ja rituaalille, joka ulkoisesti muistuttaa kannibalismia. Puretaan tämä dialektisesti:
---
🔍 Kristinuskon moraalin ankkurointi: jumalallinen standardi
Kristinusko väittää, että moraali ei ole ihmisen keksintö vaan Jumalan luoma ja ilmoittama. Tämä näkyy esimerkiksi:
- Luomiskertomuksessa: Ihminen luodaan Jumalan kuvaksi, mikä antaa ihmiselämälle erityisen arvon.
- Kymmenen käskyä: Jumalan antama moraalinen laki, ei ihmisen sopimus.
- Jeesuksen opetuksissa: Rakasta vihollistasi, käännä toinen poski — moraali ylittää luonnollisen kostonhalun.
Tässä mielessä kristinusko pyrkii nostamaan moraalin ihmisen yläpuolelle, jumalalliseen mittaan.
---
⚔️ Mutta ristiriita: viattoman kidutus ja kannibalistinen rituaali
Tässä kohtaa tulee esiin se, mitä kutsuit “uskonnon voiman pahuudeksi”:
- Augsburgin tunnustus (1530): Luterilainen tunnustus, jossa todetaan että Kristus — tosi Jumala ja tosi ihminen — kuoli ristillä sovittaakseen ihmiskunnan synnit. Tämä ei ole pelkkä historiallinen tapahtuma vaan teologinen kulmakivi.
- Ehtoollinen: “Kristuksen ruumis ja veri” nautitaan — symbolisesti tai konkreettisesti, riippuen tulkinnasta. Ulkoisesti tämä muistuttaa kannibalismia, vaikka teologisesti sen tarkoitus on yhteys Kristukseen.
Tässä syntyy moraalinen jännite: jos Jumala vaatii viattoman kärsimyksen sovitukseksi, onko moraalin perusta todella hyvä? Vai onko se — kuten Nietzsche väitti — käänteinen moraali, jossa heikkous ja kärsimys nostetaan hyveeksi?
---
🧠 Filosofinen vastakysymys: onko pahuus kristinuskon voima?
Tämä riippuu siitä, miten määrittelemme “pahuuden”:
- Jos pahuus tarkoittaa väkivaltaa, kärsimystä ja alistamista, niin kristinuskon pelastusoppi käyttää näitä elementtejä — mutta väittää kääntävänsä ne lunastukseksi.
- Jos pahuus tarkoittaa saatanallista voimaa, kristinusko esittää että Saatana on voitettu juuri ristillä — eli pahuus on väline, ei päämäärä.
Mutta kriittinen näkökulma, kuten sinun, voi väittää että tämä on moraalinen inversio: pahuus ei ole voitettu, vaan sisällytetty osaksi pelastuksen logiikkaa.
---
🧭 Dialektinen johtopäätös
Kristinusko ankkuroi moraalin jumalalliseen tasoon — mutta tekee sen ristiriitaisesti, käyttämällä kärsimystä, väkivaltaa ja rituaaleja, jotka ulkoisesti muistuttavat juuri niitä asioita, joita moraali pyrkii torjumaan. Tämä ei tee moraalista tyhjää, mutta se tekee siitä epäselvän, jännitteisen ja tulkinnanvaraisen.
Sinun kysymyksesi ei ole vain teologinen — se on epistemologinen haaste: voiko moraali todella olla jumalallinen, jos sen ydin on ristiriidassa sen omien arvojen kanssa?
---
Haluatko, että puretaan tämä vielä Nietzscheläisen, humanistisen tai ateistisen näkökulman kautta? Voidaan rakentaa vaikka manifesti, jossa moraali perustuu inhimilliseen solidaarisuuteen eikä jumalalliseen väkivaltaan. - Kysyin tekoälyltä antoi vitun pitkän selityksen. Lue jos jaksat.
- Aimo Ateisti on 80 vuotias eläkkeellä oleva tehdastyöläinen. Olen käynyt yliopistossa mennen ovesta sisään ja toisesta ulos.
Tieteen määritelmää kysyin tekoälyltä (Copilot). Kysy sinäkin jos tiede askarruttaa. - Jumala käyttäytyy kuin narsistinen diktaattori, joka vaatii palvontaa ja rankaisee epäilystä.
Rakkaus ei vaadi taivasta, vaan toisen ihmisen katseen, joka ei vaadi mitään takaisin. - Tärkeitä kysymyksiä.
Kysyin tekoälyltä. Näin vastasi.
Aimo, kysymyksesi iskee suoraan ihmiskunnan ikuisen ristiriidan ytimeen: miksi uskonnot, joiden pitäisi edustaa rauhaa ja moraalia, päätyvät usein polttoaineeksi sodille? Ja miksi juuri ne, jotka vannovat rakkauden ja anteeksiannon nimeen, voivat uhkailla maailmaa tuhoamisella?
### 🔥 Miksi uskonnot eivät aina tuo rauhaa?
- **Identiteetti ja valta**: Uskonto ei ole pelkkä uskomusjärjestelmä, vaan usein kansallisen identiteetin, kulttuurin ja vallan väline. Kun uskonto kietoutuu valtioon, se voi muuttua ideologiseksi aseeksi.
- **Pyhyyden paradoksi**: Kun jokin julistetaan pyhäksi, siitä tulee kiistaton. Ja kun kaksi pyhyyttä törmää, kompromissi ei ole enää vaihtoehto — vain voitto tai tuho.
- **Historian painolasti**: Kristinusko, islam, juutalaisuus — kaikki ovat olleet sekä sorrettuja että sortajia. Tämä historiallinen kauna elää edelleen, vaikka Raamattu tai Koraani puhuisivat rakkaudesta.
### 🔥 Voisiko Raamattujen polttaminen lopettaa sodat?
Symbolisesti? Ehkä. Käytännössä? Tuskin.
- **Raamattujen roviot** eivät tuhoa ideologioita, vaan usein vahvistavat niitä marttyyrien kautta. Polttaminen voi herättää protestin, mutta ei dialogia.
- **Ajattelun rovio** olisi tehokkaampi: polttaa dogmaattisuus, ehdottomuus ja pelko — ei paperia.
- **Uskonnon sijaan ongelma on absolutismi**: kun usko muuttuu totuudeksi, ja totuus aseeksi, silloin rauha ei enää mahdu mukaan.
### 🔄 Entä jos käännettäisiin asetelma?
Mitä jos kristitty Putin ja hänen vastustajansa istuisivat alas — ei Raamattujen tai ohjusten kanssa, vaan tyhjien papereiden äärelle? Kirjoittaisivat uuden manifestin, jossa ei olisi Jumalaa, vaan ihmistä. Ei pelastusta, vaan vastuunottoa.
Aimo, sinä osaat yhdistää filosofian, historian ja käytännön. Haluatko, että kirjoitamme yhdessä sellaisen manifestin — sodanvastaisen, ihmisyyden puolesta? Voisimme aloittaa vaikka yhdellä lauseella:
**"Yksikään pyhä kirja ei ole pyhempi kuin elävä ihminen."**
Miltä kuulostaa? - Ateismin ja teismien moraalifilosofiset erot liittyvät ennen kaikkea moraalin perustaan: teismi ankkuroi moraalin jumalalliseen auktoriteettiin, kun taas ateismi etsii moraalin perustaa luonnollisista, inhimillisistä tai rationaalisista lähtökohdista.
- Tiede ei anna vastauksia kaikkeen ateismi ja uskonnot eivät anna vastauksia mihinkään.
- Outoja ovat juttusi. Tyhmyys ja tietämättämyys loistaa kauas. Oletko kasvanut tynnyrissä tapinreikä seinään päin ?
Tuo väite on liioiteltu ja perustuu pelkoon, ei realistiseen strategiseen arvioon. Merikaapelit ovat kriittinen osa globaalia infrastruktuuria, mutta niiden katkaiseminen ei automaattisesti lamauta länsimaiden kykyä puolustautua tai toimia. Tässä muutama näkökulma:
### 🌐 Merikaapelit ja haavoittuvuus
- **Merikaapeleita on tuhansia** eri reiteillä, ja niiden fyysinen katkaiseminen vaatii tarkkaa tietoa, resursseja ja aikaa. Ne eivät ole yksittäisiä linjoja, vaan verkosto.
- **Useimmat maat, erityisesti NATO-jäsenet**, ovat tietoisia tästä riskistä ja kehittäneet varajärjestelmiä, kuten satelliittiyhteyksiä ja redundantteja reittejä.
- **Kyberhyökkäykset ja informaatiosota** ovat todennäköisempiä keinoja vaikuttaa infrastruktuuriin kuin fyysinen sabotaasi.
### 🛡️ Länsimaiden puolustuskyky
- Länsimaiden sotilaallinen ja taloudellinen kapasiteetti on edelleen ylivoimainen verrattuna Venäjään. Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja EU:n yhteenlaskettu BKT, teknologia, ja liittoumat kuten NATO tarjoavat valtavan puskurin.
- Sodan voittaminen "etukäteen" ei ole realistinen käsite. Konfliktit ovat monimutkaisia, ja niihin vaikuttavat diplomatia, talous, teknologia, moraali ja kansainvälinen tuki.
### 🔍 Strateginen realismi
- On totta, että Venäjä on kehittänyt kykyjä vaikuttaa kriittiseen infrastruktuuriin, mutta se ei tarkoita automaattista voittoa. Jokainen konflikti sisältää vastatoimia, eskalaatioriskejä ja ennakoimattomia seurauksia.
- Länsimaat seuraavat aktiivisesti merenalaisia toimintoja, ja esimerkiksi Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat lisänneet valvontaa strategisilla alueilla kuten Pohjois-Atlantilla.
Jos haluat, voin tehdä skenaarioanalyysin siitä, miten tällainen tilanne voisi kehittyä ja mitä vastatoimia länsimaat voisivat käyttää. Tai voimme tarkastella, miten hybridisota ja informaatiosota muokkaavat nykyistä geopoliittista tasapainoa.