kaiarasola

Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

21

Kommenttia

1511

  1. No en ole paljon tästä ikeamurhaajasta lukenut, kun koko pakolaisjuttu ei mielestäni ole maailman tärkein eikä myöskään maan huolestuttavin asia.

    Se vähä, minkä olen lukenut on normaalilähteistä, ei salaliittotietoa, ja jossakin niistä sanottiin, että Abraham Ukbagabir on kristitty. Alkanut neljä vuotta sitten ottaa uskonsa tosissaan... Hänhän oli samana päivänä, jos oikein muistan, saanut kielteisen päätöksensä ja on minun silmissäni edelleenkin hörhö, joka ei pysty pettymyksiä käsittelemään. Viharikos on vähän eriluontoista. Ei Trolhättanin mieheltä kukaan ollut samana päivänä vetänyt elämältä ja haaveilta mattoa jalan alta...

    Viharikokselle on luonteenomaista, että siinä ainoa oleellinen syy teolle on viha. Tekoa ei siis laukaise joku muu hulluus.

    Kai
  2. Olisin oikeastaan kuvitellut, että Helsingin yliopistossa olisi opetettu vähän historiallista ajattelua. Faktahan on, että lähes kaikki uskovat 1800 -luvulla kirjoittivat kauheuksia, kuka mistäkin. Hyvät uskon sankari protestantit, herätysjohtajat. Ajalta on älyttömän vaikea löytää mitään, mitä lukea hymyilemättä.

    Maassa, jossa elettiin kasvavassa katoliskammossa (USA) EGW oikeastaan kirjoittaa kohtalaisen siististi katolisuudesta. Miltei jokaisen 1800 -luvun kirjoittajan voi osoittaa idiootiksi, alkamalla mitata heidän sanojaan meidän aikamme tietämyksellä ja ajattelumalleilla. En halua EGWtä mitenkään puolustella, mutta ehdotan TFlle 1800 -luvun tekstien laajempa lukua ja nopeasti huomaat, että esimerkiksi jotkut ajan parhaista kirkkohistorioitsijoista saattavat kirjoittaa katolisuudesta rumemmin ja räikeämmin kuin...

    Tarkoitus oli vain sanoa, että EGWtä pitäisi arvostella oman aikansa ihmisenä ja vaikka näin tekee, ihan taatusti vieläkin jää arvosteltavaa.

    Toiseksi viittaat EGWn kommenttiin kirkkoisistä, enkä ole oikein varma, että taaskaan tiedät, mistä kirjoitat. En tiedä tekstiä, jossa hän kirjoittaisi pyhittäytymättömistä kirkkoisisitä. Tiedän sellaisen, jossa hän mainitsee pyhittäytymättömät kirkolliset johtajat.

    Useimmat hänen niistä teksteistä, joissa hän kirjoittaa kirkkoisistä, Tertullianuksesta, Augustinuksesta tai muista ovat myönteisiä. Hän selvästi arvostaa heidän uskoaan, tai ainakin sitä hyvää, mitä tekivät.

    Mainitsemasi teksti pyhittäytymättömistä kirkon johtajista Suuri taistelu kirjan loppuviitteiden mukaan taas liittyy Nikean toiseen kirkolliskokoukseen, oliko joskus 780 -luvulla, jolloin ei enää ollut varsinaisia kirkkoisiä ja jolloin, ei vain monien protestanttien vaan myös joidenkin katolisten mielessä, kirkko oli menossa aika huonoon suuntaan.

    Taisin tässä langeta periaatteestani olla selittelemättä Whitea, koska EGW selittelyt (minunkin) yleensä johtavat harhaan. Tässä tapauksessa ajattelin, että historiallisen tekstin lukemistaito on sen verran arvokas asia, että sitä kannattaa mainostaa, vaikka siinä tulisikin toimittua periaatteita vastaan. :)

    Kai
  3. En tunne mitään suurempaa tarvetta sekaantua teidän kädenvääntöönne, mutta koko ajan Exan yritys rinnastaa Trollhättan ja Ikea on ontunut. Näillä kahdella tavalla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Trollhättan on uutistietojen mukaan selvä viharikos ja rasistinen rikos. Tekijä vihasi muiden rotujen edustajia, maahanmuuttajia ja ilmeisesti uskoi ruotsalaiseen ylivertaisuuteen.

    Ikeamurhaaja, ainakin sen perusteella, mitä luin, näyttää vain käännyttämispäätöksestä seonneelta hörhöltä. En ole nähnyt mitään syytä olettaa, että hän olisi erityisesti vihannut kaikkia valkoisia tai edes ruotsalaisia tai että teossa olisi jotakin rasistista. Pettymyksiä käsittelemään kykenemätön kaheli on kaheli ihonväristä riippumatta.

    Kai
  4. Veli adventtiairut on huolissaan lähetyskentistä, mutta tekee mieli lisätä, että muslimien näkeminen lähetyskenttänä ei tarkoita sitä, että näkisin ne omana lähetyskenttänäni. Adventtikirkon "avioliittokäännytystä" pidän hauskana huumorina vaikka onkin faktojen puolesta harhainen kanta. Tottahan kaikki tietävät jonkun, joka on rakastumisen ja avioliiton myötä liittynyt adventtikirkkoon (näitä on varmaan kaikissa kirkoissa), mutta en muista ketään, jonka perhettä olisi tämän perusteella suuremmin kalasteltu. Eiväthän adventistit tätä nykyä muutenkaan ole ketään käännyttämässä, ovat tyytyväisempiä, kun saavat vain rauhassa oleilla omassa kerhossaan.

    Sitten adventtiairuelle kysymys: Ketä sinä pidät omana lähetyskenttänäsi ja ketä olet käännyttämässä? Ja millä keinoin? Selvästi haluaisit jakaa ateismin autuutta erityisesti adventtikirkon jäsenille tai adventismista kiinnostuneille. Voin antaa tähän pienen vinkin, joka sopii useimpiin (ei kaikkiin) palstan ex-adventisteihin. Evankeliointinne voisi onnistua paljon paremmin, jos jotenkin onnistuisitte heijastelemaan sitä, miten hyvää teidän elämänne nyt on.

    Eihän tältä palstalta montaa uskoonsa tyytyväistä adventistiakaan löydy, mutta onneksi on muutama. Palstan adventtikriitikkojen joukossa vaikutelma onnellisesta ihmisestä on minun arvioni mukaan kuitenkin vielä harvinaisempi. Hyvä näin, jatkakaa vain samaan malliin kuin ennenkin. :)

    Kai
  5. Hmmm... ehkä voisit ystävällisesti kertoa, mitä realiteetteja pitäisi herätä näkemään. Olen jo todennut, etten pakolaisia Suomeen toivo, etten tiedä ketään, joka heitä tänne haluaisi. En ainakaan ole punavihreä sosiaaliromantikko, enkä juuri usko, että sellaisia onkaan. Olen myös, ainakin rivien välissä, todennut pakolaisten integroimisen olevan vaikeata.

    Tuntuu, että ainoa, mihin haluaisitte herättää minut, on asiasta räyhääminen. Onko niin, että eivät vain pakolaiset herätä pelkoa ja vihaa vaan myös se, että jonkun verenpaine ei tästä aiheesta nouse? Sorry, kiitos ei!

    Shengenin tai Dublinin sopimukset eivät voisi vähempää kiinnostaa. Luotan edelleen, että hallitus, eduskunta, virkamiehet eivät tänne pakolaisia ole hamuamassa yhtä ainoaa enempää kuin on välttämätöntä. Jos osoittautuu, että näin ei ole, äänestetään seuraavassa vaaleissa toiset tilalle. Luotan myös, että valtamedia pyrkii kohtuullisesti asiasta tiedottamaan ja jos osoittautuu, ettei näin ole, katkaistaan tilaus ja otetaan muuta mediaa tilalle. Ei tämä puoli asiasta niin kovin vaikea ole. Sen sijaan se, miten pakolaisongelma pitäisi hoitaa, on taas todella vaikea asia, eikä teiltäkään, jotka aiheesta räyhäätte, ole mitään järkeviä ehdotuksia sen hoitoon tullut. Räyhääminen tai salaliittoteoriat eivät Suomea pelasta.

    Kai
  6. Olen pahoillani siitä, että tyttäresi on joutunut muslimin suorittaman rikoksen uhriksi.

    Olen vuosien varrella lukuisia kertoja joutunut tukemaan tai antamaan sielunhoitoa tai neuvomaan ihmisiä, jotka ovat joutuneet rikosten uhreiksi ja joukossa on myös monia tapauksia seksuaalista väkivaltaa, mukana myös todella vaikeita elinikäisiä traumoja aiheuttaneita. Joukkoon on mahtunut myös maahanmuuttajan tekemää väkivaltaa samoin kuin ateistin, buddhalaisten, kristittyjen mukaanluettuna (valitettavasti) adventtikirkon jäsenten tekemiä rikoksia.

    Olen kyllä tietoinen siitä, että maahanmuuttajien suhteellinen osuus juuri seksuaalirikoksissa on ainakin Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa normaaliväestöä korkeampi. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikki maahanmuuttajat tai kaikki muslimit ansaitsevat ne leimat, joita yrität heille antaa.

    Vastoin loppulausettasi lisättäköön, että Aasiassa tapahtuva seksuaalinen väkivalta on aivan käsittämättömän laajalle levinnyttä ja järkyttävää. Joka vuosi Aasiassa kuulin tai jouduin puuttumaan tai antamaan neuvoa tai sielunhoitoa liki yhtä monelle kuin kymmenessä vuodessa muualla. Islaminuskoiset eivät pääse lähellekään, ja olen toiminut lähetystyössä useita vuosia myös muslimienemmistöisessä maassa. Ehkä siksi näenkin muslimit lähetyskenttänä - en karkuun juostavina.

    Lisättäköön, että jokainen eteeni tullut tapaus on ollut erityisen vaikea siksi, ettei minulla juurikaan ole tällaiseen auttamiseen tarvittavaa koulutusta tai taitoa. On vain ollut pakko yrittää auttaa, kun joku on luottamusta osoittanut ja apua pyytänyt, eikä ammattiauttajia ole ollut saatavilla tai henkilö ei ole suostunut ammattiapua hakemaan. Mutta ainahan voi olla hiljaa, kuunnella, joskus sanoa sana, kun se tuntuu sopivalta ja aina voi rukoilla.
  7. Minäkin liityn niihin, jotka ihmettelevät Exan kapeaa näkökulmaa ja tarkoitushakuista tietojen etsimistä... On totta, että Ruotsissa naisiin kohdistunut väkivalta on nyt 1400% prosenttia korkeampi kuin ennen pakolaisia - siis joskus 1970. Muutos kattaa yli 40 vuotta. Mutta vihjailu siitä, että Suomessa tilanne olisi vielä pahempi, ei lennä. On olemassa tilastokeskus, eikä raiskausten määrä ole täällä lisääntynyt alkuunkaan Ruotsin malliin. Netin huuhaa ei anna luotettavaa kuvaa asioista. Tanskaan on tullut suuri määrä sirtolaisia, kuitenkin siellä raiskausten määrä on vieläkin vain vajaa 400 vuodessa, murto-osa Ruotsin määrästä. Ruotsi on siis huono esimerkki. Vaikka lait Pohjoismaissa ovat suurin piirtein samanlaiset, Ruotsissa on ehkä erilainen raiskausten raportointikulttuuri - Julian Assange sai raiskaussyytteen, kun oli hukannut kondominsa leikkiessään muuten seksiin suostuvaisen ruotsalaisnaisen kanssa. Tai ehkä kyseessä on jotakin muuta. Järkeään käyttävät ruotsalaisetkaan eivät usko että sikäläiset väkivaltatilastot 40 vuotta sitten ja nyt ovat vertailukelpoisia.

    Pari muuta kommenttia.

    Luen mediaa yleensä kriittisesti ja kohtuullisen usein katson tietoa valtamedian ulkopuolelta - jos en muusta syystä, niin siksi että saan nauraa uusimmille salalittoteorioille. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että vainoharhaisuus ei auta tätä eikä yleensä mitään muutakaan tilannetta yhtään. Luokitella kaikki islaminuskoiset äärimmäisen vaarallisiksi on todella lapsellista.

    Totta kuitenkin on, että kun maahanmuuttajia toisista kulttuureista tulee, heillä on aivan eri käsitykset myös seksuaalisuudesta ja uuden kulttuurin ymmärtämiskoulutuksen pitäisi Suomessa mennä paljon pitemmälle. Tässä on aika pitkän aikaa vaativasta ja suuresta jutusta kysymys. Monista maista tulevien ihmisten on hyvin vaikea kuulla tai käsitellä seksuaalisuutta koskevaa tietoa.

    Opettaessani etiikkaa Thaimaassa, sisällytin kurssiin lyhyen seksuaalietiikkaa käsittelevän jakson. Yleensä joka kurssin yhteydessä monet tulivat kiittämään siitä, että olivat jotakin oppineet ja sanomaan, ettei kukaan aikuinen koskaan koko heidän elämänsä aikana ollut puhunut heille mitään seksistä ja että aihetta niin perheiden sisällä kuin kouluopetuksessa pidettiin koko Kaakkois-Aasiassa täysin tabuna ja kun meidän Aasiassa asuessamme jossakin maassa yritettiin saada peruskouluun jonkinlaista seksuaalivalistusta vanhemmat taistelivat kynsin hampain vastaan. Kyse on sellaisesta asiasta, jossa asennemuutokset ovat vaikeita ja hitaita.
  8. Eihän pohjan kuningas sanonut, että nyt kirkon keskustoimistoa näin tätä nykyä kutsuttaisiin, vaan että näin on joskus ollut. Olen minäkin kuullut vanhan veli Rintalan (toimi aikanaan Suomen adventtikirkon johtajana) eläkepäivinään puhuvan kenraalikonferenssista. Historiaa...

    Onhan muuten muillakin kirkoilla konferensseja, esim yhdistyneellä metodiskirkolla on General Conference ja paikallisia konferensseja eli piirikuntia.

    Englanninkielessähän sanalla Conference on myös jonkinlainen liittoutumaan, osastoon ja maantieteelliseen alueeseen liittyvä merkitys, jossa merkityksessä tätä sanaa käytetään kuvaamaan jotakin osaa kirkon organisaatiossa. Ihan Websterin sanakirjan mukaan.

    Tästä merkityksestä sivuhaara löytyy myös amerikkalaisesta urheilusta, jossa on alueellisia (conference) karsintaotteluita, joista parhaat pääsevät valtakunnallisiin taistoihin. Ainakin amerikkalaisessa jalkapallossa, ehkä koriksessa. Jääkiekosta en muista.

    Kai
  9. Tietenkin, jos meillä olisi alkuseurakunnan järjestys ja ympärillämme sama maailma, seuraisimme aivan tarkkaan samaa järjestystä. Mutta nyt alkuseurakunnan järjestyksestä tulee hulluutta. Jos diakonien pitää olla miehiä, joudutaan valitsemaan mies kantamaan pesuvatia, eikä nainen ei saa sitä tehdä. Virkamme ovat erilaisia. Meillä ei myöskään ole kaitsijan virkaa, ei ainakaan samanlaista kuin alkuseurakunnalla. Vaikka sielläkään vanhimmat tai kaitsijat tuskin johtivat sillä tavalla kuin useimmat kuvittelevat.

    Jos luet UTn tarkkaan, huomaat, ettei meille mainita yhtään seurakuntaa, jossa olisi yksi vanhin. Seurakunnilla ei ollut johtajia. Vanhimmat tai kaitsijat, kun on kyse yhdestä seurakunnasta mainitaan aina monikossa. Jerusalemin tai koko kristikunnan johtajanakaan ei mainita yhtä henkilöä vaan Paavali puhuu kolmesta, jotka olivat pylväitä. Alkuseurakunta näyttää tosissaan välttäneen sitä, että kukaan yksi henkilö olisi ollut minkään seurakunnan tai koko kristittyjen joukon johtaja. Taustalla ehkä oli se, että Jeesus varoitti, että maailmassa ihmiset herroina hallitsevat, mutta niin älköön olko teidän keskuudessanne. Joka haluaa olla teidän keskellänne suurin olkoon teidän orjanne. Aina, kun puhutaan yhdestä johtajasta tai seurakunnan päästä, se on Kristus.

    Adventtikirkko ja useimmat muutkin seurakunnat ovat luopuneet tästä UTn mallista. Adventtikirkko yritti luopua yhden johtajan mallista 1901, mutta kolmen johtajan triumviraatti kesti vain vuoden tai pari, ennenkuin yksi kaappasi vallan ja johtokunnan siunauksella julistautui kirkon johtajaksi.

    Vanhimmalla ja pastorilla on adventtiseurakunnassa hyvin pieni valta. Kaikki taloudelliset ja seurakunnan jumalanpalveluksia koskevat päätökset tehdään johtokunnassa, ja mallia tähän tähän käsitykseen on otettu apostolien kokouksesta Apt 15.

    Jos ei ole johtajaa, jos meillä on vanhimpia tai pastoreita, joilla ei ole hallintovaltaa, jos Kristuksessa ei ole miestä eikä naista eikä orjaa tai vapaata, voi kysyä mikä Kristuksen evankeliumissa voisi olla sellainen este, ettei nainen, jos hänellä johonkin seurakunnan toimeen on armolahja, voisi sitä seurakunnassa toteuttaa. Pohjimmiltaan kyse on armolahjojen toteamisesta.

    Jutun ydin on johtajuudessa, armolahjoissa ja viroissa, mutta niistä ei tässä ole kuin raavittu vähän pintaa, enkä tiedä kannattaako syvemmälle mennäkään.

    Kai
  10. Olet oikeassa sanan diakonos suhteen. Feminiinimuoto löytyy vasta 400 -luvulta ja sen olin jo eilen huomannut. Kommenttini perustana oli se, että mistään UTsta, Septuagintasta tai muutamasta sanakirjan klassisen kreikan esimerkistä en löytänyt Room 16.1,2 kaltaista tapausta, jossa sanaa diakonos olisi käytetty naisesta. Sellaisiahan voi olla, mutta näkemissäni esimerkeissä naisten kohdalla käytettiin sanoja diakonein tai diakoneo eikä sanaa diakonos.

    Tietenkin 1T 3.11 voi tarkoittaa myös diakonin vaimoa. Ainoa outo asia silloin olisi se, että vanhimman vaimosta ei ole ohjetta ja oletettavasti vanhin oli seurakunnan kannalta näkyvämpi virka. Tai sitten ei...

    Jos jutun ydin on siinä, että Raamatun selvää ohjetta täytyy noudattaa, on heti kysyttävä, miksi alkuseurakunta ei noudata selviä ohjeitaan. Paavali sanoo, että naisen tulee olla hiljaa, mutta kohta perään hän toteaa, että kun nainen seurakunnan kokouksessa rukoilee, hänen päänsä tulee olla peitetty. Oletettavasti nainen rukoilee ääneen. Paavali sanoo, ettei hän salli naisen opettavan, ei hänellä kuitenkaan ollut ongelmaa sen kanssa, että Priscilla mainitaan Akylaksen rinnalla Apolloksen opettajina... jne.

    Edelleen, jos otat jokaisen UTn kehotuksen kirjaimellisesti, joudut ottamaan kirjaimellisesti sen, että naisten täytyy verhota päänsä (=käyttää huntua), ehkä, ettei tule mennä naimisiin (kun Paavali siitä varoittaa, vaikka poikkeuksen salliikin - mutta missä on kristittyjä, jotka näin jäseniään opettavat), ehkä pitäisi silmä repäistä irti, kun 100% varmuudella Jeesus itse näin kehottaa - siis tietenkin vain siinä tapauksessa, että silmä viettelee. Meitä myös kehotetaan olemaan puolustautumatta ja kääntämään toinen poski, kun joudumme hyökkäyksen kohteeksi, rahaa ei pitäisi säästää ja harkita Jeesuksen kehotusta antaa kaikki köyhille, kun täällä koi syö ja ruoste raiskaa, eikä uskova saa huolehtia huomisesta, niin ja sitten ei eronnut saa mennä uudelleen avioliittoon ja jos oikein uskoo Jeesusta pitää vihata omaa perhettään. No tämä on vasta alkua, mutta riittänee esimerkiksi osoittamaan, että järkevään Raamatun lukemiseen kuuluu kontekstin huomiointi ja kokonaisuuden katsominen. Tekstejä ei vain poimita ja sanota aamen siihen päälle.

    Sitäpaitsi meidän seurakuntavirkammehan eivät alkuunkaan vastaa alkuseurakunnan virkoja. Miksi nainen ei voisi olla pastori, kun UTssä ei ole yhtään pastoria eikä mitään pastoreita koskevia ohjeita. Jos luet UTtä kirjaimellisesti ei naispastoreissa voi olla enempää vikaa kuin vaikkapa kanttoreissa, haudankaivajissa, suntioissa, kirkkojen vahtimestareissa - kaikki virkoja, joita Raamatussa ei ole ja joihin siksi ei anneta ensimmäistäkään ohjetta.

    Lisäksi virat, vaikka nimi olisi sama, ovat erilaisia. Lukemasi ohjeet koskevat vanhimpia ja diakoneja. Adventtiseurakunnissa diakoni kantaa ehtoollissapattina pesuvadit lastenluokkaan jalkojen pesua varten. Tuntuu todellakin miehiseltä työltä, jota ei naista missään tapauksessa saa päästää tekemään. :) No laittavathan diakonit myös ehtoollispöydän kuntoon ja tekevät ehtoollisleivän, mutta ei sitten juurikaan muuta. Rikotaanko siis Raamatun sanaa, jos nainen tekee taikinan ja paistaa leivän?

    Paavali sanoi olevansa varma vanhimman virasta. Minäkin olen yhdestä asiasta varma. Fundamentalistinen ja biblisisten Raamatun lukemisen johtaa toivottomeen yksien tekstien valikointiin ja toisten hurraamiseen. Jos Raamattua lukee lakikirjana, josta pitäisi löytää vastaus jokaiseen asiaan, uskostahan tulee aivan toivoton paketti. Pelkästään UTssä on yli 1000 käskyä tai ohjetta, joiden yhteensommittamisessa ja meidän aikaamme soveltamisessa on sen verran näpräämistä, ettei itse pelastuksen iloon päästä ollenkaan. Raamattua luetaan oikein vain, kun sitä luetaan Kristuksen kirjana ja kaikki tulkitaan armon ja rakkauden siivilän kautta.

    Kai
  11. Olet aivan oikeassa siinä, että sana diakonos voi tarkoittaa myös tavallista palvelijaa samoin kuin sana vanhin voi tarkoittaa iältään vanhempaa tai sana apostoli voi tarkoittaa lähetettyä henkilöä. Näillä kaikilla sanoilla on yleinen geneerinen merkitys ja sen lisäksi ne merkitsevät erityistä seurakunnallista virkaa.

    Tässä tekstissä todennäköinen merkitys on seurakunnallinen virka, diakoni eli seurakuntapalvelija. Tätä voi perustella seuraavasti:

    1. Teksi sanoo, että Foibe oli Kenkrean seurakunnan diakonos. Jos Paavali olisi halunnut sanoa, että Foibe autteli Kenkrean seurakunnassa, hän todennäköisemmin olisi kreikan kielessä käyttänyt verbiä palvella eikä olisi käyttänyt genetiivimuotoa ja sanonut "seurakunnan palvelija" varsinkin, kun palvelija on Foiben kohdalla kömpelö maskuliinimuoto. Onhan suomen kielessäkin merkitysero, jos sanomme, että joku vaikkapa Turun seurakunnan ovenvartija tai jos sanotaan, että henkilö vahtii ovea Turun seurakunnassa.

    2. Tätä vahvistaa se, että on varhaisia mainintoja naisdiakoneista. Apostoli Johannes oli tiettävästi vielä elossa keisari Trajanuksen hallituskauden alussa, kun Plinius nuorempi kertoo parista vainossa kidutetusta nuoresta naisesta, jotka seurakuntapalvelijoina kantoivat vastuuta paikallisessa kristillisessä yhteisössä. Vielä Didaskaliassa on muistaakseni vuoden 150 paikkeille ajoitettu viite naisdiakoneihin, jossa niinkuin kaikissa vanhoissa viitteissä naisdiakoneihin käytetään samoin kuin Room 16 sanaa diakonos maskuliinimuodossa. Itse asiassa on ainakin pari vanhaa tekstiä, joissa näitä myöhempiä naisdiakoneja kutsutaan toiseksi tai uudeksi Foibeksi.

    3. Tekstiin on kirjoitettu olla verbin feminiinin partisiippi ousan (käännettynä vaikkapa "ollen"), jota tuskin käytettäisiin, jos haluttaisiin sanoa, että Foibe auttelee seurakunnassa. Sana on luonnollinen, jos Foibesta oli diakonin virassa.

    4. Tekstissä on myös sana prostasis, tukija, auttaja, kannattaja, edeltäkulkija. Tämä on ainoa UTn esimerkki sanan substantiivimuodosta, mutta sanan normaalimerkitys on johtajuus. Septuagintassa, joka oli Paavalinkin Raamattu sana on erityisesti johtajuusmerkityksesä. Lisäksi UTssa saman sanan verbimuoto esiintyy kahdeksan kertaa ja tarkoittaa johtajuutta tai hallintaa.

    Itse asiassa luin väitteen, ettei sanaa löytyisi merkityksessä auttaja ennen kuin 900 -luvulta jälkeen Kristuksen, jolloin joku, joka ei pitänyt ajatuksesta Foibesta johtajana, ymppäsi merkityksen tähän sanaan.

    En väitä olevani mikään kreikan asiantuntija, vaikka olen kreikan alkeiskurssin muutaman kerran opettanut. Sitähän leipänsä pitimiksi tekee väliin sellaistakin, missä ei ole kauhean hyvä. Pääosa työstäni on liittynyt Vanhaan testamenttiin ja siinä sivussa olen joutunut opettamaan usein myös systemaattista teologiaa ja kirkkohistoriaa. Kreikka ei koskaan ole ollut minun juttuni. Olen kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että tämän tekstin luonnollista tulkinta on viittaus Foiben virkaan Kenkrean seurakunnassa ja ne, jotka yrittävät selitellä tämän luonnollisen merkityksen pois puhuvat pehmoisia - olen niitäkin selityksiä lukenut.

    Lisäksi kannattaa katsoa hetki sitä tekstiä, mistä lähdettiin liikkeelle. Exa viittaa siihen, että tätä sanotaan varmaksi sanaksi. Totta, mutta lukekaa mikä on varmaa: varmaa on se, että joka pyrkii seurakunnan kaitsijan toimeen, pyrkii jaloon virkaan. Muut vanhimmasta annetut asiat otetaan tärkeinä neuvoina. Jos tekstin lukee Exan fundamentalistisella (sorry) sanatarkkuudella, Paavalihan on sanomassa, ettei hänestä itsestään ole vanhimmaksi tai diakoniksi, vaikka hän useampaan otteeseen itseään diakoniksikin kutsua. Hänhän ei ollut naimisissa eikä hänellä ollut perhettä.

    1Tim 3: "8 Myös seurakunnanpalvelijoiden on oltava arvokkaita ja vilpittömiä. He eivät saa käyttää liikaa viiniä eivätkä tavoitella omaa hyötyään. 9 Heidän tulee tuntea uskon salaisuus ja pitää omatuntonsa puhtaana. 10 Myös heidät on ensin tutkittava, ja kun heidät on todettu moitteettomiksi, he saavat ryhtyä hoitamaan tehtäväänsä. 11 Samoin tulee naisten olla arvokkaita, eivätkä he saa puhua muista pahaa. Heidän on oltava raittiita ja kaikessa luotettavia. 12 Seurakunnanpalvelijan on oltava yhden vaimon mies, ja hänen on pidettävä hyvää huolta lapsistaan ja perheväestään. 13 Ne, jotka hoitavat virkansa hyvin, saavat arvostetun aseman ja voivat rohkeasti julistaa uskoa Kristukseen Jeesukseen. " Minua kiinnostaa tässä jae 11. Exan tavoin tekstiä tulkitsevat joutuvat sanomaan, että Paavalilta menevät pasmat hetkeksi sekaisin ja hän vahingossa alkaa kirjoittaa naisista kesken seurakuntapalvelijaohjeita. Paljon luonnollisempaa on ajatella, että hän antaa yhden lisäkriteerin, jos seurakuntapalvelija sattuu olemaan nainen.

    Tällähän tätä asiaa ei ratkaista, vaan jutun ydin on aivan muussa. Armolahjojen, raamatullisen seurakuntamallin ja kristillisen johtajuuden oikeassa ymmärtämisessä.

    Kai
  12. Oikea protestanttinen tapa on antaa Raamatun korjata käsityksiä. Norja ja ehkä muutkin maat toimivat tämän mukaan.

    Pidän kovin vajaana Exan yksikoikoista käsitystä siitä kuinka helposti asia Raamatulla ratkaistaan. Viittaat siihen, että seurakuntapalvelijan eli diakonin tulee Paavalin ohjeen mukaan olla yhden vaimon mies. Selvin sanoin asia on näin. Ehkä kuitenkin joku muu kuin sukupuoli on tässä tekstissä tärkein, koska paavalin lempidiakoni oli nainen. Roomalaiskirjeessä (16.1) puhuu Foibesta, joka oli nainen ja kutsuu häntä diakoniksi (maskuliinimuoto) ja auttajakseen/tukijakseen/suojelijakseen (feminiini).

    En tällä oikeastaan halua sanoa muuta kuin sen, että yksioikoisella ja pintapuolisella Raamatun lukemisella löytää helposti muutaman, muka selkeän tekstin, joka hakata toisia päähän. Samalla kuitenkin kanta on sellainen että täytyy suuria osia UTsta pyyhkiä yli tarkoittamaan jotakin muuta kuin teksti sanoo. Asia vaatii siis kylmää päätä mutta lämmintä sydäntä, eli harkintaa ja kykyä katsoa vähän muustakin kuin omasta kapeasta näkökulmasta.

    Joka tapauksessa laitoin tämän vain esimerkkinä siitä kuinka Apostolien käytäntö näyttää olleen toinen kuin Paavalin neuvo seurakuntapalvelijoista ja se, että seurakuntapalvelija on maskuliinimuodossa voi olla viite siitä, että kyse ei ole vain satunnaisesta auttamisesta seurakunnassa vaan virasta. Mutta eihän tällä ole päästy edes asian alkuun - naisen rooli seurakunnassa on iso aihe, jossa pitää harkita useampia melko vaikeasti ratkaistavia kysymyksiä.

    Ajatus miehen "ehdottomasta" johtajuudesta on mielestäni todella vakavaa Raamatun väärentämistä. UTssä on vain yksi johtaja ja hänen nimensä on Jeesus Kristus. Kaikki muut ovat palvelijoita. Ajatus siitä, että Pyhän Hengen lahjat eivät kuulu naisille osoittaa myös ymmärtämättömyyttä käsittää Raamattua ja Raamatun maailmaa.

    Kai
  13. Aloituskirjoittajan käsitys adventtikirkon käytännöstä on totta. Kannan pitäisi olla kyllä tai ei, eikä nykyisen kaltainen sekasotku, joka on syntynyt kun on haluttu yhtä aikaa pokkuroida niin naispastoriutta kannattavien kuin sitä vastustavien suuntaan.

    En tässä yhteydessä ota kantaa itse asiaan. Totean vain sen, että kyseessä on laaja asia. Järkevä kannannotto edellyttää niin UTn käytännön kuin opetuksenkin tuntemista. Lisäksi pitäisi ymmärtää tilanne, jossa UTn teksti syntyi. Esimerkiksi UTn aikana ei ollut kirkkorakennuksia vaan kotikirkkoja, joissa uskovat tai seurakunnat kokoontuivat. Nimimerkki santapaperia on tässä oikeassa. Vasta alkutilanteen ymmärtäminen auttaa tulkitsemaan aiheeseen liittyviä käytäntöjä ja tekstejä oikein.

    Se, mitä halusin tässä kertoa on, että Norjan adventtikirkko on päätynyt kesän naispappeusäänestyksen jälkeen mielenkiintoiseen ratkaisuun. Viikko pari sitten he ilmoittivat luopuvansa pastoriksi vihkimisestä kokonaan, koska Raamattu ei mitään vihkimiskäytäntöä tunne. Näin norjalaiset eivät enää raportoi työntekijöitään vihittyinä pastoreina (tai missään muussa adventtikirkossa nyt käytössä olevissa kategorioissa) kirkon keskustoimistolle.

    Vihkimisen sijaan he rukoilevat ja siunaavat pastorin työhön heti, kun pastori on työnsä alussa, siis alkaa käytännön työharjoittelun tai on koeajalla. Kun sitten tulee aika vakinaistaa työsuhde ja vahvistaa pastorit varsinaiseen itsenäiseen pastorin työhön, he rukoilevat uudelleen siunausta ja asettavat pastorin varsinaiseen pastorin työhön antamalla hänelle samalla valtuuden vihkiä avioliittoon, kastaa, jakaa ehtoollista jne.

    Välittömästi Norjan ilmoituksen jälkeen Tanskan adventtikirkko ilmoitti jo vuonna 2013 päättäneensä saman, eikä ole sen jälkeen ketään vihkinyt, Ruotsin ja Suomen adventtikirkot ovat myös kertoneet olevansa kiinnostuneita tästä järjestyksestä ja Hollanti tai myös suunnitella käytännön vaihtamista.

    Idea tässä on se, että vihkiminen on katolisessa perinteessä syntynyt käsite, jolla kirkko antoi sakramenttien käsittelyvallan papille ja näin vihkiminen antoi taivaallisen vallan vihitylle. Tämä opetus oli perustana sille, että kirkko pystyi väittämään, ettei kirkon ulkopuolella ole pelastusta.

    Se, että protestanttisissa kirkoissa vihitään pastoreita perustuu väärälle premissille. Uusi testamentti ei anna pelastavaa arvovaltaa ihmiselle, ja juuri tämä on vihkimisen idea ja tekee siitä epäraamatullisen käytännön. Sen sijaan Uudessa testamentissa seurakunnan virat nousevat Pyhän Hengen armolahjoista. Kun seurakunta näkee Jumalan Hengen antaneen jollekulla lahjan, se voi vahvistaa hyväksyvänsä tämän lahjan ja kätten päällepanemisella rukoilla siunausta ja asettaa tai antaa henkilölle valtuus armolahjaan liittyvää tehtävää seurakunnan piirissä hoitaa. Vaikka asiaan liittyviä tekstejä on vain pari, kolme, tehtävään perustuvaa siunausta voi UTllä puolustaa, vihkimistä ei.

    Kai
  14. Kiitokset Tuomaskuomalle ja Pohjan kuninkaalle ystävällisistä vaikkakin ennenaikaisista toivotuksista. Totta puhuen tämä on vakava juttu. Viime vuosina on käynyt mielessä, että pitäisi jossakin vaiheessa aikuistua. Ei onneksi kovin usein, vielä.

    Kai
  15. Omiani höpisen koko ajan ja uskallan säästää tämän aiheen foorumeille, joilla on paremmat chanssit järkeviin ja asiantunteviin kommentteihin. :)

    Kai
  16. Kristinuskon historiassa on todella paljon synkkää. Ehkä asuisit mieluummin kristinuskottomassa Lähi-Idässä, tai Intiassa, tai vaikka kokonaan virallisesti uskonnottomassa Kiinassa?

    Ei tarvitse olla sokea sille, että kristinusko on myös tuonut hyvää ja on jollakin tavalla myötävaikuttanut myös hyviin asioihin eri puolilla maailmaa ja myös läntiseen hyvinvointiin ja tasa-arvoon.

    Huihui kaipaa kysymyksiä. Saat kyllä etsiä ihan omat kysymyksesi. Tämä palsta ei ole KAn kysymyspalsta vaan ihan muuhun tarkoitukseen. Omat höpinäni eivät tänne kuulu.

    Kai
  17. v.vaari kysyy, pidänkö evankelistojen esitystapaa ja varmuutta jotenkin katteettomana ja halveksittavana.

    Kai: En, se sopi mainioisti maailmaan muutama vuosikymmen sitten, ei niinkään nykyiseen, jossa evankelistamaisuus missä tahansa asiassa (myös uskon asioissa) herättää kriittiset geenit ja saa miettimään, mikä on faktaa ja mikä illuusiota.

    Kai
  18. No mutta hyvä veli B. En minä ole agnostikko siksi, että minua olisi siihen opetettu vaan siksi, etten enää purematta niele, mitä joskus opetettiin ja olen ajan puutteen ja laiskuuden vuoksi vuosikymmeniä laiminlyönyt aiheeseen perehtymisen. Ehkä joskus eläkkeellä, kun on aikaa...

    Toiseksi taidat harrastaa liikuntaa!? Johtopäätöksiin pomppimista. En tiedä Puolimatkasta mitään enkä muista sanoneeni mitään jonkun kreationistin tekemästä tutkimuksesta. Evankeliointisi meni siltä osin hukkaan. :)

    Kai
  19. Olen ollut väärässä ennenkin, saatan siis olla väärässä nytkin. Adventistipastorit eivät ole aina oikeassa eikä myöskään adventtikirkko. Tämän tiedän kokemuksesta. Arvaan, vaikka en tiedä, että myöskään ne, jotka eivät aina hyväksy adventistipastorien oikeassa oloa, ovat varmaankin adventistipastorien suhteen oikeassa, mutta todennäköisesti väärässä muuten - ainakin esittäessään kantojaan varmana totuutena.

    Kerettiläisen hurskaalta tuntuva toteamus: "Uskohan on nimenomaan uskon asia eli sitä ei voi todistaa todeksi millään faktoilla, kuten ei myöskään sitä, että Raamattu on Jumalan Sanaa...sekin on puhtaasti uskon asia..." on myös väärä, ainakin siltä osin, että uskon ei tule olla irrationaalista. Vaikka uskon asioita ei voida todistaa, niille on todisteita. Lisäksi sen ymmärtäminen, mitä Raamattu tarkoittaa, vaatii taivaallisen innoituksen lisäksi myös tervettä järkeä, ja siksi jokainen tulkinta kannattaa esittää jonkinlaisella nöyryydellä.

    Olen luomisen tavan ja ajan suhteen agnostikko, joten en oikein samaistu veli Bushmannin esimerkkiin nuoren maan kreationistista. Uskon kyllä sen, mitä veli B sanoi siitä, että jotkut kannanotot ovat lapsellisia ja siksi vastustettavia. Veli Bn usko ja argumentaatiotapa suhteessa tieteeseen lähestyy evankelistan esitystapaa ja varmuutta. Kuuntelin muutama päivä sitten suomalaisen professorin esitystä, jossa hän viittasi siihen, kuinka tieteen itsekorjaus itse asiassa toimii huonosti ja varsin hitaasti. Hyväksyttäviä perusteorioita kuten evoluutio tai ilmaston lämpeneminen tai muuta vastaavaa haastavien kirjoitusten julkaisemiskynnys on paljon korkeampi kuin näitä aiheita puolustavien kirjoitusten.

    Hän kertoi esimerkkinä kuinka joku kolleega oli vuosien ajan turhaan yrittänyt saada muistaakseni genetiikkaa koskevan mutta evoluution peruskäsitteitä haastavan kirjoituksensa julkaistuksi. Samat tieteelliset julkaisut tänä aikana julkaisivat samasta aiheesta varsin lepsua tutkimustulosta. Luennoitsija jopa käytti sellaista ilmaisua, että tiede näytti yllättäen muuttuneen uskontoon rinnastettavaksi asiaksi jossa hyväksyttävien kantojen puoltajat saivat äänensä kuuluville, vaikka tutkimus ei ollut kovin vakuuttavaa, kun taas hyväksyttävänä pidetyn kannan haastamiselle ei annettu palstatilaa.

    Yllättäen Higgsin partikkelin löytyminen muutti tilannetta ja mainitun tutkimuksen raportointi meni kirjoitusseulasta ja jopa muitakin uusia uria aukovia kirjoituksia on näkynyt.

    Tieteellinen varmuus on kuitenkin minunkin mielestäni yleensä paljon todennäköisemmin oikeassa kuin salaliittoteoriavarmuus. Uskonto, joka sulkee tieteen kokonaan pois, on harhaista.

    Muuten, kun tuolla edelläkin oli joku viittaus salaliittoteorioihin, niin ihan laadukkaassa tutkimuksessa selvitettiin millaiset ihmiset salaliittoteorioihin innostuvat. Innostus ei ole suhteessa heidän uskonnollisiin käsityksiinsä tai vaikka sosiaalisen asemaansa vaan selkeässä suhteessa siihen, tuntevatko he, että elämä on jollakin tavalla hallinnassa ja hallittavissa. Mitä voimakkaammin ihmiset tunsivat, että he eivät pysty vaikuttamaan ja elämää hallitsemaan sitä todennäköisemmin he innoistuivat salaliitoista. :)

    Kai
  20. Olisi varmaan loogista, että olettaisimme olevamme väärässä, koska todennäköisesti olemme monessa asiassa täysin väärässä ja hyvin harvoissa asioissa, jos missään, täysin oikeassa. Ihan tilastollisesti on äärimmäisen pieni mahdollisuus sille, että juuri minä olisin saanut lottovoiton syntyä juuri siihen perheeseen, jolla oli hallussaan ainoa oikea maailmankuva ja juuri tarkalleen oikea käsitys Jumalasta ja Raamatusta. Jos tämän huomioisimme kirjoituksissamme olisi varmaankin vähän enemmän nöyryyttä.

    Tämä palsta on kuitenkin oikeassa olevien palsta ja kun joku suurella vakaumuksella väittää vaikkapa jotakin käsitystä totuudeksi, vaikka perusteet tuskin ovat aukottomia, toinen yhtä suurella vakaumuksella väittää vastakkaista, vaikka hänenkään perusteensa eivät ole aukottomia. Juuri kukaan ei mieti perusteiden perusteita - tai jos miettii, perustelee väitteitään muilla kuin aukottomasti todistetuilla argumenteilla.

    Mutta se taitaa juuri tehdä tällaisista palstoista viihdettä.

    Kai
    21. 24 / 76
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt