Valikko
Aloita keskustelu
Hae sivustolta
Kirjaudu sisään
Keskustelu
Viihde
Alennuskoodit
Black Friday 2024
Lainaa
Treffit
Säännöt
Chat
Keskustelu24
profiilit
timontti
profiilit
timontti
timontti
Vapaa kuvaus
Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---
Aloituksia
55
Kommenttia
985
Uusimmat aloitukset
Suosituimmat aloitukset
Uusimmat kommentit
Siis pankkikortti aina mukana toisena korttina siltä varalta, että Visa Debit ei jossakin vielä kelpaa. Visa Debitin aikana en ole joutunut turvautumaan varakorttiin vielä kertaakaan.
(Tarkemmin sanottuna pidän toisena korttina Nordean yhdistelmää MasterCard+Pankkikortti, koska se on avainasiakkaille maksuton. Pelkästä pankkikortista peritään kuukausimaksua, kuten Visa Debitistäkin.)
27.12.2007 22:34
Mistä tuollainen maksurajan määrittely löytyy Nordean verkkopankista? Löysin kyllä korttien maksurajat, mutta tässä oli kysymys netin kautta tehtävästä tilisiirrosta. Vaikea uskoa, että se olisi Nordeassa aina noin pieni.
27.12.2007 20:28
Yritin etsiä vastausta Nordean verkkopankista, mutta en minäkään sitä sieltä löytänyt. Korttien käteisnostojen ja maksujen vuorokausikohtaiset turvarajat löysin kyllä, mutta niitähän sinä et kysynyt. Maksuraja tulee vastaan myös maksuautomaatilla maksettaessa eli sitäkin pidetään korttimaksuna.
Tapiolan verkkopankissa on verkkomaksuissakin vuorokausikohtainen turvaraja, jonka määräksi ehdotettiin tiliä avattaessa 5.000 euroa. Sitä voi varmaankin korottaa joko itse tai pankista pyytämällä.
27.12.2007 16:14
Vaihdoin hiljattain Visa Electronin saman pankin Visa Debitiin. Käytännössä olennaisimmat erot ovat seuraavat:
Electron tekee aina katevarauksen pankkitililtä ennen maksun hyväksymistä. Ellei yhteyttä pankkiin juuri sillä hetkellä saada, maksaminen ei onnistu. Debitillä onnistuu silloinkin, ellei myyjä erityisesti vaadi katevarmennusta esim. ostoksen suuruuden vuoksi.
Molemmilla voi maksaa periaatteessa samoissa paikoissa, mutta Visa Debit on Suomessa vielä niin tuore korttityyppi, että kaikissa paikoissa sitä ei vielä tunneta. Yhteen kuittiini Visa Debit oli merkitty "ulkomainen luottokortti", toiseen "Visa Electron" ja kolmanteen "pankkikortti". Kaikissa em. tapauksissa maksaminen kuitenkin onnistui (myös Lidlissä joka tarran mukaan hyväksyy vain Electronin) ja maksu veloitettiin kahden pankkipäivän kuluttua pankkitililtäni.
27.12.2007 15:55
Sampopankin Varatililtä saisit aika hyvän koron, joka lasketaan päiväsaldolle: 12kk euribor (365) -1,2%. Maksuttomia nostoja on vuodessa vain kaksi, mutta rajaton määrä hintaan 4 euroa/kpl.
23.12.2007 22:54
"Kolme viikkoa oottelit käyttäjätunnusta verkkopankkiin????? "
Täytin lomakkeen Prismassa maanantaina 15.10.2007 puolen päivän aikaan ja käyttäjätunnus tuli postitse kotiin tiistaina 6.11.2007, joten hyvin tarkkaan 3 viikkoa siinä meni. Sinänsä ymmärrettävä tilanne, jos systeemit eivät olleet vielä ihan valmiina avajaispäivänä.
21.12.2007 09:57
Tämä on sen verran delikaatti aihe, etten viitsi vastata kysymykseesi täsmällisesti. Tunnen kuitenkin useita henkilöitä, jotka olivat aiemmin Nordeassa (tai Meritassa) hyvillä paikoilla, mutta ovat sittemmin siirtyneet henkilömäärältään olennaisesti pienempiin ja vasta perustettuihinkin finanssialan organisaatioihin. Joukossa on sekä asiakaspalvelussa että toiminnan kehittämisessä ansioituneita. Uudet organisaatiot ovat valmiit maksamaan siitä osaamisesta, mitä he olettavat näiden henkilöiden tuovan tullessaan. Toisinaan kyllä pieni organisaatio pettyy siinä, että ison organisaation kasvatit eivät välttämättä olekaan toivotunlaisia moniosaajia, vaan tottuneet työskentelemään organisaatiossa, missä työnjako on viety pitkälle. Henkilön osaamisalue voi olla pikemminkin syvä kuin laaja.
19.12.2007 18:17
Luulen kyllä, että huolta aiheuttavat enemmän sellaiset uudet pankit, jotka houkuttelevat parhaita työntekijöitä palvelukseensa tarjoamalla näille paremmat palkkaedut kuin mitä esim. Nordea maksaa. S-pankki lähti juuri päinvastaiselle linjalle, mikä ei lupaa hyvää.
S-pankin palveluvalikoima on niin suppea, että se ei ole vakava uhka millekään laaja-alaista tai yksilöllistä pankkipalvelua tarjoavalle pankille. Isot pankit, kuten valtiokin, saavat tukkumarkkinoilta rahoitusta suurissa erissä niin edullisesti, että ne eivät ole korkotietoisten pienasiakkaiden säästöistä riippuvaisia. Sitäpaitsi Nordean asiakasetusysteemi turvaa sen, että valtaosa asiakkaista pysyy, vaikka joku muu maksaisi parempia talletuskorkoja. Ovathan esim. Tapiola, eQ tai Evli maksaneet tähänkin asti parempia talletuskorkoja kuin Nordea. Samoin Sampopankki ihan viime vuosina.
19.12.2007 13:20
Jos luottokorttia ei pysty käyttämään sen vuoksi, että luottoraja on täynnä, eikä siihen pysty laskua maksamalla vaikuttamaan, niin miksi kukaan hyppisi sen vuoksi ilosta?
19.12.2007 12:59
Talletuskoroista menee lähdevero joka vuosi eikä siitä voi vähentää mitään kuluja. Jos sensijaan ostat korkorahaston kasvuosuuksia, niistä ei realisoidu mitään tuottoa ennen lunastusta eikä siis mene veroakaan. Näin ollen rahasto-osuuksilla voi realisoida usean vuoden tuoton yhdellä kertaa ja ajoittaa sen sellaiseen ajankohtaan, jolloin jostakin muusta sijoituksesta on tullut vähennyskelpoista luovutustappiota. Yleensä tappiotakin aina jostakin tulee. Jos esim. 3,0% tuoton saa siten verottomana, se vastaa 4,17% lähdeverollista korkoa.
Jos vielä tarkempia ollaan, kasvuosuuksissa hyötyy siitä, että talletuskoron lähdeveroa vastaava rahamäärä pysyy omassa salkussa korkoa kasvamassa lunastukseen saakka. Toiseen suuntaan vaikuttavat sitten rahaston hallintokulut.
18.12.2007 18:47
Pohdin samaa ja päädyin sijoittamaan yrityskorkorahastoon, kun Nordealla ei ollut vielä nykyistä Etutiliä, jolle Avainasiakas saa 3% koron. Tähän menessä yrityskorkorahaston tuotto on ollut sijoitusajaltani hiukan alle 3%.
Tuotto verotetaan kuitenkin tietääkseni eri tavalla. Rahasto-osuuksien tuotto realisoituu luovutusvoittona, josta ei pidätetä lähdeveroa vaan vero maksetaan jälkikäteen seuraavana vuonna. Jos on lunastusvuonna tai sitä edeltävinä vuosina ollut luovutustappioita, ne saa verotuksessa vähentää luovutusvoitosta.
18.12.2007 11:45
Edellä käydyn keskustelun jälkeen minullakin on ollut Nordean Visa Debit muistaakseni lokakuusta alkaen. Visa Electronin palautin tarpeettomana marraskuussa.
17.12.2007 23:44
Kun pankilla on suuri markkinaosuus sekä kauppaliikkeiden että kuluttajien keskuudessa, kuten esim. Nordealla on Suomessa, kortilla maksettaessa raha siirtyy usein saman pankin sisällä yhden pankkiasiakkaan tililtä toisen tilille. Silloin se ei rasita ollenkaan pankin omaa maksuvalmiutta, vaan pankki saa vain hyväkseen muutamia korkopäiviä, joilta ei tarvitse maksaa korkoa kummallekaan asiakkaalle. Ja tietysti pankki saa sitten vielä palkkioita kauppaliikkeiden kanssa tekemistään sopimuksista. Näistä syistä ison pankin kannattaa antaa kortit melkein tai täysin ilmaiseksi, vaikka onhan niistäkin kaikenlaisia kustannuksia. Pienellä pankilla, jolla on vain henkilöasiakkaita, tilanne on täysin erilainen.
Älyttömintä on tietysti ottaa seteleitä kaupan seinässä olevasta automaatista ja viedä ne kaupan kassalle. Niin kuitenkin meikäläinen enimmäkseen edelleen tekee. Tuntuu jotenkin hassulta maksaa pieniä ostoksia kortilla. Ikäänkuin kuin kassanhoitaja nauraisi, jos ei ole edes paria kymppiä lompsassa.
17.12.2007 19:52
Tänään maanantaina, neljäntenä päivänä ostoksen maksun jälkeen, joka viikonlopusta johtuen oli vasta toinen pankkipäivä, katevaraus häipyi ja sama summa veloitettiin tililtä. Siis: No problem. M.O.T. :)
17.12.2007 17:18
Edellä mainittujen asiallisten syiden lisäksi nimimerkin "spankki" kirjoitukset ja minuun kohdistamat henkilökohtaiset tölväisyt tällä palstalla ovat kyllä pilanneet sen pankin imagon silmissäni. Aluksi epäilin hänen olevan jonkun kilpailijan palkkaama provokaattori, joka kehuu S-pankkia, mutta tekee sen niin ovelasti, että vaikutelma jää negatiiviseksi. Ilmeisesti hän on kuitenkin hyvää tarkoittava ja asiastaan innostunut S-marketin työntekijä, jolla ei ehkä ole mitään valtuutusta esiintyä täällä S-pankin puhemiehenä. Ainakaan hän ei ole käynyt pankkialan POVA- eikä POVI-kursseja (POVA = positiivinen vaikuttaminen, POVI = positiivinen vittuilu).
17.12.2007 08:02
Kiitos kysymästä. Olen vain hiukan pettynyt. Odotin hartaasti S-pankin toiminnan käynnistämistä. Jo yli vuosi sitten päätin, kun Evli julistautui instituutioiden ja varakkaiden yksityishenkilöiden pankiksi, että siirrän siellä olevat määräaikaistalletukseni S-pankkiin niin pian kuin se on mahdollista. Heti S-pankin ensimmäisenä toimintapäivänä menin Prismaan tilaamaan verkkoavaimet. Käyttäjätunnusta sain odotella muistaakseni kolmisen viikkoa. Sinä aikana yksi Evlissä ollut 12kk:n talletukseni erääntyi ja jouduin uudistamaan sen siellä. Käyttäjätunnuksen saatuani petyin siihen, että määräaikaistalletusten korkoja ei näe ennen kuin rahat ovat S-pankin tilillä.
Pankkitoimihenkilöiden alipalkkaus S-pankissa on myöskin ollut pettymys, vaikka kukaan tuttuni ei ole siellä työssä. Minusta se on väärä kilpailukeino.
Kuitenkin viimeksi pari tuntia sitten kävin ostoksilla S-marketissa ja maksoin ostokseni S-etukortilla. Olen kyllä edelleen aika vahvasti osuustoimintahenkinen. Osuuskauppaliike oli pitkälti toistakymmentä vuotta työnantajani. Neljässä pankissakin olen ollut joko työsuhteessa, hallinnossa tai konsulttina. En siis ole minkään yhden pankin puolestapuhuja. Kirjoitukseni pyrkivät arvioimaan eri pankkien toimia objektiivisesti eli kunnia kulloinkin sille, jolle kunnia kuuluu.
16.12.2007 22:16
Kuulemma vuokra-autojen vakuutusehdot kieltävät autonvuokraamoja vuokraamasta autoa sellaiselle asiakkaalle, jolla ei ole luottokorttia. Luottokortti pitää esittää ja sitä vingutetaan tai mankeloidaan, kun auto luovutetaan. Autoa palautettaessa voi kyllä ehkä maksaa käteiselläkin, jos haluaa säästää luottorajaa seuraavia tarpeita varten.
Jos kuitenkin auto annetaan myös käteismaksajalle, samalla pitää maksaa aika suuri vakuusmaksu, jonka saa takaisin, kun palauttaa auton. Luottokortti ei siis ole pelkästään maksuväline vaan myös takausinstrumentti.
16.12.2007 18:23
Varmaankin k tarkoittaa kiloa, joka tarkoittaa tuhatta, joten siis 10 kEUR = 10.000 euroa
16.12.2007 18:14
Luulen kyllä, että Glitnir Pankki Oy on vielä pitkään niin pieni, ettei minkään pankin tarvitse sen vastuiden vuoksi kiinteistöjään myydä. Eihän pankeilla nykyisin enää kovin paljon kiinteistöomaisuutta taida ollakaan. Suomalaisista pankkiasiakkaista taas suurin osa on asuntovelalla sidottu toisentyyppisiin pankkeihin.
16.12.2007 18:11
Kuten sunnuntaista voi olettaakin, torstaina tekemäni ostos näkyy pankkitilillä edelleenkin vain katevarauksena.
16.12.2007 14:06
24 / 50