Vapaa kuvaus

Elämä Jeesuksen Kristuksen Rakkaudessa = EJKR Kotimaa: Suomi Koulutus: Yliopisto Lapset: ---

Aloituksia

95

Kommenttia

1568

  1. Ensimmäinen väitteesi perustuu otaksumaan, että Jumalan ominaisuudet noudattaisivat ihmisen logiikkaa. Raamatun Jumala ei anna oikeutusta otaksumalle:

    "Sillä minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Vaan niin paljon korkeampi kuin taivas on maata, ovat minun tieni korkeammat teidän teitänne ja minun ajatukseni teidän ajatuksianne." Jes 55:8-9

    Mitä tulee subjektiivisen maailman tutkimiseen, pidän subjektiivisia kokemuksia vain pienenä osana tuota todellisuutta. Me itse määrittelemme viime kädessä, mikä todistuksellinen arvo milläkin kokemuksella on. Joudumme liittämään kokemuksen johonkin käsitteelliseen viitekehykseen.

    Asia menee kuitenkin jo niin paljon sivuun, etten jatka siitä tämän keskustelun puitteissa enempää.
  2. "Niinkö eläimetkin tekevät kun päättävät olla tappamatta lajitovereitaan?"

    Ne eivät päätä mitään vaan ovat sisäänrakennettujen viettien ja tarpeiden ohjaamia. Eläimet elävät täysin subjektiivisesti.

    "Kaikkia asiat on loppupeleissä kyllä tieteen avulla tai ihan vain loogisuuden avulla analysoitavissa ja määriteltävissä."

    Jokaisella oikeus subjektiivisiin käsityksiinsä.

    "Kaikki on loogista, myös järjettömyys, vaikkei sitten sitä olisikaan jonkun järjestystä vaalivan ihmisen subjektiivisessa mielessä.
    Asiat on niin kuin on ja voidaan selittää ja määritellä, pitipä joku siitä tai ei."

    Tässä olet aika uskollinen logiikalle. Sen loppuun asti vieminen ei vain ole kovin suosittua. Jos nimittäin ajatellaan, että ihminen ja elämä ovat tällä vain ilmiöitä, joille emme loogisesti voi antaa jotain tiettyä arvoa, silloin on mahdollista hyväksyä myös se mahdollisuus, että mailmankaikkeuden päämäärä on nykyisen tiedon valossa kuollut, pimeä ja kylmä.

    Silloin ei sillä, miten ihminen täällä kohtelee toinen toistaan ole oikeastaan mitään merkitystä. Silloin myös Pentti Linkolan päätelemät ihmisen turhuudesta ovat ihan ok, paitsi että hän on sortunut subjektiiviseen luonnon palvontaan eikä näe, että luontokin on vain eräänlainen virhe tässä kylmää, pimeää ja kuollutta päämäärää kohti kulkevassa maailmankaikkeudessa.

    Tällaisesta näkymästä ei voi rakentaa perusteita moraaliselle elämälle. Jos elämä ja ihminen ovat välivaihe tai virhe tietyssä suuressa entropian määrittelemässä kosmisessa näytelmässä, on loogisesti täysin yhdentekevää kuinka ihmiset täällä toisiaan kohtelevat.

    Subjektiivisesti sen sijaan meillä on tarpeita, jotka saavat meidät etsimään elämää, jossa tuntisimme olomme kohtuullisen miellyttäväksi.
  3. Ihminen on uskonnollinen siinä mielessä, että hän etsii elämänsä mielekkyyttä, hän on tarveohjautuva. Koska hän on tietoinen kuolemastaan hänen on välttämättä etsittävä oikean toiminnan perustaa. Tämä on meihin sisäänrakennettuna.