Vapaa kuvaus

Olen syntymähumalassa mutta en ympäristölle vaarallinen. Luonteeltani olen erittäin optimistinen pessimisti. Perusvärit: kalkkilaivan kapteenin ja maantien väri Kirjoitan pelkästään rekatulla nikilläni. Puskasta huutelee varjo-olentoni Puskasuleima, jolla on lupa mollata persoonaani kunhan tekee sen kotipaikkakunnan murteella. Olen oppinut tuntemaan täällä aivan ihania ihmisiä sekä virtuaalihenkilöinä että osan myös livenä. Omasta ja Puskasuleiman puolesta lähetän lämpimät terveiset kaikille. Palstoilla tavataan! Suosikkibändit/artistit: Hvorostovsky Suosikkileffat: Tuntematon sotilas, Kurjet lentävät Lempikirjat: Tuntematon Sotilas, Rikos Ja Rangaistus, Kilpi ja miekka Vapaa-aikanani: Eläkeläisen elämähän on yhtä vapaa-aikaa Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Kaupungit ja kunnat, Kahvipirtti Katson tv:stä mieluiten: Sydämen asialla, saksalaisdekkareita, luonto- ja matkailuohjelmia Kotieläimet: Villakoirat sänkyjen alla En pidä: Ei tule nyt mieleen muuta kuin kieroilu Parhaat matkakohteet: Suomen Lappi, Bulgaria, Berliini. Tosin aika merkittävältä kokemukselta tuntui seistä Kiinan muurillakin. Ruoka & juoma: Kaurapuuro ja maito Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Työskentelen: Oloneuvoksetar Ase tai siviilipalvelus: Itsellä ei palvelusta, mutta mieheni on lääketieteen ja kirurgian sattumakorpraali (nostoväessä) Yhdistykset/kerhot: Eläkeläiset Siviilisääty: Varattu Lapset: ---

Aloituksia

28

Kommenttia

3298

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. Kateeksi käy niitä ihmisiä, jotka lohduttautuvat suruunsa tai lauhduttavat kiukkunsa käymällä shoppailemaassa. Minä masennun, kiukustun ja tulen surulliseksi, kun pitäisi etsiä jokin vaate ihan tarpeeseen.
    Onneksi mieheni löysi vaatekaupan lattialta pienen muovikukan, ojensi sen kadulle tullessamme minulle ja sanoi: - Surut pois ja kukka rintaan.

    Alkuviikosta kävin ihan pääkaupungissa asti. Siellä oli sellainen elegantti ja kalliinpuoleinen xl-liike, josta aina tarpeeseen löytyi niin leninkejä kuin takkejakin, kunhan vain raatsi maksaa.
    Siis se liike nimenomaan OLI. Ei ole enää. Samanlainen rättikauppa se on kuin nämä ympäri maata levinneet halpatavaratalot. Ei siellä ole enää itseni kokoisia myyjiäkään, jotka heti osasivat sanoa, millaista vaatetta kannatti kokeilla.

    Tänään tein uuden yrityksen toiseen kaupunkiin. Siellä on pieni putiikki, josta olen välillä jotakin tarpeeseen löytänytkin ja melkein kohtuuhinnalla. Nyt ei löytynyt, ja lähdin toivioretkelle XL-liikkeeseen. Se onkin nykyisin S - XL, ja vaatteet lähinnä S-kokoa. Että se siitä ja sen kestävyydestä.
    Ellei muori67 ole vielä lakannut kiroilemasta, niin kiroillaan duettona: - Prrrrr, prrrr!

    Täällä on ollut "seisova" ilma ikään kuin olisi hautonut ukkosta. Nyt on tuuli alkanut taivuttaa muutakin kuin koivun larvan, ja saattaa se merinkin olla lainehilla. Taitaa tulla tavanomainen sade ilman jyrinää ja salamointia.
    Vahinko! Kyllä minun epätoivoset shoppailuni olisivat yhden kunnon jyrinän väärti!

    Olen öiseen aikaan etsikellyt ja soitellut tunnelmiini sopivaa musiikkia: Riki Sorsan "Joki" ja "Kikkikii" sekä Imala maika. Aljoshaa tai Oh, you wide fieldiä (Hej, pole shiroko) ei näytä netistä löytyvän. Meillä ne on vanhoilla kunnon äänilevyillä, mutta kun herrani ja mestarini rupesi kerran näyttämään miten levysoittimen neula korjataan, niin hukkui koko neula, eikä uutta ole vielä onnistuttu löytämään.

    Netistä ei ole vielä etsitty, mutta nyt taidankin mennä etsimään. Ehkä sieltä on vähän helpompaa löytää kuin heinäsuovasta. Pitäkäähän peukkuja!
  2. Meillä on 24 astetta, mutta helteisen päivän jälkeen se tuntui vilpoiselta.
    Suhteellisen valoisaakin vielä on, vaikka meidän horisontissamme aurinko on jo laskenut ajat sitten.

    Voi että vielä kerran pääsisi elämään yöttömän yön! Tässä olisi muuten aikaa elokuun kuudenteen klo 10.00 saakka, mutta heinäkuussa on rakkaan puolisoni syntymäpäivä, eikä se ukonkutale pysty päättämään, juhlitaanko sitä vai ei.
    Lähinnä olisi tarkoitus kutsua vain hänen sisaruksensa perheineen, mutta nuorisoa on sen verran paljon, että on varmaan jaettava vastaanottoajat kahteen ryhmään.
    Toisaalta Espoossa asuva veli ei enää aja autoa, joten hän on poikansa kyydin varassa, ja samantapaisessa tilanteessa on myös pari sisarta.
    Se taas meriteeraa sitä, että heidän pitäisi hyvissä ajoin tietää voidakseen sopia kuljetuksesta.
    "Ehtiihän tässä vielä!" Tuo on raivostuttavin lause, minkä tiedän.

    Vaan mitäpä minä tässä perhehuoliani kavereitten niskaan kaadan! Pieniähän ne ovat silakat joulukaloiksi, eli isompien murheitten rinnalla yhdet syntymäpäivät ovat kuin hiekanjyvä Saharassa. Niitten mentyä ehtisi vielä moneen otteeseen palvomaan keskiyön aurinkoa. Muistelen sen ainakin Utsjoella paistavan vielä vähän jälkeen heinäkuun kahdennenkymmenennen päivän.

    Onhan tässä muutakin murehtimista. Ynnämuu antoi oikein selkeän vastauksen kysymykseeni, kiitosta vaan! Mutta missä viipyy maininta korpilakoista, joita tilasin Pirttiin? Tuleeko niitä vai ei? Pitääkö meidän syödä jäätelömme ilman hilloja?
    Lapsuudessani täälläkin oli soita, joilla kasvoi muuraimia, mutta nyt ei ole enää soitakaan!

    Ja taas alkaa mennä ruikutukseksi, vaikka kesäyö on niin kaunis kuin vain kesäyö olla voi. Taidan vielä hetekeksi mennä parvekkeelle nauttimaan...
    Rauhallista yötä.
  3. Hyvää huomenta. Tämä on oikea kesäpäivän aamu.
    Helle tulossa.
    Ihanaa, ettei enää tarvitse mennä sisälle leipäänsä tienaamaan.
    Nyt saa rauhassa katsella, miten hassu harakkani tekee päivittäisiä lentoharjoituksia.
    Olen ihan oikeasti ihastunut siihen luontokappaleeseen! Sillä on yhtä vilkas mielikuvitus kuin itselläni. Olen vakuuttunut, että se uskoo isona tulevansa haukaksi kunhan ahkerasti harjoittelee syöksyliitoa.
    Toivottavasti se ei menetä lapsuudenuskoaan, ettei siitä tulisi entinen tuleva haukka.

    Tulkaapa joukolla katsomaan, miten kaunis ja taitava se on!
  4. Veit sanat suustani.
  5. Pätkittäin kirjoitan minäkin. Täällä on meneillään esittely: intiaani, intiaanisoturi, (lelukassin krahinaa) intiaanipäällikkö, intiaanipäällikön hevonen j.n.e.
    Keskity tässä sitten!
    Tarkoitus oli lähteä kerrankin ALE:een, mutta lapsi soitti ja kysyi, voiko tulla meille.
    Tottakai voi, ja tänään on sitten inkkaripäivä.
    Jostakin syystä ymmärrän oikein hyvin Jattaa. Kyllä vieraat ovat tervetulleita, mutta ovat he tervemenneitäkin. Sama pätee lapsenlapsiin.
    Vaihtelu virkistää, ja muori67 on käynyt tosi kauniissa maisemissa virkistymässä. Olemme usein ajelleet Sysmään Pulkkilanharjun kautta.

    Anteeksi, että tässä kohtaa nauran! (Intiaanit ovat juuri käyneet elokuvissa katsomassa länkkäreitä!)
    Ja sitten anteeksipyyntö epäidenttiselle:
    Kyllä minä olen tietävinäni, että napapiiri on jossakin Juoksengin vaiheilla. En kuitenkaan uskaltanut antaa erikoismainintaa sinulle. Pelkäsin syytettä nepotismista tai ties mistä. Sitä paitsi rakennettiinhan Rovaniemelläkin Napapiirin maja kyseisen piirin eteläpuolelle, ettei Mrs Rooseveltiä tarvinnut kuljettaa hankalan matkan taakse.

    Muuta anteeksi pyydettävää ei tässä vaiheessa taida ollakaan. Päivä paistaa ja ei paista. Kesähellettä on 18,5 celciusta, joten ei täällä villahousuja tarvitse.
    Niitty vaahtoaa edelleen koiranputkea, ja näyttää siltä kuin metsäkurjenpolvet olisivat laajentaneet alueitaan. Kaunista siis ja silmä lepää sitä katsellessa.

    Nyt olisi ihana rauhakin, kun vaari lähti pojanpoikansa kanssa viemään edesmennyttä tietokonetta kaatopaikalle. Lupasivat käydä samalla reissulla kaupassakin, joten saan rauhassa potea päänsärkyä.
    Onkohan joku peijakas juhannuksena ryypännyt sen minulle? Itse en ole edes nähnyt muuta pulloa kuin astianpesuaineputelin.

    Tässä nyt toivottelen hyvää kesän jatkoa, jota piisaa ainakin reilut kaksi kuukautta.
    Terve!