Vapaa kuvaus

Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

27

Kommenttia

5230

  1. Toisaalta taas, en oikein näe samaa siinä,että puraisuista leikin yhteydessä rangaistuksena lähtee oitis lelu (tai samaan aikaan lelu ja omistaja),kuin se,että koira pannaan eristyksiin.

    Ensimmäisessähän "rangaistus"tulee heti,tai ainakin nopeaan.Mutta miten se jälkimmäisessä toimii?
    Jos otetaan se koira syliin ja kiikutetaan johonkin jemmaan,niin periaatteessa se rangaistus yhdistyy syliin ottoon/sylissä pitoon.Ja vaarahan tuossa on,että se pentu alkaa karsastaa syliinottoa.Monesti tuossa tilanteessa,jos omistaja on tohkeissaan,niin se saattaa vielä vahvistaa ko.hetkeä..
    No jos ei sitä otetaan syliin,vaan komennetaan johonki häpeämään,niin eikö yhtä hyvin ole silloin kielto paikallaan.Tai itse asiassa paremmin.Kyllähän se koira sen komennon kautta,poissa olon kautta rauhoittuu,mutta kuinka hyvin se yhdistää sen nimenomaan mistä se tulee.Joku voikin,mutta eipä kaikki.

    Toisaalta,kun ajatellaan asiaa "koiramaisesti",niin kyllä itse katson eristämisen (toiminnan lopettaminen,eka esimerkki,on eri asia)siinä mielessä ajatellen julmaksi,että koiran eristäminen laumasta ei taas sovi lauma-ajattelun pariin.
    Myöskin tuossa eristyksessä on se,että jos koiraa joudutaan syystä tai toisesta laittamaan erikseen,niin miltä se tuntuu koirasta,jos vaikka se yhdistää sen selkeeseen "rangaistukseen" eli eristämiseen.

    Tulee mieleen maahan meno ennenmuinoin.Sitä käytettiin myös koiran ojentamiseen useinkin.Eli ojentamiskäskynä,tai laittamalla se koira sinne maahan.
    No sitten oli jokusellakin ongelmia kentällä ja yleensäkin siis maahanmenon ja paikallaolon opettelussa ,kun ne koirat otti tilanteen negatiivisena,ja homma siitä syystä tökki.Siinä sitten olikin hommaa,kun lähettiin hommaa työstämään.
  2. Minä en myöskään ymmärrä sitä,että koira palkataan väärästä tominnasta.Oli sen takana mitä oli.Mutta jos se jollain toimii,niin jokaisen oma asia.
    Mutta,jos ajattelee,että koira elää sekunninmurto-osassa.Ylipäätään palkkauksen pääkohta on oikea aikainen palkka,eli koira oppii siitä,kun saa sen palkan.
    Niin ei käy minunkaan logiikkaan se,että palkka tulee muustakin,kuin juuri toivotusta.

    "Jos tilanne on se,että..."Mitä tässä on vahvistettu.Vahvistettu on sitä toivottua käytöstä eli ei-näykkimistä,rauhallista tilaa.Eli ensin katkaistu väärä toiminta kiellolla,ja sitten palkattu/vahvistettu oikeaa tilaa.
    esim.koira on vaikka näyttelypaikalla (kiihdyttävä tilanne) rauhallinen,niin sille voi antaa makupalan ELI vahvistaa kyseistä tilaa,joka taas avittaa siihen,ettei se oppisikaan käyttäytymään ei-toivotusti.
    Erona on se,että kun ei ole jo epätoivottua käytöstä,niin siihen ei tarvi puuttua/katkaista,vaan vahvistaa OIKEAA käyttäytymistä.

    Minulla ei ole helppoja rotuja,ja ylipäätään kouluttaessa/kasvattaessa en mieti viimekädessä rotujen eroja.Pikemmin sitä,että ne on samaa lajia kuitenkin kaikki,ja niitä koskee samat lainalaisuudet.Toki rotuominaisuudet vaikuttaa,kuten yksilökin,mutta viimekädessä myös se,miten itse taitaa JUURI sen,miten itse toimii.

    En myöskään oleta mitään koirien kanssa.En oleta tai mieti,sammuuko jokin tominta iän myötä.Se on minusta vihoviimeistä.
    Itse lähden aina varman päälle eli kasvatus perustuu siihen,että opetan ja vahvistan/vahvistan oiketa tomintamallit heti kättelyssä.Ja ei-toivottuun puututaan heti,ja tietyissä jutuissa,myös mahdollisimman nopeaan.Mitä kauemmin huono toiminta jatkuu,niin sen enemmän se palkkaa ja vahvistaa itse itseään.Kuten näytelmäesimrkissä ilmeni,käytän myös positiivista vahvistamista ihan peruskäyttäytymisessäkin.Ei pelkästään opettamisessa.
    Koska,mitä enemmän vahvistaa oikeaa käytöstä,sen pienempi mahis on kehittää väärää.
    Ja tässä tullaan taas siihen oikea-aikaisuuteen,ja mistä viimekädessä palkataan.

    Mutta,meillä on myös kieltosana repertuaarissa,tarvittaessa,ja se opetetaan ehdottomaksi.Vaikkakin se pääpaino on oikean käytökseen alusta asti opettaminen.
    Minusta nykyaikana vaan helposti mennään äärimmäisyyksiin,eikä aina halutakkaan ymmrtää kuin tiettyä tapaa toimia.
    Joskus sitä itse ajattelee,että olisipas kauhea olla aloittelija,sataa erilaista tietoa kun pukkaa niskaan,ja välillä tuntuu melkein kaoottiselta.
    Ei silti,hienoahan se on,että sitä tietoa on nykyään saatavilla.
    Kunhan muistaa myös suodataa,ja miettiä,mikä nimenomaan "työnalllaolevalle"nimenomaan sopii.Ja mikä tärkeintä,minkä myös itse parhaiten taitaa.
  3. No täytyy sanoa,että ei oikein iske.
    Makukaan ei oo minun suussa kummonenkaan,ja kun toi valmistustapakin tuli nähtyä o_O,niin maku suussa ei kiehtonut senkään vertaa.