Vapaa kuvaus

Linkit: http://www.yle.fi, http://www.suomi24.fi, http:/www.iltalehti.fi/youtube.com Kotimaa: Ulkomaat Koulutus: Ammatillinen Ammatti: Eläkeläinen Siviilisääty: Naimaton Lapset: Ei lapsia

Aloituksia

25

Kommenttia

2120

  1. Ehkä ohjasin keskustelua pois ketjun aiheesta. Halusin tällä osoittaa sen miten helluntailaisille on tärkeämpää se kuinka joku suuri ja käsittämätön asia, kuten Isä, Poika ja Pyhä Henki käsitetään, kuin se että helluntaiseurakunnan jäsenet saavat viettää syntielämäänsä. Kukaan helluntailainen ei käsittääkseni kiellä Jumalan, Jeesuksen ja Pyhän Hengen olemassaoloa. Mielestäni usko näihin riittää täällä ajassa, vasta iankaikkisuudessa ymmärrämme täydellisesti asian.

    En pidä itseäni ylimielisenä. Keskustelen helluntailaisuudesta vapaalla keskustelupalstalla samassa asemassa kuten muutkin keskustelijat. Tämä keskustelualuehan ei ole rajattu vain helluntaiseurakuntaan kuuluville kirjoittajille.
  2. Helluntaiseurakuntiin ei voi vielä liittyä pelkästään halun perusteella. Helluntaiseurakunnat vaativat jäsenyydeltään helluntaiopin mukaista uskoontulokokemusta ja tämän jälkeen kastetta upottamalla (poikkeuksena helluntaikirkkoseurakunnan jäsenten alaikäiset lapset, jotka voivat olla seurakunnan jäseniä täysi-ikäiseksi saakka ilman kastetta ja uskoontuloa).

    Helluntaiseurakunnat vaativat myös sitä, että uusi jäsen on luopunut "syntielämästään" ainakin liittymishetkellä ja on sitoutunut helluntaiseurakunnan oppiin. Kun nämä asiat on todettu ja liittyminen helluntaiseurakuntaan vahvistettu, sen jälkeen on mahdollista elää "syntielämääkin". Ei ole ainakaan pelkoa erottamisesta seurakunnasta.

    Aikaisemmin helluntaiseurakunnissa oli paljon kiellettyjä asioita, kuten lestadiolaisillakin. Kiellettyjä asioita olivat mm. ehkäisy, meikkaaminen, alkoholi ja televisio. Ne olivat jopa niin suuria syntejä, joiden vuoksi erotettiin seurakunnasta seurakuntakurin noudattamisen aikoihin.. Eräskin tuntemani perhe piti televisiota kaapissa piilossa helluntaivieraiden aikana. Tänä päivänä nuo mainitsemani asiat ovat helluntaiseurakunnan jäsenillä arkipäivää.

    Jos haluaa olla hyväksytty ja arvostettu helluntaiseurakunnissa, tulee omata "kielilläpuhumisen armolahja". Vaikka virallinen kanta helluntaiseurakunnissa onkin se, että kaikilta jäseniltä ei voi vaatia kielilläpuhumisen armolahjaa, on se kuitenkin tärkeä hyväksymisen ja arvostuksen kannalta. Keneltä tämä helluntailaisten mielestä tärkeä armolahja puuttuu, jää seurakunnassa kakkosluokan jäseneksi takariviin.

    Helluntaiseurakuntien opilta puuttuu selkeät opilliset linjaukset. Liike muuttuu koko ajan "maailman tuulien" mukaan. Tällä hetkellä ovat suosiossa kaikenlaiset karismaattiset "voitelut", joissa esiintyy paljon kaikkea epäjärjestystä. Tämä jakaa Suomessa (ja muualla maailmassakin) toimivia helluntaiseurakuntia kahtia jopa niin paljon, että helluntailainen nimeää mielestään harhaoppisen helluntaiseurakunnan jäseniä lahkolaisiksi. Tätä nimittelyä on jopa Suomen Helluntaiherätyksen sisällä. Helluntaiseurakunnan jäsenen tulee olla hyvin sopeutuvainen ja valmis muuttamaan raamatuntulkintaansa uusien tuulien mukana.

    Aloittaja kertoo taustakseen lestadiolaisuuden. Helluntailaisuudessa on ollut paljon samoja kiellettyjä asioita kuin lestadiolaisuudessa, joista jo ylempänä kirjoitin. Helluntaiseurakunnissa on paljastunut viime vuosina myös lasten hyväksikäyttötapauksia ja rajojen rikkomisia seksuaalisuuden alalla. Tuomioita näistä on jaettu maallisissa oikeusistuimissakin.

    Helluntaiseurakunnissa on korostettuna opetukset "viimeisistä ajoista" ja Ilmestyskirjasta. Helluntaiseurakunnissa kuuleekin näin paljon opetusta Jeesuksen toisesta tulemisesta ja "tempauksesta". Takavuosina opetus oli todella pelottavaa yleisesti. Nykyään pelottavaa opetusta näistä asioista esiintyy edelleenkin jossakin määrin. Ja kun helluntaiseurakunnat poikkeavat opillisesti toisistaan, saattaa toisessa seurakunnassa kuulla pelottavampaa opetusta kuin toisessa.

    Aikoinaan isoisäni pohti uskoontultuaan eroamista luterilaisesta kirkosta ja liittymistä helluntaiseurakuntaan. Hän kävi juttelemassa paikkakunnan kirkkoherran kanssa asiasta. Tämä kirkkoherra sanoi isoisälleni: "sinne samanlaisten varkaiden ja huorien joukkoon menet helluntaiseurakunnassakin, kuin mitä on meillä luterilaisessa kirkossakin". Pappi vastasi viisaasti ja oikein. Isoisäni ei liittynyt helluntaiseurakuntaan ja oli elämänsä loppuun saakka luterilaisen kirkon jäsen.
  3. Tässä mielessä voidaan sanoa helluntailaisten "langenneen" luterilaisten tasolle. Helluntaiseurakunnan jäsenyyden ehtona on kuitenkin "uskoontulokokemus ja uskovien kaste", jotka eivät ole edellytyksiä luterilaisen kirkon jäsenyydelle. Tämä huomioon ottaen luterilaisuudessa on varmasti enemmän alkoholisteja ja rattijuoppoja. Se ei ole kuitenkaan mikään puolustus helluntailaisten syntielämälle.