ankdam

ankdam profiilikuva
Joulu 2024
Vapaa kuvaus

[email protected] Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Liittynyt 18v sitten
184 aloitusta · 18435 kommenttia
Uusimmat aloituksetSuosituimmat aloituksetUusimmat kommentit
Huono äänestyprosentti on varmaan myös sekin RKP:n vika? Niinkö?

Vähättelet RKP:n läpi saamaa meppiä koska suomalaiset eivät käyneet äänestämässä!
Salli minun nauraa. Ruotsia ei viitsitä opiskella ja sitten kiukutellaan kun muut osaa ja itsellä menee huonosti. Äänestämässä ei viitsitä käydä mutta harmittaa kun Rkp:n kannattajat käyvät äänestämässä omansa Brysseliin. Suomenruotsalaiset testamenttaavat omaisuuksiaan rahastoihin yhteisönsä yhteiseksi hyväksi ja Tala vaatii niiden rahojen kansallistamista. Mitä vielä?

Olette te netti fennot säälittäviä surkimuksia!! Ihan kaikki on muitten syytä!! Hohoijaa!
.. sanan kielitaito hieman toisin. Oliko ruotsinkilelinen asiakas todella pyytänyt kuljettajaa nuolemaan per***??
Jos sitä vastoin vastaus ilmaisi sitä ettei kuljettajalla ollut riittävää kielitaitoa vastata asiakkaalle ruotsiksi niin katson hänen vastauksen todistavan ettei hän ole sopiva asiakaspalveluun.
.. ja onkohan niin oikeasti?
Ymmärrän että asia on sinun dilemmasi, mutta väitän että ongelma on ihan ikomasi ja koskee lisäksesi vain paria muuta fanaatikkoa.
Miettisit sen sijaan miksi suurin osa tämän maan poliittisesta, taloudellisesta ja akateemisesta eliitistä ovat kanssasi eri mieltä?
Suomi on täynnä piiloRKPläisiä, eikä tarvitse edes olla mikään piilo- tai julkiRKPeeläinen ollakseen sitä mieltä että ruotsin kieli kuuluu Suomeen ja suomenruotsalaiset tarvitsevat omakielisiä palveluja siinä missä suomenkielisetkin. Puhumattakaan siitä että monet suomenkielisetkin hyödyntävät niitä ruotsinkielisiä palveluja, esimerkiksi FST:n kaikki ohjelmat ovat suomeksi tekstitettyjä.
SINÄ edustat vielä paljon pienempää (6 kpl) vähemmistöä kuin minä, eduskunnassakin näitä meidän kavereita on 176 sinun kolmea vastaan.
Otapa nyt lusikka kauniiseen käteen ja tunnusta tappiosi!
Elä ja anna toisten elää, sinun ajattelusi ei ole tältä vuosituhannelta!
Omiin silmiini osuu tuossa porukassa 1 RKP:n edustaja eli Mikaela Nylander. Väitätkö että MN on hallintoneuvoston vaikutusvaltaisin jäsen ja sanelee sen päätökset?
Tommy Tabermann on demari vaikka äidinkielensä onkin ruotsi.

Miten RKP valitsee haluamansa muitten puolueiden edustajat hallitusneuvostoon? Mielenkiitoinen väite, kerro lisää!! Miten se käytännössä tapahtuu, nimittääkö RKP myös kaikki ne muitten puolueiden edustajat?
Mitäs luulet? Minä veikkaan että tosi vähän tai ei ollenkaan.

Ulkomaista rahaahan ovat perinteisesti saaneet eniten vasemmisto kun rauhaa ja sosialismin ilosanomaa on haluttu jakaa kaikelle kansalle kaikissa maissa.
Aikoinaan demarit kärähtivät tullissa siitä kun kassikaupalla kantoivat riihikuivaa ulkomaista puoluetukea maahan.
Se demareiden puoluetuki tuli lännestä mutta idästä on tullut kommareille rupla poikineen suomalaisen "rauhantyön" tukemiseen. Ensin peloteltiin Suomen kansa puolikuoliaaksi kylmällä sodalla, nooteilla ja jyristelemällä tankeilla Prahaan ja sitten alettiin jakaa kriisityöhän rahaa. Kaikkialla puhuttiin ja laulettiin rauhasta ja piirreltiin rauhankyyhkyjä ruplien säestyksellä...
Pienet lapsetkin ahdistuivat kun siitä rauhasta vouhkattiin jopa päiväkodeissa ja kouluissa. Suuri joukko Suomen nimekkäimpiä artisteja sulloutui Rauhanjunaan ja matkasi halki Suomen laulamassa ja kertomassa rauhasta. Paasaamalla rauhasta pidettiin siis yllä sodan pelkoa. Rauhanliike masinoitiin neuvostoliittolaisella puoluetuella.
Oi niitä aikoja täällä kallioilla ja kukkuloilla, siihen rauhanhalpaan meni tosi moni!!
Että semmoisiakin ulkomaisia puoluetukia on ollut ..

Kerro sinä nyt vuorostasi siitä RPK:n ulkomaisesta puoluetuesta, minä olen jo aiemmin kertonut siitä aika paljon mutta kerro sinä nyt mitä sinä siitä tiedät.
Hankalaltahan se näytti ja se on totta että Melin oli hätää kärsimässä mutta vaikea se oli KESKUSTELLA kun keskustelukumppani samaan aikaan piti kansalle puhetta.

Mutta ethän sinä sitä voinut huomata. Eihän netti fenno erota edes sukupuolia toisistaan sekoittaessaan Tapsan ja allekirjoittaneen. Hei nimimerkki "kerran.." onko sinulle kukaan kertonut kukista ja mehiläisistä ja että on olemassa sekä tyttöjä että poikia ja että meissä on eroja aivan kuten vesissäkin!!
Tapio Rautalapio on mies ja minä olen nainen. Tapio Rautalapio on suomenkielinen ja minä olen ruotsinkielinen. Yhteistä meillä on että olemme stadista ja että olemme yleensä täällä palstalla asioista samaa mieltä. Muitakin eroja ja yhtäläisyyksiä toki on mutta ne ovat tämän palstan näkökulmasta epärelevantteja.

Netti fennon havainnointikyvystä, tuntumasta suomen kieleen sekä luetun ymmärtämiseen on pakko todeta todeta että kun on mokkalusikalla annettu niin ei voi edes teelusikalla ammentaa. Osanottoni!

Eroista puheen ollen ja asiasta joka yhdistää kaikki netti fennot ja selkeästi erottaa heidät meistä suomalaisuuden ja maan perustuslain puolustajista.
Yksikään netti fenno ei ole koskaan täällä palstalla kirjoitellessaan osoittanut pienintäkään huumorin pilkahdusta!
Huumoria tosin pääsee useinkin repimään heidän uhostaan, typeryydestään, junttimaisuudestaan, tosikkomaisuudestaan ja päättömistä jutuistaan mutta se on netti fennojen puolelta tahatonta eikä ole huumoriksi tarkoitettua vaikka usein meikäläistä kovin naurattaakin.
Sen sijaan suuri kiitos Tapsalle, Hardonille, Peppu-Reinolle, rautaako?'lle ja muille hengenheimolaisilleni jotka täällä pitävät myös huumorinkukkaa hengissä, tai noh ainakin sarkasmin upeata mutta piikikästä kaktusta ;-)
Noh, näkee sitten kun ruotsinkieliset alkavat penäämään kielellisiä oikeuksiaan Oulussa.
Tällaista se on kun emme osaa toistemme kieltä, kun osaa molempia kotimaisia ei näitä ongelmia ole. Jokainen meistä on koulussa lukenut sekä ruotsia että suomea ja jos ei ole oppinut niin voi syyttää myös itseään.
Kaupunginvaltuutetut eivät ole virkamiehiä tai toimihenkilöitä, heille ei kukaan voi asettaa minkäänlaisia kielitaitovaatimuksia, ei puolin eikä toisin.
Suomi on kaksikielinen maa ja paikallisesti jopa aika yksikielinen.
"Sitäpaitsi, minäkin osaan guuglata netistä paskaa vaikka tonnikaupalla."

Ole hyvä!!

http://www.ratemypoo.com/top.html
.. vaalikelpoisuudesta Folktingetin vaaleissa, eikä suinkaan mistään suomenruotsalaisen pätevyysvaatimuksista!!

Folktinget eli Suomenruotsalaiset kansankäräjät on parlamentaarisesti, kunnallisvaalien tuloksen perusteella valittu vähemmistöparlamentti. Folktingetissä on edustettuna kaikki eduskuntapuolueet joilla on ruotsinkielistä toimintaa eikä vaalikelpoisuus edellytä että ehdokas olisi äidinkieleltään ruotsinkielinen.

Svenska Finlands folkting – suomenruotsalaiset kansankäräjät

Svenska Finlands folkting – suomenruotsalaiset kansankäräjät – tunnetaan yleisimmin nimellä Folktinget. Se on Suomen ruotsinkielisen väestön poliittinen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on valvoa ruotsinkielisten oikeuksia ja parantaa heidän asemaansa. Folktingetin korkeinta päätäntävaltaa käyttävät kansankäräjien edustajat, jotka valitaan joka neljäs vuosi kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Edustajia on yhteensä 75 ja tämänhetkisen Folktingetin poliittiset voimasuhteet ovat: 50 ruotsalaisen kansanpuolueen edustajaa, 8 sosiaalidemokraattia, 1 vasemmistoliittolaista, 1 vihreää, 2 kristillisdemokraattia, 2 keskustapuolueen edustaja, 6 kokoomuslaista ja 5 ahvenanmaalaista. Edustajat kokoontuvat istuntoon kerran vuodessa. Jäsenet voi tehdä ehdotuksia (aloitteita) toimenpiteistä Folktingetin toteutettaviksi.

http://www.folktinget.fi/fi/organisaatio.html
.. suomenkeliset puheenvuorot kaksikielisten kuntien valtuustoissa. Kuten itsekin kirjoitat niin kyse on kokouksen puhekielestä ja puheenvuoroista.
Suomi ja ruotsi ovat yhdenvertaisia kieliä kaksikielisessä kunnassa joten sopii opetella ruotsia jos meinaa pysyä jyvällä kaikesta sanotusta tai niellä kiukkunsa.
Ruotsinkielisillä ei ole kokouksissa velvollisuutta puhua suomea sen enempää kuin suomenkielisilläkään on puhua ruotsia. Niin se menee.

Viralliset palvelut kuten pöytäkirjat y.m.s suomenkieliset toki saavatkin suomeksi käännettyinä.
.. et saanut suomenkielistä palvelua täällä Suomessa vaan jouduit virkamiehen / toimihenkilön puutteellisen suomenkielen takia asioimaan ruotsiksi?
Missä tämä tapahtui ja missä tilanteessa?
Olisi kiva jos kertoisit tapahtumasta ja jakaisit kokemuksen kanssamme ja voitais sit yhdessä jutella siitä lisää.

MVH Ankdam
Sosiaali- ja terveyspalvelut siksi että tutkimuksen teki STAKES ( nyk Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL) ja koska sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ne yhteiskunnan tarjoamat palvelut jotka tulevat yksittäistä kuntalaista kaikkein lähimmäksi.

Mitä "omiani" selitin? Täsmentäisitkö?
....valehdellessaan päin naamaa!!

Nämä kielelliset palveluasiat on pari vuotta sitten tukittu ihan viralliselta taholta, eli STAKES on ne kartoittanut ja lopputulos täysin päinvastainen kuin se mitä sinä väität.

"Kyselyn tulokset osoittivat myös selvästi, että ruotsinkielisen enemmistön kunnissa omakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saaminen on helpompaa kuin suomenkielisen enemmistön kunnissa. Eräänä syynä lienee se, että useimmat kunnat ovat pieniä. Ruotsinkielisen enemmistön kunnat ovat myös muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskittyneet tietyille alueille. Kuntien välinen yhteistyö auttaa ratkaisemaan harvemmin ilmeneviä ongelmia.

http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/Kirjakauppa/KKMonisteet/KKRaporttejaSarja/R4_2008_1.htm?Description=abstract
.. tai kertoisitteko ystävällisesti miten Tarja Halonen ja DDR:n totuuskomissio liittyy nimenomaan Ruotsalaiseen Kansanpuolueeseen?? Öööö??
Tänään voimaan tullut kielilaki Ruotsissa sanoo, että kaikilla pitää olla oikeus oppia ruotsin kieli - siis enemmistön kieli. Lain 14 § menee näin:
Yksilön oikeus kieleen

14 § Jokaiselle Ruotsissa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin kieltä. Sen lisäksi
EIKÖ SUOMESSA MUKA JOKAISELLA OLE MAHDOLLISUUS OPPIA JA KEHITTÄÄ SUOMEN KIELTÄ? HALOO MITÄ SINÄ OIKEIN HORISET??!!

1. kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, käyttää ja kehittää vähemmistökieltä, ja
SUOMESSA ON RUOTSIN-, SAAMEN- JA ROMANIN KIELILLÄ TÄMÄ OIKEUS OLLUT JO PITKÄÄN LAKIIN KIRJOITETTUNA.

2. kuurolle, kuulovammaiselle ja muista syistä viittomakieltä tarvitseville turvataan mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää ruotsin viittomakieltä.
SUOMESSA SAAVAT KUUROT LAKIIN PERUSTUEN OPISKELLA OMALLA ÄIDINKIELELLÄÄN JA HEILLE ON TAATTU RIITTÄVÄT TULKKIPALVELUT SILLOIN KUN HE JOUTUVAT ASIOIMAAN VALTAVÄESTÖN KANSSA. SUOMESSA TEHDÄÄN LAAJAA VIITTOMAKIELEN TUKIMUSTA JA TUOTETAAN RUNSAASTI VK:STÄ MATERIAALIA.

Niille, joiden äidinkieli on muu kuin lain ensimmäisessä kappaleessa mainitut, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
SUOMESSAKIN ON TIETÄÄKSENI MONISSA KOULUISSA TAI MUUTEN YHTEISKUNNAN TUELLA JÄRJESTETTY ÄIDINKIELEN OPETUSTA MYÖS SELLAISISSA KIELISSÄ JOITA EI KIELILAISSA MAINITA.

Tuossa tarvitsee muuttaa vain ensimmäistä momenttia Suomen oloihin sopivaksi:
Jokaiselle Suomessa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää suomen kieltä.

RUOTSIHAN TULEE JÄLKIJUNASSA, SIELLÄ ON NYT KAUAN KAIVATTU KIELILAKI JOKA HENGELTÄÄN VASTAA MEIDÄN KIELILAKIA.

Moneen kertaan ovat suomenruotsalaiset korostaneet, miten Suomi on saanut lakinsa ja yhteiskuntajärjestyksensä Ruotsista. Jatketaan vain samaan malliin myös kielilainsäädännössä. Sitähän se EN edellyttää!
ÄLÄ VIITSI TALA TAAS PUHUA TUOTAA IÄNIKUISTA PASKAA!!! EI EN MITÄÄN TUOLLAISTA EDELLYTÄ!!
RUOTSISSA ON VAIN YKSI KANSALLISKIELI JA MEILLÄ KAKSI, SIITÄ JOHTUU ERO LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ MUTTA KANSALAISTEN OIKEUDET MOLEMMISSA MAISSA OVAT NYT KUTAKUINKIN KIELELLISESTI SAMAT. RUOTSINSUOMALAISLLA ON NYT, TOSIN VAIN ALUEELLISESTI, KÄYTÄNNÖSSÄ LÄHES SAMAT KIELELLISET OIKEUDET VIRANOMAISIIN JA YHTEISKUNTAAN NÄHDEN KUIN MEILLÄ SUOMENRUOTSALAISILLA TÄÄLLÄ KOTONA.

MITÄKÖHÄN SINÄ OIKEESTI KUVITTELET VAATIVASI??
Ruotsinkielisen enemmistön kunnissa palvelut ovat suomenkielisillä paremmin kuin ruotsinkielisillä niissä kaksikielisissä kunnissa joissa suomenkielinen enemmistö. MOT.

Omakieliset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaksikielisissä kunnissa - Social- och hälsovårdstjänster på eget språk i tvåspråkiga kommuner

Kauppinen, Marjaliisa:

"Suomenkielinen tiivistelmä

Kielilain mukaan jokaisen viranomaisen tulee valvoa omalla toimialallaan kielilain noudattamista ja toiminnassaan oma-aloitteisesti huolehtia siitä, että yksilön kielelliset oikeudet toteutuvat käytännössä.

Kevättalvella 2007 Stakes lähetti kaikkiin Suomen kaksikielisiin kuntiin kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten näiden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollossa suomen- ja ruotsinkielisen väestön kielelliset oikeudet toteutuvat yleensä ja erityisesti lastensuojelussa, vanhustenhuollossa ja mielenterveyspalveluissa. Kyselyä pidettiin niin tärkeänä, että ainoastaan yksi kunta 43:ta kunnasta jätti kokonaan vastaamatta kyselyyn.

Selvimpänä kyselyn tuloksena voidaan pitää sitä, että viranomaisten arvion mukaan kaksikielisissä kunnissa sekä suomen- että ruotsinkielisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on saatavissa enemmän kuin ehkä etukäteen uskottiin. Sosiaali- ja terveydenhoitohan on alue, jossa kohdataan yleensä ihmisten henkilökohtaisimpia alueita ja näin ollen odotukset ovat suuria, mutta myös kritiikki on kovinta. Toisaalta viranomaisten mielipiteet ovat vain yksi puoli asiasta.

Kyselyn tulokset osoittivat myös selvästi, että ruotsinkielisen enemmistön kunnissa omakielisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saaminen on helpompaa kuin suomenkielisen enemmistön kunnissa. Eräänä syynä lienee se, että useimmat kunnat ovat pieniä. Ruotsinkielisen enemmistön kunnat ovat myös muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskittyneet tietyille alueille. Kuntien välinen yhteistyö auttaa ratkaisemaan harvemmin ilmeneviä ongelmia.

Usein kuulee väitettävän, että vähemmistön kieltä äidinkielenään puhuvien prosentuaalinen osuus vaikuttaa siihen, miten kaksikielisiä palveluja kunnassa järjestetään. Ruotsinkielisen enemmistön kunnissa suomenkielisten prosentuaalinen osuus ei näyttänyt vaikuttavan asiaan.

Monissa pienissä ruotsinkielisen enemmistön kunnissa ei kaikkia lastensuojelu- tai mielenterveyspalveluja ole tarvittu edes ruotsin kielellä, joten aina ei ole selvää kuvaa siitä, miten suomenkieliset palvelut hoituisivat.

Tilanne ei ole tämän kyselyn mukaan huono myöskään suomenkielisen enemmistön kunnissa. Kunnan maantieteellinen sijainti, kunnan koko sekä ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus asukkaista näyttävät kuitenkin vaikuttavan asiaan.

Pohjanmaan suomenkielisen enemmistön kunnissa ruotsinkielisen väestön kielellisiin oikeuksiin ja viranomaisten kielellisiin velvollisuuksiin on kiinnitetty erityistä huomiota.

Etelä-Suomenkin maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa, joissa ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on merkittävä, kaksikielisten palvelujen saatavuuteen kiinnitetään runsaasti huomiota. Niissä maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa, joissa ruotsinkielisten osuus on pienempi, kunnat ostavat usein ruotsinkielisiä palveluja suuremmasta kaksikielisestä kunnasta.

Sen sijaan suurissa Etelä-Suomen kaupunkimaisissa kunnissa, joissa ruotsinkielisten prosentuaalinen osuus on pieni, mutta ruotsinkielisen väestön määrä kuitenkin suuri, on ongelmia ruotsinkielisten palvelujen saatavuudessa siitä huolimatta, että erilaisia ratkaisumalleja on toteutettu. Monet ruotsia äidinkieltään puhuvat tyytyvät suomenkielisiin palveluihin. Näin ei asian kuitenkaan pitäisi olla.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla ongelmat ruotsinkielisten palvelujen saatavuudessa on tiedostettu ja runsaasti on tehty työtä ja tehdään edelleen tilanteen parantamiseksi.

Etelä-Suomen pienemmissä kaupunkimaisissa kunnissa näyttää tilanteen hallinta olevan helpompaa. Eräs vastaaja kommentoi, että vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaista vain muutama haluaa tai tarvitsee palveluja ruotsin kielellä. Niiden järjestämisessä ei ole ollut sen vuoksi ongelmia. Lienee niin, että ruotsinkielinen väestö on näissäkin kunnissa kaksikielistä ja tyytyy helpommin suomenkielisiin palveluihin."

http://www.stakes.fi/SV/Julkaisut/Kirjakauppa/bokhandel_fotokopierat/r4_2008_sv.htm?Description=abstract
Noin niin kuin nuoremmalle ja arkikielelle kääntäisin:
"Let's keep in touch" -> "Vi hörs!" ("Kuullaan!") tai "Vi återkommer!" ("Palataan asiaan)

"Låt oss hålla kontakt!" on toki ihan oikea käännös mutta se on jäykkä eikä ole mikään "Let's keep in touch"-tyyppinen sanonta jota käytettäisiin normaalissa arkikielessä.
Korkeintaan "Vi håller kontakt!" .. jos nyt sitä kontaktia haluaa korostaa.
"Huvittavaa on,että rkp:n tukijat muuttuvat julkiseksi vasta kuolleessaan. Sitähän nuo kuolleiden rkp:läisten listat tarkoittavat. Kummallista porukkaa."

Oikeassa elämässä lahjoittajat ja suuret hyväntekijät usein haluavat pysyä nimettöminä.

Puolueen tukeminen on vähän niinkuin vaalisalaisuus ja aivan kuten Kokoomus tämän viimeisen Kepun jupakan yhteydessä on todennut niin he eivät voi lahjoittajien nimiä paljastaa mutta heidän puolestaan lahjoittajat voivat itse asiasta kertoa.
Myös Kokoomuksella on erilaisia säätiöitä joiden kautta saamat tuet ja lahjoitukset kanvoidaan. Kokoomuksen eri piireillä on paikallisia Kansallisäätiöitä joiden kautta puolueen raha-asiat kuten vaalituet ja avustukset ohjautuvat.
Arvoja ja aatetta saa tukea mutta palveluksia ei saa ostaa.
Epäiletkö että jotkut yhteisöt ja yksityshenkilöt ovat maksaneet lahjuksia RKP:lle että se ajaisi kaksikielisyyttä ja ruotsin kielen asemaa Suomessa?

Uskot siis RKP:n ottaneen vastaan likaista rahaa ja että se on lahjottavissa ja että lahjoittajilla on oma lehmä ojassa?

Nyt haluat tietää ketkä RKP:tta lahjovat, niinkö?
911 / 922
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt