r.riusa

Vapaa kuvaus

Elämään! "Näin menee päivä kerrallaan!" Odotan vain askeleita aamusta iltaan - aina turhaan. Päivästä päivään jono tuskalla järjestyy jokaisen päivän ikävä ja tyhjyys - maalima on hylännyt. Jospa sittenkin...yritän, muutun. Risteilen hurjasti ajassa tässä eilisestä tulevaan. Vanhasta valikoin sopivat eväät ilta - aurinkoon. Päivästä päivään rutisevat luuni pystyyn nostan! Venytän, juoksen, humppaan, verryn luen, piirrän, jonkun seuraan kerryn! Enhän ole yksin yksinäinen jossain odottaa, huokaa seuralainen. Turha odottaa lopun päivää auttaa vain tätä elettävää. ... ynnämuu Kirjoittelen silloin tällöin 70 palstalle yo.nimimerkilläni. Joskus muuallekin, silloin usein toinen nimimerkki. ... Pistin "esittelykuvani "lisäksi kuvia maalaamistani tauluista. On tullut harrasteltua väreillä rötväämistä. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

29

Kommenttia

4483

  • Uusimmat aloitukset
  • Suosituimmat aloitukset
  • Uusimmat kommentit
  1. "Alkaa päälle" painamaan rasitus, työt, vaikeudet ja jne. Tuttu sana murreperäisen kielen käytössäni. Ei täyttäne hyvän suomenkielen käytön kriteeriä.
    Onneksi Kaliper pisti lainausmerkkeihin "Nyt olen vanhuksena..." Mikä vanhus sellainen on, joka on aktiivisin kirjoittelija ikäluokassaan. Olen vähän seurannut 80+ palstaakin. Hyvää jatkoa aloittajalle!
  2. Kyllä Meri-Kukka asiaa kirjoittaa. SkillaNhan on Pirtissä suurimman, pitkän työn tehnyt. Odotan aamun avauksia, sehän on kasvanut tavaksikin. Jos SkillaN haluaa joskus aamusta henkäistä rauhassa, eipä sekään liene pahaksi, jos joku muu pistää päivän alulle. Yhteishommaahan se.

    Sama vika minullakin, väliin olen poissa koneen ulottuvilta, usein olen jonkunlaisessa toimintakunnossa vasta myöhemmin päivällä. Sattuupa sitäkin "en kehtaa" tautiakin. Kirjoittelen kuitenkin, kun sopiva tilaisuus tulee.

    Kyllä se "yön yli nukkuminen" piristi kummasti. Eilen tuntui vähän kyllästymisen tunteelta kaikkeen. Sehän tässä eläkeläisenä olossa on mielestäni hyvä, että voi "lorvikatarrin" sairastella rauhassa, jos niin haluaa. Eihän siitä eläke tipu.

    Katleija mainitsi yhden viestin/pv kirjoittamisesta osallistumisen merkiksi. Niin olen ajatellut jo pitemmän aikaa, koska yritän välttää pitkälle menevää riippuvuutta. Eihän se aivan totaalisesti näin minullakaan mene, mutta jos laskee poissaolot ja hetkelliset useamman viestin päivät, niin eiköhän se vilkkauteni juuri sitä ole, viesti/pv.
    Kirjoitelen kyllä joskus muuallekin kuin Kahvipirttiin. Harvaksihan nekin jäävät, koska kiinnostukseni ei riitä.

    Tässäpä tämän päivän tuotokseni. Jos siitä voi sanoa, että parempi sekin kuin ei mitään, niin se on jo hyvä. Hyvvee illan piätettä ite kullekkii!
  3. Tervehdykseni Ruuneperille! Miltäkö bannaus tuntuu? Enpä viitsi sitä tahallisesti kokemusta hankkiakseni kokeilla. Mistäpä sen tietää, milloin voi ripsahtaa.
    Kyllä minulle on ollut selviö, että yläpidot voivat halutessaan vetää tiukempaa linjaa, kuin mitä laki sallisi. Onhan näistä rajoituksista monen asteisia esimerkkejäkin. Esim. pakollinen kirjautuminen ja ennakkosensuuri.

    Olen "joutessani" kahlannut kaikkialta monia kymmeniä keskustelupalstoja. Menohan on monin paikoin ihan vallatonta ja toisaalta tiukkaa valvontaa. Kyllä tässä "matkustelussani" on ollut tausta-ajatuksenikin. Ei yksin tutustuminen, vaan myös tulevaisuuteni mahdollisuudet. Kaikkea löytyy, mutta ikä kai on tehnyt rajoitukseni.
    Vaikka tämä kirjoitteluni ei tietenkään ole työtäni, enkä sitä siksi päästä, tulee mieleeni, että nuorena olin ärhäkämpi ottamaan pitkät, jos työpaikka ei miellyttänyt. Niinpä kokemuksen ja iän karttuessa työsuhteetkin pitenivät ja keskyttyminen tekemään parhaansa pysyvämmin ja myös korjaamaan ongelmia työpaikassa.

    Tämä tästä. Mahtunee hyvin aloituksen aiheeseen.
  4. Eihän tämä ole takatalvi. Ihan normi aika. Välissä oli vain etukevät. Ne vain sekoaa joskus luonnon järjestykset. Niinhän ne sekoilevat ihmistenkin meiningit, tosin luonnon tuotteitahan nämäkin tekokruunupäätkin ovat.
  5. Ilta jo kummasti hämärtää! Aurinkoinen, hyvä keli olikin. Täytyi ihan pysähdellä auringon paisteeseen toljottelemaan.

    Vähän toljottelun puolella nämä muutkin touhuni pyörivät. Väliin vilkaisen uutisia ja onhan sieltä tarkoituskin saada jotain selville. Ainoan järkeeni käyvän selityksen olen todennut, että suodatinta annettujen tietojen todenperäisyydestä täytyy käyttää. Enpä tästä sen enempää. Kun yritän harrastustoimillani pääni käyttöä keventää, ajatukseni palautuvat taas totisiin puntarointeihin.

    Kyllä sen ymmärrän, että kaikkea turha on kovin paljon pohtiakaan. Eipä sillä ole merkitystä maailman menoon. Se vain on jäänyt tavaksi, että olen silti kiinnostunut kysymyksistä: miten? miksi? vaihtoehdot?
    Hyöty lienee siinä, että kunhan päätään "voimisteluttaa".

    Sekavaa, mitään sanomatontahan tuohon tuli kirjoitettua. Kuvaahan se jotenkin mieleni ja ajatusteni sekavuutta asioissa, jotka ovat tärkeitä, mutta kaukana ulottumattomissani. Silti helpompaa olisi heittäytyä totuuden torveksi, jolla olisi heti yksioikoinen vastaus mitä kiperämpiin kysymyksiin. Ja kun muutoinkin lähimuisti on hupenemaan päin, niin korjaushan tapahtuu luonnollisella "tavalla:en muista!"
    Nyt on aika lopettaa ja palata sitten, kun yleisesti käytetty neuvo on hoidettu, "yön yli nukkuminen." Hyvää jatkoa meille kaikille!
  6. Ilmoittautuminenhan tämä on nyt vain. Eipä nyt suurempia ongelmia ole.

    Sainpa muistutksen muistini pätkimisestä. Eräs nuorehko naapurini oli saanut päähänsä tutustua Pablo Nerudan runouteen ja kysäisi, että olisiko minulla lainata sellaista teosta. Olihan se ja lainasin. Sitten hän kysäisi, että tiedänkö kuka on "Idiootti" teoksen kirjoittaja. Menin ajatuksissani aivan lukkoon, vaikka olen teoksen pariin kertaan lukenutkin. Osasin kyllä kertoa vähän kirjan sisällöstäkin ja tapoin näin aikaa muistini palautumiseen tuloksetta. Tunnustin jo, että nyt ei muistini pelaa, nimeä en muista, mutta sitä kirjaa minulla ei ole. Kun kirjan lainaaja oli jo oven raossa lähdössä, äkkiä se nimi pätkähti päähäni. Olisihan Dostojevski pitänyt vähemmälläkin muistaa!

    Onhan näitä sattunut ennenkin, mutta omin päin puuhatessani. Monta kertaa päivän selvä asia pitäisi muistaa, mutta kun ei. Väkisin se ei tule, pitää rauhoittaa yritykset ja sitten se useimmiten välähtää. Onkohan päässäni sijaitseva vahentunut kovalevyni jo niin täynnä, että se jo automaattisesti poistoja tekee käyttökelpoisesta aineistostakin. Eipä tämä varsinainen valituksen aihe ole, mutta joskus se jurppii. Minkäs sille tekee, aika on tehnyt tehtävänsä.

    Ei muuta kuin tallataan eteenpäin. Kirjoitusinto näyttää vähän sammuneen, muuallakin kuin Pirtissä. Ainahan sitä on muutakin tekemistä ja ajanvietettä,. ehkä kyllästymistäkin. Niin minullakin...mutta katsellaan.
  7. Kukkahameen viestiin, ei ehkä erimielisyyttä, mutta jotenkin lisäys. Yhteiskunnalliset tiedot, perustiedot, jotka ovat faktaa, on tietysti syytä sellaisena kuin ne ovat. Se kyllä on kova vaatimus, mutta en sinällään ole eri mieltä.
    Sitten kun mennään yhteiskunnallisten asioiden käsittelyyn, "totuuksia" on useita, niin tavoitteita kuin pyrkimyksiäkin. Niissä jää kuulijan harkintaan, mikä hänelle on lähinnä "totuutta."

    Sini-Sirkulle esitettyihin tölväisyihin sanoisin, että ne ovat aiheettomia.
    Samalla kiitän, s-s asiallisesta, ymmärtäväisestä suhtautumisesta yli tilapäisen erilaisen mielipide ilmaston ja erilaisuuden ymmärtämisestä, ja sitä rataa rakentaen. Ihan myös omalta osaltanikin. Tiedän, että taustani ja toimintani ovat olleet sittenkin tyystin erilaiset ja ovat edelleenkin, mutta asiassa se ei hetkauta. Silti en ole myymässä, enkä ottamassa uutta käännettä perusasioissani. Arvostan asiallista toimintaa siltikin, vaikka voinen joskus hairahtua, koska kaikkien väkisin miellyttämiseen en ryhdy.
  8. Aloituksessa selvästi sanotaan, että tarkoitus on käyttää materiaalia, jota keskustelussa on käytetty v. 2013 aikana.
    Ei anna minulle aihetta enempään. Onhan tarkoin selitetty, että mitään yksityiskohtaisia "paljastuksia" tutkija ei tee.
  9. Onhan tuo erikoista, jos ALKO kaupataan. Kuitenkin valtion firma, joka voittoa tuottaa. Siitä huolimatta, vaikka joku voisi ilahtua, jos viinakaupalla huonosti menisi. Huoltahan tuo aiheellisesti aiheuttaa myös Pirtin nurkkakaapin huoltajalle. Onhan ne nykyiset ehdot tietämäni mukaan aika edulliset. Eiköhän Late Vaan junaile sitäkin asiaa edelleen.

    Hintriikan maisemien koristus, lumilinna, vai voisiko sanoa vaatimattomasti, runsaskokoinen "iglu", on täydellisesti romahtamassa.
    On se harmi, pitääkin kevään tunkea päälle ennen aikojaan!

    Tuuli viuhtoo aika nasakkana, tulee puuskina talon kulmien takaa ja käyttää tuulitunnelina kapeita katuja. Kyllä vastaseen etunojaa täytyi ottaa. Tulin juuri kokeilemasta, vähän kesken jätin suunnittelemani reitin ja pyörähdin takaisin. Ei kyllä paleltanut(+7), mutta turhauttavalta alkoi tuntua. Kun pääsin sisälle, alkoi katumukseni päälle puskea, "onko herra nyt niin hyvälle oppinut, ettei pientä puhuria kestä." Herra? Niinpä tässä tapauksessa, mutta en katunut niin kovasti, että olisin takaisin tuuleen lähtenyt.

    Maailman ja Suomenkin asiat olen tänään jättänyt huolehtimatta. Mitä nyt vähän...ajattelen, että katsotaan nyt, miten pärjäävät ilman huolenpitoani. Olen keskittynyt omiin asioihini. Eihän ne suuren suuria ole, mutta siinä olen aika hyvä, että saan mielessäni näyttämään ne paljon ponnistuksia vaativaksi ja suorittamisen merkittäväksi teokseni.

    Tähänpä lopettelen, vaikka vielä olisi aikaa. Seuraava "työni" on kuten laulun sanat: viideltä saunaan, kuudelta...öhöm, sensuroitu, ei pidä paikkaansa. Jatketaan kun sopivaa aikaa järjestyy!
  10. Eipä nyt huumorin kukkani kukoista, eikä totisen töröttämisen tapakaan. Ei ainakaan näillä näppäimillä. Sellaista se on, kun ei ole pakkotahtista tämäkään. Työssä sitä täytyi painaa hommia huononakin päivänä ja joskus tympeiltä tuntuvissa hommissakin.

    Joo...eipä tosiaan pitäisi olla loukkaantunut myöskään kirjoittajalle, jos lukijana sattuu olemaan erimieltä, eikä ole muuta sen pahempaa. Hyvin paljon on asioita, joihin ei edes ehdotonta totuutta löydy. On vain mielipiteitä ja niitä ohjaamassa omat ja opetellut päätelmät.

    Josko kotioloissani ei suurta ylistystä löydy, niin mielipiteet sallittiin ja kohtuullinen arvostelukin. Tottahan päätösvalta oli vanhemmilla ja myös jarruttelu, jos mahdottomaksi puheet äityi. Muistan kyllä, että joskus sentään sain myös asiani perille. Niinhän se meni kuin suuremmissakin neuvonpidoissa. Ja tietysti valtaa oli enemmän sillä, joka vastasi taloudenpidosta ja leivän riittämisestä.

    Taidanpa vielä ehtiä ampumahiihtokisoihin. Jatkellaan, hei vaan!
  11. Niin...Ruuneperi. Onhan aloituksesi sen verran neutraali, että tuskinpa tuohon on kontrollillakaan mitään sanomista.

    Koska maailmankuvani on erilainen, en ole kiinnostunut raamatullisista vertauksista. Enkä yleensäkään niihin osallistu. Sinulla näyttää olevan se jotenkin "erikoisalaa." Toki se on sinun asiasi.

    Toivoisin silti, että voisit tänne kirjoitella. Osaathan halutessasi monipuolisestikin kirjoitella.
  12. Tästä propakandasta on nostettu uhkakuvista mylläkkä, jolla Natoa yritetään äkkiä kaupata. Mukana on hatusta tempaistua aineistoa, jolla hysteriaa lietsotaan. Ainakin lehtien kauppa käynee.

    Olen yrittänyt ottaa selvää tilanteesta. Sitä tietoa on erittäin vaikea saada.
    Kyllähän "tietoa" tulee, mutta suodatin kyllä täytyy olla kunnossa. Selvästi Ukrainankin tilanne käsitellään yksipuolisesti. Paljon jätetään kertomatta tarkoitushakuisesti.

    Vaikka mieleni tekisi, jätän tähän. En katso olevani sellaista "asiantuntija-ainesta", jolla olisi suurempaa merkitystä, puhumattakaan ratkaisun avaimista.
  13. Uusi Pirtti ja voihan sanoa, että vaihtelu ja uusi ilme virkistää. Uusiihan ne ravintolat ja kuppilatkin tuhkatihiään kalustusta ja koko paikkaakin.

    Nythän se selvisi "lääketieteen- ja kirurgian sattumakorpraalin" tittelin sisältö. Hyvin perusteltu edellisen Pirtin lopussa. Hyvä, että en ryhtynyt arvailemaan. Pieleen olisi mennyt.

    Sinne oli Meri-Kukkakin tänään kirjoittanut. En nyt "kisailumielessä" kommentoi, mutta jotakin jutun juurta tästäkin.

    Kun M-K kertoo olevansa vilkas ja myös jotain piirteitä näkevän muualtakin kirjoitustenkin perusteella, olen kyllä siitä samaa mieltä.

    Niistähän se näkyy, että olen jähmeän sorttinen käänteissäni. Paljolti juutun yhden asian vatvomiseen kerrallaan. Jos kirjoittelen vakavissani vakavaa asiaa, yleensä otan taustoista selvää, ellei ne jo istun päässäni. En silti väitä, että aina olisin oikeassa. Paremminkin voi puhua yrityksestä esittää oma perusteltu kantani. Jos tällainen jähmeä kuva esittäjästä muodostuu, voidaan perustellusti jatkossakin olettaa niin tapahtuvan. Entäpä jos yllättäin yrittää läväyttää rohkean sorttista huumoria, sekin ymmärretään saman tosikon totiseksi puheeksi, lakitekstien sisällön tulkinnan yrittäjäksi.

    Toinen juttu on, että puhuminen on eri asia kuin kirjoittaminen, ainakin minulle. Monikin on vilkas ja eloisa ja äkkiä oivaltava puhemestari, mutta kun tälle napsataan paperi ja kynä käteen, niin eihän siihen ilmesty kuin vaivaisia sanoja, ehkä lauseen tapaisia. Tiedän, että en kovin hyvin osaa kirjoittamalla revitellä rennosti. Vaan näilläpä eväillä sitä on vain koetettava pärjäillä. Sitä paitsi, nythän on kontrolli koventunut. Kieli on kai pidettävä keskellä suuta, kun sanojansa muotoilee,

    Enemmittä puheitta, hyvää illan jatkoa kaikille, jotka erehtyvät lukemaan!
  14. Terve vaan!
    M-K: lle
    Mikä mahdollisesti olen miehiään? Enhän tiedä, jäävi olen kertomaan, arvio tulisi väärältä taholta. No ...72/176, aikalailla muistutan ihmistä...
    noo...jos joku komeaksi nimittäisi, sitä pitäisin voimakkaasti liioiteltua.

    En palaa kirjoittamaani. Olen jo liian kanssa itseänikin kehunut. Sinusta olen saanut sellaisen käsityksen, että hyvin sujuvasti, lupsakkaasti ja monipuolisesti tekstiä soljuu.

    Niin kuin havainto erikoisesta marja- astiasta, alushousut. Hätä ei lue lakia, sanotaan. Olin kerran aika pitkällä tieltä sienireissulla. Kun en uskonut suureen saaliiseen, eteeni putkahti oikein hyvä haaparousku paikka. Astiasta tulikin pula. En nyt kalsareitani riisunut, mutta runttahomma pusakkani sai kelvata. Kyllä siihen pari ämpärillistä mahtui kun vetoketjun nykäisin kiinni ja toisella hihalla tukin kaula -aukon.

    Tietysti ystävällisestihän tässä kisaillaan, jos virikettä tupsahtaa. Eikä näitä kovin vakavasti kantsi ottaa. Meneehän väliin niinkin, että toisin tulee kun tarkoittaa. Näin se nytkin minulta karkasi. Ajatus oli parista lauseesta, mutta kun lentoon lähti, ei jarruja löytynyt, ex tempore veti.

    Vaan tästäpä eteenpäin, hyvää loppu päivää kaikille!
  15. Päivää ja vieläpä kohtalaisen hyvääkin!

    Olen tyytyväinen itseeni, kun pistin heti aamusta töpinäksi ja lopetin jahkailun. Pakkasin kesäkumit tavarakonttiin ja hurautin rengasliikkeeseen.
    Nyt on kulkuneuvoni alla kesän merkit. Täällä tuppaa olemaan ruuhkia ja jonotusta. Ekana olin, eikä peräänkään muita tullut. Samahan se, jos liukkaita tulee, kyllä paikallaan auto pystyssä pysyy. Onhan minulla vara valita kelit.

    Taisit tulkita väärin kirjoitukseni, Meri-Kukka. Enhän ankarasti kritisoinut itseäni, enkä myöskään vähätellyt. Meikeinpä päin vastoinhan kuvailin asiaa. Totta se on, että sotapalveluksen aikana merkittävät näyttöni kirjoittajana tein.(tietysti omassa sarjassani) Samalla käsialalalla kirjoitettujen lomahakemusten ilmestyminen konttoriin johti sotaherrat jäljilleni. Lähes sadan passin kirjoittamisen sain tehtäväkseni. Siinä en liioittele, että minulla oli ja on edelleen hyvä ja selkeä käsiala. Se johtuu siitä, että olen vasuri ja hehän eivät vanhan tietämän mukaan olleet "täysipäisiä." Oli pakko opetella kirjoittamaan oikealla. Se oli valtava määrä "kaunokirjoitusta", jota harjoittelin, kunnes täydet pisteet alkoi heltiämään. Ja se taito on säilynyt.
    Niin...kun kirjoitin sotilaspassit, varmasti joka iikka luki sen ja näyttipä rehvastellessaan kaverillekin. Tiedän myös, että monet ovat maininneet, että passin kirjoitti "tavallinen mehtätyömies." Mistäkö tiedän? Vuosikymmenien aikana moni on tullut mainitsemaan. Aikanaan se nousi korostetusti esille, kun monet ivasivat "kirjurin uraani", jotkut muuten vaan, jotkut itseään parempana pitäneet kateuksissaan. Eipä se hetkauttanut, vakiovastaukseni oli:- " Pitäähän komppanian konttorissa olla joku kirjoitustaitoinenkin ja nyt he ovat sen löytäneet!" Kyllä se siitä lähti sutjakasti menemään. Korpin natsojani kerran eräs sotahullu kessu esitti poistettavaksi. Eihän minulla ollut muuta sanottavaa kuin "ei haittaa."Eikä todella olisi haitannut, mutta eihän se toteutunut.

    Olen jonkun verran kirjoitellut muutenkin, mutta eihän ne yllä vertailussa edellä kertomaani tulokseen. Mitä muutoin itseni aliarvioimiseen tulee, en sitä merkittävästi koe. Kunhan nyt toivottavasti suunnilleen pyrin realistisesti paikkani ihmisyhteisössä ymmärtämään.
    En häkelly palvontaan, jos joku korostelee ylen palttisesti rikkauksiaan, nerokkuuttaan ja taitojaan. Tyhmän oloisena voin sujuvasti kuunnella ja jos jatkuu kauan, ensimmäisen haukotukseni jälkeen nostan kytkintä. Enkä alistuneena tai muutoin mitättömäksi piestynä. Mahtuuhan maailmaan näitä.

    Kappas vaan, pitkäksi venähti vastaus M-K:lle. Jatketaan hymysuin, olemmehan joskus aiemminkin pikkasen "kisailleet."
    Hyvää jatkoa päivälle! Koska ilimoja näyttää riittävän, poikkean ulos "palloilemaan."
  16. Olipa lämmin, puolittain aurinkoinen päivä, +10. Paras kävelykeli tänä vuotena. Saatoipa jäädä paikalleenkin vetkuilemaan ja ikään kuin pientä ihmettä ihastelemaan.
    Venlastiinan mainitsemaa kirurgin sattumakorpraalia en kyllä tiedä. Puskajussien yhden sattumakorpraalin kyllä tiedän ja muistan. Minähän se. Tuskinpa sotilaattiset oppini ja taitoni siihen merkittävään asemaani riittivät perusteluksi.

    Kirjalliset taitoni tunnetuksi tekivät. Pyynnöstä ja kahvikupin palkkiolla väsäilin pojille lomahakemuksia ja kyllähän siihen mielikuvituksen lentoa tarvittiinkin, kun loman välttämättömyyttä perusteltiin. Kaipa merkittävimmän kirjallisen työni tein siellä sotaopissa. Kirjoitin koko komppanialle sotilaspassit, tietysti kortistosta poimimani tietojen perustella. Vaikka pidänkin sitä suurimpana kirjallisena näyttönäni, ei sillä edes Finlandia palkintoa olisi voinut havitella, puhumattakaan Nobelista.

    Muutoin kirjoittamistani voi verrata marjojen putsaukseen käytettyä tuultamista. Tiedätte tietysti: lakana tai muovi levitetään tantereelle, odotetaan sopiva tuuli ja marjat riputellaan astiasta kädet ylös nostettuna. Tuuli vie roskat ja marjat painavimpana putoavat lähes suoraan alas. Niinpä se on kirjoittamisessakin. Jos päässä myllertää myrsky, sinnehän sanat sinkoavat hatelikkoon, vaikka varastossa olisi eväitä parempaankin. Jos taas on päässä toiminta on kovin tyyntä, eihän koko touhulla ole mitään merkitystä, sama kasahan siihen alle muodostuu. Tosin sotilaspassien kirjoittamiseen sellainen keli oli sovelias.

    Enpä arvioi, millainen kirjoituskelini oli tänään. Ei ainakaan täydellinen. Vielä se mieleni maassa matelee, vaikka en sairaudeksi tunnusta. Koetan pärjäillä niillä eväillä, mitä on kulloinkin!
  17. Tuulista päivää! Juuri tulin kävelyreisulta, kyllä tuuli aika ramakasti nujuutti. Sorsia uiskenteli jo pieni lauma joessa. Aukihan joki oli, reunamilla vain pieniä jään riekaleita.

    Melkolailla tyhjäkäynnillä muutoin mennä puksuttelen vielä tätä aikaani eteenpäin. Nyt kävin netin tarjonnasta seurailemassa uutisia erilaisista näkökulmista. Kyllähän uutista löytyy, mutta jääköön nyt vain lukemakseni ja erilaiset "totuudet" hautumaan. Kuitenkin, kun on ollut sanonta " että kirjoitettu sana on totta", epäilen vahvasti, että se ei pidä paikkaansa. Olen kyllä jo aiemminkin huomannut, että samasta asiasta esitetään monta totuutta.

    Eipä tuo esittämäni tietysti ole uutuudella pilattu. Kunpahan kertoilin, koska muuten tämä viestini olisi jäänyt turhan lyhyeksi. Savon kielen taitajalle, kyllä on virkistävää lukea painettuna oikeeta immeisten kielen heleskyttelyy.
    Hyvää jatkoa ite kullekkii!
  18. Hyvää naisten päivää ja aina parempaa jatkossa!

    Kyllä SkillaN arvaili oikeinkin. Kesäkelejä varten jonninmoista suunnittelua, alkutyötä kyhäilen. Eihän näistä enempää tiedä, tuleeko sutta tai sekundaa.

    Eilen monta tuntia tuhraantui, kun hain tärkeäksi tullutta paperia. Löytyihän se viimeinkin ja tietysti viimeisenä jo poistettavaksi tuomittujen kasasta.

    Nyt täytyy valmistautua luuhaamaan kyläreissulle. Hei vaan!
  19. Hyvää iltaa Pirttiin! Teen nyt vain ilmoitukseni, että hengissä olen ja tohisen. Eikä ole fyysisiä ongelmia, tuskinpa järin vakavia "henkisiäkään ." Olen vain sotkenut itseni muihin asioihin ja kirjoitteluni ei nyt luista.
    Katsotaan nyt jatkoa, ehkä se tästä. Hei!
  20. Huomenia vaan! Hiukan selkeämmältä näyttää.

    Eilenpä en ehtinyt Pirtissä pistäytyä, vaikka toisin ajattelin. Jotenkin se aikani loppui. Viimeinen "kiire" oli se, kun juutuin katsomaan kannabis- iltaa. Sittenpä olikin jo myöhäinen.

    Tulihan kannabis keskustelussa asiaankin. Varsinkin kun en ole mitenkään erityisemmin perehtynyt ongelmaan. Sitä ei ole lähipiirissäni ilmennyt. Ihmeen nopeasti on käyttö ja viljely lisääntynyt ja tullut jopa suuren joukon hyväksymäksi. En ole koskaan vetänyt kannabissauhuja. Kukaan ei ole edes tarjonnut.

    Ehkäpä juuri siksi en kannata kannabiksen hyväksymistä. Tämä tietysti voidaan tulkita huumorilla sanoen siten, että olen vain kateellinen, koska en ole saanut nauttia tämän aineen jalostavasta ja innoittavasta vaikutuksesta. Lääketieteellinen, tarkoin rajattua käyttöä tietenkin voin hyvin puolustaa. Niinhän se on muidenkin huumaavien aineiden kohdalla. Diapamia olen muutaman viikon popsinut lääkärin määräämänä. Se nyt oli sellainen tilanne, että minulle kasaantui tehtäväkuorma turhan raskaaksi. Verenpaine hyppäsi lääkärin mukaan hengenvaaralliselle tasolle. Kyllä se lääkitys siihen tepsi, vaikka höntti olohan siitä tuli. Itse siitä lääkityksestä luovuin heti toipumisen jälkeen. Olin ainakin mielikuvissani huomannut jo jotain riippuvuuden tunnettakin.

    Jaa-a...enpä tuohon Ukrainan tilanteeseen tartu. Sitä hoitaa ammattilaiset. Kyllä siellä näyttää jotain selkiintymisen merkkejäkin olevan. Olen kyllä seurannut näitä asioita. Ehkäpä järkevä ja yksinkertainen neuvo oli erään tutkijan neuvo, että nyt jäitä hattuun! Hysteriaa muistuttava suurentelu ja mielikuvitusten yhdistely ei edes terveydelle hyväksi.

    Hintriikkakin on näyttäytynyt, hyvä. Mitenkähän se kuuluisa Kemin lumilinna räntäsateessa kestää? Ei ole sattunut silmääni siitä tietoja.

    Eipä muuta kuin jatkoja. Lähes aloittamaton päivä on edessä.
    21. 111 / 225
TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt