Kahvipirtti 90 / 2014

Eläkkeellä on aikaa rakastaa itseään niin että huolehtii omasta terveydestä.
Puutarhan hoito tuo aina hyvän olon. Musiikki tai mikä tahansa mielenkiinnon kohde josta pitää,sitä pitää ehdottomasti eläkkeellä tehdä, vaikka lemmikin hoito
tai mieluten lasten lasten. Luonto ja siellä liikkuminen tuo elämään ihmeellistä energiaa ja rauhaa. Eläkkeellä olo on elämän uusi mahdollisuus,jossa voi sitten
jää varmasti aikaa myös auttaa lähimmäisiään eri tavoin.. Avun tarvitsijoita on aina, kun vaa avaa silmänsä näkemään.T oisten auttaminen tuo itsellekin hyvän olon,olon siitä että on voinut auttaa ja olla tarpeellinen toisille..
Se tuo elämään mielekkyyttä..

Uusi Pirtti ja voihan sanoa, että vaihtelu ja uusi ilme virkistää. Uusiihan ne ravintolat ja kuppilatkin tuhkatihiään kalustusta ja koko paikkaakin.

Nythän se selvisi "lääketieteen- ja kirurgian sattumakorpraalin" tittelin sisältö. Hyvin perusteltu edellisen Pirtin lopussa. Hyvä, että en ryhtynyt arvailemaan. Pieleen olisi mennyt.

Sinne oli Meri-Kukkakin tänään kirjoittanut. En nyt "kisailumielessä" kommentoi, mutta jotakin jutun juurta tästäkin.

Kun M-K kertoo olevansa vilkas ja myös jotain piirteitä näkevän muualtakin kirjoitustenkin perusteella, olen kyllä siitä samaa mieltä.

Niistähän se näkyy, että olen jähmeän sorttinen käänteissäni. Paljolti juutun yhden asian vatvomiseen kerrallaan. Jos kirjoittelen vakavissani vakavaa asiaa, yleensä otan taustoista selvää, ellei ne jo istun päässäni. En silti väitä, että aina olisin oikeassa. Paremminkin voi puhua yrityksestä esittää oma perusteltu kantani. Jos tällainen jähmeä kuva esittäjästä muodostuu, voidaan perustellusti jatkossakin olettaa niin tapahtuvan. Entäpä jos yllättäin yrittää läväyttää rohkean sorttista huumoria, sekin ymmärretään saman tosikon totiseksi puheeksi, lakitekstien sisällön tulkinnan yrittäjäksi.

Toinen juttu on, että puhuminen on eri asia kuin kirjoittaminen, ainakin minulle. Monikin on vilkas ja eloisa ja äkkiä oivaltava puhemestari, mutta kun tälle napsataan paperi ja kynä käteen, niin eihän siihen ilmesty kuin vaivaisia sanoja, ehkä lauseen tapaisia. Tiedän, että en kovin hyvin osaa kirjoittamalla revitellä rennosti. Vaan näilläpä eväillä sitä on vain koetettava pärjäillä. Sitä paitsi, nythän on kontrolli koventunut. Kieli on kai pidettävä keskellä suuta, kun sanojansa muotoilee,

Enemmittä puheitta, hyvää illan jatkoa kaikille, jotka erehtyvät lukemaan!

Huomenta jälleen, taas uusi päivä alkamassa.
Vähän pilvinen tuo sää on, mutta saattaa aurinko vielä esiin tulla, viikonloppuna sitten myrskyää, se takatalvi taitaa tavoittaa.
Eipä tuo mikään ihmeiden ihme ole, ainahan maaliskuu puoliksi talvinen on, yöpakkasia ja päivällä leutoa, joten ei hätäillä samaa mieltä Lahjuskan kanssa;)
Vähän surettaa mahdolliset vahingot kasveille ja linnuille, jotka yhtä hätäisiä ovat olleet, kuten minäkin monen asian suhteen.
En muuten löytänyt palstalta mitään, mistä Lahjuskan sydän sai hyppäyksen?

Ainahan noita hyvää tarkoittavia keräyksiä on, minä melkein kaikkeen aina osallistun pienillä panoksilla, joku saattaa höynäyttää mummoa, mutta eipä se minun omaa tuntoa kolauta.
En sen rikkaammaksi tule vaikka en osallistuisikaan, keräänpä tulisia hiiliä heidän pään päälle, jotka epärehellisesti toimivat.

Parveketta olen raivannut, uudet aurinko verhot sinne eilen ripustettiin, nyt säästyn kovemmilta auringon paisteilta ja ehkä kukatkin niistä verhoista hyötyvät.
Sinne kuivaustelineen vien ja pyykit kuivatan, kun ulos en viitsi kantaa, sama tuoksu pyykkeihin tulee, kun lasit aukaisen.
Jos ison lakana pyykin pesisin narulle kiikuttaisin, mutta kun pesen pyykit heti kohta omalla koneella ei kerry isoa määrää.
Onhan se tuo siitepölykin joka ulkona kuivaten voi tarttua, hankala allergisille.
Kaappien ovetkin viittä vaille valmiit, kohta uusi ilme keittiöön tulee.

Ynnämuun kanssa samoissa aatoksissa, nuo perustelut hyvin tärkeitä, jos jotakin eriävää ilmoille päästää, pitää osata esittää kantansa.
Olen sen joskus hyvin selkeästi saanut huomata, vaikka yritänkin laukoa ulos suustani sellaista, jonka voin myös perustella, joskus sormi suuhun menee.
Pakosta ei myös kirjoitus onnistu, ainakin silloin kun aihe annetaan, tätä tälläistä poukkoilevaa mitä tänne minäkin suollan syntyy helpommin.
Pirtin kirjoittajat mielestäni "osaavat" kirjoittaa mukavasti;)

Tuo maailman tilanne Krimin vuoksi, on uhkaava, voi kai niinkin sanoa tuntuvat kantaa ottavan ympäri maailmaa.
Kuuntelin jostakin eduskunnassa tulevaa keskustelua ja ihan hirvitti ne lausunnot.
Olemme hyvin riippuvaisia Venäjän kaupasta ja muutenkin raja naapuri, pitäisi hieman varovaisempia lausuntoja antaa.
Eikö sovittavalla kannalla pitäisi olla, pyrkiä rauhoittamaan tilannetta, ei uhoa ja pelotella ihmisiä.
Valta sokaisee, miksi muutamat intoilijat saavatkaan päättää ihmisten kohtaloista, tuskin kovin suuri on se kansan osa, joka sotia haluaa.
Synnyin sotaiseen maailmaan, näinkö kuolenkin sellaisessa, mutta haluan uskoa, että järki voittaa.

No nyt taas näitä oman huushollin töitä tekemään ja täällä päätän yksin minä, ainakin vielä.
Hölmöilen ja korjaan, mutta eipä sekään mitään, kunhan loppu tulos tyydyttää.
Nauttikaa tästä lämpimästä päivästä, mikä meille on vielä kuvattu ja varustautukaa uuteen talveen;)

Ai onko me seilattu "vanhassa pirtissä". Sitä vaan automaattisesti klikkaa numeroa joka näkyy omassa osiossa. Onneksi "valvonta" pelaa, sinnehän voisi ihan unohtua..
Nyt ollaan 90:ssä. Pirtti taas keväinen ja kaunis.
Ihana oli päivä tänäänkin. Samat oli meiningit, nuo pyykit. Piti ihan huiskauttaa
siipan nenän edestä ulkona kuivanutta vaatetta, että sai hänkin kevään tuoksun
nenäänsä.
Noin se on Liisa, jos huomaa jonkun ajattelevan samansuuntaisesti, ne viestit tuntuvat kivoilta. Ainahan se myönteinen palaute tuntuu vähintään yhtä kivalta jos tietää että se on aitoa.

Kyllähän oman mielipiteen sanominen pitäisi olla sallittua. Eihän se lukijan vika tai ongelma ole jos minä olen jotain mieltä.
Oma mokahan se on jos niin tyhmästi ajattelen- eikä lukijan tarvitse siitä hermostua . Sitä ei kaikki ymmärrä.
Isäni kanssa aikoinaan olmme jostain erimieltä. Sanoin että ollaan erimieltä sinä omaasi ja minä omaa mieltäni.
Hän vastasi: Niin niin mutta kun sinä olet väärässä. Sepä se !
Voihan saman asian ajatella useammalta kantilta. Jolloin on monta oikeaa tapaa ajatella- mistä päin sitä tarkastellaan.

Hups,, nyt meni melkein saarnaksi- oliskohan minusta tullut millainen pappi ?
No ei tarvitse onneksi veljeni on hoitanut sen homman.

Huumori on sellainen laji että siinäkin pitäisi olla samoin ajatteleva- osaa nauraa samoille asioille
Aikoinaan oli napakymppi tv:ssä. Usein tärkein ominaisuus oli huumorintaju, mitä kumppanilta odotettiin. Reilun 50 vuoden Arkielämän kokemuksella voi sanoa ,että tärkeä on oikeanlainen huumorintaju.
Sehän on elämän suolaa.

Nyt on avattu uuden pirtin ovi. Nyt suljen sen ,toivottelen kaikille mukavaa iltaa !

Eipä nyt huumorin kukkani kukoista, eikä totisen töröttämisen tapakaan. Ei ainakaan näillä näppäimillä. Sellaista se on, kun ei ole pakkotahtista tämäkään. Työssä sitä täytyi painaa hommia huononakin päivänä ja joskus tympeiltä tuntuvissa hommissakin.

Joo...eipä tosiaan pitäisi olla loukkaantunut myöskään kirjoittajalle, jos lukijana sattuu olemaan erimieltä, eikä ole muuta sen pahempaa. Hyvin paljon on asioita, joihin ei edes ehdotonta totuutta löydy. On vain mielipiteitä ja niitä ohjaamassa omat ja opetellut päätelmät.

Josko kotioloissani ei suurta ylistystä löydy, niin mielipiteet sallittiin ja kohtuullinen arvostelukin. Tottahan päätösvalta oli vanhemmilla ja myös jarruttelu, jos mahdottomaksi puheet äityi. Muistan kyllä, että joskus sentään sain myös asiani perille. Niinhän se meni kuin suuremmissakin neuvonpidoissa. Ja tietysti valtaa oli enemmän sillä, joka vastasi taloudenpidosta ja leivän riittämisestä.

Taidanpa vielä ehtiä ampumahiihtokisoihin. Jatkellaan, hei vaan!

Kauniiksi on SkillaN jälleen Kahvipirtin kaunistanut,
tulppaanit antavat aivan juhlan tuntua.

Muutenkin olen jo ihan hienoissa sfääreissä, katsottuamme
konserttia Musiikkitalosta.

Merikannon: Genesis oli jo vähän alkanut kun tulin iltalenkiltä
ja seuraavana Beethovenin 9. sinfonia, tuttu ja niin ihana!
Orkesterin johtajana Hannu Lintu, oikein hyvä!

Tuo yle Teema on kyllä parhaimpia kanavia.

Soi varmaan unissanikin tuo ilon sinfonia!

Minulle puhumisen ja kirjoittamisen ero on kuin yö ja päivä (eikä mikään juhannusyö). Voisi kuvitella, että minulta ammattini perusteella sujuisi puhuminenkin, mutta kun ei suju. Se sujuu, minkä saa kirjallisesti esittää.

Olen kamalan tylsää seuraa, kun en osaa small talk´ia, saati suurempaa tookkia. Osaan kyllä sujuvasti kuunnella, kun kaveri puhuu. Väliin jopa sanoa jotakin, mutta keskustelun vetäjäksi minusta ei ole.

Taas on kamala tuuli. Parveke kolisee koko ajan. Ne on ne kesätuolien luurangot, mutta saavat kolista. Millä niitä kiinni sitoo? Eilen illalla oli joku ihme hetki, kun oli ihan tyyntä. Melkein pelotti, että jotakin pahaa myrskyn edellä sen täytyy olla. Nyt sitten puhaltaa siitäkin edestä.

Tuttava pohjoisempaa valitti, että tulee lunta taivaan täydeltä, niin että autotkin pihalla ovat kohta peittyneet näkymättömiin. Ei meillä lunta tule. Mutta lumilinnan joutuivat sulkemaan, kun pohja alkoi pettää. Seinät olisivat kestäneet, mutta ei siellä vedessä voi kahlata. Joku vitsaili, että lumihotellissa on nyt erikoisuutena vesisängyt...

Takapuoli on turrana, kun olen kasannut koko illan yhden jäsenlehden taittoaineistoa. Ajattelin, että samaan kyytiin vielä käyn kahvipirtissä. Jos yhden unimyssyn humpsauttaisi naamaan tuolta baarikaapista.

Tuutilullaa!

Perjantai aamun huomenet tuikkaan, teen lähtöä junaan.
Tänään ehkä kesämaisemissa käydään ja kurkataan pihan ja talon vointia, ennen kuin taas lumen alle peittyy.
Kiva sinne on mennä pitkästä aikaa, vieläkö paikkaa tunteekaan;)

Erilaisia olemme, minä taas tunnen kammoa sellaisia "luovia taukoja" kohtaan, kauan jos porukassa on hiljaista, jotakin on sanottava, vaikka ihan tyhmääkin.
Tämä kirjoittaminen on sitten joskus taas tuskan takana.
Tuntuisi kaiketi aika vaikealta kokonaista lehteä, sen aineistoa saada luettavaan kuntoon, mutta sinähän oletkin kirjailija Hintriika*.

Hienoa on myös tuo musiikin osaaminen ja ymmärtäminen, en ole siinäkään päässyt siihen kaiken musiikin ymmärtämiseen, sinfoniat on melkoisen kaukaista, joitakin kohtia saatan ihastellen kuunnella, mutta pääosin vierasta on.
Jospa vielä oppisin niidenkin hienoudet aistimaan.
Muuten olen kaiken muun musiikin kuluttaja.

Huumori on myös laji, jota ei kaikki alkuunkaan ymmärrä samalla tavalla, melkoinen tosikko varmaan olen, hyvin harvoin ääneen nauran, olkoon sitten toisista miten hauskaa tahansa.
Joskus nauran silloin, kun muita ei ollenkaan naurata, kai en omista koko taitoa huumori lajiinkaan.
Ihastelen kyllä ihmisiä, jotka asiat sivuuttavat huumorilla, vaikka joskus sekin aiheuttaa ihmettelyä, miksi joku voikaan nähdä jonkun asian huumoriksi asti.
Tulipa vaan mieleen tämäkin laji, kun ynnämuu sanoi huumorikukan kadonneen.

Siinäpä se onkin, kuka sanoo viimeisen sanan ja oikeassa on, ainakin omasta mielestään.
Ei ihan joka paikassa muisteta sitä, että joka ihminen puhuu omalla suullaan, siis omia ajatuksia ulos tuo, ne mielipiteetkin pitäisi kaiketa kertoa niin, että kaikki oivaltaisivat oikein.
Usein närää aiheuttavat, kun ei osaa pukea ajatuksiaan oikean laisiksi, ymmärrettäväksi, sitten joutuu selittelemään.
Minusta pirtissä on osattu oivaltaa toisiemme sanomiset ihmeen helposti, en muista koskaan mistään loukkaantuneeni.
Avioliitossa särmät hioutuu, osaa jo nenän asennosta sanoa, nyt ei huumorilla mennä.

Nyt lähtöä tekemään, näin unessa, että matkalippu jäi kotiin, pitää nyt varmista että se on matkassa.
Eikun kivaa viikon loppua, älkää nyt kinoksiin hukkuko, jos se lumisade millä on peloteltu meille tulee, hyvin tuo Hintriikan maisemat sitä ennustelee, tai vähän ylempänä taisi vielä olla.
Heippa!

Terveiset täältä ampumahiihdon viereisestä lähiöstä,hyvältä alku näyttää.

Kivaa olisi luonnossa katsella meininkiä,mutta suolistoni oikuttelee ja on tyydyttävä telkkarin katsontaan,hyvin toimii näinkin,kun en turhaa valita.
Vanhemmiten tuokin mun vitsaukseni vaikeutuu- Ihanaa. kun oman seudun tytöt
pääsivät palkinto palleille,vaikkei Sotsissa onni suonutkaan.

Lumi on vaan keinotekoista,erikoinen on talvi kiva,kun rahalla lunta saa.
Rahaa se vaatii,mutta kyllä ne ovat alunalkaen miettineet sen mahdollisuutta...
Pakkasta on luvassa toivomme muutamaksi päiväksi sitäkin vaihteeksi...

No voi hyvät hyssykät sentään... kaikki sitä ulkomaille kaupataan.No, kyllä me luotamme Laten juomatoimituksiin edelleen. varmana toimii hyllyt pullolleen !
Vähän varovaisemmin olisi tuon voinut ilmoittaa ,ihan tässä häkeltyy....

Huumorista- muistan yhdessä elokuvassa, kun ihmiset nauroivan kovasti.
Itseä itketti ja silmät valui kyyneliä. Tarina kertoi mielisairaalan potilaista ja heidän kohtelusta, joka oli karmeaa. Kun eläytyi siihen itkuhan siinä tuli.
Ei ollut mitään naurettavaa mutta näin me nauramme eri asioille. Eivät ehkä ajatelleet niin syvälisesti vaikka tosi tarinaa oli.

Auringon kultaamaa maisemaa täälläkin.Ainakin vielä. Taitaa lumipyryt ilostuttaa
enempi pohjois suomea. Joten paras lähteä keskisuomeen heti puoleen
Hyvää viikonvaihdetta jokaiselle. Lumen ja tuulen kanssa tai ilman !
Siis huomenta ja sitten taas hei.

Onhan tuo erikoista, jos ALKO kaupataan. Kuitenkin valtion firma, joka voittoa tuottaa. Siitä huolimatta, vaikka joku voisi ilahtua, jos viinakaupalla huonosti menisi. Huoltahan tuo aiheellisesti aiheuttaa myös Pirtin nurkkakaapin huoltajalle. Onhan ne nykyiset ehdot tietämäni mukaan aika edulliset. Eiköhän Late Vaan junaile sitäkin asiaa edelleen.

Hintriikan maisemien koristus, lumilinna, vai voisiko sanoa vaatimattomasti, runsaskokoinen "iglu", on täydellisesti romahtamassa.
On se harmi, pitääkin kevään tunkea päälle ennen aikojaan!

Tuuli viuhtoo aika nasakkana, tulee puuskina talon kulmien takaa ja käyttää tuulitunnelina kapeita katuja. Kyllä vastaseen etunojaa täytyi ottaa. Tulin juuri kokeilemasta, vähän kesken jätin suunnittelemani reitin ja pyörähdin takaisin. Ei kyllä paleltanut( 7), mutta turhauttavalta alkoi tuntua. Kun pääsin sisälle, alkoi katumukseni päälle puskea, "onko herra nyt niin hyvälle oppinut, ettei pientä puhuria kestä." Herra? Niinpä tässä tapauksessa, mutta en katunut niin kovasti, että olisin takaisin tuuleen lähtenyt.

Maailman ja Suomenkin asiat olen tänään jättänyt huolehtimatta. Mitä nyt vähän...ajattelen, että katsotaan nyt, miten pärjäävät ilman huolenpitoani. Olen keskittynyt omiin asioihini. Eihän ne suuren suuria ole, mutta siinä olen aika hyvä, että saan mielessäni näyttämään ne paljon ponnistuksia vaativaksi ja suorittamisen merkittäväksi teokseni.

Tähänpä lopettelen, vaikka vielä olisi aikaa. Seuraava "työni" on kuten laulun sanat: viideltä saunaan, kuudelta...öhöm, sensuroitu, ei pidä paikkaansa. Jatketaan kun sopivaa aikaa järjestyy!

Olipas tuulinen päivä, meinas minutkin viedä, tuo paino kun on vielä 4-5kg vähempi kuin viimevuoden alussa. Muuten oli myös huono tuuri, hukkasin avaimeni, luultavammin mennessäni autolle, otin taskusta auton avaimen, vetäsinköhän samalla kotiavaimen, samassa taskussa piti olla. Mennyt mikä mennyt. Kotiin pääsimme kuitenkin, nuorimmaisemme kävi avaamassa oven, kun tulimme kotiin. Täytyy täydentää avainvarastoa.
Mailmalla tapahtuu, emmekä tiedä mitä tapahtuukaan, parempi kun ei puutu asioiden kulkuun, eiköhän ne valtioviisaat lopulta lyö tyhmät päänsä yhteen ja asiat selviää.
Vakavempi asia on jos tämä meidän kotipitäjämme panimokin myydään jopa ulkomaille. silloin voi tulla nurkkakaapin täydennykseen katkoja, varsinkin jos ylijäämä- varastonhoitajakin joutuu tyättömyyskortistoon. Toivotaan, että voivat jatkaa vanhoina työntekijöinä.
Illansuussa komia kuutamo, ja aamulla lunta lupaavat. No eiköhän aamuulla sitten sekin selviä, Pitääkö sukset hakea vintiltä.
Huomiseen Late.

Huomenta ja terveiset Jyväsylän kaupungista, lunta ei vielä ainakaan, mutta sitä odotellen päivää aloitellaan.
Liekö meri-kukka samoissa maisemissa.
Eilen käytiin kesäpaikalla, eipä ollut mitään kummaa tapahtunut, ei kasvua penkeissä näkynyt, ei myöskään kissoja.
Pieni hetki siellä oltiin tuuli oli niin kova ettei houkutellut jäämään, eikä edes haravointia olisi voinut tehdä, lunta ei ollut, olisi vaikka haravointia voinut suorittaa.
Ehkä sitten seuraavan kerran sitäkin.

Kyllä tuo avain aina se huolen aihe, muistaako sen mukanaan kuljettaa, monta kertaa on taskua kopaistava, kun johonkin lähtee.
Kalliiksi tulee jos aina joutuu aukaisijan kutsumaan.
Ehkä ne sinivuokot lumen alle jää siellä Paulamarian maisemissakin, toivotaan ettei kumminkaan kauan jouduta kylmää kestämään.
Kyllä eilinen tuuli heikomman maasta nosti, autoakin kummasti tuuditteli aukeimmilla paikoilla.
Vaara kaiketi myös ynnämuulla, näin olen ajatellut.

Ehkä ei ihan teepaidassa missään suomen kolkassa lähipäivinä kuljeta, mutenkin varoa kannattaa, kevätsää on hyvin arvaamaton, ennen sanottiin, että jäiden lähdön jälkeen vasta sää lämpenee.
Merihuiskun maisemista niitä hiihtäjiä esiin putkahtaa, kai matkat siellä kouluun monesti hiihdellään ja into siihen lajiin kasvaa.
Onnea vaan voittajille minultakin.
Vai jo se Alko on myynnin kohteena, toivotaan että Late suhteet mahdolliseen uuteen omistajaan saa syntymään ja nurkkakaappi täyttönsä saa.
Jospa tuo koko myynti sitä huumori puhetta.

Nyt aloitan ruokien laittoa harrastamaan, hernekeiton keitän ja uuniin kaalilaatikon laitan, pannukakku myös suunnitelmissa, siinäpä sitä muutaman päivän tarve pakkasen kautta syntyykin nautittavaksi.
Älkää nyt urheilko kesärenkailla liikenteeseen, siellä missä lunta on satanut, katsotaanpa saadaanko sitä tännekin, mukavaa päivää kuitenkin kaikille.

Pirtissä vihreän sävyjä, keltaista, valkeaa...Skillan osaa sisustaa, on erehtymätän värisilmä ja tunnelman taikoja.

Etelärannikon kovat tuulet enteilivät tätä kylmenemistä ja lumisadetta. Talviseen maisemaan herättiin ja lisää sataa. Jäät ehtivät sulaa vasta matalista lahdista rannoilta ja jokisuulta, ja rannikon jääpeite viilentää yleensä keväisiä lämpötiloja. Kesällä lämpöä kerännyt meri taas takaa lämpimän pitkän syksyn. Takatalvesta ei oikeastaan ole kyse, oli vain etukeväisiä viikkoja ja nyt on normaalia maalisuun säätä. Huhtikuukin on oikullinen kuin naisen mieli...ohoh...mitäs tulikaan sanottua. Sanonnan mukaan naisella on oikeus muuttaa mieltään, mutta olkoon sama oikeus miehilläkin, kunhan on hyvät perustelut. ;)

Laulujoutsenia on lentänyt yli, pelloilla ne kokoontuvat ja sulaa vettä löytyy kyllä. Töyhtöhyyppähavaintoja on paljon, mustarastaista osa viihtyy täällä talvenkin. Keväänkeltaisen sitruunaperhosen huomasin toissapäivänä, leskenlehtien ensimmäiset keltakukat ovat nyt nuppuun vetäytyneinä lumen peitossa.

Autourheilua ei ole aikomus harrastaa, kitkarenkaat on kaiken aikaa alla. Jopa lapsenlapset ovat ihmetelleet, kun mummi on varoittanut liukkaalla kalliolla urheilemasta. Näin sanoilla on eri merkityksiä eri puolilla Suomea.
Muistan aina, kun tulin ensimmäistä kertaa vierailulle tulevan mieheni kotiin Hämeeseen ja hänen äitinsä varotti minua pannukahvia kaataessani veuruuttamasta sitä. Veuruuttaminen on vastakohta vakaalle pannun käsittelylle, enkä toki halua kenenkään suuhun kahvinporoja.
Saunassa hutkimme vuorotellen vastalla ja vihdalla, tuimasta on yhteinen päätös, että se on suolatonta.

Rotinoille ollaan lähdössä iltapäivällä, kummitytön tyttövauvaa katsomaan . Viemisinä on pehmeä huppullinen kylpypyyhe ja kylpyveden mittari . Pitäähän vanhan tavan mukaan olla jotain leivottuakin, nuoren äidin makumieltymykset tuntien valmistin juustokakun , jossa on runsaasti vadelmia.

Uamupäevee ;)

Jäi eilen saunaterveiset lähettämättä.

Valkeaan aamuun heräsin.
Nyt parvekelasit ihan märkänä,vesi lorottaa.Nollassa mittari.

Kävin eilen siellä "Päksissä",joudun jonkinlaiseen operatsuuniin;)
Nukuttavat kuulema.
Pääsisin operaation jälkeen kotiin,mutta pitäisi olla joku kaverina. mutta kun ei ole semmosta kaveria,niin pitää olla siellä yks yö.

Tintin jälkiä tuossa partsun kaiteella,käy aina itseään peilaamassa siinä.Kiva sitä seurata,luuleneeko olevan siinä lasin takana kaverin.

Varpusia oli eilen tuolla pihalla,etsivät syötävää,kyllähän siellä sitä onkin.Meidän muumut pitää siitä huolen;)

Tuuli oli eilen tosi hurja,nosti semmosia pölypyörteitä ilmaan.

Minulla vuotaa silmät ja sitten nokka.

Terveiset Skillan sinne J;kylään.

näkyillään...

Huomenta sunnuntaiaamuun, lunta muutama sentti ja pakkasta pari astetta, ihan hyvä.
Kirjoitin pitkän viestin ja en saanut lähtemään, en jaksa uusia, eipä siinä mitään ihmeellisempää ollutkaan.

Toivotin hyvää operointi muorille, hyvä että yön valvonnassa pitävät.

Tuosta kevään tulosta, pitäisi nyt vaan ne kylmät ja antaisi sitten hyvän kesän.
Rotinoilla on tullut käytyä lukuisia kertoja ja onhan se kaunis tapa huomioida äidin synnytys rasitukset ja viedä tarjottava itse.
Uudelle tulokkaalle olen useinkin nutun, myssyn ja tossut neulonut.
Tupaantuliaiset vähän samalla mallilla menee, leipä ja suola uuteen kotiin myös kauniilla ajatuksella, ettei leipä ja suola koskaan loppuisi uudesta kodista.
Tuosta naisten oikullisuudesta, olen sitä mieltä että osaa ne oikkuilla miehetkin ja ihan tuntuu kuin vanhemmiten lisääntyisi tuo oikkuilu;)
No ehkä kuitenkin naisilla tavallisempaa.

Eipä ole minun huusholli vielä kunnossa, sitä tytär ja vävy töiden jälkeen puurtaa ja aina sattuu niitä muita tärkeämpiä, kuten jääkiekkopeli;)
Kiitollinen olen kuitenkin avusta, olisi minulta jäänyt tekemättä, vaikka melkein kaiken osaankin;)
Taloyhtiön puheenjohtaja myös osaava ja avulias mies, hänen apu on myös ollut tervetullutta.
Myös liikkeessä mistä tarpeet ostin, on henkilökunta ollut avuliasta, kai mummelia vähän säälivät, osaankohan avuttomammaksi heittäytyä, kuin mitä todella olenkaan.
Onpa kiva joskus, että pääsette helpommalla Marja-Liisa, kun tuo lumenluonti on toteutunut muulla tavalla.
Sinulla niin uuttera ja osaava mies, että yhdessä tehden saatte pian jälkeä, mutta puuhaa varmaan riittää eteenkin päin.

Nyt sitten taas kuitenkin pitkän litanian kirjoitin, piti vaan moikata, katsotaanpa lähteekö.
Onnistunutta päivää kaikille,,,

Ilmoittautuminenhan tämä on nyt vain. Eipä nyt suurempia ongelmia ole.

Sainpa muistutksen muistini pätkimisestä. Eräs nuorehko naapurini oli saanut päähänsä tutustua Pablo Nerudan runouteen ja kysäisi, että olisiko minulla lainata sellaista teosta. Olihan se ja lainasin. Sitten hän kysäisi, että tiedänkö kuka on "Idiootti" teoksen kirjoittaja. Menin ajatuksissani aivan lukkoon, vaikka olen teoksen pariin kertaan lukenutkin. Osasin kyllä kertoa vähän kirjan sisällöstäkin ja tapoin näin aikaa muistini palautumiseen tuloksetta. Tunnustin jo, että nyt ei muistini pelaa, nimeä en muista, mutta sitä kirjaa minulla ei ole. Kun kirjan lainaaja oli jo oven raossa lähdössä, äkkiä se nimi pätkähti päähäni. Olisihan Dostojevski pitänyt vähemmälläkin muistaa!

Onhan näitä sattunut ennenkin, mutta omin päin puuhatessani. Monta kertaa päivän selvä asia pitäisi muistaa, mutta kun ei. Väkisin se ei tule, pitää rauhoittaa yritykset ja sitten se useimmiten välähtää. Onkohan päässäni sijaitseva vahentunut kovalevyni jo niin täynnä, että se jo automaattisesti poistoja tekee käyttökelpoisesta aineistostakin. Eipä tämä varsinainen valituksen aihe ole, mutta joskus se jurppii. Minkäs sille tekee, aika on tehnyt tehtävänsä.

Ei muuta kuin tallataan eteenpäin. Kirjoitusinto näyttää vähän sammuneen, muuallakin kuin Pirtissä. Ainahan sitä on muutakin tekemistä ja ajanvietettä,. ehkä kyllästymistäkin. Niin minullakin...mutta katsellaan.

vieraisilta palasin, kivan päivän ilta.

Huomenta vaan ja taas viikko aluillaan.
Sen verran poiketen sään tiimoilta, nyt pakkasta seitsemän astetta, aurinko tekee nousemistaan, varmaan saamme kauniin päivän.
Kotiin tultua kukkalaudoille kiirehdin ja kas kummaa tomaatin taimet nousseet ja ihan hyvin itäneet kaikki.
Pelakuut jo oksia työntää, yksi mustasilmä Susannakin viime kesän siemenistä noussut, pitää laittaa lisää multaan.
Tästäpä tämä näiden puuhien hommat sitten alkaa, koulataan ja kastellaan, siitä sitten hyvä tulee, kai.
Marja-Liisalla jo varmaan kohta kukalla kaikki kylvökset?

Hiljaista on ollut pirtissä, kyllästymistä, laiskuutta vai eikö mitään mielenkiintoista juttua ole kerrottavana, joko olisi aika antaa periksi?

Pidän peukkua Late, että kivoja uutisia saat ja sitten täysillä jatkumoa pitkälle yhteiselle elämälle, onnea!
Kyllä kivasta vierailusta hyvät muistot jää, niitä muistelee pitkälti, kenties seuraavaan vierailuun asti;)

Tuo on niin kovasti tuttua, tuo nimien karkuteillä oleminen, joskus ihan suututtaa, kun ei ulos tule, vaikka kielen päässä pyörii, siis aika normaali olotila ynnämuu.

Minä huomasin eilen katseltuani noita laatikoiden lukumäärää, tarkistin siis onko yhtä monta laatikkoa, kun on entisiä, lukumäärä oikein, mutta yksi laatikko onkin isompi.
Minä se mittanainen olen ollut ja tapani mukaan en tarkistanut asiaa, oletin ja tilasin kaikki saman kokoisina, eipä auta tilauksen tehnyttä kauppiasta syyttää, minun on moka.
Pitää nyt heti miten soittaa ja tilata uusi etulevy, ehtii varmaan myöhemmin tulevien ovien mukaan.
Kauan vie tämä remontti vaikka keittiö pieni, iltaisin kun vaan tehdään, mutta siinäpä kärsivällisyyteni kasvaa, vieläköhän maalaamista jaksan urakaksi ottaa.
Voi olla, että kalusteiden vaihto saa kaiken muun ikävältä näyttämään, on vaan pensseliin tartuttava.
Onneksi ei ole aikataulua.

Kiinteistöhuollon mies näkyy pihojen siivousta hiekoista puhtaaksi tehdä, katu onkin jo puhdistettu, onhan se mukavampi astua, kun sora ei jalan alla luista.
Kyllä aikaisin tuokin homma voidaan tänä keväänä tehdä.

Pullataikina on kohta alustettava, saapi taas kerholaiset tuoretta pullaa, siitä kaikki tuntuu tykkäävän;)
Nyt hoitelemaan päivän puuhia, että joutuu taas lähtemään, kun aika koittaa. kaunista päivää kaikille.

Ilmottaudun, elossa ollaan.
Eilen vai oliko se toissa-aamuna kun palstalle kurkkasin niin Kahvipirtti oli ainoa, jossa yksi uskollinen palstalainen oli käynyt, SkillaN ystävämme.
Näytti lopun alulta, kun lisää ei näyttänyt tulla millään. Onneksi eloon on herätty. Luotsi antoikin ajattelun arvoisen selityksen palstan hiljenemiselle. Erilainen tilanne nykyään on entiseen verrattuna. En ole toistaiseksi keksinyt mitään sanottavaa, nytkin tämä on tällainen ilmottautumisen luonteista näpyttelyä.

asiasta toiseen

Hiekkaa teille, hiekat pois, taas hiekkaa teille.
Aika nopeasti Turun kadut saatiin hiekasta ja sorasta puhdistettua, muutenhan kaupunki saisi kuulla kunniasta katupölystä.
Nyt tulikin lunta ja traktorit tekivät auraustöitä. Toistaiseksi vielä on säästytty uudelleen hiekoittamiselta. Toivottavasti tilanne tämmöisenä pysyykin, muuten näyttää turhaa työtä tehtävän. No ainakin työstä ei ole pulaa.

ps. harmittaa kun taas tapoin saint paulian liialla kastelulla. Uusi on tilalle hankittava keittiön ikkunalaudalle. Onneksi kaksi orkideaa nyt kukkii.

Kevätsiivouspäivä on tänään saanut putsaamaan lampuista mortteleihin ja pikkuesineisiin. Tytöt tuli jo 10 tienoilla, ja valmiiksi olin heittänyt kaikki pikkumatot terassin kaiteille. Vasta otin ne sisälle äsken, ja viimeiset koriste-esineet paikoilleen.

On se sitten kanssa kun innostuu, auringon paisteessa näkyy kaikenlaista, minkä haluaa kiilloittaa ja putsata, ja joka kevät sama juttu:D
Huomenna saankin lapsenlapsen kylään, Saija joka oli 2 kk Afrikassa paikallisessa lastenkodissa, tänään olikin jokin työhaastattelu. Pienestä tytöstä asti hän on haaveillut lastenhoidosta, ja viihtyi tosi hyvin pienten kanssa et.Afrikassa.

Eipä riitä nyt puhtia enempää minun kirjoitella, loppuilta saa jo olla rentoa oloa, pari voileipää viilin kanssa aion tässä vielä tankata.

Hyvää illanviettoa ja kuutamoromantiikkaa:D

Aurinkoinen tervehdys ! Suoraa silmiin käy nuo säteet- mukavaahan se on kun päivä paistaa. Lumet ovat entistä vähempänä- näillä
korkeuksilla.
Tuliko se takatalvi talven keskelle ?? Tämähän on muutenkin täysi talvikuukausi- miten tähän voi takatalvi tulla ?

Onhan noilla silmälaseilla hintaa. Vähän kai liikkeestäkin,mistä ostaa, muodostuu tuo hinta. Ei juuri ole ainakaan suurta halpenemista tullut huomanneeksi. Kaksiteholasit kaikilla "mausteilla" lähentelee 1000 euroa. Vajaa vuosi sitten näin liikkeessä laskettiin. Siinä oli jo kaikki alennuksetkin-- olevinaan.
Kallista on olla huononäköinen.

Mistähän tuo Skillan taas tiesi oikein että Jyväskylässä olisin.
Kävin kyllä Keuruulla saakka. Tosi kauniilla paikalla on Keurusselkä
kylpylä. Niin että terveisiä sieltäkin.

Ei kannata huolestua jos pirtissä on joskus hiljaisempaa.
Kunhan se on olemassa, aina joku sinne poikeaa sitten kun ehtii.
Eihän siinä ole "alarajaa" ja ihmisten päivät ja tekemiset ovat erilaisia.
Aina pirtissä kuitenkin pistäydytään. Se hyvä puoli ettei saranat kulu, jos joskus on hiljaisempaa. Ja kaulinkin saa vähän hengähtää velvollisuuksistaan.

On tuo ihmisen muisti mukava asia. Oli niin hyvä ja oikeaan osunut
selitys se että ikääntyneellä on jo niin paljon tietoa, että vanhemmat tiedot ovat kaukana "hyllyn perällä". Kun niitä vähän pöyhii siellä löytyy ja
muistuu kaiken näköistä tietoa.
Nuorella on vasta vähän muistamista, joten ne kaikki asiat ovat ikäänkuin hyllyn reunalla saatavissa heti.
Sitäpaitsi on paljon "toisarvoista" tietoa jota ei niinkään pyritä talentamaan, kunhan vaan on kuultu asiasta.
Tuo hylly vertaus kuulostaa kivalta ja ymmärrettävältä.
Kai pirtissä joku kertoi tuon- ei löydy hyllyn perältäkään tietoa kuka se oli ???

Meikäläisen on turha puhua mistään kasvatuksistaan. Olen siinä tosi huono. Kunhan tulee oikea kesä laittelen sitten multaan mitä laitankin.
Onhan nuo kurkutkin joutuneet hyvin purkkiin saakka, kunhan keväällä kylmiltä suojelee. Vieläkin syödään niitä kurkkuja ja punajuuria.
Vaatisi sellaiset suuret tilat, joissa multaruukkuja pyöritellä. Kun niitä sopivia tiloja ei ole, paras luopua yrityksestäkin.

Latelle ja kumppanilleen onnittelut pitkän taipaleen johdosta. Se olisi jo mitalin arvoinen saavutus. Perästä yritetään pinkoa, ohi tuskin pääsemme.
Hyvää illan jatkoa jokaiselle.

Ilta jo kummasti hämärtää! Aurinkoinen, hyvä keli olikin. Täytyi ihan pysähdellä auringon paisteeseen toljottelemaan.

Vähän toljottelun puolella nämä muutkin touhuni pyörivät. Väliin vilkaisen uutisia ja onhan sieltä tarkoituskin saada jotain selville. Ainoan järkeeni käyvän selityksen olen todennut, että suodatinta annettujen tietojen todenperäisyydestä täytyy käyttää. Enpä tästä sen enempää. Kun yritän harrastustoimillani pääni käyttöä keventää, ajatukseni palautuvat taas totisiin puntarointeihin.

Kyllä sen ymmärrän, että kaikkea turha on kovin paljon pohtiakaan. Eipä sillä ole merkitystä maailman menoon. Se vain on jäänyt tavaksi, että olen silti kiinnostunut kysymyksistä: miten? miksi? vaihtoehdot?
Hyöty lienee siinä, että kunhan päätään "voimisteluttaa".

Sekavaa, mitään sanomatontahan tuohon tuli kirjoitettua. Kuvaahan se jotenkin mieleni ja ajatusteni sekavuutta asioissa, jotka ovat tärkeitä, mutta kaukana ulottumattomissani. Silti helpompaa olisi heittäytyä totuuden torveksi, jolla olisi heti yksioikoinen vastaus mitä kiperämpiin kysymyksiin. Ja kun muutoinkin lähimuisti on hupenemaan päin, niin korjaushan tapahtuu luonnollisella "tavalla:en muista!"
Nyt on aika lopettaa ja palata sitten, kun yleisesti käytetty neuvo on hoidettu, "yön yli nukkuminen." Hyvää jatkoa meille kaikille!

Hei, pirttiläiset! - Viihtyisästi juttelette täällä, mieli alkoi tehdä itsekin jokin sana ''paperille'' laittaa.
Mitään ihmeitä ei kuulu, aamulla vain huomasin taas kertaalleen mustikan värin pysyvyyden, kun aamiaista laittelin ja mustikkarasiasta nostelin muutaman ruokalusikallisen mustikkahilloa lautaselleni. Huomasin mustan täplän ilmestyneen pyjamani lahjetta koristamaan. Senpä poispesemiseen meni aikaa, ja jälkeenpäin huomasin sen vain hiukan vaalentuneen. Siinä se on, ja tuskinpa pesukonekaan sitä siitä kokonaan katoamaan saa.
Tuli mieleen ajat, jolloin lapset olivat pieniä, silloinhan sitä pesemistä riitti.
Sitä ajalta on mieleen jäänyt, että heti kannattaa pesu tehdä, ennen kuin tahra kuivuu.

Aurinkoinen oli päivä, mutta pyöräillessä tuuli oli kyllä kylmänkolea. Ihan kiva oli sisätiloihin palata.

Hyviä illanjatkoja!

Huomenet, kymmenen astetta pakkasta, nyt maaliskuu oikeita merkkejä antaa, lumen puutos vaan poikkeaa tavanomaisesta.
Muistan mökkini osto vuona kävelimme hankiaisia myöten saareemme, nykyisin mantereeseen kuuluu.
Jäällä kävelimme niin ikään hankiaisilla, pieni koirani oli elementissään, voi sentään, ikäväkö tässä heti aamusta mieleen tulee.
Ei ole mökkiä, ei koiraa, muuten ihan hyvin menee, aamu taas pirteyttä täynnä, on ihana herätä auringon paisteeseen.

Kyllä nuo tahrat pilaavat vaatteet, en ole koskaan ostanut niitä pesuaineita joilla tahrojen pitäisi lähteä, en myöskään kloriittia, millä valkea valkeaksi saadaan.
Varmaan hyvä aine, mutta en tykkää hajusta.
Luulisi mustikan jommalla kummalla lähtevän, lähteekö väritkin?
Yön yli nukkuminen on kumma lääke moneen vaivaan, aamulla kaikki paljon selkeämmin sujuu, vanhat sanonnat on viisautta, ynnämuu;)

Kevät ilma usein narraa lähtemään liian vähillä ulos ja seurauksena sitten tukkoinen nenä, ehkä vielä pahempaakin.
Lidli on jäänyt tuntemattomaksi, vaikka kilometrin sisään matka sinne jää, jotenkin ei vaan osaa sinne mennä, en kai osaa uudistua tälläkään alueella.

Late olet oikeassa, velvollisuus pirtin aamuun alkaa väliin työltä tuntua, mutta periaatteellinen kun olen, en poiskaan voi jäädä.
En koe itseäni niin tärkeäksi, pois se minusta, mutta kun jotain tavaksi otan ja vaikka meinaa kyllästyttää, on se suoritettava.
Ei maailma kaatuisi jos pois olisin, mutta pirtti voisi hävitä, olisiko sekään enää vahinko, sitä itseltäni kyselen.
Mitään erikoista ei meillä kellään kai sanottavaa ole, (silti viestini venyy)mutta tapa mikä tapa, on niitä huonompiakin olemassa;)
Pirttiin kirjoittavat vähemmän tuolla palstalla muuten näkyvät, voisi vilkastua palsta siltä osin, jos pirtin olemassa olo loppuisi, mutta katsellaan;)
Kotihan tämä on ja kivat asukkaat asustavat.
Meri-kukka oikein oivaltanut pirtin olemassa olon ja tuo hyllyn peräkin sattuva vertaus.
En minäkään voi kehua noilla taimien kasvatuksilla ja kurkut suoraan laitan maahan minäkin, sen verran itsepäinen olen, että tomaatteja yritän aina vaan alkuun saada.

Tuo muistin menettäminen on kuulemma aivan normaali ilmiö, siis siinä mittapuussa missä täällä siitä on kerrottu, jokaisella tuntuu sama vaiva vallitsevan, joten muistetaan edes joskus;)
Eilen hiekat lähti rappujen edestä, melko siisti on katu talon edessä, mutta kyllä pöllyää muualla ja tuuli siitä osan minunkin nenuun tuo;)
Nuo silmälasit, niitähän saa monet yhden hinnalla, näin olen lukenut, mutta kyllä minäkin vaan aika kivan summan jouduin maksamaan, millä konstilla sitten ne toiset ilmaiset saakaan?
Pölypesiä on nuo koriste esineet, minullakin joka paikka jotakin kippoa, kuppia, aion nyt kevään myötä siivota rajulla kädellä niitä pois.
Vaikeaa se voi olla, sillä kaikkiin esineisiin joku muisto liittyy.

Tänään tulee lehti ihmiset tekemään haastattelua meidän yhdistyksen harrastuksista, liittyen siihen 50-vuotis juhlaan, johan tuosta on paikallisessa lehdessä juttuja ollutkin.
Onhan se vähän erikoista, kun koko viikon jonkun laista juhlaa ja huipentuu sitten juhlamatkaan.
Koko teatterinäytös on ostettu jäsenille, pääsevät ilmaiseksi, pääjuhla, konsertti, kirkkopyhä ja mitä muuta vielä onkaan, touhua aika pienelle porukalle riittää.
Pysyypähän elossa mukana, joten lähtemään taas ja päivän kulutusta jokaiselle oman ohjelman mukaan.

Jälleen aurinkoista aamua ! Korvapuustit ovat pellillä nousemassa- odottavat uuniinlaitoa. Mustikkapiirakan pohja myös ! Kai olen monesti ehtinyt sanoa että olen "aamu-ihminen". Äitini opetti: aamuhetki kullan kallis.........

Ajatelin , että häviääkö pirtti , vaikkei sitä joka aamu "avaisi" . Sen takia, ettei se muuttuisi työksi ja rasitteeksi kenellekään. ken päivisin/aamuisin sinne ekana menee, siloinhan se tulee avatuksi.
Pakollisena ja sitovana ikävää puuhaa- tietenkin on suuri ilo kun emäntä sen avaa, mutta juuri noista syistä: jos se toimisi ilman virallista avausta.

Olen tietenkin väärä ihminen sanomaan kun olen välillä itsekin poissa viikkomääriä. Silti kiva aina pirttiin tulla. Sitä toimintaa pitäisi suunitella jotenkin Skillanille helpommaksi. Voisihan se silti olla kirjoituspaikkana meille haluaville.
Entisestään varmaan vähentyisi tuo palstalla käynti ilman pirttiä. Ei tule edes luettua kuin harvoin, mitä muualla on !

Juu, kyllä silmälaseja saa jopa 10:llä eurolla tarjouskorista.
Pyöreät lasit, sangat kuin rautalankaa ja vain ainoastaan suurentavat- ei muuta.
Kysyin joskus ostaako näitä kukaan ? Kyllä opiskelijat paljonkin.
Itsellä on taittovirhe ,kaksiteholasit on oltava, häikäisyn esto ja mitä kaikkea mahdollista...
Olisin ollut kuin suoraan sirkuksesta ne kympinlasit vanhan mummon nenällä ja nähnyt olisin entistä vähemmän. Ne linssit ne maksaakin- sangoissa voi aina eurojaan laskea paremmin.

Nyt menee korvarit uuniin. Kun tuoksu tulee sinne saakka- tulkaapa maistamaan. Heippa.

Aamupäivää.

Aamun virkku,illan torkku,se talon pystyssä pitää.
aamun torkku,illan virkku,se tapa talon hävittää.
Juttusi mummoni aikoinaan.

Mutta kun työt on sellaisia vuorotöitä,niin kyllä oli pakko aamulla torkkua;)

Olihan komea "appelsiini"yöllä tuolla itäisellä taivaalla.

Koskahan maalima rauhoittuisi,ei varmaan ikinä,ainakaan niin kauan kun on vallan himoisia ihmisiä.Niitähän riittää.

Meille tulee tänään taas tyttö tuonne kerhohuoneelle,pitämään ohjelmaa.

voikaahan hyvin.
näkyillään...

Taivas on kauniin vaaleansininen ja aurinko paistaa, mittarissa 3 astetta. Häikäisevän valkoista lunta on maassa,mutta tiet ova aivan sulat ja kuivat. Pyöräily onnistuu mainiosti.
Onhan tämä palstauskollisuus osoitettava vaikka tällaisella yhdellä viestillä / pv.

Nyt asianani on tuo mustikkatahran poisto.
Minun hyväksi kokemani konsti on yksinkertainen. Se on kiehuvan kuuma vesi heti tuoreeltaan. Ei siis mitään puhdistusainetta.
Laimennetulla kloriteveteen kastetulla liinankulmalla hipaisu on varma, mutta vie helposti värillisestä vaatteesta väriä.

Valkoinen lumivaippa täälläkin peittää tienoon, onpa valoisaa
vaikka ei aurinko paistakaan.
Täytyisi oikein lähteä tarkastelemaan, mitä eläimiä on yällä
puutarhamaalla liikkunut.
Jäniksiä nyt ainakin, myös oravan pieniä jälkiä jossain ja sitten ne hypähtää puuhun ja sieltä edelleen seuraavaan.
Hyvä suunnistustaito heillä, kun aina oksalle hyppy osuu.!

Saimme amarylliksen jouluna, hienosti kukki kaksin varsin ja
suurin kukin.
Varret kasvoi niin pitkiksi, että lopuksi poikkaisin ne ja vein
viileämpään paikkaan.
Nyt näkyi siellä jo uusi lehti, pitäisikö kesällä viedä se ulos vahvistumaan, jos saisi sen vielä kukkaan.

Muuten, nuo konsertit ovat kyllä parhaimmillaan livenä,
niinkuin tuo Musiikitalon konsertti, jonka Teema välitti.

Siinä oli suuri orkesteri ja lisäksi kuoro ja soololaulajat.
Siinä kyllä innostui katsojakin niin, että kun loppuhuipentuman jälkeen oli aivan hiljaista muutama sekuntti ja sitten yleisö
"räjähti" taputtamaan!
Kyllä olisit sinäkin SkillaN, joka olet musikaalinen,
ollut tosi valtavan ihastunut!

Vieläkin täytyi tuota muistella, oli niin harvinaista herkkua!

Kyllä Meri-Kukka asiaa kirjoittaa. SkillaNhan on Pirtissä suurimman, pitkän työn tehnyt. Odotan aamun avauksia, sehän on kasvanut tavaksikin. Jos SkillaN haluaa joskus aamusta henkäistä rauhassa, eipä sekään liene pahaksi, jos joku muu pistää päivän alulle. Yhteishommaahan se.

Sama vika minullakin, väliin olen poissa koneen ulottuvilta, usein olen jonkunlaisessa toimintakunnossa vasta myöhemmin päivällä. Sattuupa sitäkin "en kehtaa" tautiakin. Kirjoittelen kuitenkin, kun sopiva tilaisuus tulee.

Kyllä se "yön yli nukkuminen" piristi kummasti. Eilen tuntui vähän kyllästymisen tunteelta kaikkeen. Sehän tässä eläkeläisenä olossa on mielestäni hyvä, että voi "lorvikatarrin" sairastella rauhassa, jos niin haluaa. Eihän siitä eläke tipu.

Katleija mainitsi yhden viestin/pv kirjoittamisesta osallistumisen merkiksi. Niin olen ajatellut jo pitemmän aikaa, koska yritän välttää pitkälle menevää riippuvuutta. Eihän se aivan totaalisesti näin minullakaan mene, mutta jos laskee poissaolot ja hetkelliset useamman viestin päivät, niin eiköhän se vilkkauteni juuri sitä ole, viesti/pv.
Kirjoitelen kyllä joskus muuallekin kuin Kahvipirttiin. Harvaksihan nekin jäävät, koska kiinnostukseni ei riitä.

Tässäpä tämän päivän tuotokseni. Jos siitä voi sanoa, että parempi sekin kuin ei mitään, niin se on jo hyvä. Hyvvee illan piätettä ite kullekkii!

Ei kai mikään ole oikeasti tärkeää - paitsi toisten mielestä purjehdus ja toisten mielestä puutarhanhoito - mutta eiköhän tämä kahvipirtti ole ollut monille eräänlaista mielenterveystyötä. On joku paikka, minne voi tulla kertomaan ajatuksiaan ja arkisiakin mietteitä ilman, että kukaan alkaa solvata. Siitä mielenterveystyöstä kuuluu iso kiitos SkillaNille.

Meri-kukka ei hyllynreunaltaan löytänyt, kuka hyllyistä puhui. Sen verran syylliseksi tunnustauduin, että minä siitä tutkimuksesta täällä kerroin ja linkinkin lehtijuttuun laitoin. Mitään muita ansioita en siitä ota. Minustakin se oli niin mainiolla tavattu kerrottu, miksi vanhempana on vaikeuksia muistaa kaikkea. Ei sitä tietoa oteta enää kuin apteekin hyllyltä, vaan kahlataan monia hyllymetriä oikean arkiston kohdalle.

Lumi meillä ei ole lisääntynyt senttiäkään, vaikka jokunen irtohiutale on ilmassa nähty. Pikkupakkasta pitelee, yöllä vähän suurempaa, mutta ei meillä sellaisia paukkupakkasia ole ollut kuin pohjoisessa Lapissa. Nyt on laskenut päivän -3:sta melkein -8:aan.

Sitä samaa takapuolta turruttavaa urakkaa olen jatkanut lehden kanssa. Kyllä se alkaa helpottaa, kun menee painoon. Jos helpottaisi takamustakin! Onneksi huomena pääsee vesijumpalle ja porealtaaseen paikkoja lepuuttelemaan.

Toivottavasti SkillaNilla riittää mielenkiintoa vielä pitkäksi aikaa kahvipirtin emännöimiseen. Tuskin tämä kauan pystyssä puhuu, jos emäntä hellittää.

Jaksamista meille kaikille!

Kahvipirtti koukuttaa juuri sillä leppoisalla tunnelmallaan,
kodikkuudellaan ja viihtyisyydellään.

Nuo ovat minulla olleet aina sisustamisessa tärkeimmät pointit, kodikkuus ja viihtyisyys.
Ei mikään mahtipontisuus taikka juhlavuus, niitä en ole halunnut eikähän asuntosäästäjänä tullut mieleenkään varsinkin, kun oli lapsosia perheessä.
Lapsonen onkin hiukan unohtunut sana nykyisin, ennenaikaan äiti kai sitä useammin käytti.

Ihan nukkunappina kirjoittelen, nyt kaikille makeita unia!

Huomenta, nyt lumisista maisemista, ohut harso maassa ja pakkasta neljä astetta.
Näin se sää vaihtelee ja luvattu on taas lämpimämpää.
En taas tajunnut, että minut voitaisiin ymmärtää kehumista odottavan, kun eilen aamulla rupesin urputtamaan, väliin vaan tulee sellainen tunne, että ei löydä mitään "järkevää" sanottavaa, tulee sellainen tyhjän taulun kammo.
Eihän mitään ihmeellistä vaaditakaan, sen tiedän, mutta kun vuosia kirjoittaa hävettää toistaa samoja juttuja, joten unohdetaan eilinen, eipä tuota jaksamista pitäisi edes mainita, vapaa ehtoista kaikki.
Kiitos kuitenkin lämmittävistä viesteistänne, kai niitä aina kaipaa ja siitähän se juttu kantavuutta saa,

Palstalla yritän myös lukemassa käydä, mutta enpä osaa liioin mukaan mennä, samaa tyhjää jauhamista siellä, kinastelua tyhjästä.
Luotsi on tapetilla milloin mistäkin, poistoista puhutaan, minä en ehdi varmaan kaikkea lukeakaan, kun jo toinen viesti ilmoittaa jotakin poistetun, no en varmaan paljosti häviä;)

Pirtistä ei minun taholtani ole koskaan pyydetty viestin poistoa, jos joku vaikea juttu tulee, se ohitetaan ja sillä siisti.
Näitä aamu juttuja on tullut tehtyä, kun elämäni on sitä aamu painotteista ja jos ei viestiäni jonakin aamuna näy, toiset ekana sen tekevät, näin se menee.

Nyt on alettava tehdä lähtöä leipomus urakointiin, kai sitä kolmatta sataa pullaa taas pyöräytetään ja pari ohjelmaakin on läpi vietävä.
Eilinen lehti haastattelija ihmetteli, että kaiken ohjelma itse esitätte ja vielä kirjoitattekin, hänestä se oli kovasti upeaa.
Kai se sellainen mielikuva on noin yleisesti, että eihän vanhat osaa, onko sitten itsekritiikin puute, kun me vaan tehdään;)
Yleisömme on vertaisiamme, he ovat ihan hyvillään tuotoksistamme.

Päivän alkamista, sitä toivottelen, olkoon päivänne mukava ja mieli vastaan ottavainen.

Aamuvirkku minäkin olen - onneksi on hyvät unenlahjat, jotka näin eläkepäivinä ovat päässeet kunnolla käyttöön. Aamuinen valostuminen värisävyineen ja tunnelmineen on hienoa nähdä, virittyä rauhassa uuteen päivään. Tuntuu ihan hyvältä kulkea normaalin vuodenkierron rytmissä taas, ennakkokevät herätti jo vähän huolestumista : tietääkö tämä jotain ikävää takapakkia ? Eipä silti, täysin siemauksin saa nauttia kaikista ilman ihanuuksista ja auringosta , milloin ikinä se lämmittää ja loistaa.

Tänään tasataan arvoa naisten ja miesten välillä, huomenna kevätpäivää. Lippu on otettu jo esiin, kahdeksan maissa se nostetaan salkoon . Nimipäiviään viettävät Juuso ja Josefiina, eräänaisia sisarusnimiä ja sopivasti päivään teemaan käyvät. Onneksi tasapäisyyspäivää ei ole kalenterissa, ollaan iloisesti erilaisia niin yksilöinä kuin sukupuolinakin. Korpit tuolla aamutaivaalla jo kisailivat, kun postilaatikolla kipaisin, niitä harvemmin näkee ja kuulee.

Palstalla usein valitellaan ja vertaillaan, että sille ja tälle vastataan ja joku huomioidaan paremmin kuin joku toinen. Sellaistahan se on kaikkialla, ja kaipa se huomio ja mielenkiinto pitää vain itse ansaita, jos sitä kaipaa. SkillaNia olen ennenkin kehunut siitä, että huomioit täällä jokaisen tasapuolisesti, menestyisit varmasti hyvin oikeankin kahvilan tai isommankin pitokartanon emäntänä. Tuntuu olevan viihdytyspuolikin hanskassa, mielen ja ruumiin ravinnotta ei SkillaNin hoivissa kukaan jää.

Liisa. salin kirjoitukseen viitaten, koti on paljon enemmän kuin asunto. Vähän kummastuttaa tuo asuntojen stailaus myyntikuntoon, elämän jäljet eivät muka saisi näkyä. Meillä on aina esimerkiksi lasten ja nyt lastenlasten pituuden kehittyminen merkitty kynällä oven kamanaan, ei sitä voisi koskaan maalata yli.
Lapsonen on herttainen nimitys, lapsukainen ja pienokainen samaa sarjaa. Meillä on aina puhuttu pienistä . Muksukin on aika kiva nimitys, mukulan versio lienee. Naapurillahan on ainakin joskus kakarat ;). En oikein pidä sanoista kersa tai penska, ja Kainuussahan on puhuttu sikiöistä ja pohjoisessa kläpeistäkin lapsia tarkoittamassa. Vauva on sanoista ihanimpia, voiko sen pehmeämpää ja suloisemmin sointuvampaa sanaa ollakaan.

Hyvää tasa-arvon päivää !

♀ ♂

Hyvät huomenet kiva-aamu kävellä pirteässä pakkas aamussa.

Oudon tuntuista,kun Höytiäinen paikkaa varmaan railoja tulee jäähän, joten varovainen jäällä täytyy olla.
Kyllä heti kahvin juonninjälkeen uutiset ovat ensimäisenä mielessä, kun Herra Putini niin arvokkaasti tuli puhetta pitämään ja kansaansa kiittämään..
Onko hänellä omaatuntoa, enpä moiseen usko kyllä kiveä on koko mies
liekö ihan graniittia.. Hntä kohti , jos ammus sattuisi varmaan raketin lailla hän avaruuteen joutuisi uusien tähtien luo...
Tulisi nyt Äiti. Amma tekemään hänelle taikoja tai Karma mentolisti...
Onnea ajatuksiini /heta

Eiköhän ne liputa tyttäremme syntymäpäivän vuoksi nykyään, sattuu vaan olemaan tasa-arvon päiväkin. Tämäki on sanottu monesti-toistoa.

Lapsosista meilläkin kotona puhuttiin. Ja täällä on oven pielessä myös merkkejä nuorison kasvamisesta- ja saa ollakin. Kaikki on pysähtyneet tuohon 180- 190 välille. paitsi tytön tyllero, naistenhan kuuluukin olla vähän pätkempiä.

Jossain takaraivossa oli nimi Hintriikka kun tuota "hyllyä" kerroin. En ollut varma enkä viitsinyt selata taaksepäin. En uskaltanut ehdottaa "muistamattomana" ,, Kiva ja ymärrettävä vertaus .

En ajatellut että Skillan mitään kiitos tai palopuheita kalastelee. Hyvin sen ymmärtää jos välillä kyllästyttää ja väsyttää -onhan se niin sitovaa kuitenkin,
joka aamuinen pirttiin tulo.
Monelta tekemätön paikka. Meille ilo kuitenkin niin kauan kun emäntä jaksaa pirtin avata. Vaikka jokatoinenkin päivä.....

Kerran on oma kirjoitukseni poistettu. Jäljellä oli teksti: Siiretty politiikka osastolle. Helposti sotkeudun ottamaan kantaa vääriin poliittisiin asioihin.

Nyt mukavata tasa-arvon päivää kaikille tasaisesti.

Nyt on aurinko noussut jo niin korkealle, että keittiön ja tämän "työhuoneeni" kukkaset ikkunalaudalla saavat paistetta osakseen.
Talvikautena aurinko alhaalla kulkiessaan jää metsäisen mäen taakse, mutta nyt aamuaurinko on noussut tarpeeksi korkealle. Hyvää tekee kukkasille auringon valo, kasvu alkaa.
Rakkailla lapsilla on monta nimeä. Seiskarissa lapsenlapset oli vunukoita. Minulla on lapsenlapsenlapsia, onko jotain nimitystä heille? Minä heitä vaan nimeltä ja typyköiksi kutsun.

ps. arvokasta on tallentaa katoavaa murresanastoa. Ei luovutetussa karjalassakaan joka pitäjässä samaa murretta puhuttu. Pitkäksi aikaa jäin tätäkin linkkiä tutkimaan ja kirjamerkkeihin sen laitoin. Ei tullut katsottua onko muista murteista samantaista sanakirjaa tehty.
http://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm

Hyvää aurinkoista huomenta!

Aivan aiheesta SkillaNia on kehuttu ja arvostettu! Kyllä se pitää "kestää", vaikka nololtakin tuntuisi.

On sekin kumma juttu, arvostelu, kiittäminen ja haukkuminen. Olen joskus saanut jopa kehujakin. Hyvähän se, mutta kyllä se herättää mielenkiintoisia tunteita. Varsinkin jos se on selvästi yli ampuvaa. Mitähän nyt olen tehnyt väärin? Kuitenkin hyviin tapoihin kuuluu myös asiasta kiittää. Silti, vaikka sitä myös kirjoittelussa paheksutaan. Aika pian ryntää käsitteet nuoleminen, kuppikunta, luokittelu...sapiskaa yritetään antaa niin kehujalle kuin kehuttavallekin. Eipä näistä kannata välittää.

Kyllähän moite tai aiheettomaksi koettu haukkuminen ja turha rääppiminenkin saattaa mieltä pahoittaa. Onhan se kuitenkin joku viesti, useimmiten pensaikosta heitetty. Sieltä ne "rohkeat löytyy." Samaa sarjaa on myös miinustelu. Se ei paljon kirjoitustaitoja tarvitse, eikä ajatteluakaan. Sori, että otin koko aiheen esille. Nämä eivät edes sitä huomioita ansaitse.

Unenlahjani olen kyllä hyvin säilyttänyt. Aikoinaan tsemppasin sen eteen. Kun tuli ylimääräistä kuormaa, ajateltavaa, alkoi oireita ilmetä lampaiden laskun käyttöön. Tuli selväksi, että turhan miettiminen ei johda mihinkään. Yön yli hyvin nukkuminen on paras lääke.

Eilen mainitsin, että aamutoimeni kestävät usein pitkälle, kunnes edes tokenen toimintaan. Näin se on, aamusta käyn verryttelemässä, keitän puuroni ja juon kahvini rauhassa. Lehtien lukuun menee joskus pari tuntiakin ja päälle muu päivityksen seuraaminen. Voi olla, että tämän jälkeen vielä kipaisen marketissa mutkan kautta ja pitäähän sanan vaihtoa käydä tutuksi tulleiden kanssakin. Niinpä se saattaa hutkahtaa helposti puolille päivin. Eihän tämä ohjelmani ole tehokasta ajankäyttöä, mutta eipä olekaan tarkoitus ihan kaikessa täysillä painella.
Huh sentään! Nyt jo tulikin näppäimiä paukuteltua. Näkemiin!

Hei kaikille, minäkin ilmottaudun, että viel ollaan elossa ja lenkkeilyä piskin kanssa harrastetaan. Piski on hyvässä kunnossa, mut mie oon hiukan lisää painavoitunut, syy löytyy tietenkin sulhon laittamista pöperöistä, jotka maistuvat niin maukkailta nam nam. Toisaalta en mielestäni syö kovinkaan paljon, mut mut vaaka on eri mieltä:(

Ollanki vähä hiljaiselossa, onkohan sellanen kevät horros meneillään.
Olen koittanut silmäillä tien pientareita, josko leskenlehtiä näkyisi, mut en pysty havaitsemaan, pittää kumartua ihan alas, että pystyy näkemään.
Olen kyllä jonkin verran tottunut tähän yksisilmäisyyteen, mut ikävä haitta se kuitenkin on.

Aurinko näyttäytyy juur tällä hetkellä, se onkin monia päiviä ollut pilven takana ja kenties siitä syystä on itselläkin vähän matalapainetta. vaan täys kuu on näkynyt varsin mukavasti, enkä ole hullummaksi tullut, tällä kertaa:)

Kuullaan taas ja mukavia kevät päiviä pirttiläisille.
Hei hei

Saman sanoi entinen täikin kuin Laten kirjoituksessa. Poikamiehenä ollessa matkailin itärajan takana Karjalassa.
Miten sattuikaan kun matkatavaroihini oli tullut salamatkustajana torakka. Asuin vanhan puutalon hellahuoneessa, mutta ei siellä ennen koskaan torakkaa koko talossa nähty. Jouduin paniikkiin syöpäläisen takia.
Hain kaupasta Raid sumutepullon ja lähes tyhjensin sen huoneeseen. Olin tunteja ulkona, mutta tuuletus ei enää myrrkyä huonetilasta pystynyt poistamaan.
Olin aamulla kipeä töihin lähtiessä. Tiesin kyllä syynkin.
Ulkotöissä myrkyt kyllä vähitellen poistuivat, mutta aika hurjalta tuo myrkytysjuttu vuosikymmeniä sitten vieläkin tuntuu.

Hyvää iltaa kaikille.
Ajelin tuolla maaseudulla, tiet niin sulat ja vierustoilla pajupensaissa suuria
pajunkissoja. Oli helppo niitä ottaa kun lunta ei juurikaan ollut. Pidän aina kassissa
pientä puukkoa jonka olen ostanut joskus erämessuilta, on Kauhavan puukkopajan tekemä, nytkin sillä oksia katkoin. Kotiin toin ja maljakkoon laitoin veteen. Toiset
eivät laita vettä pajunkissoihin, miksiköhän?
Huomena on kevätpäiväntasaus.

Näin eilen naisihmisen taittelemassa näitä pajunkissoja kasvavia oksia. Tapa sekin, keväinen. Nyt en ole hetkeen katsonut ikkunasta sataako, mutta muutamaa senttiä uutta lunta on luvassa.

Katson tuossa sivusilmällä Animal Canalia. Kesän ruskealla naalilla on lentoon ja veteen pyrkiviä vesilinnunpoikasia enemmän tapettuna mitä se jaksaa kantaa.
Sillä on ollut monta nälkää talven aikana. Ei te pahaa katsoa sen lyhyttä herkutteluaikaa avuttomien linnunpoikasten aikana.

Jotenkin nuo Alaska-aiheiset filmit kiehtovat. Näkyy siellä olevan paikallisen poliisin silmin katsottuna myös väkivaltarikollisuutta, päihteiden käyttöä ym.
Siellä ei sosiaaliturva kata ihmisten elämää samalla tavoin kuin ehkä etelävaltioissa. Rajua on meno tosipohjoisen.

Huomenta tähän kevät päivän tasaukseen, nyt sitten odotellaan yön valoisammaksi tulemista, juhannukseen asti sitä voidaan odottaa.
Lunta vähän hipsii, mutta eipä ole vielä senttiä paksuna maassa, kovasti ennustivat, että lisää tulee.
Meillä täällä ei lunta juuri ollenkaan, vertailu vaikka Jyväskylän seutuihin.
Tasa-arvo päiväkin meni ja kyllähän sitä toitoteltiin naisten voimalla kerhossakin.
Samanmoista on tuo tekeminen meidän kerhossa, kuin Latellakin, tosin ei
bocciaa pelattu, sille on omat päivät.

Julmalta tuntuu tuo luonnonkin meininki, mutta jos et tapa, et elä ja kaikilla siellä lienee sama uhka, tulla syödyksi, ihminen viimeiset surmaa.
Ihmispedoilta alkaa tuntua nämä maailman ihmisetkin, aina tapellaan ja tapetaan.

Vierailija 4, minä olen ilman vettä pajunkissat maljakkoon laittanut siksi , että ne ei kasva ja kestävät vaikka vuosia kissoineen;)
Matkalta tultuani minä kiikutan matkalaukut kiireesti parvekkeelle ja siellä puistelen ja puran sisällön.
Ikäviä tuollaiset tuholaiset, niin pian leviävätkin.
Monesti tuo aurinko narraa lähtemään liian kepein vaattein ulos ja siitäpä seuraa sitten jos jonkinlainen köhä, jäät järvessä, villasta ylle;)

Eihän keskustelua pirtissä synny, mutta eipä ole tarpeenkaan, minusta kiva lukea mitä itsekukin on touhunnut, joskus saan kimmokkeen itsellenikin toisten kertomasta.
Ei tuo palstan kirjoittelukaan keskustelulta vaikuta, kinastelua enemmäkseen.
Paulamaria, oliskos nuo teidän oravat tänne meille tulleet, sydän kylmänä katselen, kun autojen seassa juoksevat, yhtään kuollutta en kyllä ole nähnyt.
Voin hyvin kuvitella miten vaikeaa on puolilla valoilla elää wiiwidear, sama kohtalo osin tyttärellä myös, hahmot vaan näkee.
Työssä kuitenkin käy, tietokoneen edessä istuu ja aina vaan on pelko mukana, meneekö se ainutkin silmä, mutta iloinen jaksaa olla ja vielä äitiäkin tarpeen tullen auttaa.
Piski on oiva kaveri sinulla, tulee se lenkki tehtyä, kai sulho myös, kun hoivaa ja hellii sinua;)

Onnekseni en koskaan lampaita ole joutunut laskemaan, uni tulee heti kun sänkyyn pääsen, herkästi kyllä herään, jos poikkeavaa tapahtuu.
Niin nuo kiitokset mistä ynnämuu mainitsit, niitä on aika vaikea vastaan ottaa, hyvä mieli tulee, mutta jotenkin myös kiusaantunut olo.
Joillekin tämäkin asia varmaan ihan ok, mutta minä kiusaantuneena kiitosta vastaan otan, aina tulee tunne, että tuo ei ole ansaittua.
Eilen sain monesta suusta kiitosta kauniista puserosta ja se ei tuntunut aidolta, minusta pusero ei ollut mikään erikoisuus, ottaisiko kiitokset tosissaan, siis onko vika itsessäni, kun aina mitätöin.

Vunukoiksi sanottiin lapsia karjalassa, täällä Savossa en saa mitään erityistä nimikettä lapsista, kai vaan lapsia ovat, kertokaa jos joku tietää muuta.
Jäälle menoa en enää suosittele, onhan se paikka paikoin hyvin paksuakin, mutta ne vaara paikat vaanivat, hyvin on virtaukset tiedettävä.
Tyttäreni mökki on saaressa ja siellä hekin aina vaan seikkailevat, kieltelen kovasti menemästä, mutta uskovatko?
Vuontislahti, kyllä se varmaan siellä suunnalla on, missä merihuisku asustaa.

Ramoonalle kiitos taas noista maininnoista, kunpa osaisikin olla ihminen isolla iillä, tai lähes edes, kyllä ne pirut löytyy täältäkin;)
Ja niin viruu kirjoitus taas pitkäksi, joten meri-kukka, ei taida minusta ollakaan minkään lyhyen sepustuksen tekijäksi, turhaa uikutan;)
Kaikilla kirjoittajilla on aina jotakin kivaa sanottavana ja minä haluan olla myös mukana kantaa ottamassa, näinhän sitä "keskusteluakin" voisi saada aikaan.

Minulla on uunissa kypsä uuni rieska, tuoksu niin hyvä, että maistamaan on jouduttava, kermoja happani ja minä ne rieskaksi paistoin.
On kiirehdittävä kauppaankin heti aukenemisen aikoihin, remontti mies tulee heti aamusta ja voi on päässyt loppumaan, nyt heippa kaikille, voisi ihan tarkkailla onko päivä ja yö yhtä pitkät;)

Älä muuta sano Skillan, enpä moitteeksi tarkoittanut tätä kirjoitteluamme. Sitä minä vaan että kun vastaa jonkun eiliseen ajatukseen niin pikemminkin vaan viestittelyksi tämän miellän.
Mahtaako chattäily lähempänä keskustelua olla, en tiijä kun en ole kokeillut enkä sitä edes kaipaa.

Aina kun joku ikäänkuin huomioi ja nimeltä mainitsee niinkuin ynnämuu viimeksi, ai jai kuinka se lämmittää silloin kuin toinen vastaa minulle.

Skillanilla on mukava tapa käydä edellisen päivän kirjoitukset läpi ja huomioida kirjoittajat usein nimeltä mainiten.
Ihan kiva on lueskella mitä ihmiset puuhailevat ja niinpä ideoita saa omiinkin touhuihinsa. Se vielä puuttuisi että riitaketjuista mallia otettaisi Kahvipirti
Kyllä kirjoituksista huomaa miten kevään tulo on puheissa päälimmäisenä eikä turhaan. Sopii sitä taas ihailla luonnon heräämistä pimeän ja kylmän kaamoksesta.

Sääsn kaupungin terveydenhuollon resursseja enkä varannut vuositarkastusaikaa, tyydyn lääkärin puhelinsoittoon jossa kuulen noitten tieteellisten tutkimusten (lab ekg) tulokset, jotka on tehty mulle.

Päivää.

Aurinko "illottaa"suoraan tähän missä istun.
Ei se kauaa paista,kun kääntyy pois.

Me mennään meidän kerhon kanssa käymään tänään radiotalolla.
Lähimmäis palvelun tyttö järjesti meille keikan.

Se kumma miten minä noita sähköiskuja napsin,jopa tiskipöydästä;(
Radioni saan välillä suhisemaan ja mörisemään,kun lähelle menen,ärsyttää.

Eilen oli Diakoni pitämässä juttu seuraa.Puhuimme Minna Canthista.
Oli varmaan aikoinaan meidän ensimäisiä naisasia naisia.
Muistan kun koulussa luimme paljon Hänen kirjojaan.

Kuopiossahan Hän oli arvostettu ihminen,Hänelle on nimetty katu ja puistokin.
Oli myös Ganthin kauppakin,perilliset piti sitä.

No se siitä historiikista;)
voikaa hyvin.
näkyillään...

Minnan päiviä vietetään taas, jo viidettä kertaa, Minnahan täyttää pyöreitä, eli Minna Canth syntyi 170 vuotta sitten.
Oman postimerkinkin saa.
Hän oli tasa-arvon puolesta taisteleva nainen.

"Minnan päivät -tapahtuma alkoi lauantaina, ja juhlinta huipentui tänään keskiviikkona Minna Canthin syntymäpäivänä. Canthin patsas sai aamulla Lions Clubin perinteisen kukkaseppeleen, Korttelimuseossa on Minna Canthin salonkiopastuksia ja luovien alojen keskus Myllyssä vietetään sekä lasten että aikuisten voimin Minna-iltaa."

Näitä luin Savon Sanomista, joka komean paksuna putosi eteismatolleni eilen postiluukustani 50-sivuisena.

Todella mielenkiintoinen lukupaketti on kaikkineenkin,
tämä lehti on kai saanut 400 000 kpl:en painoksen, ensin on jaettu lukualueeleen ja loput helsinkiläisille.

Soitinkin hyvälle savosyntyiselle ystävälleni ja kysyin, joko sinä olet lehtesi lukenut? Kovasti on kuulemani mukaan tämä lehti tavallista Ss:ää paksumpi, kertoi ystäväni. Hän oli saanut laihan lehden aamulla ja lihavan iltapäivällä.

Kiitos lehdestä lähettäjälle!

................................................

Kyllä Minna Canth oli todella merkittävä tasa-arvon puolustaja, naisten ja köyhien asioiden esille nostaja. Arvoa tälle nostaa se, kun sijoittaa tapahtumat aikaansa. Todella rohkea edelläkävijä sen ajan yhteiskunnallisessa elämässä ja sen ajan käsitysten ympäröimänä. Paljon ehti, vaikka kuoli jo 53 vuotiaana.

Viestittelyksi tätä kirjoittamista voi hyvin määritellä, kuten katleiijanen pähkäili. Vähän siihen tapaan kuin kirjallisuudessa nimetyt "jutut ja lastut".(Haanpää ja Aho) Joskus täälläkin juttu, kertomus tai tarina tuntuu sellaiselta, että eipä se muuta kaipaa kun on luetuksi tullut. Se on siinä. Onhan täällä Pirtissä väliin keskusteluakin ollut jonkun asian ympärillä. Minulle kyllä käy hyvin näin "juttuinakin." Vai voisiko puhua "perushämäläisestä" keskustelusta, vastauksen harkintaan vuorokausi, että ehtii rauhassa paneutua asiaan?:))) No joo...ehkä aktiivinen keskustelu vaatisi tarkemman päivystyksen koneen kimpussa, kuin minulla on aikaa ja halua. Niinpä hyvä näinkin, jutut juttuina ja kommentoi jos tuntuu tarpeelliselta ja vaikka paljon myöhässäkin.

Nythän juuri alkoi rätkyttämään lunta oikein tosissaan. Voipi saada lipsakat kelit aikaan, lämpö hiukan alle nolla. Katsellaan...

Meidän nurkilla vesisadetta, ikkunassani tässä on ulkovaloa vasten vesipisaroita kiiltelemässä.

Tulkka Turkku. Tehrään täält Viking Linellä Tukholmanristeily. Jokainen tilaa itse sen matkan ja maksaa sit lähtöportil.
Siin ku erestakas seilataanni ehritään seurustella, syör ja tanssii. Tääl on se uus Viking Crace,mut ne muut laivat ova halvemppi.
Mull on täsä oma lehmä ojas, olsis helppo hypät mukka.

Huomenta jälleen perjantaihin, viikko on vierähtänyt aivan huomaamatta ja viikonloppu edessä.
Minun kodissa kaikki mullin mallin, kun keittiö piti tyhjentää maalaamisen vuoksi.
Ovet paikoillaan, ilme jo kovasti valoisampi, kun vielä tänään maalaus tulee tehtyä, urakka ohi.
Vävyni voimat vähän hiipuivat, kaiketi lääkitys on niin rankka sen sairastumisen jäljiltä, että päätin apua remontin tekoon pyytää naapurilta ja onnistui se.
Taloyhtiön puheenjohtaja on oikea aarre meille mummoille, hän jaksaa apua antaa.
Tytär kävi illalla pesemässä seinät ja hyllyjen päälliset, valmiina ovat maalattavaksi.

Late tuosta tapaamisesta, nyt on niin, että kevääni on niin kiireinen, että en voi tuota hommaa toteuttaa, mutta ruvetkaa joku toinen puuhaan, mukaan kyllä yritän tulla.
Toukokuun puoleen väliin on melkoisen tiukka menemisen tahti ja sitten on suunnitelmissa ne kesäiset hommat.
Kiva olisi tavata.

Kyllä tuo valo energiaa lisää, tuntuu kuin kaikki mahdotonkin olisi mahdollista.
Lunta hieman satoi meilläkin, ja lisääkin voi tulla, pilvessä on.
Huomasin juuri, että aura tuolla jyrrää, kai sitä lunta on sitten tuiskuttanut enemmänkin.

Keskustelussa tarvitaan joku teema ja siitä sitten alkaa mielipiteiden vaihto, mikä ainakin palstalla riidaksi muuttuu ja hyppääpä pois aiheesta koht sillään.
Nämä meidän pirtin sisällä ovat enemmäkseen kerrontaa, ainakin minun kohdalla, joskus sitä kysyy ja vastaa, jos aihetta keksii;)
Kevyttä jutustelua pääasiassa.

Kuuluisa oli Minna ja Minna Canthin perilliset niminen kauppa täällä meilläkin joskus vaikutti.
Onhan meillä moniakin vahvoja naisia historiamme aikana ollut, Minna yksi heistä.
Savon Sanomista on todettu, että hyvä lehti on, paljon asiaa alueelta missä ilmestyy.

Yllättävän paljon kirjoitus virheitä teen minäkin, tulee mieleen aine kirjoitus vihkoni koulussa, kun kone punaiseksi alleviivaa virheitäni.
Minulta on kuluneet kirjaimet pois, puolustelen syyksi, enhän muuten virheitä tekisi,,, juupa juu;)
Aineeni sai kiitosta koulu aikana, pituuden, ehkä sisällön puolesta, mutta noloa oli, kun opettaja sitä vihkoa esitteli, punaista ja punaista.
Sama jatkuu,,, punaisella;)

Nyt rupean valmistelemaan tuota maalaus urakan alkua, toivottavasti sujuu hyvin, ettei koko päivä tuhraannu remontoijalta.
Aika homma vanhoihin runkoihin asetella uudet laatikot, mutta ohi se homma on, kahvat vaan paikoilleen.
Näyttäisi vedeksi muuttuvan tuo alkanut sade, lämpöä kaksi astetta, eipä kannattaisi lumia kasoiksi ajaa, sulavat heti kohta.
Päivän hyvin käytettyjä hetkiä teille toivotan, tehokkaasti se täälläkin sujuu.

Juuri vilkaisin ikkunasta talon takana ojaa. Pienen takatalven aikana ojaan kertyi vahva paannejääkerros. Sen päällä virtaa nyt sulamisvedet vikkaasti.

Tänne ehtineille muuttolinnuille varmaan vastaus niiden suureen kysymykseen, muuttaako takaisin edes Suomenlahden yli vai menehtyäkö nälkään.

Tuuli vohisee nurkissa ja humisee pientalon savuhormeissa. Savupeltien kautta se kuuluu sisätiloihin.
Pieniin remontteihin on käytävä itse. Suuremmat projektit saavat ammattimiehet tehdä, niihin ei riitä omat tietotaitoni.

Ainakin rapa taas roiskaa teillä ja tantereilla. Samoin vesi virtaa noroina- sen verran lunta yö seutuna tuli, että vettä riittää virrattavaksi.
Virheitä tulee, vaikka miten lukisin mutta sitä on sokea omille virheilleen. Sitten kun on laittanut menemään huomaa mitä on tullut kirjoittaneeksi.
Eipä millään uskoisi tästä söhellyksestä, että minunkin aineita aikoinaan luettiin luokan edessä ,useinkin. Olevinaan kieliopillisesti hyvinä ja mielikuvitus rikkaina. (mutta nyt on ajat muutuneet)).

kerran kyllä tuli tosi nolot. Oma piirustus esitettiin luokan edessä (ope esitteli).
Paperilla oli hiihtäjä jonka jalat olivat jotenkin ristissä. Sukset kuten pitää mutta jalat väärissä suksissa. Voi että hävetti,,,enkä ollut huomannut mitään..
Siinä oli kuitenkin jotain hyvää kun se piti kaikille näyttää.
Kuulema onnistuneet värit, taustat, maisemat ja hiihtäjän muut suhteet....
Lapsihan sitä vielä silloin oli-mutta hävetti kuitenkin.
Tuomoiset jää mieleen.

Kuopiossa oli jokunen vuosi sitten Minna Canthin elämänkerta teatteriesityksenä
Hyvä ja asioita avartava. Kuvaus millaista taistelua minna kävi naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta. Ja ainahan perheellisellä on omat koti ongelmatkin olemassa. Pidin kyllä siitä teateriesityksestä !

Onneksi ei tarvitse niin tarkkaan määritellä, onko pirtissä keskustelua.
Vai muuten vaan pakinointia. Minusta joskus keskustellaan hyvinkin, jos aihetta löytyy. Toisinaan taas kertoillaan vaan omiamme. Eikös se niin olekin hyvä?
Voi olla että toisille vastaillaan hanakammin, tai sitten toiset odottavat aina vastausta itselleen.
Mutta ""eihän se maailma niin pyöri, että aina pitää vastaus saada..." lainaus Hahmo ohjelmasta.
Onhan se kivaa jos keskustelua syntyy, silloin se on keskustelua eikä vastausta.

Onhan se pikkulinnuille rankkaa, kun aurinko narraa mukakas kesään ja sitten
pamahtaakin kovat pakkaset ja kylmät tuulet.
Pitää mennä katsomaan joko mökkisiili on herännyt. Viimevuonna se poloinen nousi uniltaan keskelle lunta ja jäätä. Ruokimme sitä saunan rapun vieressä
muutaman päivän. Sitten se hävisi jonnekin pesäänsä jatkamaan uniaan. On niistä tullut ihmeen kesyjä.

Vielä tuosta vastaamisesta. monesti asia viivästyy omalla kohdalla siksi kun ei edes konetta avaa päiväkausiin. Sitten huomaa jotain mihin voisi kommentoida.
Ja niin se mielipide tulee myöhässä monta päivää. Vaikei sillä mielipiteellä ole mitään merkitystäkään !!

Nyt on merkitystä sillä että ymmärtäisin lopulta lopettaa mielipiteiden laiton.
Suu täyteen pullaa ja kahvia perään, ei pysty enää sanomaan mitään, moi !

Saunaterveisiä ;))

On niin "puhki"olo;)
Kummasti se sauna ramasee vaikkei kovin löylyssä istuiskaan.

Meille on tänään paistanut ja jotain valkeaa roiskinut välillä.

Eipä kummempi kuulu.
Voikaatten hyvin.
näkyillään...

Enpä ihmettele, jos Meri- Kukan kirjoittamia aineita on esimerkkinä esitelty. Onhan siitä jälki jäänyt tänne saakka. Eläväisenä teksti soljuu.

Pärjäsin mielestäni minäkin, kun alkuun pääsin myöhästyneestä koulun aloittamisestani. Silloin ei kai vaivannut vielä totinen elämänkoulu, joka koulusi turhankin vakavamieliseksi töröttäjäksi. Paras suoritukseni oli kouluhommassani yksi puhe. Ope antoi tehtäväksi laatia esitelmä melko vapaasta aiheesta. Lisäsi kuitenkin, että sen voi myös suorittaa ennakolta valmistelemattomalla puheella.
Heti nousi käteni pystyyn ja ilmoitin, että otan puhumalla.

Sepä tapahtui äkimmin kuin aavistelin. Siitä vaan luokan eteen, kun nyt on sopivasti aikaa. Aihe tuli: mitä hyötyä koet saavasi koulusta? Minuutti aika aloittaa. Aika helpoksi koin aiheen, hyvin puheeni lähti ja tulihan siihen sekaan Havukka-ahomaisia oivalluksiakin koulun jalostavasta vaikutuksesta. Ope totesi, että eipä tästä kymppiä vähempää voi antaa. Kukaan muu ei puhetta yrittänyt. No, tulihan tässä nyt hyvistä muistoistani kehaistua.

Päiväni on tässä mennyt nynneröidessäni, puuhassakin nokka tohisten, mutta "satoa" tuli vähänlaisesti. Vaan välipä tällä, kunhan jotakin olen yritteleväni. Niin..keskusteluista ja sen muodoista. Joukostahan se roikkuu, miten parhaiten soveltuu.

Vastaamiset jää minulta vähiin. Luen kyllä, eikä se ole mielenosoitus, jos se siihen jää. Latelle kuitenkin, kyllä ne suvikummit autossani on. Olen ottanut sen huomioon, että livakoilla keleillä saa kulkuneuvoni tököttää paikallaan. Kyllä tarpeelliset matkat apostolin kyydilläkin hoituu. Yöllisestä lumipyrystä huolimatta lämpö teki tehtävänsä. Aamulla kyllä kura roiskui, nyt kaikki lumi on jo häipynyt. Enpä silti ajoneuvoa tarvinnut.
Tähänpä pysäytän tarinointini. Kaikkea hyvää teille näillä kevätkeleillä!

Lauantaiaamua ja minkälaista, aurinko paistaa, taivas sininen ja pilvetön, eipä uskoisi, että eilen tuuli ihan myrskyksi asti.
Vahinkoja on taas tullut, kuten sukeltaja kerroit, minä seurailin noiden kuusien ja koivujen kestävyyttä, pystyssä pysyivät.
Pakkasta ollut yöllä, autot näkyvät kuurassa olevan, mittariin käy aurinko sen lukemat näyttävät neljäätoista astetta lämmintä.

Koulu ajoilta ei mitään muuta kehumista mieleen sitten muistukaan, lausunta kisoissa olin mukana ja kunhan en vaan olisi ollut viimeinen, olin ujo nuorena ja sainko sanaakaan suustani, en muista.
Punastuminen oli myös mahtavaa, minua ei tarvinnut kuin jonkun katsoa niin puna nousi naamaan, siitäkö perinnöksi tuo ruusufinni jäi, sen kanssa nyt tappelen.

Siivous touhuja minä myös tässä aloittelen, parveke" liputettu" vuodevaatteilla ja eikun pölyrätit huiskamaan.

Täällä meillä lumi suli heti aamupäivästä minkä vähäsen eilen satoi, maa taas mustana.
Turhaa oli aurojen työntely, mutta kai sen lajin urakat jääneet pieniksi, yritettävä se vähäinenkin hanke saada.
Latujen tekijäkin kaupungin palkkalistoilla, puiden oksia karsii, kun ei ole sitä latujen ainesta latuja tehdä.
Kyllä nyt pitäisi taloyhtiöiden pussiin säästöjä kertyä.
Ehkä linnut ruokaa löytää, jos maa sula niin kuin täällä on.

Remontti tehty ja kyllähän vävy jaksoi mukana olla, mutta osaajan opit oli tervetulleita, neuvoi oikean tekemisen taidot.
Mitään isompaa en aloita ainakaan näillä näkymin, korjattavaa olisi lattian hionta, tapettien vaihtoa, mutta ajatuksenakin nyt hirvittää, on tuo paikkojen tyhjentäminen jo aika urakka tälläselle iäkkäälle.
Ammatti osaajille ne on nuo hommat annettava, en ole edes varma voiko lattiaa enää hioakaan, no se sitten tulevaisuutta.

Nyt rupeavat vihdoin sitä seniori taloa tuohon tien toiselle puolen tekemään, josko siihen anoisi, olisi niin huoletonta, kun ei tarvitsisi muuta kuin vuokraa maksaa.
Eipä tässä nyt mitään uhkia ole tässäkään talossa, mutta aina noita vesiliitoksia ja sen sellaista saa pelätä, yläkerrassa astian pesukoneeseen tullut poisto putkeen pieni reikä ja se kasteli lattiaa vähän, sen verran kuitenkin, että kuivattamaan joutuivat.

Mutta, eipä valmista tule, ellei ala liikkua, mukavaa päivää kaikille

Eilinen tuuli oli voimallaan viedä koko mummelin polkupyörineen päivineen mukanaan, niin kovasti tarttui aukealla kiinni.
Pyöräillessä tuntee olevansa vapaampi kuin autolla liikkuessaan, jopa vauhdin hurmaa voi kokea, se onkin varsinaista ylellisyyttä ihmisen elämässä. Vain yksinäisillä metsän pyöräilyteillä se on mahdollista.
Tarkkana on oltava kyllä, niin paljon on liikkeessä lapsia, vanhuksia, koirien ja lasten kanssa kulkijoita, että heitä nähdessäni pudotan vauhdin aina aivan pieneksi.
Tiet ovat sulat, mutta näillä nurkilla vain piha on lakaistu
jo pari viikkoa sitten puhtaaksi, teillä on edelleen soraa.
Se ei näytä kuitenkaan olevan niin terävää sepeliä kuin
viime vuonna, jolloin ei viitsinytkään pyöränkumejaan siinä puhkoa, eli silloin ajelin vasta teiden lakaisun jälkeen.
Tänään näyttää aurinkoiselta taas, ja kevään tulo tuntuu todelliselta, vaikka vielä eilenkin muuttolinnut näyttivät olevan poissa. Joidenkin niistä, esim. töyhtöhyyppien kerrottiin muuttaneen takaisinkin.
Eilen pesin kaksi pyykkiä, joten silityslauta on kaivettava vaatehuoneen perukoilta esiin, siinä sitä aikaa kuluukin.

Tänään käyn vielä sairaalassa katsomassa erästä vanhaa ystävääni.

Huomiseen lasten konserttiin pääsen kyydissä.

Hyvää lauantaita kaikille, hei vaan! t. Liisa.

Sunnuntai aamu ja sen hiljaisuus, hyvä olo ja mieli tyyni.
Mukillisen kahvia olen juonut, lehden pikaisesti lukenut, otsikot ja sen jälkeen luen jos aihetta antaa.
Lehdessä ja olipa uutisissakin miten hautausmaalla kaadettu suuri määrä hautakiviä, tuhrittu seiniä, syyllinen on mies henkilö ja saatu jo kiinnikin.
Mikä tälläisen raivon saa aikaan, luulisi hautausmaan olevan paikan minne viimeksi tihutöitä mennään tekemään.
Omaisille harmi ja tunteitakin koskettava tapaus, tosin seurakunnan toimesta kivet nostetaan.

Tein eilen niin tiukan päivän töitä, että melkoisen raajarikkoinen olin, äkisteltään kun kurkotteli ja käänteli, eipä kunto kestänyt, kipeytyi sivut ja jalat tikkailla kiipeilystä.
Kai sitä vielä jännitti, se edes auttoi kipeytymistä, mutta nyt sitten vaivoja parannellaan.
Pesin keittiön ikkunan, kun verhot vaihdoin, nyt siltä osin keittiö kunnossa, ihan kaappien sisuksia myöten.

Pyykin silitystä olisi minullakin, kaksi koneellista niin ikään pesin minäkin, joitakin paksumpia vaatteita pois jo laitoin.
Ei kai enää mitään kovin kylmää tule.
Kauniilta tuo päivän tulo näyttää, lupasivat kylläkin sadetta, mutta aika hyvin on kierrellyt nuo lumisateetkin.
Kaduilta on suurimmat hiekat ja sorat poistettu, mutta vielä sitä pölyä vaan lentää, tuulikin ollut niin villinä muutaman päivän.

Haravoimaan täällä minun maisemissa hyvinkin pääsee, mutta ehkä ei vielä kuukaudenkaan päästä ruohoa leikkaamaan.
Vaan voihan se kesä tulla piankin, pintakerrokset sulaa ruhon kasvulle, ihana ajatella, että kesää kohti mennään.
Unen tarve on se kuutisen tuntia, mutta vaatii kyllä sen aikaisin nukkumaan menon, illalla jo kummasti torkuttaa;)
Viime yönäkin neljän maissa heräsin ja oli niin virkeä olo, että ylös olisin voinut nousta, viruttelin liki kuuteen sängyssä.

Hiljainen on pirtin oven käynti ollut eilen, katsotaan malttaako joku tänään puumerkkinsä jättää, se tämä kevät mielen kiireiseksi ja ehkä levottomaksikin tekee, miten vaan, kivaa päivää kuitenkin.

Ihan hyvää huomenta. Ei sada, eikä paista, lämmintä puolenkymmentä astiallista.
Eipä tullut eilen Pirtin ovea raotettua. Olevinansa oli jotakin kiirettä, mutta eihän se ole totta. Parempi minun on puhua aikaan saamattomuudestani ja siitä ettei tuntunut olevan riittävästi kerrottavaa.

Hiekan poisto kaduilta ja jalkakäytäviltä on täällä aika hyvin onnistunut. Jälkityönkin teki räntä- ja vesisade ja välissä tuulenpuhurit.

Hautausmaiden ilkivaltaa kyllä näyttää ajoittain ilmestyvän. Eipä sitä millään järkisyyllä voi puolustella. Joku nurinkurinen aatos täytyy päässä napsahtaa.

Vein polkupyöräni jo vuosia sitten mökilleni. Siellä ajelen jonkin verran metsäautoteitä. Pääsen sinnekin, mistä tie on ajoneuvoilta puomilla suljettu ja voin pitemmälle jatkaa pieniä polkuja. Siellähän ei minkäänlainen asutus ole rajoittamassa. Tänne vakipaikkaani en ole hankkinut toista pyörää. Kaikki tärkeät palvelupisteet löytyy runsaan kilometrin säteeltä. Tehokkaampaa liikuntaahan se on kun jalkaisin tallustelee.

Muutoin aikani menee harrastuspuuhissani ja maailman menoa seuratessani. Sitä menoahan riittää. Jotain aina tekee mieleni vaikka itselleen selvittää, miten maailmassa makaa ja mitä on totta ja mikä tarua. Tietysti näissä asioissa ainakin minä tunnen olevani hyvin pieni.
Ehkä se sanonta, että tieto lisää tuskaa, pitää paikkansa. Hyvin useinhan ehdottoman varmat tiedot ja mielipiteet lentävät perustelematta sieltä, mistä voisi vähimmin odottaa. No...ei aivan niinkään, onhan tietolähteitä jotka on jo ennakkoon selväksi kirjattu.

Eipä tästäkään jahkailustani taida selvää saada. Tuskin edes minäkään. Hyvää jatketta vielä alussaan olevalle päivällenne!

Pilviverho tämänkin tienoon peittää, mutta ensi viikon sääkartassa mollottelee auringon kuvia. Jäin miettimään tuota Ynnämuun sanontaa lämmön määrästä, puolenkymmentä astiallista...muun hänen jahkaluksi nimeämänsä oikein hyvin aukeni. Muistelen kyllä Juvalla - tai taisi olla ihan Juvemmalla - sukulaistalossa emännän puhuneen asteiden kattamisesta ja tiskaamisesta.

Hautausmaat ovat suorastaan lempipaikkojani, aina uusilla paikkakunnilla käydessäni suuntaan kirkkomaalle tutustumaan seudun historiaan . Eniten pidän puistomaisista kalmistoista, joissa vanhat puut luovat varjoaan, joissa ei juuri nurmikon hoitoakaan tarvita. Hautakivien nimet kertovat tarinoita, elinkaaren pituus omaa sanomaansa. En koe ollenkaan pelottavina paikkoina niitä, päinvastoin, rauha ja levollisuus valtaa käyskentelijänkin. Ilkivalta niillä onkin täysin käsittämätöntä, mitä tai ketä vastaan siinä halutaan uhota ja tuhota.

Polkupyöräni olen minäkin jo kevätkunnostuttanut ja muutaman kerran pyyhältänyt sillä kauppaan. Meillä vaan koiruli katsoo moittivasti, kun otan kypärän esille, se tietää ettei emännän mukaan pääse. Jotkut juoksuttavat pyöräillen koiraa hihnassa, mutta vaaativan ja vaarallisen näköistä touhua se on.

Eilen sain vaatehuoneen siivottua ja tuuletettua, talvisimmat vaatteet laitoin jo säilöön. Jotain maltoin poistaa kiertoon ja Uffin laatikkoon, jospa hyvällä omallatunnolla jotain uutta pientä keväistä garderobin pisistystä hankkisi. Ennen naiset ostivat uuden keväthatun, mutta minä kun en ole hattuihmisiä, laitatan kampaajalla vaikka kullanvärisiä raitoja hiuksiin.

Nyt on Marian ilmestymispäivä, konfirmaatiopäiväni silloin vuosikymmeniä sitten. Vielä on rippikoululikkaa mielenlaadussa...

Hyvää pyhäpäivää !

No nii nyt se konesyöppö on tullu tännekin.
Kirjoitin pitkän litanian ja mihin lie lentänyt ;(

Eilen haeskelin misää ne vauva kuvat on enkä löytänyt.
sitten olin jo menossa nukkumatin luo kun välähti.

Löytyihän ne ja laitoin menemään eteen päin.HIHHIH...

Pitäisköhän mennä taas tuonne Takataskun koulutukseen,sinne kun voi nyt viedä oman koneen.

Ei paista eikä sadakaan,mittrissa 4c.
Elen oli tosi kova tuuli.
Kun joku keksis semmosen purjeen jonka kanssa voisi rollikalla ajella ;)
Olisi se upea näky ;))

Noh Luoja ei kiellä suurista suunnitelmista.

Voikaahan hyvin.
näkyillään...

Kokeillaan pirtin oven saranoita- hyvin toimii näin sunnuntainakin.
Eilinen Päivä meni vieraiden "piikkiin". kivahan se on kun käyvät.

Kivaa oli sekin , kun ym. noin myönteisenä näkee nuo meikäläisen kouluajan höpötykset...kiitos ymmärryksestä. Höpötyksistä lisää, kun vaihdoin koulua useaan, heitäydyin rohkeaksi.
Oli luokan ns.yhteisiä tunteja. Piti esittää jotain- laulua runoa, mitä halusi.
Siihen aikaan kukaan ei halunnut. Minä uutena vasta tulleena ilmoittauduin laulamaan luokan eteen. Laulu oli: Varpunen joulu aamuna.
Joku rohkeus kohtaus iski päälle. Hyvinhän se meni ,mutta olen aina ollut hyvin ujo perhetytöksi kasvatettu Rohkeus loppui kyllä saman tien. Sen jälkeen piti aina määrätä.

Näin taas palaan monen päivän takaiseen. Ei johdu siitä että vastausta olisi pitänyt miettiä. vaan siitä että kone on pysynyt kiinni.

Polkupyörät ovat mökillä tosi ahkerassa käytössä. Silloin on kesä virallisesti tullut, kun pääsee pyöräilemään kivoja kuivia roudattomia kyläteitä pitkin ! Se on jotain !

Onhan se merkillistä kun noita tihutyön tekijöitä liikuskelee. Milloin puhkotaan autojen renkaita, Särjetään näyteikkunoita, kaadetaan hautakiviä.
Jonkinlainen sekoitus eri aineita korvienvälissä pistänee moiseen touhuun.

Pitää paikansa sanonta:Viisaimpia ovat ne , jotka asiasta vähiten tietävät !
Monesti elämän aikana todettu todeksi

Nyt on kirjaimia jo yhden ovan avauksen ja ilmoitautumisen verran .
Vuoron jätän seuraavalle . Lutuisaa Sunnuntaita kaikille.

Minäkin vuorostani nyt sanan tai pari naputtelen ennen kuin noutaja saapuu. Pääsen nimittäin kyydissä tänään, taisin jo eilen mainitakin.
Merri-Kukan mainitsema luokan yhteinen tunti oli se viikon paras, mutta kun laulut oli laulettu, piti keksiä jo muutakin.

Äiti kirjoitti paperille lyijykynällä 'runon' tai tekstin, hän oli uskovainen ihminen ja runossa jossain kohdassa sekin asia tuli esiin. Minä sen sitten opettelin ulkoa ja menin yhteisllä tunnilla esittämään.

Kun koulumme yhteinen joulujuhla sitten lähestyi, niin opettaja kutsui minut puhutteluun ja sanoi, että sinä esität sen runon siellä. Panin vähän vastaan, sanoin etten löydä sitä paperia varmaankaan enää. Meillä oli iso perhe, joten sellaisia omia paikkoja ei oikein ollut.
Asiat etenivät sitten kuitenkin, ja joulujuhlan aika koitti. Muistin sen runon ulkoa ja kotona olin sitä äidin ja muidenkin kanssa harjoitellut.
Juhlan alussa opettaja sanoi, että Liisa lukee runon juhlan avaukseksi. Kauhistuin, sillä se koulun jumppasali oli aivan ääriään myöten täynnä. Äiti onneksi istui muiden äitien joukossa siellä perällä. Tuli jotenkin pakokauhuinen olo.
Marssin sitten sinne eteen ja keskityin 'näkömuistini' avulla siihen paperiin, ja aivan kuin ihmeen kautta muistin kokonaan sen tekstin, paukutin läpi loppuun saakka.

Muistan vieläkin sen, ja jos ensi jouluna vielä täällä kirjoittelen, niin laitan sen Kahvipirttiin joulun avaukseksi. :DD

Kaikkea lapsuudenaikaisia runojani en ulkoa muista.

hyvää sunnuntaita! t. liisa.

Harmaasta aamusta huolimatta hyvällä mielellä mennään. Tuo meneillään oleva viileämpi kausi, antoi malttia keskittyä tekemättömiin sisätöihin.
Eilen nauratti kekseliäisyyteni filmiä katsellessa, olin varannut kostean pyyhkeen viereeni, pyyhkiäkseni mainoskatkon aikana huonekalujen koristekaiverrusten urista pölyt. Katkoja kun riitti, väistyi harmauskin kuvioista:D Siinä se kävi taukojumpasta hyvinkin.

Hauska kotiavustaja oli sanonut isälleni, joka kaupassa valitti pölyn näkyvän lattioilla:
"Pappa vetää vaan villasukat jalkaansa ja hiihtelee tangontahtiin siellä:D Sitten ravistelee sukat seuraavaa kertaa varten parvekkeella".

Vähän närkästyneesti naurahtaen isä sitä kertoi, muistan minäkin nähneeni sen reippaan pikkuisen Solveig'in, josta isäkin piti.
Konstit pitää olla monet, ikää kun tulee ei niin notkeasti kaikki suju kuin nuorena, jolloin oli monta rautaa tulessa, ja uusia suuntelmia jo tulossa.

Pienen pihan uinuvaa heräämistä odotellessa, on mukava ottaa rauhallisesti välillä, syventyä palsta-aloitustenkin sanomiin, vilkaista facebookissa pojantyttärenpojan 1 vuotis syntymäpäivien kuva-antia, jonne en nyt tällä kertaa päässyt lähtemään.

Kaikkein lähimmät ovat toki siellä, mutta joskus joutuu luopumaan matkahankaluuksien vuoksi.

Vietetään nyt sitten lutuisaa sunnuntaipäivän rauhaa:D

Huomenta ja kaunista sellaista kaikille, meillä ainakin aurinko taivaanrannalla loistaa.
Mittarissa nolla, mutta siitäpä pian lämpenee, kun aurinko työnsä aloittaa.
Maaliskuun viimeinen viikko alussa, mihin tämä aika lentää?
Viikonlopulla jo kesä aika alkaa, no kovin kesäisen vastaanottavainen tuo sää onkin.
Jospa saisimme kauniin kesän, siitä sitten voimia eteenpäin,

Puita on varattu kesäpaikalla reilusti ja jos puilla mahdollisuus lämmittää onhan se säästöä, ainakin jos ei tarvitse puuta ostaa.
Kaikki palaamiseen kelpaava olisikin syytä polttaa, kaatopaikat täyttyvät muustakin roinasta.
Onhan sitä savun haittoja luonnolle myös selitelty, mutta ei kai siitä niin suurta haittaa ole, mitä kaikesta muusta kaatopaikalle joutuvasta.
Tuo muovijäte esimerkkinä, jaksaisi kaikki sen kangaskassin kauppaan ottaa, vähenisi siltä osin ainakin.

Oikein hymyilyttää tuo Marja-Liisan toteamus, miksi näin on käynyt, samaa tässä kyselen minä myös, joka paikka on kivulla merkattu, siis tottumattoman paikat ei kestä virutteluja ei kiipeilyjä.
Kai aikaa menee, että siihen aikaisempaan olotilaan pääsee, ähkien tästä on mentävä;)
Ensi pyhälle tuli minulle myös kutsu synttäreille, sankari täyttää seitsemäntoista, elämä edessä, mitäpä tietänee, kun minun iän saavuttaa.

Olen kai kertonutkin, miten olin loukkaantunut, kun äitini kirjoitti runon muistikirjaani, se ei minusta ollut runo lainkaan.
Hevonen se tallissa kauraa syöpi,
karvansa siitä kiiltäväksi saapi.
Muistan äitini nauraneen, kun runosta motkotin.
Tuo vaan runo joulun seutuun pirttiin, sitä odottamaan jään, liisa.sal, se kuka silloin kirjoittelee on Luojassa.

En osaa sanoa olenko perhetyttö, mutta kuopuksena hyvin suojeltuna ja turvallisessa ympäristössä kasvoin.
Rakkaudesta ei puhuttu, mutta se oli aistittavana joka hetki kohdallani, olosuhteiden mukaisesti vaatimattomassa ympäristössä.
Sieltä kai peräisin nyt kaikki mitä tunnen ja koen ja myös elämääni toteutan.

Pyöräni olen kaupannut, nyt vaan näitä jalka parkojani yritän vauhtiin usuttaa, niillä mennään minkä päästään;)
Onneksi asun kaiken keskellä.

Tuosta tiedon tuskasta, sitä kyllä saa jos katselee uutisia, kuuntelee radiota, vähempikin riittäisi.
Media lietsoo hysteriaa, pelkoa, voi olla aiheellistakin, mutta vähempi arvailu ja ennustelu riittäisi.
Mitään ei yksittäinen ihminen pysty kumminkaan tekemään, ne "viisaat" päättää, soditaanko milloin missäkin, tuskin tavan kansa sotia kaipaa.

Hattu ihminen en ole koskaan ollut, joskus kettuhatun ostin ja sekin sitten jäi hattulaatikkoon, kun ymmärrys kasvoi siltä osin, nyt oma tekoisia myssyjä kylmimpinä aikoina pidän, hyvin on pärjännyt.
Raitojakaan en tarvitse, tulevat harmaina ihan huomaamatta;)

Hautausmaalla kävimme eilen, tytär soitti, lähdetkö mukaan ja minähän aina valmis.
Kyllä siellä on tuota muovijätettä sielläkin, rumalta näyttää.
Olen lyhdyn haudalle laittanut, siinä poltamme kynttilöitä, ei ainakaan meiltä muovia sinne keräänny.
Olisihan se aika metka näky, kun rollaattorin purjein tiellä kulkisivat, voisi yhteentörmäyksien vaara kasvaa.

Nyt alkaa rakentaminen tuohon tien tuolle puolen, jotakin haittaa varmaan mukanaan tuo, mutta ampua siinä ei kuulemma tarvitse, entisen rakennuksen kuopat riittävät.
Näkymät ikkunasta muuttuvat ja oravatkin varmaan häipyvät, toivottavasti nuo puut kuitenkin säilyttävät.
Aloitellaan tämä uusi päivä ja viikko ja yritetään tehdä siitä mukava ja antoisa.

Huomenta, olen kohta tähän ikäluokkaan kuuluva ja katselen vähän minne voisi kirjoittelemaan tulla
Tuntuipa nämä Kahvipirtin jutut kaikkein parhaimmilta joten varmaan pian minäkin tänne tulen mukaan.
Onhyvä tällainen leppoisa rauhallinen kirjoittelupaikka.

Ole Hyvä ! Astu vaan pirtin kynnyksen yli. istahda kahvipöytään,tiputan sinulle tervetuliais kahvit alta aika yksikön.
Pirtissä on tämmöinen aparaatti, saa aina halutessaan tuoretta kahvia kupillisen tai kaksi. Tai normaalia kahvia tai jopa nuotiokahvia joskus ulkona..........
Kun on harvinaisempi tapaus- näin aluksi- etsin kaapista jotain oikein hyvää kahvin seuraksi.. Mitä saisi olla ? Suolaista vai makeaa ?
kiikustuolissakin on hyvä istua ja rauhoittua. Tai ajatella maailman melskeistä meininkiä.
Tai omia asioitaan, miten vaan.
Nyt päivän toimiin. Tervetuloa Pirttiin.

Se on varmaa, että pirttiin aina Yksi mummo lisää sopii. Itse rohkaistuin alaikäisenä astumaan kynnyksen yli aikaan, jolloin pirtti oli vielä konttausiässä. Olen mennyt laskuissa sekaisin, mutta kyllä siitä varmaan kymmenkunta vuotta on.

Konttausikä ei tarkoita, että me pirtissä olisimme kontanneet silloinkaan tai milloinkaan. Vaikka meillä onkin hyvin huollettu nurkkakaappi, sen antimet eivät mene päähän. Eikä edes virtuaalinäkäräisiä ole koskaan kenellekään tyrkytetty. Kaapilla käynti on kunkin oma asia.

Syntymähumalassa taidamme olla kaikki. Se saa joskus riehaantumaan niin, että on pitänyt järjestää jos jonkinlaista tapahtumaa hurjista tanssiaisista pääsiäisen luutalentoihin. Sehän on kohta taas pääsiäinen! Liekö lentävät luudat jo varikolla lähtövalmiina? Hoi, huoltojoukot!

En ole ehtinyt ihan säännöllisesti viime aikoina pirtin vieraskirjaa täyttää, mutta joka päivä edelleenkin käyn lukemassa kuulumiset.

Tervetuloa, Yksi mummo!

Totta puhuit ''Yksi mummo'', kun Kahvipirtin parhaimmudesta kerroit,
eipä ihme, että kivoja tervetulotoivotuksia olet saanutkin.

Aina on tilaa vielä yhdelle, vaikkei käyttäisikään dödöjä.
Puhtauskin riittää.

Leppoisaa ja hyväntuulistahan se on keskustelu tuolla teillä ja turuillakin, missä kuljemme jalan pyöräkassia vetäen, pyöräillen, millä milloinkin,
niin aina on aikaa jutella, kun tuttuja tai ystäviä tavataan! Eikä milloinkaan siellä pahaa sanaa sanota.

Nurkkakaapin antimet ovat tosiaan kaikkien vapaassa kätössä, ja late täydennystä järjestää aina tarpeen mukaan. Kukin on siinäkin asiassa oma herransa, itsensä paras tuntija ja tietää, mitä haluaa ja tarvitsee.

Aurinkoista on ja kevään tulo taas näyttää todelliselta. Iloitaan!

.

Nyt olen siinä iässä, että en voi vaikuttaa enää mihinkään.
Niinpä siis kylmästi vain TV heti kiinni, kun alkaa tulla jotain sietämättömän kauheaa kuten tuo Kuttula. Ja sitä ihmettelen, miten Suomen ministerit ym voivat vain etelän lämpimien maiden lapsiin tuntea avustushalua. Tuollaista on TÄÄLLÄ ollut ja huonommaksi nyt sitten rahan puutteessa vain menee.

Kuttula oli ns. pahojen poikien kasvatuspaikka. Monet huonoilta teiltä talteenotetut nuoret saivat paikan kasvaa, ne jotka kestivät paikan hengen ja kurin.
Työelämään ja perheen perustamiseen asti monet kaidan tien kasvatit pääsivät.

Kaunista aamua jälleen, aurinko on ilmestynyt taivaalle ja valo vaan lisääntyy.
Vähän on pakkasen puolella mittari, maa kuurassa, mutta ei kauan kun taas lämmön puolelle mittari hyppää.
Minä idealisiteellä itseni vyötin, taisi tulla suurempi virutus, mitä edes ymmärsi, kipeä on kylki.
Hölmöilystä sakotetaan.

Yksi mummo, tervetuloa vaan pirtin vahvuuksiin, lisää keskustelijoita kaivataan ja uusia juttuja mielellään kuullaan.
Olet varmaan huomannut lukiessasi, että mitään ihmeellistä " keskustelua " ei sanan varsinaisessa mielessä käydä, mutta jos aihe antaa sellaiseen mahdollisuuden, vastataan ja jatketaan.
Ihan omia juttuja jokainen kertoilee, kaikki käy, mutta kinastelua emme harrasta;)
Vastauksiakaan ei kukaan odota, mutta jos sellaisen aikaan saa, hyvä niin.
Kysymyksiin tietenkin vastataan.

En minäkään noita rajumpia ohjelmia halua katsoa, huomasin kyllä tämän Kuttula ohjelman, jostakin syystä jäi väliin.
Varmaan hyvä paikka juurettomille pojille, saavat elämän ohjeet ja pystyvät normaaliin elämisen taitoon.
Samoja paikkoja on varmaan myös tytöille, heitäkin löytyy, joita elämä kaltoin kohdellut.
Hyvähän on, että näitä ohjelmia esitetään, mutta tunteikas ihminen ei jaksa näitä katsoa, varsinkin, kun ei apua pysty antamaan.
Onko se sitten silmien sulkemista tosi asioilta, mutta sen verran on tätä maailman menoa seurannut, että nuo epäkohdat on oppinut tietämään, media ne kärkevimmät vielä esille tuo, no herättelyä ennen kaikkea päättäjät tarvitsevat.
Taitavat harvoin näitä tosi elämän vaikeuksia seurata.

Hyviä huomioita kerroit Hintriika tuosta nurkkakaapistakin, eihän todella koskaan yli kohtuuden mennä ja krapulaa ei koskaan;)
Late uutterasti täyttämistä suorittaa, syynä kai sekin, että kaappi aika pikkarainen on.
Verenkiertoon ja juhlintaan niitä nautitaan, ja nytkin Kaisan onnistumiselle kippistetään.
Meri-kukka niin hienosti emännän velvollisuudet hoiti, näin pirtissä vastaan otetaan ja kaikki sen tekevät kuka nyt paikalle sattuu.
Tarjottavakaan ei koskaan lopu;)

Minä odottelen niitä viimeisiä ovia, jotka kuulemma hitaammin valmistuu, piti viime viikon lopulla tulla, ei eilen vielä ole saapuneet, saisi tuon lopullisen valmiuden tänne kotiin.
Komea talo tulee tien toiselle puolen, oli kuva lehdessä, pitäisi ehkä anoa siitä uutta kotia, taitaa vaan pienet mahdollisuudet minulla, kun on katto pään päällä.
Liki viisikymmentä asuntoa siihen tulee, mutta kysyntä on kova, mitään palveluja ei sinne tule.

Jätänpä nyt taas tämän pulputuksen ja lähden kohta hallituksen kokoukseen, iltapäivälle menee kotiin tulo, aurinkoista päivää teille joka ikiselle;)

Hyvää huomenta!
Jokainen on kokenut kuinka kiva on nähdä ystäviä ja tuttuja vuosien jälkeen. Minä vaihdoin -87 osastoa, jossa olin työskennellyt 12 vuotta ja siirryin viimeiselle osastolleni, josta jäin eläkkeelle yhdeksän vuoden jälkeen -96.
Kun lähdin tuolta ensin mainitulta osastolta, on siitä kulunut jo 27 vuotta. Nyt ovat tytöt kaikki jo eläkeläisiä.
Tämän esipuheen jälkeen kerron tämän päivän mukavan asian. Olen saanut kutsun mennä mukaan heidän kuukausittaiseen tapaamistilaisuuteensa Elviina kahvilaan Turun keskustassa. Monia siellä en todellakaan ole nähnyt lähtöni jälkeen. Pari työkaveria on säilynyt hyvänä ystävänä ja toinen oli keksinyt tämän yllätyksen heille, ja minullekin tietysti.
Saapa nähdä tuntevatko vielä naamasta, no ääni ainakn on tuttu :)))))

ps. hauskaa oli huomata kuinka moni tarttui viestissään tuohon virittämääni "keskustelu" keskusteluun. Taidankin nyt laittaa sille pisteen.

Huomenta taas! Eilen sohrasin koneellani pari, kolme tuntia, tein "töitä" ja lueskelin. Tarkoitukseni oli tyrkätä viesti Pirttiin, mutta konepa teki tenän. Vanhat kikkani ei päteneet, verkkoyhteys oli poikki. Niinpä kyllästyin ja läppäsin vehkeen kiinni. Ehkä se nyt...

Tässä asuinpaikkani lähellä on kyllä useampikin palvelutalo. En kyllä ole ajatellutkaan hakea niihin paikkaa, ellei nyt kova paikka tule. Pysyn kämpässäni mahdollisimman pitkään. Onhan tässä talossa vanhoja, sairaitakin, mutta läheisestä palvelutalosta näyttää tarvittava apu hoituvan. Kun jonkun kanssa olen jutellut, tyytyväisiähän he sanovat olevansa.

Mediahan näitä juttuja esille tuo, kuten SkillaN mainitsee. Kyllä myös usein ihan asiastakin media kirjoittaa ja tietoa jakaa, mutta enpä kaikkea tarjottua sellaisenaan niele.
Varsinkin iltalehdet räväyttelee sellaisia otsikoita, joita voin sanoa harhaan johtamiseksi. Tai ainakin asian merkittävyyden turhaksi korostamiseksi. Sensaasaatio kai myy. Jutuilla on myös tarkoitushakuiset linjansa. Onhan sitä tutkittukin. Kohun saa nostettua melko pienillä voimilla, kun sitä riittävän ponnekkaasti toistetaan. Vähitellen hälynpölystä muodostuu totuuden "puolustajien" joukko.
Esimerkkinä vaikkapa ruokakeskustelut, se mikä mukamas on hyvää ja mikä suorastaan vahingollista. Niinhän mielipiteet aaltoilevat ja vaihtuvat. Totuus, jos sitä onkaan, on karannut mylläköissä.

Nytpä koetan toimiiko tämä aparaatti. Hyvää jatkoa uusille ja vanhoille kirjoittajille, varmuuden vuoksi kaikille!

ynnämuu
Näyttivät tiedoittavat eilen palstojen ja chatin hienosäädöstä. Illalla en saanut avattua 70 sivua, kaikki muut ikäryhmät kyllä toimivat. Profiiliini kyllä pääsin.
Ei häiriö yleensä omasta koneesta johdu.

Aamupäivää.

Eilinen meni juhlahumussa.
Säätiö täytti 50v.

En palvelutaloa ainakaan vielä harkitse.
Tuo Takatasku on niin lähellä.
Siivooja tytöt käy parin viikon välein,tänä aamuna viimeksi.
Pyykillekin pääsen hyvin tuonne alakertaan.
Koppa vain mustekalalla rollikkaan kiinni.
Konehan se siellä työn tekee,kovinta hommaa on se narulle laitto;)Olisi siellä se tuulimyllykin,vaan tykkää sitä käyttää.

Tänään on meno kirurgin vastaan otolle,tuli kutsu.
Saa nähdä rupeavatko operoimaan tuota selkää.

Kyllä tämä pirtti on ainoa paikka mihin kirjoittelen.
Olishan se kiva jos saatais jonkinlainen kokoontuminen aikaseksi;)

Hyvää päivän jatkoa kaikille.
näkyillään...

Ilta-Päivän aurinkoon.......laulun sanoin.
Sama systeemi toimii täälläkin, kuten kai monessa paikassa. Nimittäin että me samoihin aikoihin eläkkeelle jääneet kokoonumme vuosittain.
Viihtyisään rauhalliseen kahvilaan. Siellä tasaamme kuulumisia ja ihmettelemme elämän kulkua, toistemme jälkikasvua ja pitää sairaudetkin läpi
käydä-jollain tasolla. Nautimme tietenkin kahvit yhdessä.
Näkeminen on aina mieluinen tapahtuma. Tosin monia näkee muulloinkin, mutta sinne vaivautuu kauempaakin tulemaan.
Muutama on jo poistunut ikuisiksi ajoiksi.

Palvelutaloja on ihan lähellä. Kuitenkin kotiinkin saa monenmoista apua tarpeen mukaan. Ruokapalvelusta puhumattakaan. Tässäkin talossa noin on monen huonompi kuntoisen kohdalla.
Ei siis ole mitään syytä lähteä kotoaan mihinkään. Muut ratkaisut tulevaisuus näyttää !

Aina aika-ajoin kone tekee tuon saman tenän. Johonkin ei vaan pääse. Kun sulkee netin jonkun ajan jälkeen se toimii taas, kuin ei mitään olisi ollutkaan.
Onneksi ei ole niin kiireellistä.. aina on ehtinyt sitten kun toimii.

Hienoa oli Kaisan Kristallipallo. Kyllä hän kovasti sen ansaitsi. Siihen kannatti yhdet kuplivat pirtin kaapista nauttia.

Kuten näkyy ei taas mitään järjellistä asiaa-kunhan höpötän. Ai Juu, tämä olikin ilmoitautuminen. Ainoa asia, sekin oli unohtua: huomenna olisi teatteri Savonlinnassa. kerron sitten kun se on katsottu.
Matkoineen ruokineen siinä meneekin koko päivä.

Hyvää ja aurinkoista päivän jatkoa !

Ihania viestejä sinulla, Meri-Kukka, samoinkuin SkillaNin aamunavaukset, ne luen aina aamuisin.

Hintriikka, kun kyselit tuloaikaasi, muistelen sinun tulleen joskus 2007 tai -08, ja tuolle toiselle kisuliinille keksit nimen MiukuMauku ( lyhennettynä kai @ ) - niin olen muistelevinani, saatan olla väärässäkin. Mutta siitä olen varma, että Hessa Hippiäinen oli kovasti tyytyväinen komean kaveriinsa.
Pirtin taikapiirissä voivat hyvin, kuten me muutkin.

Pikkupojalle pidin seuraa eilen ja hän kai katsoi olevansa isäntä, jonka piti viihdyttää mummoansa. Niinpä hän kysyi, haluaisinko että pidettäisiin kuntopiiri. Siinä oli punnerruksia,
minulta eivät onnistuneet kuin naisten punnerrukset, minua neuvottiin että polvet saa olla lattiassa. Sitten erilaisia hyppelyitä, jotka kyllä jäivät mataliksi mummolta, sitten 3 kg:n painot, joilla hauiskääntöjä, niitä hän oikein ihaili minun tekeminäni, varjonyrkkeilyäkin ja paikallaaan kovaa juoksua harjoitimme.

Sitten läppäri auki, sinne oli otettu YLE:n luonto-ohjelma, se katsottiin.

Ja sitten yksi peli, "joka on tosi suosittu", siinä mentiin monelle tasolle, - välllä: "Nyt minä feilasin..."... ja uudelleen...
Aika hyvin se meiltä onnistui.

Vasta sitten mentiin ruokailemaan.

Aikamoinen nälkä meillä jo olikin.

Liisa, kiitos. kunhan en nyt "ylpistyisi" liikaa. kiva kuulla että ainakin yksi ihminen on tuota mieltä meikäläisen höpötyksistä ! Vaikka nämä nyt ovat vaan omia ajatuksia, mitä "paperille" laitan.

Tulikin mieleen erään viihdepaikan solisti joka vähän käänsi asioita, kuten:
Tanssilattialla. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.
Sen jälkeen kaikki oli hauskoja positiivisia kokemuksia.

Lasten viihdyttämisestä aikoinaan, tulivat listan kanssa missä järjestyksessä asiat pitää tehdä. Siinä oli letunpaistoa, kynän piilotusta, piilosilla olemista ja pyramidi peliä. Kaikki piti käydä läpi sillä aikaa kun isät ja ukit juoksivat pallon perässä. Ihania muistoja. Ovat niin hetken aikaa pieniä, leikit muuttuu muuksi, onneksi vielä isonakin usein käyvät ja luokseen kutsuvat.

Muistot on niitä joita kukaan ei voi ottaa pois !

Voiko ihanammin päivän enää alkaa,,,,, todella kaunis aamu, yön jäljiltä maa kuurassa, mutta pian taas sulaa ja lämpö nousee.
Taivas kaunis vaaleansininen, ei pilven hattaraa näköpiirissä.
Tien toisella puolen alkaa työn äänet kuulumaan, tontti on aidattu ja nosturi tai mikä kaivuri se nyt onkaan, on paikoillaan.
Palvelutalo se ei ole, mutta esteetön liikkuminen ja kaikki turva järjestelyt vanhuksia varten.
Pitäisikö ruveta minun myös tarkkailemaan noita puuhiani tarkemmin, olen jo pari kertaa jättänyt veden pois kahvinkeittimestä ja napsauttanut virran päälle,,,, hyvä olisi kun olisi itsestään huomioivat sähkölaitteet, sammuisivat jos töppöilee.

En muista paljonkaan leikkineeni lastenlasten kanssa, no satuja luin ja lauluja laulettiin, kai olin aika ankara mummo.
Se aika meni hommia tehdessä ja niitä on elämäni matkalla riittänyt.
Ehkä tästä syystä ei kovin lämpimiä suhteita ole syntynytkään, sellainen kiinnostus heidän hyvin voinnistaan päälimäisenä ja juhlat käyn juhlimassa, kun tilaisuutta on.
Aina kuitenkin neuvoja olen tuppautunut jakamaan ja voi olla, että hieman hymyillen niitä kuuntelevat.
Hyvin ovat paikkansa täyttäneet, kädet ristin ja toivon kaiken hyvin jatkuvan, kai joku neuvo on hyvään maaperään uponnutkin.

Ei ole tullut tavaksi tapailla työkavereita, olisi joku ryhmä tapaaminen ollutkin, ihan viikottain kokoontuivat, mutta aikani ei siihen riittänyt.
Ehkä olemme niin pienellä paikkakunnalla, että tapaamme toisiamme usein kaduilla ja torilla, kuulumiset kysellään.
En tiedä kuinka paljon yleensä täällä tapaamisia järjestetään, kai koulukavereita joskus lehdestä näen kokoontuneen.

Minun kone on pelannut hyvin, vaikka juuri jonkun tarkistuksen jälkeen tuli tieto, että 21 ohjelmaa olisi päivitettävä, pelkään vaan vahingossa joutuvani ostamaan jotakin ja sitä en tahdo.
Katsotaan nyt, pitää sitten pyytää asiantuntija neuvomaan.

Meillä on teatteri juhlaviikolla, koko näytös ostettu meidän juhlivalle jäsenistölle, piti lisä lippuja ostaa seuraaviin näytöksiin, kun teatterimme on pieni, vain 238 paikkaa varattavana.
Hyvin kuitenkin esitykset vetävät, puitteiden pienuudesta huolimatta.
Olisi kolme näytöstä pitänyt ostaa, jos kaikki jäsenemme olisi halunnut mukaan.

Profiilissa käyn ani harvoin, en viestittele, jää varmaan ilman huomiota minulle tulevatkin, sitä tässä samalla anteeksi pyydän.
Vielä kun ensi viikon pääsisi kunnialla, alkaisi vähän helpottaa, vaikka kyllä kalenterissa on merkintöjä toukokuun puoleen väliin, sitten muutama kesän aikana.
Pitäisi etsiä kunnia merkki rintaan jostakin laatikon pohjalta, kuulemma pitää olla rinnassa, kun uutta menee hakemaan, en taida olla niitä kunniamerkki ihmisiä, vaikka kunnioitan monessa mukana olevia uutteria, aikaan saavia ihmisiä, itse en kuitenkaan mitään tämän tyylistä kaipaa.

Kiva ajatella merihuiskun tapaan, kesä tulee ja sen ilot odottaa, saa aikaa olla ja touhuta ilman aikatauluja.
Jälleen kerran toivotan mukavaa päivää;)

Luonto on aivan hiljaa, ei liiku ikkunani edessä seisovien vaahteroiden pienetkään oksat yhtään. Aurinko armas paistaa siniseltä, pilvettömältä taivaalta.
Kaunis on aamu, joka uuden päivän taas aloittaa. Keskiviikkohan tämä, eiks vaan.
Jatkan eilistä juttuani.
Vieläkin ajatukseni ovat siinä työkavereiden tapaamisessa. Voi miten mukavaa meillä oli. Halauksilla alkoi ja halauksilla hyvästeltiin. Muisteltiin entistä yhteistä aikaa ja monet jutut palautuivat mieleen yhteisestä muistista. Vaikka oli kulunut jo 27 vuotta tuntui että vastahan se aika oli. Todettiin että ulkonäkökään ei meiltä ollut paljoakaan muuttunut, ihan totta!
Osastolla on jäljellä vielä kaksi silloista työntekijää, mutta pian pääsevät hekin vapaalle. Yksi on joukosta poissa, häntä muistelimme.
Kahdeksi tunniksi oli kabinetti meille varattuna, sen ajan tarkkaan käytimme. Aika kului tosi nopeasti. Kiitin kauniisti heitä että keksivätkin tällaisen yllätyksen.
Kyllä elämässä parasta on muut ihmiset.
Nyt hörppimään tuota toista kohvimukillista.

Liisa.sal, kissojen nimeämisen muistat. M inäkin muistan, että toinen esitys oli sinun ja toinen minun, mutta kovin tuoreeksi kahvipirttiläiseksi minua muistelet. Yksi asia on varma: tulin pirtin vahvuuteen asuessani Helsingissä ja sieltä muutin Kemiin jo v. 2005. Muistelen, että pirtti oli noin vuoden ikäinen tullessani.

Siinä taas huomaa, kuinka aika kuluu. Kaikkihan tapahtui vasta eilen! Nekin asiat, jotka tapahtuivat allakan mukaan vuosikymmeniä sitten. Lapsena viikko joulun odottamiseen oli ikuisuus, nyt joulu on joka toinen kuukausi.

En ehdi nyt enempää. Palaillaan!

Säteilevä aamu, kevätpäivä lupailee parastaan. Illalla auringonlasku näytti upeimpia värejään, kameraankin koetin vangita ensin sinisen ja vaaleanpunan vivahteet raitoina , sitten läntisen taivaan oranssin loimotuksen.

Mukavaltahan se tuntuu, kun jollain on viesteistä kannustavaa sanottavaa, liian harvoin sitä tulee tehdyksi, vaikka aihetta olisi. Lutuisestihan Meri-kukka kirjoittaa, noitalennoillakin taitaa olla niitä vauhdikkaimpia. Iloinen tunnelma tarttuu täällä palstallakin, miellyttävä viesti levittää hyvää oloa kuin veteen heitetty kivi renkaita ympärilleen. Ainahan ei elämä hymyile eikä aamu säteile, täytyyhän olla sijaa välillä pahalle mielelle ja purnauksellekin.

Lastenlapset ovat minullekin valtavan tärkeitä, heitä siunaantuikin kahdeksan kymmenessä vuodessa. Nuorin on nyt esikoululainen, ja häntä olen osaviikkoisessa päivähoidossakin saanut pitää vuoden verran. Kaikkiin olen kiintynyt ja saanut läheltä seurata kehitystä, koska asumme lähekkäin. Varsinkin neljä poikaa ovat urheilullisiin harrastuksiin mumminsa ja vaarinsa vihkiyttäneet. Sain pojilta mainion ohjeen toimiessani jalkapallomaalivahtina kahden marjapensaan välissä ja kun pallo tahtoi aina vaan mennä läpi : "Liiku mummi, liiku !" Tätä neuvoa olen koettanut parhaani mukaan noudattaa , liikkeellä olo estää sammaloitumisenkin. Harrastuksiin kuljetuksissa autamme, musiikkiopiston tilaisuuksissa käymme aina, kuljetamme mukana vesillä ja muilla retkillä, yökyläillään ja leivotaan ...valtavasti antavat elämäniloa nämä kahdeksan. Isommilla on tietysti jo paljon omia menoja ja kavereita , vanhin aloittaa ensi syksynä lukion, ensimmäiset rippijuhlat oli viime kesänä. Varmasti liikutun, kun ensimmäinen poika lähtee armeijan harmaisiin tai maastopuvuissahan asevelvolliset aina kulkevat nykyisin. On kuin saisi käydä lasten vaiheita uudelleen läpi lastenlasten kautta, nyt saa toisella tavalla nauttia kaikesta, kun ei ole päävastuussa.

Entisen päättöluokankin kokoontumisissa olen koettanut käydä viiden vuoden välein, ja siitä porukasta on kaksi poistunut tuonilmaisiin.
Ex- työkaverit ovat minullekin tärkeitä, olin samassa työpaikassa parikymmentä vuotta, ystävyyksiä syntyi perheidenkin kesken. Tapaamme joka kuun ensimmäisenä keskiviikkona tietyssä kahvilassa Espoossa. Joskus on erityisohjelmaa, teatteriretki, konsertti tai taidenäyttely.

Lapsiperheiden asemaan tehtiin heikennyksiä, lapsilisistä nipistetään, asuntolainojen verovähennysoikeutta vähennetään. Toivottavasti sitä nipistettävää löydetään kunnolla myös sieltä, jossa se ei kirpaise jokapäiväistä toimeentuloa.

Tänään saa tarttua haravanvarteenkin, osa pihasta on kuivahtanut. Ensimmäiset krookukset aukesivat lämpimälle seinustalle eilen.

Kivaa keskiviikkoa !

Hei Kaikille! On oikein kaunista ja ihana sininen taivas. Kesähän tästä tulee pian.
Minulle ei kuulu oikein mitään.Päivät kuluvat niin nopeasti,että ei meinaa perässä pysyä. Talvi oli tosi leuto,mutta eihän mitkään talvet ole veljeksiä. Saa nyt sitten nähdä,tuleeko kylmä kesä. Useinhan se menee niin,jos on lämmin talvi.
Minä en ole pitänyt yhteyksiä kehenkään työkaveriin tai koulukavereihin.. Jaa'a, ei semmoinen ole tullut koskaan edes mieleenikään.Ei ollut koskaan tapana,työpäivän jälkeen tavata ketään. Tiedän,että jotkut kävivät kyläilemässä ja matkoilla yhdessä.. Olen kai ,joku erakko-luonne. Mitä mieltä olette,kun Suvivirttä ei saisi enää laulaa.. Se on sellainen perinne,että ei pitäisi kaikkea romuttaa Se kuuluu lasten kesäloman alkamiseen,kouluissa.
Uskonnonvapauslakia ,kuulema rikkoo. Ei siinä virressä ketään akiteerata liittymään mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Miten se voi rikkoa mitään lakia. Onko teillä joku ajatus siitä? Vähän ihmetyttää.
Kyllä tässä kaikkea muutakin joutuu ihmettelemään. No,nautimme kauniista päivästä ja seurataan,miten maailma muuttuu Eskoseni! Iloa! t.Irkku

Kevätpäivän näköistä täälläkin! Sehän innoitti jaloittelemaankin. Oli tarvehankinta suoritettavanani, edestakainen matka 6-7 km. Mietin nappaanko kulkuvälineeni vai kävelen. Kun ilma vaikutti mainiolta, kävelin. Hyvinhän se niinkin hoitui.

Pirtin kissojen ristiäiset ovat tapahtuneet ennen ilmestymistäni tänne puustaimiani vääntämään. Eipä tainnut olla vielä eka läppäriänikään.

Kyllä minäkin harjoitusvastustajana olen ollut kymmenissä olleen pojanpojan kanssa kun maalintekoa harjoiteltiin. Kovaa homma se oli, kun parikin tuntia yhteen menoon paahtoi. Längistähän se pallo maaliinkin sujahteli. Myöhemmin muutaman kerran kuljettelin tuuraajana peleihinkin.

Kyllä minusta oli yllättävän kovasanaista se into, millä vanhemmat joukkuettaan ja poikiaan kannustivat. Sai siinä pelituomarikin huutia ihan liian kanssa. Näin se tuntui, kun minulla ei ollut tietoa pelien hengestä. Ensimmäisessä ottelussa en suutani avannut. Pojan kanssa juteltiin ja kerroin, että en pitänyt niiden katsojien möykästä ja siksi en huudellutkaan. Poika sanoa, että parempi niin, ei tarvitsekaan
huudella. Näin se käsiteltiin, tosin niinhän se menee joukossa usein, myöhemmin jo muutamia kommentteja ja kannustuksia tulin esittäneeksi. Kaipa seura teki kaltaisekseen. Melko hillitysti kuitenkin.

Hallituspuolueethan vähenivät. Mikäpä siinä, niinhän se menee, jos siltä tuntuu, ettei muuta jää kuin seurailijan asema. Kyllähän kehysriihestä on jo kritiikkiäkin tullut, ainakin ay-liikkeen taholta. Enpä tästä sen enempää.
Täytyy ryhtyä jatkamaan töitä, jotka pysyvät jatkuvasti keskeneräisinä!

Mikä ihana päivä on tänään ollut! Ulkona on tullut häärittyä, sisällä sentään kuurasin puiset apulevyt grilliini, mutta ulso aurinkoon jätin kuivamaan. Niin ne on kuin saunan lauteet puhtaina taas.
Auringossa tuli istuttua saunan jälkeen, ja nyt heloittaa naamakin ulkoilmasta. Otin kokovartalon kuorinnan karhealla kintaalla, ja öljyt perään:D On kuurattu talvi-ihokin samalla innolla.
Kyllä tää kevätilma aktivoi ihanasti, etupihalle otin jo tuolin ja pöydänkin varastosta, kun en saanut vesiletkua muuten ulos.

Kyllä rhododendro oli vettä vailla, annoin virrata hyvän aikaa sille, että nousee terhakkaina lehdet niinkuin kuuluu. Huomenna lisää yks' satsi vielä, mutta nyt illanviettoon, alkaa jo raukaisemaan raittiin ilman paljous,...heippa:D

Huomenta, sään puolesta hemmottelu jatkuu, eilenkin istuin parvekkeella monta tuntia, taisin torkut ottaa;)
Kolmen asteen pakkanen yöllä ja nyt jo päivä lämpenemässä.
Luin jostakin, että sini-sirkku peipon jo kuullut, vanhan ennusteen mukaan vain puoli kuuta peiposta kesään, olisiko tuo totta?
En siis peipon kuulemista epäile, mutta tuo kesän tulo ennusteen mukaan arveluttaa, pessimistikö olen, kun moista epäilen.
Ihana on kuitenkin nykyinen olotila, jatkumoa toivon.

En oikein jaksa miettiä noita hallituksen hommia, mitäänhän en mahda kuitenkaan ja kai se velka on kuriin saatava ja kaikkien talkoisiin on ryhdyttävä.
Kirpaisee meitä tavan tallaajia, olisi toivonut, että he keillä hyvinvointia on, olisivat suuremmalla panoksella mukana, ei varmaan niin kovasti heidän elämään vaikuttaisi.
Eiköhän perintöjä ole kertynyt riittävästi tulevillekin polville, eriarvoisuus kukoistaa.
Ainahan sitä on nöyrinä osattu alistua, miksi ei nytkin.
Ministerin virkoja voisivat yhdistellä.

Lasten suusta jutut ovat kivoja, ne ensimmäisenä luen Aamiaisestakin, hauskoja, vilpittömiä.
Melkein paras kakku tuo toscakakku, valkosuklaa kakku myös maistuu, kakkuja vaan harvoin tulee tehtyä, ei makeaa mieli tee.
Irkku kysyit mitä mieltä suvivirrestä ollaan, minusta se kuuluu koulun loppuihin.
Muutenkin tuo uskontojen asia on mielestäni kummallinen, eikö suomessa pitäisi voida pitää nämä uskonnot maamme kulttuuri perinteiden mukaisina.
Tottahan jokainen uskontoaan voi harrastaa miten haluaa, mutta ei meidän tapoja tarvitse muuttaa ulkomailta tulevan mukaisiksi, maassa maan tavalla.
Poissa olo kouluista voitanee näille muille uskontoja edustaville antaa, uskontojen kohdalla, tai jotakin muuta oppimista näille tunneille järjestää.

Mukavia ne tapaamiset varmasti on, kun työkavereiden kanssa menneitä muistellaan.
Mukavia oli tapaamiset myös meidän pirttiläisten kesken, voisipa uusiksi ottaa.
Tapaamisia, illan istujaisia pidämme täälläkin, nykyisten ystävien kanssa ja mukavaa on.
Onhan niissä mukana myös entisiä työ kavereita, kun samojen harrastusten pariin olemme siirtyneet.

Ajatella, että kohta jo kymmenen vuotta on muutostasi Hintriika*, silloin olimme vielä melko nuoria;)
Niin se aika vierii, vaikea ajatella kymmentä vuotta eteenpäin, no eipä ajatellakaan, päivä kerrallaan mennään.
En ole koskaan poistanut viestiäni, virheitä teen, mutta ajattelen, että ymmärrätte pääpiirteittäin viestini sisällön ja olette oppineet osaamattomuuteni.

Tänään ajattelin, siis ajattelin pestä ikkunoita, nähtäväksi jää toteutuuko, keittiön ikkunan jo pesinkin, mutta näitä riittää, jospa yhden päivässä putsaisin.
Parin viikon perästä sinne matkalle lähden ja pääsiäinen heti tultuamme, eikös silloin puhdasta pitäisi olla;)
Eipähän ne kauan puhtaana pysy, sama kai milloin pesee, kun voi sanoa homman tultua tehdyksi;)
Eilen toimin maalarina, vanhan kukkatelineen maalasin, melkoisen hyvä tuli.

Katsellaan nyt miten päivä sujuu, tomaatin taimiakin olisi opettamaan ryhdyttävä;)
Aurinkoa meille kaikille.

Ihanaa keväistä aamua pirttiläiset, ajattelin kertoa minun mökille mieleni tekee.
Niinpä päätimme lähteä päivä retkelle,varmaan siellä on risuja keräillä, kun on kovat tuulet täällä pyörinyt..
Kuivat oksat puista ravistellut tuuli, jotain hyvää ja kaunista versovat tuoreita oksia..
Tosi kaunis aamu on,joten ulkona on varmasti kivaa, haravoimaan ei vielä pysty
on se niin märkää ettei kannata rikkoa nurmikkoa.

Toivonnkin myös kaikille teille virkeyttä elämäänne....heta.

Huomenta täältäkin !
Taisin sanoa että kerron sitten "Satumaan" nähtyäni- mitä näin !
Unto Monosen elämän kerta tarina - ihan hyvä. Hänen tuotoksiaan esiteltiin lauluin , satumaata ym.
Matkaan sisältyi kolmen ruokalajin hyvä ateria ravintolassa. Joten mitään ei jäänyt puuttumaan.
Jos täydellisyyttä himmentäisi jotenkin-oli kaksimielisiä (turhan rivoja) muka vitsijuttuja tumpattu väliin- viihde esitys muka. ihan elämänkerta sellaisenaan monine upeine lauluineen olisi riittänyt.
Ehkä joku muu oli erimieltä- hyvä niin.

Samat olisi hommat näin keväällä. Ikkunan pesua ja siivousta. Aina ne on tehtävä vaikkei tule mainittua. Tosin aika aikainen vielä kun maaliskuu menossa-
tuohon ikkunan pesuun.
Mökinkin ehtii suursiivota vielä monesti jos näin aikaisin aloittaa. Eikä siellä talvella sitäpaitsi kukkaan edes ole.

Ihan alkaa pyöryttää tuon Marja-liisan kukkasavotan kanssa. Annan kyllä miljoona pistettä ahkeruudesta- onkohan tämä ns.kateellisen (laiskiaisen ) puhetta.

Lisäksi jos alkaisin poistamaan omien virheiden takia- kaikkihan nämä pitäisi lähettää bittiavaruuteen vähintäinkin. Mutta mennään vasta pääsiäisenä itse.....
Lohduttaudun sillä ettei täydellistä ihmistä ole olemassakaan.

Kyllä suvivirsi pitäisi saada säilymään koulujen kevätjuhlassa.
Saahan maahan tulleet muslimitkin pitää jokapäiväisen rukoushetkensä.
Miksi hyvää perinnettä pitäisi muuttaa jonkun uskonnottoman ryhmän takia.
Sitäpaitsi maassa maan tavalla.

Vielä kukaan ei tiedä mitä uusi sote laki tuo tullessaan. Paitsi sen että ei ainoastaan pelkkää hyvää.
Raamit on luotu,nyt alkaa taistelu rahasta-kuka maksaa mitäkin kunnat ovat pulassa. MitenPienet yksiköt ??? voi voi , miten paljon kysymyksiä.
Siksi paras ohittaa ne ,elää vaan päivästä toiseen parhaansa mukaan.
Tällä hetkellä kotikaupungissa on kaikki toiminut oikein hyvin. Hyvää ystävällistä palvelua on saanut aina tarvittaessa. Sehän on selvää kun meitä mummuja on niin paljon, ettei aina kaikki käy simänräpäyksessä- eikä tarvikkaan, ellei asialla ole oikeasti kiire
Mielensä vaan pahoittaa liikaa vatuloimalla asioita joille ei voi itse mitään.
Siksi ohitan usein maailman parannus puuskat. Pitää tarttua iloisempiin asioihin. Ja kuten Skillan sanoi eletään vaan päivä kerrallaan ja katsotaan mitä se tullessaan tuo.
Tänään ehkä keväisen aurinkoisen päivän ja pirteän mielen. Toivotaan kaikille !

Aurinko armas valollansa, varmaan ympäri Suomea,
ja niin täälläkin koko viikko on ollut mitä ihanimpia päiviä.

Haravointihommeleita nyt olen tehnyt joka päivä.
Ensimmäisenä päivänä kohta kunnon urakka, mutta huomasin,
ettei kannata liikaa yrittää samana päivänä, oli kipeitä
paikkoja enemmän kuin terveitä!
Onneksi ne pian tervehtyy.

Rhorendroni varmaan kaipaa myös vettä, huomasin Sini-Sirkun
jo kastelleen omaansa, kiitos tiedosta!

Enpä ehdi nyt enempää, kaikille leppoisaa päivää!

Heippa pirttiin.

Kirjoitankin muutaman sanan, kun huomasin tuolla aiemmin itselleni tarkoitetun kysymyksen, johon nyt vastasin.

Juu'u kyllä piskin kanssa on mukava kulkea, rollin olen jättänyt varastoon ja kulkenut ilman sen antamaa tukea. Piski on samanlainen laiska kulkija kuin ennenkin ja mielellään kääntyy melkein pihaportilta takaisin. Ehkä koiraparallekin on tullut vaivoja, käyhän sekin jo 11 vuottaan.

Ja mie oon laiskistunut muuten vaan ( pulskistunut peijooni), ja sanotaan vaikka, näkökyvyn osittainenkin menetys oli kova paikka ja siihen liittyvät haitat, hidastavat miun liikkumista ja yleensä intoani käydä enää missään. Kirppiskierrokset sentään tehdään sulhon kanssa, tänäänkin oltiin kahdella kirpparilla ja miun jalat on ihan tohjona, jalkapohjia kihelmöi ja kuumottaa.

Miekin olen kuunnellut lintujen viserryksiä, vaan en tunnista niitä. Mustarastas lauloi yhtenä aamuna puun latvassa ja sen tunnistin.

Mut sit yks uus juttu.
Myö vuokrattiin kesämökki ja saas vaan nähä kuinka meijän käy, se on nimittäin saaressa ja vaikka soutumatka? ei pitkä olekaan voi käydä kippeeks olkapäistä. Myö siel oltiin jo puuhommissa, klapeja läiskittiin pinoon kolme mottia. Luulin olevani ihan raato homman jälkeen, mut vielä mitä, tais olla hyödyllistä ja tervehdyttävää hyötyliikuntaa.
Jäällä kävely tais eniten ottaa päälle, sulho sanoi parin päivän päästä kävelevänsä kuin miceliini ukko, yhtä jäykät jalat ja käet, olkapäistä puhumattakaan. (ne oli siit puuhommasta)

Lähenkin täst sulhon kanssa iltakohville ja piskin kans lenkille( so. tien yli pusikkoon ja takaisin)
Kuullaan taas
Hei hei

Siun pitää Viividear hemmotella niitä jalkojais. Sitä Schollin jalkasuolaa lämpimään veteen ja jalkaterät sinne nauttimaan.
Sitähän voip tehhä vaikk töllää katellessa. Jalat kiittäät moisesta.

Juuri päivän hehkuttanut aurinko katosi metsärajan taakse, vain oranssinen raita alimmissa pilvenriekaleissa kertoo, että päivä alkaa olla mennyttä.

Normaali päiväni, ei mitään erikoista, ei edes henkilökohtaisesti vaikuttavia huonoja uutisia. Maailman parantamisesta sen verran, että olen kyllä sen verran kaheli, että kiinnostuksella tapahtumia seuraan. Niin läheltä kuin kaukaakin. Enhän kuitenkaan "jyvälle, pääse" kaikesta, sitä en edes itselleni luulottele. Tiedän, että vaikka kaiken seurailun hylkäisin, missään ei tippaakaan vaikutusta näkyisi. Paitsi tietysti näiden seinieni sisällä. Se merkityksetön tapani vain on säilynyt. Mihinkäs koira karvoistaan....jne.

Voipihan olla, että kun nämä tärkeimmät tapatumat, jotka nyt ovat käsillä, liukuvat ohitse, siirryn kokonaan "täysipäiväiseksi eläkeläiseksi" ja hylkään kaikenlaisen suurista asioista märehtimiseni.
En kuitenkaan täysin sohvalle kököttäjäksi kokonaan antaudu, ellei sitten ole pakko. Sellainen, joka on vielä mahtavampi kuin laiskuus.

Aina sitä ajankulua löytyy, tarpeellinen määrä menoja ja pientä tekemisen nyhräämistä. Senkin jälkeen, vaikka pienemmissä ympyröissä ajatuksineni pyörisin. Ei se vielä olisi käpertymistä kaikesta vain käsivarren mittaiseksi ulottuvaan elämään.

Näin ajatukseni tässä ex tempore pyöri. Voihan olla, että jotain nyt esittämääni vedän takaisinkin. Aikahan sen näyttää.

Eikun eteenpäin ja tyyli vapaa. Hyvää jatkoa itse kullekin!

Hyvää perjantai aamua, taivas kirkas ja näyttää aurinko tekevän nousemistaan.
Oikein suututtaa, kun ei jaksa nukkua, vähän jälkeen neljän heräsin ja uni ei millään tullut.
Osaisi karkottaa kaiken maailman jutut päästään ja painaisi silmät kiinni, mutta eipä onnistu, illalla kyllä.
Kai vähemmällä unella jo pärjää.
Eilen urakoin kahden huoneen ikkunat, aivan turha puuha, kun nuo autot tuohon rakennukselle tavaraa ajavat, pöly lentää, mutta onpahan tehty.
Olohuoneen ikkuna (kamalan suuri) ja parvekelasit vielä ja sitten unohdan nämä hommat syksyyn.

Noin käy minulle myös, jos kirjan sänkyyn otan, kuin Latelle ja silmäni rupeaa kirveltämään, enpä juuri luekaan.
Aika paljon samoin miettein ynnämuun kanssa olen, seuraan ja päivittelen, aivan toisenlaisiin ratkaisuihinkin päädyn, kun päättäjät.
Ei kai minun ratkaisuni tuulta purjeisiin saisi, en mikään ruudin keksijä ole koskaan ole ollut, mutta arki järjelläkin joskus toisin toimisin.
Helppohan se on sanoa, tiedän että päättäjillä on eriävät mietteet heilläkin, yhteen sovittaminen on vaikeaa.
Kaikki omiensa puolata yrittää, löydäpä siitä yhteinen hyvä, olkoon.

Onnea vaan mökin vuokraajille, varmaan kiva kesä teille tulossa wiiwidear.
Saari mökeissä oma hankaluutensa, tyttärelläni on mökki saaressa ja nyt juuri sinne meno on mahdotonta, jäät ei enää kanna.
Onhan siinä ilonsakin, yllätys vieraat ei sinne pääse, piski varmaan ihastuu myös kesäpaikkaan;)
Haravointi saa paikat nopsaan kipeäksi, mutta niin tekee melkein kaikki puuhastelut, mitkä jonkinmoista toistoa ja viruttelua vaatii, kokemusta on.
Haravointi antaa vaan mielihyvän, kun kohta ruoho esiin putkahtaa ja jälki jää siistiksi.

Hyvä neuvo hurskaiselta, ei vaan tuotakaan tule tehtyä, vaikka jalat joskus apua huutaa.(aika usein)

Viruu ja vanuu nikille, älä menetä toivoasi, samoista ongelmista minäkin kärsin, mutta joskus tulee myös niitä onnistumisen tunteita, aika ja sitkeys tuottavat tuloksia.
Paljon työtä tuo siemenestä kasvattaminen vaatii, koulaa ja karaise, mutta on siinä oma ilonsa.
Marja-Liisa nyt on sellainen taitaja, että häneltä onnistuu kaikki, mutta työtä hänkin tekee ja kovasti.
Heidän perheessä aina jotakin on suunnitelmissa ja molemmat, miehensäkin taitavia käsistään, olen omin silmin tulokset nähnyt, olen saanut minäkin osan nautintoja taimien osalta.
Kyllä niistä työn tuloksista voi nauttia.
Aika paljon siivoustakin tuolla Marja-Liisalla, minä tässä tuskailen yhden asunnon kanssa.

Ei sitä rasistinen tarvitse olla, jos vaikka ajatuksia tuohon suuntaankin viriää, "ei rasisti, mutta" joka asiassa löytyy niitä hyväksi käyttäjiä, niin ulkomailta kuin kotimaasta, ei kaikilla ole sitä henkeä, että pakko olisi itse selvitä ja yrittää.
Omillaan aina olutta ja elatuksensa hankkineena tuntuisi vaikealta toisten kustannuksella elää, apua kyllä suokin tosi tarvitseville, mutta siinä sitten menee nekin jotka eivät mitään itse yritä.
Ei se taida kovin helppoa kaikista vieraisiin oloihinkaan tulla, kieltä osaamatta yrittää toimeentulonsa hankkia.
Omalta kohdaltani olisi hyvin vaikea sopeutua muualle.

Meri-kukan kanssa samoilla linjoilla, minusta myös härskit vitsit eivät naurata ja pitäisi aina vähän katsoa missä niitä esitetään, mutta nykyisin on kaikki mukavaa, räjäytellään taloja ja sotketaan paikkoja ja se on sitten hyvin hauskaa, ei naurata.
Nuo televisio ohjelmatkin aina vaan huonommaksi menee, ivataan aika härskisti ja kuotoillaan muutenkin, pientä rajaa toivoisi.
Ihmetellään sitten miten täällä oikeassa elämässä rikokset lisääntyvät, mallia annetaan roppakaupalla.

Nyt on ruvetta tuon olohuoneen ikkunan kimppuun, ennen kuin aurinko siihen tavoittaa.
Keväistä viikonlopun alkua ystävät.

Huomenta! Aurinko kirkkaana heloittaa lähes pilvettömältä taivaalta. Tämäkin taisi vaikuttaa, että ilmestymiseni tänne tuli näinkin varhain.

Katleijalle, ei huolta. Terveyteni on onneksi pysynyt ennallaan. Enkä ainakaan tunne olevani henkisestikään romahtamisen partaalla. Kirjoittelin vain melkeinpä kuin itselleni omia pähkäilyjäni.

Tottahan ainakin osittain kirjoittelin. Tuli mieleeni, että mitähän tekisin, ennen kuin tulen vanhaksi.) Enpä luulottele mitään suuria, mutta voi olla, että jonkinlaiseen tien haaraan harrastusvalinnoissani olen suuntautumassa. Ja aivan itsekkäästikin, sellaiseen jota voisin tehdä.
Teinpä mitä tahansa, käyn sentään ainakin joskus Pirtissäkin ilmoittautumassa. Hyviä muistojahan on täältä. Kun jotkut kirjoittajat muistelevat 70 aikoja runsaan kymmenen vuoden takaa, mulla vuosia on siitä puolet. Silti tunnen, että olen ollut mukana mahdottoman kauan. Ehkä olen jossain pohjavireessä "levoton luonne" näennäisistä, vakaista touhuistani huolimatta.

Voihan se johtua siitäkin, että olen "maailman katselun" aloittanut tavallista myöhempään. Jano on vieläkin tallella ja sen vuoksi vaihtelun hakukin herkempää. Vielä pitäisi jotakin...

Joo...kyllä nämä maailman myllerryksetkin ja samoin kotomaamme asiat askarruttavat. Kyllä Late mielestäni kertoi oikean tilanteen, jossa vasemmalta oli paras lähteä. Vaikeatahan se onkin kahden aatteellisen ja ideologisen ääripään saada sovittua laajasti kaikkia miellyttäviä ratkaisuja. Jo hallitukseen lähtökin oli kivuliasta, ei suinkaan yksimielistä. No joo...kyllähän hallituksessa "takitkin kääntyilivät", jos asiaa vertaa tavoitteisiin ja lupauksiin. Ei tietysti perätöntä ole sekään, että yleinen tilannekin on muuttunut huonommaksi ja yhteistyössäkin sovittelua tarvitaan. Jossakin kuitenkin raja kulkee, mitta täyttyy ja nyökkäily loppuu.

Oikein hyvää kevätpäivän jatkoa teille!

Aamujen aamua- mikäs se kirkas pallo taas taivaalla- aurinkohan se !
Mistähän sais ikkunan pesu seuraa- näyttävät huutavan apua nuo ikkunat. Ei vielä tänään kuitenkaan, kun pitäisi lähteä ystävää katsomaan , kuuntelemaan, ja lohduttamaan. meillä kaikilla on omat sairautemme, harvahan niistä ohi pääsee.
Tällä iällä

Kai se sitten on tapa tuo asioiden seuraaminen. Onhan taas mielenkiintoisia muutoksia tulossa, ihan uteliaisuudestakin haluaa tietää missä mennään. Vaikkei oma elämä siitä miksikään muutu, kuten sanoin asutuskeskuksessa kaikki toimii.
Ajatelenkin enempi syrjäkylän ihmisiä ja lapsia ,miten apu tavoittaa heidät. No ehkäpä korjausta on tulossa- siinä uskossa ihmisiä pidetään. Aika näyttää.

Onhan se samalla "aivojumppaa" pähkäillä asioita ja ajatella niitä.
Mutta miten kukin tekee. En vielä osaa kuvitella itseäni sohvalla makaamassa ajatelematta tai tekemättä mitään. Nimittäin silloin kun olen terve. Sairaana on sänkykin tullut liiankin tutuksi-

Oho, nyt huomasin etten ollut kirjautunut. Siis laskutehtäviin käsiksi- voi olla etten osaa laskua, silloinhan tämä ei tule hyväksytyksi. Laskussa olinkin aina heikko mm. ja urheilussa nolla. Nyt senkin tiedätte.
Niistä huolimatta kivaa ja aurinkoista päivää kaikille !

Kiitos toivotuksesta, Merikukka, ja sitä samaa Sinulle.
Olisin luullut, että sinä olet ollut luokkasi parhaita urheilijoita.
Jos oikein muistan, olen itse ollut häntäpäästä laskien luokan persoonallisin. Voimistelu oli kutonen ja urheilu vitonen.
Sitten eräänän syksynä tulin toiseksi koulun suunnistuskilpailussa,
ja maikka nosti urheilunumeroni peräti seiskaan. Tilannetta tasoittaakseen hän pudotti jumppanumeroni vitoseen.

On se hyvä, kun on nuoruudessa tullut mokailtua, niin nyt on mistä kirjoittaa.
Muutenhan täällä on sama maisema päivät pitkät, ja sama aurinko paistaa, jos on paistaakseen. Nyt on.

Siispä oikein ihanaa kevätpäivää!
Sää on mitä ihanin.

Lisää kunniamainintoja. VS:sän numeroista tuli mieleen ne koulun pesäpallo tunnit,joita inhosin parhaani mukaan.
Ai miksikö ? siksi kun pojat valitsivat minut aina viimeiseksi joukkueeseen. Kun ei enää muuta vaihtoehtoa ollut. kerran olin toiseksi viimeinen, voi että ihan ylpistyä meinasin- enhän minä niin nolla ollutkaan.
joka tapauksessa olin huono siinä ja sillä siisti.

Eihän nuorena tarvinnut itseään hoitaa mitenkään. Kävi töissä, hoiti lapset, kodin , mitä kaikkea elämään kuului. Lasten isäkin oli toisella puolella suomea koulussa joten yksin huoltajan hommasta kävi muutama vuosi.

Vasta paljon myöhemmin alkoi hälytys kellot soida että itseäänkin pitää hoitaa että selviäisi "elämänsä loppuun" jotenkin.
Kuntoutusjakson jälkeen tuli kipinä liikunnasta. Senhän voi tehdä omat rajat tietäen niin että olo säilyisi hyvänä. Uutta ei enää saa mutta kun vanhat kuoret saisi jotenkin säilymään ja älyn tallella pidettyä. Siinä se olisi !
Rypyt ja muhkurat kulkee mukana rattoisasti, kun eivät ala liikaa "ryppyilemään".
Tässä vastaus, etten ole ollut ikiliikkuja. Nyt sensijaan nautin kaikesta liikkumisesta- aikaakin on mukavasti.

Saunaterveiset TAAAAAS;)

Niin on ollut hieno päivä.Istuskelin pihalla muutaman tunnin,lämmitti mukavasti noita kolotus luita;)

Viime yö menikin pieleen.
Katselin noin klo2 noita töllön kanavia,kun ei sänky suostunut asettumaan oikein;(

Toivottavasti ensi yö on parempi.

Kyllä pitäisi ja pitäisi ;)nuo partsun lasit putsata,mutta kun ei sitä inspiraatiota vain kuulu;)

Siis kohta käännetään taas kelloja.Ihan hullun hommaa sekin;)

Voikaahan hyvin.
Näkyillään...

Lauantaiaamu aloitellaan ohuella pilvisyydellä, mutta lupauksia on auringon voitosta tänäkin päivänä.
Hiljainen on vielä kylän raitti, kohta töihinsä rientävät palvelu alojen ihmiset töihinsä kiirehtää.
Heillä ei pyhäkään ole pyhä, viikolla vapaapäivät, perheen yhdessä oloa hyvin vähän, siihen sitä on menty ja ilmeisesti tyydytty.

Niin ne vuodet vilistää, toista kymmentä vuotta sitten minä tulin tänne tietokone maailmaan, aivan tumpelo kaiken suhteen, mutta avustajien kanssa on jotakin selvinnyt.
Mitään ihmeellistä en ole halunnutkaan täällä oppia, perusasiat kutakuinkin hallinnassa, en ole oppivaa sorttia ollenkaan, minkä opin, sen nopsaan unohdan.
Chatissa se alku aika tuli vietettyä, olihan se ihan kivaa jutustella sielläkin, mutta ajan oloon kyllästyin ja tänne kirjoittelu puolille eksyin, nyt tuskin osaisi chatissa ollakaan;)
Tätä jatkan niin kauan kuin tulee toppi eteen, pakollisesti vai tahdosta sen näkee.

Olen minä myös joskus miettinyt mitä tekisi tällä lopulla elämällä, jäisikö vaan laakereilleen ja sivusta seuraajaksi, mutta ei ainakaan tällä hetkellä moinen ajatus houkuta, olenko "levoton " minäkin, jotakin puuhaa on oltava.

Tuohon kunnon hoitamiseen en vieläkään ole päässyt, myöhäistä taitaa jo ollakin, mutta nyt mennään sitten oman valintani ( saamattomuuteni) mukaisesti.
Hetkeksi aina intoudun "hoitamaan" itseäni, sitten jonkun ajan perästä huomaan, että on unohtunut.
Purkkeja ja purtiloita on tullut haalittua, mutta kaapissa odottavat vuoroa siirtyä roskikseen.
Ihaillen seuraan heitä jotka jaksavat, pysyvät solakoina, rypyttöminä ja menevinä, minulta puuttuu luonnetta sellaiseen.
Urheillutkaan en ole koskaan, häpeän tunnustaa.
Mutta, valintoja niitähän teemme ja pääasia, että oman itsensä kanssa jollakin lailla sovussa voi olla ja hyväksyä olotilansa;)

Tätä laatua tällä kertaa, huomenna jo kellot on siirretty kesä aikaan, vähän aikaa sekin oudolta tuntuu, mutta kaikkeen tottuu.
Viimeinen urakka vielä edessä, parvekelasit ja sitten laitan siltä osin topin siivoukselle, remonttikin on viimeistelyä myöten valmis, puhdasta ja kaunista on.

Aurinkoa ei vielä näy, nukkunut liian pitkään, mutta kyllä se sieltä nousee ja paistettaan suo.

Hyvää ja aurinkoista aamua kaikille,ken pyörähtelee täällä pirtissä..

Kevään tullessa on mieli aika rauhaton ,olemme ajelleet muutaman kerran jo
mökilläkin . Hiukan on voinut haravoida, mutta hellävaraisesti suojellen
nurmikkoa ja kukkien päältä käsipelillä enimmät lehdet pois.
Krookukset on nostaneet väripeiton seinänvierelle.
Kyllä kevät on ihana, näkee aina sen uuden elämän .Voimia minäkin saan
uusista harrastuksista,jos nuorempia olisimme,niin mökillä jo asuttais.

Älä täytä elämääsi vuosilla,vaan täytä vuodet elämällä...Anna auringon joka päivä ja nauti siitä..

Päivä on varhaisesta aamusta lähtien ollut kaunis ja on edelleenkin.
Mieleni sen sijaan on musta kuin pataässä.
Eilen keskellä mitä kauneinta päivää, pamahti mieleeni selvällä suomella, että ensi yönä sinä kuolet. Kyllä minä oikeasti vähän hätkähdin ja rupesin miettimään mistä moinen ajatus oli päähäni pälkähtänyt. Kysyin itseltäni, pelottaako kuoleminen, ja vastaus oli kielteinen, jos omasta kuolemasta on kyse.

Kuten jäljistä näkyy, olen elossa edelleen.
Olen yrittänyt soitella silmälääkärin peruutuksia, kun eilen yksi hyvin läheinen ihminen vietiin piipaa-autolla kaupunkiin sairaalaan. Lähetin jo sähköpostiakin, mutta varmuudeksi yritin vielä kerran telefoonata, ja nyt oli ystävällinen vastaaja kuuntelemassa selostustani.

Kun tulin tänne kahvipirttiin, odotti sivun yläreunassa tiedotus, että olin voittanut ehdottomasti viimeisimmän jotakin, mutta se saaminen edellytti reagointia minulta.
Olkoon vaan ehdottomasti viimeisin, mutta niistä viimeisimmistä bruukaa tulla jatkoja ja vielä jatkoillekin jatkoja.
Sen sijaan minua alkoi kiinnostaa sellainen asia, että eikö viimeinen olekaan ehdottomasti viimeinen.

Oikein puoliääneen taivutin: viimeinen, viimeisempi, viimeisin.
Tämä jääköön tällä erää viimeisimmäksi. Lähden santsaamaan kaffetta. Tulkaa tekin!

Päivän ensimmäinen kahvi on vielä pannussa tekeytymässä. Aamiainen aina meillä ensin. Ollaan niin heikkovatsaisia, ettei edes maitokahvia närimättä siedä.

Jokaisella on kuitenkin omat aamurutiininsa, on oma tilanteensa asiantuntija.

No No, eipäs nyt aleta viimeisimpiä laskeskelemaan.. kenen kanssa minäkin muuten muistelen ja kilpailen kumpi oli huonompi missäkin lajissa. Lajit ei lopu kesken.
Sitäpaitsi; meillähän oli tipula ja munia myytävänä yhden pääsiäisen alla, sekin vielä, pääsiäinen lähestyy.........Ei tässä jouda pimeitä ajattelemaan............

Siks toisekseen, se tulee mikä on tullakseen, sekin on nähty.
Voitais seuraava "huonommuus erä" hoitaa vaikka Laten nurkkakaapissa. Tietenkin siivottais samalla, näin kevät kun on. Inventaariokin olisi pidettävä. Yliaikaiset poistettava, Hyllyt siivottava , kaikki hoituisi samalla iskulla.

Nyt on vauhti päällä, kun sain pestyä kaikki ikkunat tänään. Siinä hoituisi nyt vaikka mitä muutakin. Oli avustajakin availemassa kunkin ikkunan viisiä lukkoja. Sitä en kuitenkaan sano täällä, ihan ikäänkuin olisin tehnyt kaiken itse.
Pirtinkin ikkunat voisi pestä mutta kun kiiltävän vielä entisestään puti phtaina.

Ei kannata Skillaninkaan vähätellä itseään. Tuo kokoaikainen hyötyliikunta on mitä parhainta. Lisäksi sosiaaliset suhteen ja ihmisten kanssa olemiset on huomattu hyvin tärkeiksi. Niitä kaikkia teet päivästä päivään.
Syntyy keskustelua,uusia virikkeitä, tekemisiä ja menemisiä.

Kyllä nuo mainokset , valituksi tulemiset , arvat vaikka mitä, hyppää aina silmille kun netin avaa. Varon viimeiseen asti niitä. Jos tiedot saa sitten on niitten kanssa naimisissa. Mainosta ja osallistumis kehoitetta pursuaa entistä enemmän.
Minä kun en halua osallistua muuhun kuin pirtin kahvin juontiin.. nooo ei väliä nappi tai nuotiokahvia, mitä vaan. Tietenkin rusina korvarit menee kahvin kanssa vallan mainiosti.

Onneksi nämä höpötykset voi harpata yli, kunhan jalkoja lepuutan tässä samalla
Nyt lupaan sulkea suuni ja olla hiljaa..
Leppoisaa lauantaita pulinoista huolimatta.

Luin niin huikean jutun kasvien ajattelukyvystä, että pakko laittaa tänne viherpeukaloiden kahvipirttiin. Ei todellakaan ole syytä naureskella mummoille, jotka juttelevat kukilleen! Ja minun puolestani vaaritkin saavat raatata kukkien kanssa. Ellette ole jo lukeneet, niin lukekaa ja hämmästykää:

http://www.tiede.fi/artikkeli/blogit/kasikopelolla/mimosa_oppii_happomarja_tekee_paatoksia_ja_jogurtti_lukee_ajatuksemme

Ehtoo päivää.

Minä olen ihan Puhki;))

Pesin tänään ryijyni 140smkertaa 170sm.Sai olla viimenen kerta kun teen moisen urakan,Mutta kun olen minä itte ;)
Onneksi talossa on miehiä jotka jelppaa.En olisi sti saanut yksin narulle.

Muistan kun ompelin sitä 2ja puoli kk.

Nyt kyllä voin ihan puhtaalla omatunnolla huilata.
En varmaan tänään tee mitään.

näkyillään...



Päivä on ollut mitä hienoin,tuuli vain on kylmää.

Huomenta kesäaikaan, nyt sitten illalla kauemmin valoisaa.
Taivaanranta punoittaa, joskus on sanottu, että sadetta tietää, mittari nollassa ja hyvin, hyvin hiljaista on ympärillä.
Tulee ajatus, nukkuuko kaikki ihmiset, minäkö ainut aamuvirkku,;)

Kyllä noista miehistä joskus apua on, kuten muori totesit, tunnustettava on, että voimia heillä enemmän.
Eilen minäkin olisin toivonut miehistä apua noiden parveke lasien nosteluun.
Kahdeksan kappaletta liki parimetrisiä laseja niin järkevästi suunniteltu, että on nostettava pois kulkuväylältään ja sitten käännettävä, varmaan paljon helpommin siirtyviä on.
Pestyä ne tuli ja koko parveke nyt valmiina kesään, olin kyllä yllättävän uupahtanut, kauppaan meinasin jäädä, oli pakko syödä banaani, että voimat palasi.
Olisiko remontti ja koko viikon siivoaminen voimat vienyt.
Kai se joku häiriö oli, nyt elämä taas reilassa;)

Minä olen todennut, että minulla ikkunalaudalla on tyhmiä kasveja, vaikka kuinka yritän niitä koulata, ei meinaa kasvu edistyä;)
Kaikkea ne viisaat muuten tutkivatkin.

Siivottava perusteellisesti olisi pirtissäkin, jospa porukka ensi muuton yhteydessä innostuisivat siivous toimista, tuleehan se pääsiäinen ja kaikki muut siihen liittyvät noita lennot ja taiat, kerätään voimia.
Ehdin juuri pääsiäislennolle sieltä Turkin matkalta, jos kaikki hyvin menee, kai sitä jostakin luudan löytää, jos ei hyppään johonkin ohi kiitävään.( huom hyppään)

Niin tavat ja tottumukset itse kullakin, minä kaksi mukillista kahvia heti aamulla juon ja siihen se herkku sitten jääkin, mutta päivä ei ilman kahvia alkuun lähde.
Minun masu kestää melkein mitä tahansa, kiviä en ole kokeillut;)

Noita voittanut ilmoituksia, lainan tarjoojia, lehtien kauppaajia ym. sen kaltaista sähköpostiini lappaa, kai olen jonnekin joskus osallistunut ja tämä seurauksena, ei kivaa.
Nyt roska postitan suoraan, vaan virhe on tehty ja eipä niistä meinaa irti päästä.

Routa alkaa pikkuhiljaa sulamaan ja kukat alkavat elolle kääntyä, tosin syvälle ehti maa jäätyä lumen puutteessa.
Kelirikko taitaa myös olla ajan kohtainen.
Talvi takana, eipä oikein talvelta edes tuntunut, lunta meidän maisemissa todella vähän ja pakkastakin muutama viikko, vielähän se voi vaikka mitä kummaa esiin tuoda, mutta valo vaan lisääntyy.

Meillä alkaa tänään se juhlaviikko, haudoille mennään ja sen jälkeen juhlamessu ja kirkko kahvit.
Menoa koko viikoksi.

Eletään nyt tätä kesä ajan alkua ja maalikuun viimeisiä päiviä, auringon voimalla eteenpäin, siellä se pilven takanakin lämpöä antaa, mukavaa sunnuntaita.

Hyvää huomenta eteläisemmästä osasta, täällä jo routa hellittänyt, ja ensimmäiset krokukset ja leskenlehdet auenneet.

Tuttua on tuo paikkojen kipeytyminen kevätsiivouksen yhteydessä:D selässä se tuntuu alussa. Pitäisi kai olla tasaisesti puuhia että lihakset tottuu, mutta hyvä kun hellittää taas.

Aamukahvi on minullakin ensimmäisenä meneillään, että heräisi, kello kun oli siirrettävä, en enää uudelleenkaan malttanut nukahtaa. Aurinko on nousussa, viileämpää onkin luvassa.
Illalla katselin komedian, missä Brittney Jones esitti hurmaavaa journalistia seikkailuineen, tosi viehättävän luonnollinen näyttelijä kerrassaan:) Jos olisin mies, pitäisin juuri tuon tyyppisestä tytöstä! Hänellä kun syttyy hymy, loistaa koko kasvot iloa!

Maaliskuun viimeisiä on meneillään, ja sitten huhtikuiseen luonnon heräämiseen! heippa,...

Päivää jälleen!

Olen Meri-kukan kanssa samaa mieltä Skillanin urheilullisuudesta.
Missähän välissä ikiliikkuva monitoiminaisemme mahtuisi harrastamaan lenkkeilyä, itämaista huntutanssia, pikaluistelua, rullasuksimista ja vaikkapa ihan normaalia jumppaakin?
Vuorokaudessahan on vain 24 tuntia!
Jos Arhinmäen saappaisiin julistettaisiin julkinen haku, saisi emäntämme pelkästään Kahvipirtistä sellaisen työtodistuksen, että seuraava kulttuuri- ja urheiluministeri olisi Skillan.

Koska hän ei varmaankaan ennättäisi syventyä viher- ym. kasvien hoitamiseen, valtio perustaisi uuden vakanssin, jonka
titteli olisi dipl. koti- ja virastokasvikonsultti.(Och samma på svenska)
Hintriikka on osoittanut perehtyneisyytensä kasvien sielunelämään, joten melkoisella varmuudella häntä pyydetään ottamaan vakanssi vastaan.
Yksi ehto on: vaikka oletkin ilmeisesti alaikäinen, on puolueesi
Kahvipirttin dem. seitsemänkymppiset plussat. Älä siis suostu vihreiden houkutuksiin. Nehän eivät ymmärrä maailmasta juuri muuta kuin etätyö, etätyö. Siis: timpuri rakentaa talon etätyönä, ja maalari sen etätyönä maalaa ja tapiseeraa.
Helsingissä suunnittelevat kuljettajatonta metroa. Sitä kai ohjataan etätyönä...

Eikä sitten muuta kuin surut pois ja klocka rintaan, kun on tämä
kesäaikakin.

Aamulenkki on ajat sitten jo tehty, kaksi joutsenta lensi
pääni yli, toinen johti ja äänteli aina puolisolleen, kook,
että mennäänkös tähän suuntaan!

Nauratti tuo Liisan pikkupoika, joka osasi varoitellakin urheilun
vaaroista!
Tuli mieleen tyttären tytär, joka piti minulle myös jumppatuntia.
"Nouse ylös tuolilta, lämmitellään aluksi,
, reipasta paikalla kävelyä, kädet heiluu myös" jnep.
Kyllä siinä paikat rupesi vertymään.!
Seitsemän vuoden oli silloin, nyt jo kohta 8 V. Aivan oli oikeat
jumppamaikan otteet hänellä.

Kyllä se aamujumppa ainakin on tärkeää, eipä tahdo
päivä muuten päästä alkuun.

Leppoisaa päivää kaikille!

Pian koittaa taas hyötyliikkujien kulta-aika, kun puutarhakausi pyörähtää todenteolla käyntiin. Haravoinnin alkuun on jo päästy, monenmoista kyykistelyä ja kurkottelua, täysi kastelukannu on hyvä puntti nosteluun.

Kiitos mielenkiintoisesta linkistä Hintriikalle. Joskus puhuttiin siitä, miten huonekasvit tunnistavat henkirikoksen tekijän . Valon vaikutuksen kuka tahansa huomaa, miten kasvit kurkottavat kohti valoa, ja miten jotkut kasvit puhkeavat kukkimaan kuivan kauden jälkeen, miten jotkut varastoivat vettä paksuihin lehtiinsä. Nukkumatti sulkee lehtensä yöksi, voikukka kukkamykerönsä, mimoosa on erityisen kosketusherkkä. Kihokki pyydystää hyönteisiä, hedelmäpuut vuotavat kuin haava, kun niitten oksia leikataan. Tuoksupelargonia erittää kosketettaessa raikasta mintun tuoksua , ja sen toinen nimi onkin vaivaistalon kukka, koska se hävitti tunkkaista sisäilman tuoksua. Miten ihanaa onkaan tehdä havaintoja kukkien ja pölyttäjien hienosta yhteistyöstä.

Eräästä artikkelista laitan tähän osan ja linkin koko juttuun.

Kasvien aistit ovat yllättävän hienostuneet ja tarkat, mutta reagointikyky tulee kaukana jäljessä. Siinä on jokin ristiriita, että aistimiskyky on hyvä, reagointikyky huono. Siksipä kasvit eivät olekaan muita elämänmuotoja kohtaan juuri ollenkaan tasaveroisia puolustautujia.
Helpoin tapa kasvilla puolustautua muita eliöitä kohtaan on erittää myrkyllisiä tai pahanmakuisia sekundääriaineita.

http://www.tiede.fi/keskustelu/15670/ketju/kasveillakin_on_kyky_aistia

Itselläni on aina samettiruusuja kukkapenkissä muitten lomassa ja kehäkukkia kasvimaalla vihannesten välissä auttamassa tuholaistorjunnassa. Narsisseja ja valkosipulin kynsiä on joka hedelmäpuun juurella myyriä torjumassa. Kasvit ovat monella tapaa elinehtomme, ystäviämme ja virkistäjiämme, jopa parantajia, eivät vähiten kauneudellaan . Olisi mielenkiintoista opetella yrttilääkintää, ratamonlehtikonstia käytän vieläkin , kun pikkuruhje tulee.

tosiaankin, Ramoona, kehäkukan varsinkin muistan sekä salaatteihin että paistettuna kalaruokiinkin sopivan, samoin munakkaisiin, antaa sekä väriä että ravintoa.

Nea, meidän pikkupoika on sitten hiukan nuorempi, ja eikös ole kivaa, että tuonikäinen jo ymmärtää huumoria, vaikka mummi muka vakavissaan esittää? Kyllä hän tietää, missä mennään.

Huomenta, neljä astetta pakkasta tänä maaliskuun viimeisenä aamuna, aurinko kipuaa taivaalle, tuuli ei ole vielä herännyt.
Tuuli oli eilen kylmää, haudalla meinasi ihan kylmä tulla, olihan meitä aikamoinen porukka muistamassa pois nukkuneita puuha ihmisiä.
Kirkossa myös oli väkeä paljon, kiitettävästi huomioivat juhlaviikkomme alkamisen, laulummekin soi kauniisti, näin kerrottiin.
Keskiviikkona sitten totuuden paikka, miten kaikki sujuukaan, vielä sunnuntaina sitten se konsertti, missä meidänkin lauluryhmä yrittää parastaan, kaiken kaikkiaan sataan henkeen nousee osallistuja joukko kuorojen osalta.
Ei kuitenkaan paineita, teemme parhaamme.

Minä yritän supattaa kukilleni ja tomaatin taimille kasvakaa, näin voin tehdä, kun sisällä ovat, ei kylmä tavoita.
Ihmetellen lueskelen Ramoonan kykyä seurata noita kasveja, tietomäärää kun kertoilet niiden olemassa olosta, miten päässäsi kaikki pysyykään?
Samettikukkia minä myös kasvatan, se on niin helppohoitoinen ja itääkin hyvin, en ole tuholaisten vuoksi sitä ymmärtänyt käyttää.
Samoin kehäkukkakin, kukkapenkkiin kylvän, mutta voisikin kasvinmaalle sen laittaa.
Lisää vaan kaikkea tietoutta, mistä voi oppia ottaa, jos muisti pelaa;)

Mukavaa kerrontaa tuo lapsien ja mummien touhuilu, meillä kerhossa tuota saman tapaista tehdään istuma jumpan nimellä, hauskempaa olisi jos sen tuollainen napero vetäisi;)
Minulla nuo jälkeläiset alkaa olla niin isoja, että yöjuoksuja kaikki harrastavat, no onhan vielä yksi kahdeksan vuotias, mutta asuu Kuopiossa.
Harvoin nähdään.
heillä on nuo mummot ja ukit nuorempia, minä vanha vaan sivusta katselen, taidan olla jo melkoisen tunne köyhäkin, kaikesta olen osani saanut, nyt ohi on.

Hauskasti olet kirjoittanut Venlastiina ja lohdutukseksi minulle oli, että mukamas en ehtisi sitä urheiluakin,, voi,voi, totuus on aivan toista, aikaa olisi, mutta todella laiska olen tuon asian suhteen.
Olen osannut tekemisiäni kehuskella, kun noin hyvät suositukset saisin, mutta muitta mutkitta ne kiitokseksi otan ja onnellinen mummo olen.
Olen kyllä huomannut ikävän piirteen luonteeseeni tulleen, olen melkein kaikessa vastarannan kiiskiksi muuttunut, ärsyttää melkein kaikki ja rehellinen kun olen, annan myös ympäristöni sen kuulla.
Onko se nyt sitä vanhuutta, mikä ilkeän puolen saa ihmisessä esiin, puhutaanhan kiukkuisista vanhuksista.
Voi kun jaksaisin eloni loppuun itse "minä" kaiken tehdä, säälittää jo ajatuskin, että jotakuta apuun tarvitsen, ei varmaan osaa mieleiseni olla.
Näin käy, kun yksin elää ja se minä, minä aina vaan saapuvilla, no poikkeus taidan olla, yleensä iso vanhemmat herttaisia ovat;)

Nyt alan elää kuin viimeistä päivää, menen kerhoon ja laitan tytöt tiukkaan komentoon, työtä ja työtä, jälkeä on tultava, kohta loppuu kerhot ja kaikki on loppu myyjäisiin valmiiksi saatava, no kahvit tuoreen pullan kanssa tarjoan palkaksi.
Kiva rupeama taas odotettavissa, ehkä nauruksi asti menee.
Rattoisaa päivää toivottelen teille toisillekin, eiköhän se aurinko lämmitä jonkun verran tänäänkin.

Hyviä huomenia Kahvipirttiin!

Tänään pitää viedä auto katsastukseen, joten heti aamusta on oltava terhakkana lähtemään.

Positiivareita tiedän SkillaN sinunkin lukevan, lainaan sieltä pienen tämänaamuisen jutun mummiudesta ja ukkiudesta.

"Olimme viikonloppuna mökillä mukanamme viisi- ja seitsemänvuotiaat pojantyttäret. He pyysivät meitä hiekkalaatikkoleikkeihin, mutta selitimme, että meillä kun olisi niin paljon muutakin tekemistä. Vanhempi tokaisi, että ei pitäs ruveta ukiks ja mummoks, jos ei kerran jouva leikkimään.
-Mummo ja ukki"

Ne "rupeamiset" kun ovat vain elämää elettäessä eteen tulleet ilman omia asioihin puuttumisiamme. - Elämä kantaa, luottakaamme siihen.

Hyvää maanantaipäivää meille kaikille! Liisa.

Huomenta. Kohta huhtikuuta aloitellaan.
Eihän vaan taas Skillan liioittele. Kun itsensä kanssa elää,tottakai pitää myös omaa parastaan ajatella. Sehän on selvää, olematta silti itsekäs. ihana ihminen olet.
Ja ahkera, eikä ole liioittelua.

Ihania ovat kyllä nuo pienet lapsetkin. Nykyisin niin tietäviä ja sanavalmiita.
Olen kertonutkin kun kuopus (tytön poika, 5 v. ) käveli keittiössä edestakaisin ja selvitti jonkun ihmisen Psykosomaattisia vaivoja. Testasin häntä, miten lapsi ymmärtää tuon sanan. Hän huitaisi kaaren kädellään. katsoi minua tarkasti ja sanoi: Voi kuule mummo, ne on niin vaikeita asioita että sinä et niitä ymmärrä.

kaikki kivat jutut pitäisi kirjata ,jonnekin sitten ne muistaisi. Yksi poika piti ananaksesta. Pyysi aina että onko sinulla niitä ananaisia- usein oli kun tiesin hänen kysyvän.

Monta hauskaa saivat aikaiseksi. Lasten ohjelmat ,niissä puhutaan paljon "aikuisen kielellä", sieltä monet jutut tarttuvat korvaan
Yksi humalainen huuteli kadulla ohikulkeville.. 2 v. tyttö sanoi mummolleen:
Ei ole tuolla sedällä kaikki muumit laaksossa.

Ihmeellinen on kasvienkin elinkaari ja sielun elämä.
Joskus kylvin kasvimaan ympärillä olevan aidan varaa hajuherneitä. Siinä ne kukkivat koko kesän aitaa vasten.
Aita taas oli pupuja varten, sellainen jostain rauta- tai metallilangasta tehty- tiedättehän.

Nyt pakko lähteä päivän harrastuksiin. Kevätjuhlat lähestyy ja ohjelmaa suunitellaan jo kovasti.
Mielyttävää päivää kaikille.

Iltapäivää!

Hyvä, ytimekäs puhe Maurilta! Siinähän asia tuli. Jaksoin sentään tänne Pirttiin tulla ilmoittautumaan. Puuhastelin pitkän aikaa parvekkeella, mutta viluhan se pisti värähtelemään ja sormenikin tuntuu hidasliikkeisiltä. Eipä ne vetreinäkään kovin vikkelästi ravaa.

Luin kyllä kaikki kukkien "älykkyydestä" kerrotun, myös vinkit. Mikäpäs siinä, onhan kukilla ja puillakin ihan sen suuntaisia taipumuksia. Kukkatarhurina on huono, hyvin vähän olen sitä harrastanut. Onhan vanha vitsikin kukkien lannoittamisestakin puhumalla säästäväisyyssyistä.

SkillaN kertoo havainneensa "ikävän piirteen" itsessään, ärsyyntymisen. No jos onkin, hyvinhän on hallinnassa, ei niin pahaksi levinnyt, että huomaisi täällä. Hyvähän se on välillä asiasta "tuulettaakin." Murkkuiässähän voimakkaat sanat sinkoilevat.
Voi olla, että kun tarkemmin mietin, on purkautumiskynnykseni hiukan laskenut. Käännän sen asian kuitenkin paremmaksi puoleksi. Elon merkkihän se on kun refleksit pelaa. Entäpä sitten, kun vaipuu niin, ettei välitä mistään, ajatus ei kulje ja on vaan. No, mutta se huono mahdollisuus on kaukana! Ei kannata turhaan edes miettiä.

Jäi vähän hommani päättäminen parvekkeella kesken. Lähes 5 mittarissa, eiköhän ne sormeni tässä jo vertyneet. Hyvää illan jatketta teille!

Terveiset vilkaalta kirkonkylältä,täällä touhuavat -ruokaa jakaen, noin 30 annosta.
Ajatelkaa ne ennen on mennyt kaatopaikalle ,kaksi koulua ja terveyskeskus
mistä tulee ne ruuat.. Vapaaehtoiset jakaa, sitten keksivät jopa kirpputoreja
kaksi---toinen työttömien hyväksi ja toinen huonompi osaisille..
Innokkaina ihmiset tuovatkin tavaraa puhdasta ja hyvälaatuista ilman kaikki.

Ostaja saa maksaa oman tunnon mukaan, todella hyvä pitkään Suomi söikin ylivarojen.
Toivotaan hyvät asiat leviäsi muihinkin kuntiin..

Omasta terveydestä sen verran -kortisonia 5 tapua päivässä -on olo parempi.
Mustelmilla olen koko akka,voihan joku luulla mieheni hakkaavan.
HETA taas aivan asiaa puhuin...

Kahville!
Ajattelin kerrankin ehtiä kahvinkeittoon ennen muita. Aikaisin olen hereillä sillä retkipäivä on tänään. Menemme tutustumaan Eurajoenlle Olkiluodon ydinvoimalaan aivan sitä ydinjätteen säilytysluolaa myöten.
Menomatkalla tutustumme Vuojoen kartanoon, jossa syömme lounaan. Suattaapa olla että se on retken paras anti :)))
Luonnikasta päivää, älkää menkö halpaan sillä nyt on Aprillipäivä.

jo!

Hyvää aprillipäivän alkua, lehdet kannattaa sillä silmällä lukea, ettei turhaa jonnekin lähde kulkemaan;)
Vähän harmaa tuo taivas, mutta kyllä se tänään aurinko näyttäytyy, näin luvattiin.
Mitähän keksisi, ettei aina näitä omia surkuttelujaan, tulee ihan tunne, että noita kiitoksia odottelen, kiitos kumminkin, yritän parantaa tapojani.
Ehkä eräänlainen "murkkuikä" on tämänkin ikäisillä;)

Yllättävän kiva on seurata tuota talon nousemista tuonne tien toiselle puolen, kaivavat ja kaivavat, kai Kiinaan kohta monttu löytää.
On sementtirenkaita, muoviputkia, lauta ja vuorivilla kasoja, laudoista rakentavat jos jonkinlaista, valaisivatko sementtiä talon nurkille, on vähän sen malliset laatikot?
Ensi maaliskuun loppuun kun seurailen, saatte varmaan monta kertaa kuulla, mikä vaihe on milloinkin menossa;)

Lasten suusta luen joka arkiaamu Aamiaisesta, on siellä todella hauskoja ja osuvia juttuja, nauramaan pistää.
Jouluna tilaan joulukirjaset ja joulukortin asemasta niitä laitan, ihastuneen vastaanoton saaneet.
Ne kevätjuhlat, toiminnan lopettajaiset alkavat lähestyä, kyllä jo odottaa lomaa, ihan kuin koululaiset.
Jonkun moista väsymistä on huomattavissa, onneksi äitienpäivä avaimen perät on valmiina, kiitos Marja- Liisa mallista;)
Kaikki naiset sellaisen saavat viimeisessä kerhossa, olipa äiti tai ei.
Sata viisikymmentä niitä näperreltiin.
Vauvanmyssy, tossu, lapassettiä laitoimme eilen taipaleelle, sekin homma tältä erää loppuun saatiin.
Myyjäiset vielä ja sitten langat ja puikot lepoon, mitä nyt pientä kilinää, jos aika käy pitkäksi.

Pitänee nyt ruveta niitä papanoita keräämään, kyllä täällä kaupungissa jäniksiä loikkii, voihan se herättää huomiota, kun mummo muovipussin kanssa kyykkii;)
Iso on tuo nostokurki, kaivuri tuossa tontillakin, laskevat kauhan alas lepoaikaan, ei siis punaista lippua tarvita.
Eikös ynnämuu sinulla puu kasva parvekkeella, sen kasvattaminen taitoa ja juttelua varmasti kaipaa ja saa;)

Nuo tavat pitäisi ottaa koko maassa käyttöön, mistä merihuisku kerroit, tarkkuutta talouteen ja turhat höpötykset tähteiden kauppaamisesta joutaa unohduksiin.
Hyvää ruokaa voi kaupata, olkoot terveys intoilijat mitä mieltä tahansa ja kirpputorit ovatkin jo hyvin suosittuja.

Nyt varoittelen joutumasta aprillia juoksemaan, vaikka hauskaa sekin voi olla, itselle nauraminen on oppimisen arvoinen asia.
Hyvää huhtikuun ensimäistä päivää kaikille.

Huomenta.

Muistui mieleeni yksi aprilli pila.
Savo-lehti Kuopiossa aikoinaan ilmoitti"Huuhan mäeltä löytynyt
viina lähde,muka Saksalaisten kätkemä iso tynnyri,siellä jaetaan kaikille omiin astioihin viinaa.Minun isä uskoi mokoman jutun ja lähti maitokannun kanssa sinne,aprilliahan se oli.Samoin opettajani mies oli mennyt halpaan,kun lehdessä oli oikein kuva UFO oli pudonnut satamaan.Hieno kuva olikin isosta sirkkelin terästä tehty.

Aurinkoinen aamu näyttää olevan.
Kylmää lupaa tuolla aamutelkassa.

Nyt menen live kahville.

näkyillään...

Onkohan joku tullut siihen käsitykseen että pirtissä on suurikin tungos ....
Että harvennusta tarvitaan- Ihan paniikki iski pelkästä pelosta ja säikähdyksestä .
Latekin melkein "viran toimituksessa" joutui rikospaikalle.
Tuolla tavalla säikytellään pirtin viattomia ihmisiä
Onneksi on huhtikuun eka
Entäs jos ei olisikaan aprillipäivä ,paha paha,,juttu
Minut säikyteltiin tuplasti tänään- riittävän "hömötiainen" kun olen kaikki vedätys onnistuu.Onko se edes oikeinkaan ?
Muille viihtyisää ehtoota.

Johan tuosta säikähtää hyvähermoinenkin, kun Late on yrittänyt virkavaltaa jeesata, mutta onkin pistetty rikollisena putkaan. Ehkäpä aamuun mennessä kömmähdys selviää.

Se muuten on tosijuttu, että jos pari kännistä tappelee ja menee sekaan rauhoittelemaan, voi välittäjä saada pukareilta turpiinsa. Saattaa käydä vielä niinkin, että jos alunperäinen riitapukari sotkeutuu omiin jalkoihinsa, kolkkaa päänsä, niin sittenhän apuun rientänyt liemessä onkin. Piipaa autoon koko komppania ja selvittelyissä 2-1 tilanne syyllisen löytämiseksi.

SkillaN kyseli kuusen kasvattamisestani. Se ei paljon hoitelua tarvitse.
Talvikautena puu muutoinkin "lepää", ei passaa kovin vettä lotrata, ettei juuret jäädy. Kesällä kuusi pärjää hyvin muutaman viikon, kun rankkasateen verran kastelee. Luonnon tapojen matkiminen suunnilleen parvekkeellakin riittää. Joskus harvoin taskuun mahtuvan pussillisen verran voi heittää tai vaihtaa maata kasvuämpäriin. Sen helposti löytää kun metsissä kävelee.

Katleijasella on mielenkiintoinen retki Olkiluotoon. Varmaan kerrot näkemästäsi, niin toivon.

Oranssinen on metsikön ja kattojen yläpuolen raja. Se tietää sitä, että päivä on mennyt. Huomenna uudet eväät!

Huomenta, kauniin näköisenä päivä alkamassa, pakkasta kumminkin seitsemän astetta, ei ihan tee paidassa auta ulos mennä.
Tänään sitten se meidän pääjuhla on juhlittavana, pientä jännitystä ilmassa leijuu.
Kymmenen aikaan jo paikalla oltava vastaan ottamassa vieraita, yhdeltätoista alkaa kahvittelu ja sitten juhla kello kolmetoista.
Hieno homma.

Jopa huono tuuri Latella, kai hän nyt jo on vapautettu, kuinkahan monta syytöntä onkaan joutunut eilen kärsimään, tavalla tai toisella.
Kukaan ei meillä lauluharjoituksissakaan muistanut koko aprilli päivää.
Noin varmaan nykyisin on, kuten ynnämuu mainitsi, ei monastikaan väliin uskalla mennä, jos tappelun näkee, voi saada iskuja vastaan ottaa, hyvällä onnella vielä syytteen saada.
Ei kohdalleni ole mitään vastaavaa sattunut, miten toimisin, vaikea sanoa, kai sekaan menisin.

Eipä olisi mitään mahdollisuutta tuollaiseen hoitokotiin muuttaa, mistä "sivullinen kulkija" kerroit, lotto voitto olisi saatava.
Kyllä voitot minuakin kiertää, ei edes sitä euroa ole viime aikoina tullut.
Johan sitä sekaisin menisi, jos tuollaisen summan saisi rahaa, mikä nytkin on jaossa, mutta edes vähemmän;)

Kyllä niitä narrattavia on täälläkin tunnistettu, joskus lehdessä niin toden tuntuisia juttuja, että katsomaan on menneet, onko sitten päässeet huutamaan aprillia, en tiedä;)
No ohi on sekin päivä ja vuoden saa seuraavaa odottaa.

Rakennusmiehet työpaikalleen saapuvat, putket lisääntyy, kai kuoppa on jo valmis ja alkaa varsinainen rakentaminen, kiva seurattava minulla;)

On se minusta ihme, että kuusi säilyy talven yli elossa, varmaan iso astia sinulla ynnämuu.

Nyt sitten alan valmistautua lähtöön, kampaajan kautta kuljen, osui niin kivasti tuo leikkauksen aika, samalla vähän siistimmän kuontalon saa tehtyä.
Mukavaa ja kaunista päivää kaikille.

Huomenta ja aurinko paistaa ja paistakoon! Minkäs sille voi.

Hyvä kun Laten juttu selvisi. Kertomani tapaus on muuten tosi juttu. Enhän ole niin kekseliäs, että mokomaa "omasta päästäni" kehittelisin. Eräs hyvä kaverini kertoi. Käräjäjuttu oli jo ollut tulossa, tappelijoille julkisen rauhan rikkominen ja "auttajalle" hätävarjelun liioittelu. Kuitenkin maalaispollari oli esittänyt, jos kaikki tyydytte siihen, mitä olette aikaan saaneet, jääköön asia siihen, kun muuta ei ole, kuin mitätön haava päässä. Se oli sitten kaikille kelvannut.

Skillan kyseli kuuseni kasvualustasta. Se on kirpparilta ostamani puusaavi, ehkä 20 l vetoinen. Porasin pohjaan muutaman pienen reiän ja alle alusastia. Niin saa kosteutta lemmikkini tasaisemmin, pieni kastelu päältä ja samoin alusastian kautta imetys. Kuusen taimen valitsin tarkoituksella karuista olosuhteista, siksi että se on jo oppinut sietämään ja kamppailemaan kovassakin paikassa. No, ehkä niin kuin nykyinen "isäntänsäkin."

Kyllä se vaan on ulos suuntauduttava, eikä pahalta näytäkään.

Selitys poistoon.
Kolminkertaisena juttu vei liikaa tilaa.

Ei ollut Aprillia käyntini Olkiluodon ydinvoimalassa. Taustamme olivat valmiiksi selvitetyt sos.turvatunnuksista, jotka piti etukäteen sinne toimittaa.
Passin näytettyäni ei kun nimilappu kaulaan ja kolmen ja puolen tunnin esittelyyn mukaan.

Itse voimalaitosrakennuksessa emme käynneet, kauempaa saimme niitä katsella, siis ykkös- ja kakkoslaitosta sekä ranskalaisen kolmannen yksikön rakennustyömaata, jossa työmiehiä tällä hetkellä n. 1000.

Vierailuja varten on ihan oma rakennus isoine auditorioineen, jossa oppaana nuori asiansa osaava inssi. Selkeä oli esitys ja moniin kyselyihin sai poika vastata.
- laitos perustettu 1969
- tuottaa 17 % käytetystä sähköstä
- sähköä kuluu eniten teollisuuteen
- kotitalouksissa kuluu eniten sähköä valaistukseen
- Olkiluoto 3:seen teräsrakenteisiin kuluvaa terästä tarvitaan viiden Eiffeltornin verran.
- Tuleva Olkiluoto kolmonen tarvitsee vuodessa 4-5 rekallista uraanipolttoainetta. Jos siirryttäisi puuhakkeeseen tarvittaisi sitä rekallinen joka 45 sekunti.
- uraanipolttoaine on sentin mittainen nappi, jota kuluu 7 kpl nelihenkisen perheen vuoden sähkönkulutukseen.

POSIVA OY huolehtii käytetyn polttoaineen loppusijoittamisesta. Pääsimme tutustumaan maanalaiseen luolastoon. Tallusteltiin alamäkeä 600 metriä. Minulla oli työ että pysyin nuorempien vauhdissa mukana, onneksi ylös tultiin hissillä. Voi kuinka mahtavat systeemit siellä olivat. Sinne syviin onkaloihin kuparilieriöissä jäte tallennetaan 100 000 vuodeksi. Ihan päätä huimaa.
Poistuimme luolasta säteilymittarin kautta. En ollut saastunut, joten säästyin suihkuun menosta.

Alueella oli sampikasvattamo ja viinitarha, joka sai lämpönsä lauhdevedestä. Rypäleitä oli parhaimmillaan saatu 500 kg, ja viiniäkin siitä tehty, jolle tosin kuulema paras käyttötapa oli viemäriin kaato. Viime vuonna olivatkin linnut popsineet rypäleitä niin että sato jäi sataan kiloon.
Menivät siis parempiin suihin.

Ensimmäisestä ydinvoimalan valmistumisesta on tänä vuonna kulunut 60 vuotta. Se valmistui Neuvostoliitossa.

http://tvo.fi/

Mutta sinähän olet oikeaoppinen bonsaipuun kasvattaja, Ynnämuu. Japanilaiset harrastavat tätä pikkutarkkojen sääntöjen mukaan, heillähän on teenjuontikin mitä monimutkaisin ja hienomerkityksisin seremonia. Meillä kasvaa luonnostaan bonsaita saariston kallioiden koloissa, hienonmuotoisia käkkyräisiä sitkeitä pikkumäntyjä.

Suomalaisissa ja japanilaisissa on monen mielestä jotain samaa, ja hehän ovat hyvin kiinnostuneita maastamme. Kerran olin kirkkaana pakkaspäivänä lasten kanssa retkellä Helsingin uusitussa tuomiokirkossa ja oli satanut juuri paljon lunta eikä sitä oltu ehditty portailta puhdistaa. Lapset alkoivat riemusta kiljuen laskea peffamäkeä pitkin mahtavia kirkonportaita alas, enkä raskinut kieltää. Japanilaiset turistit tulivat valokuvaamaan ja eräs kysyi, saako kuvan julkaista sikäläisessä lehdessä. Annoin luvan ja jäin miettimään, missähän lehdessä on ollut rasavillien suomalaislasten maan pääkirkon portaiden mäenlasku. Ehkä sikäläiset temppelit ovat pyhitettyjä moiselta ilakoinnilta.

Japanissa on näinä aikoina juuri hanami, kirsikankukkien katselujuhla. Kaikki kokoontuvat puistoihin juhlimaan piknikeillä kirsikkapuiden kukkimista vaaleina kukkapilvinä. Hanamia vietetään myös Suomessa ainakin Roihuvuoressa, tietysti myöhäisempään ajankohtaan. Meillä hedelmäpuiden kukinta osuu useimmiten koulujen loppumisen aikaan, onneksi eri lajit kukkivat hiukan lomittain, ei koko ihanuus ole ihan hetkessä ohi. Japanilaistyyliset kivipuutarhat ovat hienoja, oikeita rauhoittumispaikkoja. Sellaista en pysty omaan puutarhaani luomaan, mutta metsästä voi löytää saman tunnelman. Puron hiljainen rauhoittava solina, sammaloituneet kivet ja puunrungot, neulasten peittämä polku.

Puutarhaunelmien aikaahan tämä on, ikkunalaudat ja parvekkeet alkavat myös vihertää, kukkia ja elää. Kerran täällä oli hauska keskustelu parvekeperunanviljelystä...mitä luovuuden iloa voi potaatistakin löytyä !

Aurinkoista huhtikuun päivää !

Kiitos Katleijaselle hyvästä selostuksesta Olkiluodon ydinvoimalasta. Onhan siinä mietittävääkin, mutta en nyt ehdi. Täytyy lähteä hoitelemaan asioita.
Ramoonalle, en ole edes kuullut"boisapuun kasvattajista" - tai en muista.
Eipä se kuusen kasvattamiseni nyt ole mitään erikoista. Tavanomaisia pähkäilyjäni, mikä mahdollisesti kestää vähällä huolenpidolla ja väliin "hylättynäkin." Hyvin on kuitenkin onnistunut. Runsaan metrin mittainen, tuuheaoksainen terhakan näköinen kuusi. En edes tarkkaan muista, kauanko on ollut. Enemmän kuin viisivuotta kuitenkin.
Nyt pistän menoksi!

Terveiset Suvisaaristosta!

Olen viettänyt päivän saaristossa perhetuttujeni luona, katsastanut puutarhaa ystävättäreni kanssa mitä istutuksia hän kesäksi laittaisi. Kummityttöni koukkasi minut kyytiinsä ja päivä vierähti mukavasti laittaessamme erilaisille kärhöille tukiverkkoja.

Perheen isä on mainio kokki, joten hän keskittyi niihin tehtäviin, ja kyllä oli nautinto istua ruokapöytään hyvän alkusalaatin ja pihvien ääreen.

Itse kun aina valmistaa ateriansa, on tosi ihanaa päästä valmiiseen. Toskakakun olin leiponut tuliaisiksi, mutta vielä söimme illallakin Veronikan silakoita ja sillikaviaaria. Minäkin join yhden olueen tuon suolaisen iltapalan kanssa, ja siihen se sopikin hyvin.

Tulihan ne puutarhaideatkin kirjattua ihan muistiin, mutta mukavaa oli kuljeskella ympäristössä, missä heillä ennen oli vain kesämökki, ennekuin rakennuttivat talonsa tontille.

Olin isännän pyynnöstä maalannut taulun kesäpihastaan silloin, siellä se seinällä oli muistona niistä ajoista, jolloin seurustelimme tiivimmin perheettäin. Ovat kyllä iäkkäämpiä minua, mutta yhteiset vuosikymmenet on vain lähentäneet ystävyyttämme.

Hyvillä mielin tulin kotiin, mielessä vielä avarat näkymät veden peittämästä jäästä rannalla.
Raittiin ilman huumamana taidan köllähtää sänkyyn, lokkien äänenkin vielä kaikuessa korvissani:D heippa,...

Hyvä kuulla Sinusta Sinisirkku,olin jo huolissani jos olet tuo muuan mummi,joka ilmoitti lopettavansa ja kiitti fundsijaa.
Olet ollut hiljaisempi viime aikoina,mutta ymmärrän kiinnostuksesi puutarhan hoitoon.
Helpottunut olen,kun olet tallella!

Taitaa jo myöhäistä huomenta sanoa, minun mittapuun mukaan, mutta torstai on hyvällä alulla.
Juhlat on vietetty, kaikki onnistui, juhlapuheet kuultu ja kunniamerkki laatikossa.
En ole milloinkaan ymmärtänyt näitä kunniamerkkejä, mutta laatikossa niitä nyt kaksin kappalein, olenko ansainnut sen kyseenalaistan.
Kunniakkaasti olen kyllä elämäni yrittänyt elää, velvoitteeni suorittaa;)

Pilvessä on ja ei oikein voi ajatella miten kirsikan kukat kukkisivat, mutta eipä aikaakaan, kun niistäkin voimme näilläkin leveyksillä nauttia.
Ihanan näköisiä siellä Japanissa, kuvista olen nähnyt.
Ihmettelyjen aihetta varmaa katleijalla, pelottavaakin, miten säilyvät ne uraanit siellä vuorien onkaloissa, no näillä avuilla ei moisia kannata ajatella.

Noin arvelin ynnämuun puutaan kasvattavan, kyllähän parveke oiva kasvatus paikka onkin, Latekin muistini mukaan perunoita kasvatti, no tomaatteja olen kuullut hyvinkin hyvin voivan kasvattaa ja yrttejä kukkien lisäksi.
Iso on parveke minulla, sopisi siihen tomaatit ja mansikat laittaa satoa tuottamaan ja aurinkoa riittäisi.

Kivalta tuntuu, kun joku kaipailee, siksi onkin tärkeää, että kirjoittajat ilmoittautuu, samalla nikillä kirjoittajat tunnistetaan ja heitä pystyy kaipailemaan.
Kyllä se on nautinto istua valmiiksi katettuun pöytään, aina se toisen tekemä ruokaa hyvältä maistuu.
Ystävyydestä oli juhlassammekin puhetta, toinen toisista huolta kantaen elämä on helpompi kulkea ja oiva keino on tämä yhdistys toiminta.
Jos on liikunta kykyinen, aina löytyy joku yhdessä olo mahdollisuus, yksinäisyydestä ei tarvitse kärsiä, rohkeutta vaan kaivataan tulla mukaan.
Kaikilla ei ole tarvetta yhteisiin rientoihin, kaiketi heille riittää se oma elämä ja yksinäisyyskään ei harmita, valintojen vapauskin on;)

Lunta meinaa ruveta heittelemään, no ei se pysyväksi varmaan jää, nollassa mittari.
Rakennus miehet uurastavat, vaikka ei tuo kovin kovalta huhkimiselta näytä, rauhaisaa on liikehdintä, no jälkeä kyllä syntyy;)
Tänään vapaa päivä ja aion ottaa hyvin rauhallisesti, vielä on edessä sunnuntain konsertti ja siinä jännittämistä riittää.
Päivän jatkoja!

"Olen kotona taas, täällä villissä maass',
missä peurat ja gasellit käy..."

Laulamassa kuoroleirillä on päivä ihanasti kulunut,
kyllä nautimme soinnuttamisesta kaikki yhdessä.

Ihan lyhyesti nyt vain tämä, ja hyvien iltojen toivotukset Liisalta.

Vasta pääsin minäkin tuolta kauppojen ruuhkasta,...piti ostaa pari uutta lehtiharavaakin talkooruuan lisäksi ja niitähän ei meinannut mistään löytyä. Clas Ohlssonilta sain 2 viimeistä haravaa onneksi, kun huomenissa tulee talkooväki pihatöihin.

Nyt kun sain ruuat jääkaappiin istun vain ja katson TV:tä , huomenna on sitten ruuanlaitto, jaa pesukone pitää vielä tyhjentää sentään.
Mukavaa iltaa itsekullekin:D

PS. Olihan nyt joku huolehtinut minusta, vasta huomasin,...enhän minä minään muuan mummina noin kirjottaisi! Minähän viihdyn kirjoittamisessa ja tallella olen taatusti, ainakin toistaiseksi:D
Kiitosta vain huolenpidosta.

Huomenta aika mukavan näköiseen aamuun, pakkasta on kolme astetta.
Tuossa kadulla asteli suoraryhtinen, harmaaohimoinen mies, pitihän kurkata onko rakennusmiehiä ja olihan, no sepäs siitä;)
Eihän silmä osaa ota ja eikös se ole elävän merkki, kun huomioi kaikkea;)

Arvasin, että Late jotenkin estynyt kirjoittelemaan, kun niin pitkän tauon piti, nyt meri-kukka sotkeutui aprilli hommiin hänkin, kun ei ole näkynyt.
Kyllä sitä heti ajatus tulee, että onko jotakin sattunut, ainakin näiden useammin kirjoittavien kohdalla.
Kaipailua monenkin suhteen, mutta kun ei ihan säännöllisesti joku käy, malttaa odottaa, ainahan sitten sopivan hetken tullen ilmoittautuvat, hyvä niin.
Seurannassa kaikki;)

Laulusta voimia saamme, pitäisi vaan enemmän laulella, ääni alkaa kadota, ei enää korkealle pääse, kiminäksi muuttuu, no mukana yritän minäkin.
Ensi pyhän koitos vielä edessä, yli sata laulajaa konsertissa esiintyy, tämä tapahtuma aiotaan ottaa tavaksi piirissämme, joka toinen vuosi yritetään laulajaiset pitää.

Vai talkoot sini-sirkulla, se on mukava tapa saada puhdasta ja hauskaakin ihan on, monet talkoot on täälläkin pidetty, milloin minkin asian suhteen.
Useasti siellä keittiön puolella minun osuuteni sujuu, kahvia ja muuta särvintä talkoo väelle.
Yhdessä oloa, samalla aikaan saantia.

Varmasti aika monella, minä mukaan lukien lopullista lähtöä lähenevällä tuollaiset mietteet, mitä merihuisku mainitsit, saappaat jalassa niin sanotusti lähtö saisi tapahtua.
Ikävältä tuntuu ajatella, että sängyn pohjalle joutuisi, vaan tulevaa ei tiedä,
Siksi merihuisku, nauti kesästä, kukkien hoidosta ja muusta kesään liittyvästä täysillä, siinä ne voimat lisääntyy, on se tuo auringon paiste mannaa meille vanhoille.
Eipä ole aurauslaskut kovin suuret menneenä talvena, mutta routa voi olla syvällä, menee aikaa, ennen kuin maa sulaa.

Tänään sitten teatteriin, omalle väelle koko näytös ilman kustannuksia tarjotaan, kappale on Hellyyden ehdolla, nimi enteilee jotakin romanttista;)
Kyllä pitäisi enemmän käydä teatterissa, teatterikerhon jäsenenä se olisi melko edullistakin, mutta kai sitä lajia on tullut niin reilusti, että ei vaan tule käytyä.

Aurinko jo aika korkealla, kaunis tästä päivästä taitaa tulla, joten nauttikaa ihmiset;)
Nyt rakennukselle vedetään rautaverkkoa, eikös sitten olekin sementin valu lähellä?
Tapahtuu kaikenlaista, lautoja monttuun kannetaan ja aiemmin tehtyjen laatikoiden päälle ristikoita laitetaan, minun mielestä ne tulevat talon nurkille, pitäisikö mennä kysymään, arvailuksi minulta jää;)
Elämää kuitenkin tuolla pitkään tyhjänä olleella tontilla on tänä päivänä.
Heippa!

Huomenta ja hyvältä ilmojen puolesta näyttää!

Ehdin minäkin ihmetellä kun Latea ei näkynyt. Toivottavasti terveysongelmat selkenee. Sehän se onkin tärkeintä.

Niinhän minullakin lipsahtelee, etten joka päivä ilmoittaudu, vaikka ei varsinaista estävää syytä olisikaan. Aina ei tunnu vain olevan riittävästi puhtia ja eikä asiaakaan. Näyttää kyllä olevan yleisempääkin se, ettei kirjoittelu oikein vedä. Voihan siitä tehdä vaikka kevätväsymyksen tai jonkun muun mielenkiinnon tärkeämmäksi ajan vieton käytöksi.
Isot on ohjelmat SkillaNilla. Varmaan ihan hyvää menoa. Minä olen säästynyt lauleluilta. Mitä nyt korvessa yksinäni jotain värssyä tapailen.
Olen todennut, että parempi on kanssaihmisiä säästää särkevistä säkeistäni. Jotain iloa tunnen M.A. Nummisen hevosenharjauslaulusta. Se liippasee hyvin tunnetun, ansiokkaan taiteilijan esittämänä sitä, jota musiikin ymmärrykseni vähän tavoittelee.
Suuret ovat lämpöerot nyt täällä. Minulla on kahdessa ikkunassa lämpömittari, välimatkaa n. 5 m. Lukemat - 2 ja 22. Hyvää jatkoa!

Aamupäivää.

Eilen piti käydä keskussairaalassa "pissalla"
10pv menen päivä kirurgiaan,en tiedä vielä joudunko sisälle,sen näkee sitten.

Aurinko paistaa taas suoraan tähän koneelle.

Tuuli oli tosi kylmää hhhhrrrrrrr.

Eipä tässä kummempia kuulumisia;)
ilmoittautua piti;)

näkyillään....

Sininen, kuulas taivas ja maassa vielä härmää pakkasyön jäljiltä. Savu tehtaanpiipusta nousee jokseenkin suoraan kohti taivasta, mutta varmaan se siitä iltapäivään mennessä ehtii kallistua. Tuulen suunta on pysytellyt pohjoisissa ilmansuunnissa. Sisältä katsoen näyttää hienon keväiseltä, mutta kun ulos menee, niin tuuli puraiseekin vihaisesti.

Toisaalta sitä toivoo, että jospa vappuna olisi vähän lämpöisempää, kun nyt ne kylmänsä pitää. Vaan eihän sitä tiedä, vaikka jatkuisi samanlaisena vapun ylikin. Siihen on tyytyminen, mitä luonto päättää antaa.

Nyt kun aurinko on taas alkanut iltaisin kurkkia asuntooni, se yrittää masentaa näyttämällä kaikki epämieluisat asiat. Ne, jotka talven pimeys on armollisesti pitänyt piilossa. Mutta ei minua niin vain lannisteta, valonhan pitää vaikuttaa päinvastoin! Ehkä pikku hiljaa kuitenkin pitää ottaa rättiä käteen ja hinkata epämääräiset roiskeet keittiön kaakeleista ym. kummalliset ilmiöt pois. En ymmärrä, kuka täällä on sotkenut!

Ensin kuitenkin ihan muita puuhia. Järjestys se olla pitää - töitten tärkeydessäkin! Tärkeä ilmoittautumisasia hoidettu, siirryn seuraavaksi tärkeimpään.

Voikaa hyvin!

Kun kerran tulee vierailtua palstalla, niin mikä ettei siitä merkintää SkillaniN Kahvipirttiin laittaisi.
Palstatuttaviahan täällä helssaillaan. Skillan avaa aamun, vertaan aina koillisen ilmoja lounaaseen; ei meillä aina samanmoista ole, Hintriikan ilmoista puhumattakaan.
Joskus saan idean pirtistä jonkun homman aloittamiseen, viimeksi ikkunoiden pesun, kiitos vinkistä maisemat kirkastui kummasti.
Venlastiinalta saa lukea aina humoristista tekstiä, muorille toivoisi kivuttomampaa eloa ja oloa.
Ynnämuulta oottelen aina jotain viisaita pohdintoja luettavakseni. Harvemmin kävijätkin piristävät.
Multasormet alkavat aina syhyämään noitten naisten Skillan, Meri-Kukka, marja-liisa ja Ramoonan vietejä lukiessa. Mutta onhan minulla sentään kukkaruukut, hihh ihan naurattaa, ei hätää.
Latelle paranemista, jos vointi ei ihan terässä ole ollut.
Viileää on, ei oo mittarissa kuin 5, parvekkeella auringossa on 23.

Linnun laulua nuotilleen
http://www.youtube.com/watch?v=9xd4kniHJqw

Pilvetön taivas ! kylmä tuuli puhaltaa ,niin että "niskavillat" tutisee. Tämä on kevättä.
Mutta hyvä nyt eikä sitten kesäkuussa. Eikä sitä tiedä mitä silloin on......
Jostain luin että lämmin olisi ainakin alkukesä. Oliko "samakkomiehen" povaus vai kenen sitäkään en tiedä.

Hyvä että Late on kotona ja kunnossa. Tuli mieleen että oliko se aprilli selkkaus niin raju että hospitaaliin Late joutui. Onneksi ei.

Kivaa miten ihmiset eläytyvät fiktioihin. Eivät lopuksi erota mikä on totta ja mikä ei.
Esim.aikoinaan kun salkkareiden yksi henkilö jäi auton alle, ihmiset toivat oikeasti kukkia kadun siihen kohtaan.
Meillä täällä pirtissä on heitäytymistä fiktioihin , vaikka hyvin eroitetaan faktatkin.
Nykyaika on hyvn suosiollinen kaikelle fiktiiviselle ja kaikenikäisille tarkoitettu. Mikäpä sen mukavampaa.

Jossain joskus vilahti, että Skillan olisi lähdössä matkalle. En muista milloin ja minne. Ei kai me tavata Alanyassa ensiviikolla ? Vai oliko se myöhemmin ja muualle ?

Täälläpäin on maa vielä niin tanakassa jäässä ettei ole mitään mahdollisuutta haravoida, eikä tehdä muutakaan. Siispä viikko on kulunut omia nurkkia siivotessa. Ja kaikki ikkunat ja parvekkeet ovat pesty. Riittäähän naisilla tuota kevät puuhaa. semmoista mikä ei oikein näy missään. Paitsi jos liian usein jättää väliin alkaa näkymään ja kuulumaan.

Täällä esitetään teatterissa : 13 Uponnutta vuotta.
Erinomainen meille vanheneville naisille, kun muisti alkaa häviämään.
Ne nuoruuden aikaiset asiat tulee pinnalle, sen myötä sekaannusta ja kaikenlaista. Toisaalta nuoren ihmisen haaveet ja unelmat. Päämäärät jotka jäävat toteutumatta. Mutta sellaistahan se elämä usein oikeastikin on.
Aina kaikki ei käy niinkuin haaveillaan.
Varsinkin nykynuorille on niin paljon haasteita. TV:ssä ja netissä toitotetaan siihen malliin, kuin elämä olisi pelkkää onnea ja jonkinlaista pintaliitoa koko ajan. Julkkis pitäisi olla, vaikkei mitään osaisikaan. Eikä töitäkään haluaisi tehdä.

Oho, tulipa taas melkoinen sepustus, ja ihan omasta päästä ajatuksia.
Minunhan piti vaan käydä ilmoittautumassa . Ajattelin laittaa ruksin tuohon pirtin ilmoitustaululle että olen istunut pirtin kiikustuolissa ja kuluttanut oven saranoita.
Mirreillekin maitoa annoin, kun niin anovasti katsoivat. Naukaisivat,että enkö
muka ymmärrä mitä he odottavat. Ymärsinhän minä ! Oliko ne nimet MiukuMauku ja HessuHippiäinen ??

Tässä tämä "muutaman sanan" ilmoittautuminen ! Moikka.

Pirtissä on sukupuolten tasa-arvo vallalla, siksipä kissoistakin vain toinen eli MiukuMauku on poikapuolinen ja Hessa Hippiäinen viihtyy kaverinsa kanssa hyvin. Pirtin taikapiirissä molemmat voivat loistavasti, heitä hellitään aina kun nähdään.

Mietimme äsken kansakouluaikaisen luokkakaverini kanssa kotimatkaamme, me kun asuimme samalla suunnalla. Miten paljon mielenkiintoisia asioita olikaan matkamme varrella.

Koulusta lähdettäessä kuljettiin ensin maantietä, siinä oli taloja, joissa kävimme vierailulla ekalla luokalla, sillai hiukan juttelemassa, ja jossain meille tarjottiin maitoa ja pullaa tai joskus mehua.

Kun kotona kuitenkin kiellettiin enemmät vierailumme ja piti mennä suoraan kotiin, aloimme käyttää vasemmalle haarautuvaa oikotietä, joka kulki erään pienen talon ohi.
Siellä emme koskaan käyneet, kun oli se kielto tullut.

Ruskehtavan heinäpellon ja vihreän rukiinoraspellon jälkeen oli suuri oja ja lampi, joiden yli oli päästävä, kenkiä piti varjella, kun loikattiin ojan yli tietyssä kohdassa, jossa hypyn oli mahdollista onnistua. Mäennyppylän jälkeen tultiin metsään, jonne hautasimme kuolleen hiiren eräänä aamuna kouluun päin mennessämme, ja kuljimme aina haudan ohi painunein päin, surua osoittaen.
Usein löysimme oravan pudottamia kuusenkävyn suomuja kasapäin jonkun kuusen alla. Tähyilimme, näkyisikö oravaa siellä.
Hiidenkivi oli paikka, jossa esitimme näytelmiämme. Ne syntyivät esittäessämme ja henkilöt olivat muiden muassa opettajamme Sisko ja hänen sisarensa, joka joskus asui myöskin koululla. Pitkät tarinat ja seikkailut keksimme heille.

Kerran joukko meidän luokan pokia oli seurannut meitä, ja he olivat kuuntelemassa kiven takana esitystämme. Kun huomasimme heidät, ajoimme heitä takaa jonkin matkaa, mutta käännyimme sitten kotiin päin.

Sitten tulimme aukealle pellolle, jonka yli kuljettuamme olimme naapurimme pihassa. Siitä näkyikin jo koti, jonne tulo oli aina hyvän koulupäivän lepohetki.

Siellä ruokin ensimmäiseksi Hessa Hippiäisen ja Tohtorin. Jälkimäinen oli saanut nimensä silmiensä ympärillä olevista mustista täplistä, jotka näyttivät silmälaseilta.

.

Saunaterveiset TAAS ;)

Mihin lie viikko vilahtanut.Ihmettelimme kerhohuoneellakin,eikäkukaan osannut sanoa mihkä aika on vilahtanut.

Eiköhän se ensiviikolla selviä mikä heleskutin "rutto"minua kiusaa;)

Minulla oli olevinaan jotain asiaakin,mutta ajatus häipyi jonnekin;)
Voikaahyvin.
näkyillään...

Noin se on muori- aika karkaa käsistä. kiinni ei sitä saa....
Liisa muisteli niin kivasti lapsuuden kouluaikoja- pakko jatkaa vähän.
Itsellä oli 3km. koulumatka, maantietä pitkin. Kävellen useinmiten mentiin. Joskus maatalojen isäntiä meni reellä ohi ja sanoi ystävällisesti: Hyppäähän likka jalaksille ja niin matka taitui melkoista vauhtia.

Kotimatkalla usein poikettiin tien vieressä olevalle lammelle. Se oli kivasti puiden suojassa eikä näkynyt tielle. Kaunis metsälampi.Varsinkin syksyn kaikki kauniit ruskanvärit heijastui lammen pintaan . Sen rannalla usein söimme loput omista eväistä. Juotiin maitoa kumitiivisteellä varustetusta maitopullosta. Hyiiii.
ihan kumilta maistui....
Silloinhan piti leivät ja maito olla omasta takaa-koulu ei niitä tarjonnut.
Joskus äitini totesi:Kylläpä ol tuas pitkä koulumatka, kun kotiin tulo venyi kun siellä lammenrannalla oli niin kivaa ja kaunista. ja metsä tuoksui.

Jotain jää puuttumaan nykylapsilta kun autolla kiikutetaan pienetkin koulumatkat.Ennen 5km.oli aika tavallinen matka. Siinä tuli liikuntapuoli samalla hoidettua,kun sen matkan edestakaisin kulki. Teki illalla läksynsä eikä jäänyt aikaa joutavuuksille.
Työtäkin oppi kotona tekemään meidän ikäluokka. Ei kysytty jaksatko, ann.ettiin vaan tehtävät .
En näköjään ole taaskaan kirjautunut,joten laskujen kimppuun.
Rattoisaa ehtoota.

Lauantai päivää tässä taas aloitellaan, sää pysyy entisen laisena, nollan tietämissä mittari.
Eilen teatterissa, sellainen tasapaksu esitys, ei oikein antanut ahaa elämystä, lieneekö vika minussa.
Kiva kuitenkin nähdä sali täynnä tuttuja ihmisiä.
Olen alkanut pohtimaan onko joku muuttunut tuolla pääkopassa, kun tuntuu, että kaikki on tasapaksua, ei mitään uutta ja ihmeellistä enää tavoita.
Alaniaan menokin aivan arkiselta tuntuu, saa nähdä muuttuuko mieli jossakin vaiheessa, sitä odotan.
Meri-kukka, perjantaina 11.4 lähdemme, olisipa se jotakin piristävää jos kohdattaisiin;)

Voinpa tuon suuremman siivouksen kohdalta huokaista , se on tehty, mutta ainahan sitä pölyä ja roskaa näkyy tulevan, joten imuri pitää esille ottaa.
'Hintriikalla se parveke urakka kai edessä myös?
Siksipä katleija juuri on kiva, kun huomaa pirtin väen käyvän ilmoittautumassa, aina jotakin uuttakin huomaa mukana tulevan, ainakin säätilat tulee tätäkin kautta selväksi;)
No totta myös, monen monta innoituksen juttua on syntynyt minullekin, kun lueskelen viestejänne.

En ole M.A Nummisen fani, mutta äänellään se lintukin laulaa, pätee myös minuun.
Mukava kerronta liisa.sal, jotakin on mieleen jäänyt mulla myös, mutta luulen, että olen jo useasti niistä kertoillut, jääköön tällä kertaa.
Sen verran voin tuosta koulumatkasta sanoa, että viisi minuuttia siihen meni ja ikkunasta katsoin kirkon kellosta lähtemiseni ajan.
Kaiken keskellä jo lapsena elelin.

Luin tuolla toisaalla Laten tulevista ja toivottelen onnea sinulle, kuin myös muorille sairaala reissuihin, varmaan kaikki hyväksi muuttuu ja ei onneksi "ruttoa" meillä taida olla.

Nyt aloitan imurin kanssa heilumaan, pojan tytär hakee syntymäpäivä juhlintaan myöhemmin, valmiina pitää lähtöön olla puolilta päivin.
Sitä ennen monta hommaa, no touhuun rupeamalla kaikki lutviutuu, hyvää päivä jatkoa kaikille.

Huomenta.

Piti nyt heti tulla se eilen hukkunut;)ajatus kertomaan.
Positiivarien konttori-myymälä on tuossa lähellä ja siellä jos missä iskee ostohimo;)On niin monenlaista juttua tarjolla.Olen muutaman kerran käynyt.

Sinne on helppo tulla,on aseman lähellä.

Tulukeehan käämää kylässä ;)

Kohta taitaa emäntämme laittaaa uuden pirtin,kerkiää ennen reissuun lähtöään.

näkyillään...

Aurinkoaamua jälleen. Aamulenkki on tehty ja nyt tosi toimiin.
Hyvää keväistä ensiviikkoa kaikille tasapuolisesti. Lumisateen käskekää mennä sinne mistä tulikin..... Skillan ,käy omilla sivuillasi.
Hyvät viikonloput kaikille !

Helei! Kirkas aurinko loistaa ja tuuli ajaa kaikki pilvet pois.
Viimeiset matot toimme, sisään ja nyt istahdan tänne tuttuun tuoliin,
lepuuttamaan kinttujani, oi kun mukavaa!

Kiva käydä lukemassa kaikkien teidän kirjoituksia,
olette niin taitavia kertojia.

SkillaN tuolla edellä jossain väitti tulleensa äkäiseksi!
Tuota en usko ollenkaan, minusta sinä olet oikein leppoinen ja kaikki huomioit täällä.
Kyllä minullakin jotkut turhan tuntuiset esitykset, näytelmät ja
sen sellaiset ei saa mukaansa, eikä iloiseksi.
Ei myöskään mitkään esityksessä olevat kaksimielisyydet, jopa rivoudet.

Aamulla oli radio Suomessa joka lauantaiset onnittelutunnit,
kyllä tuli kaunista musiikkia, Olavi Virran: Täysikuu, Nuoruustango, Portukalin huhtikuu ym.
Radio on siitä hyvä, ettei tarvi istua ja katsoa, voi samalla
vaikka pyhkiä pölyjä musiikin tahdissa.
Hyvää lauantai-iltapäivää!

Paikallisessa lehdessä oli niin hyvä vitsi, että laitan sen muillekin luettavaksi, tosin kuva puuttuu, no mielikuvitusta kehiin.

Poliisi oli napannut koulun rehtorin ja laittanut käsirautoihin,
taluttaen ulos poliisiautoon, hän sanoi:

Rehtorilla oli hallussaan suvivirren sanat ja epäilen, että hän
suunnitteli niiden käyttämistä kevätjuhlassa!

Onhan se mennyt oudoksi tuo eduskunnankin työskentely,
ei ole kumma, että sillä naureskellaan kun tällainenkin
hyvä perinne yritetään joidenkin toimesta romuttaa.

Sunnuntaiaamua, pilvessä on ja vähän sataa vettä, hyvää se tekee, tuo pöly vähän sitoutuu.
Niin se on viikko tätäkin kuuta kulutettu, pääsiäinen lähestyy.
Tuota palstan elämää ihmettelen, kun muuta ei saada aikaan kuin tuota kinastelua.
Olisi mukavaa jos viestejä voisi lähetellä ja lukea, miksi pitää aina kantaa ottaa ikävästi?.
En edes ehdi nähdä mitkä ketjut poistetaan, kerrontaa vain luen ja ihmettelen, mitä kamalaa onkaan kirjoitettu, että poistaa pitää.
Onkohan menty yliherkiksi, tuntuisi, että kirjoittajat pientä poikkitelaista kestäisi, onko kaikki niin kirjaimellisesti otettava.
Pirtissä osataan sivuuttaa ilkeydet, jos niitä joskus tulee.

Kyllä ne aikamoisia houkutus paikkoja nuo kukkakaupat on, pelkkä kukkalehtien luku jo saa tilauksia tekemään;)
On sinulla Marja-Liisa taas komea kesään lähtö.
Juuri nuo kaksimieliset jutut pilaavat hyvänkin ohjelman, ei niitä enää jaksaisi, huumori on tällä iällä jo ihan toista lajia.
Joskus sitä itsekin toimii niin, että paras on vain nauraa.
No onhan se melkoisen hupaista toisaalla, että jostakin suvivirrestä pitää sotaa käydä, taitaa kyllä tulla nyt muista huolia, Kataisen eron yhteydessä, unohtuu virret.

Kiitos meri-kukka viestistä ja oikein hyvää matkaa, kerro, että savolaiset paikan valtaavat, teidän jälkeen;)
Tuttu kauppa tuo mistä mainitsit muori, tosin vaan verkko kaupassa olen käynyt, kivoja juttuja siellä on, tulee usein tilattuakin.
Varmasti paikan päällä innostuisi enemmän;)

Uusi pirtti pitää laittaa, mutta tänään en ehdi, on se viimeinen koitos juhlaviikossamme, konsertti.
Kaikkien kuorojen yhteisharjoitukset heti aamulla, lähes sata henkilöä on yritettävä saada laulamaan samaa säveltä, heikoimmilla on tämä oma lauluryhmämme, toisilla oikeat johtajat, me vaan oma toimisesti laulelemme.
No jospa se sujuisi, kun oikein skarppina olemme.
Vähän taitaa sateinen päivä olla edessä, mutta eipä anneta masentaa, aurinkoa luvassa jo viikon alussa.
Lepopäiväksi tämä päivä lasketaankin, joten rauhallista päivää teille kaikille.

Tulinkohan minä väärään pirttiin, kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta? Ei, kyllä tämä pirtti on oikea, mutta tämä on sitä virtuaallikahvilan taikaa; toisille ikkunoista näkyy sadetta, toisille aurinkoa.

Minä toivotan aurinkoista sunnuntaita kahvipirttiin :)

Niinhän ne näkymät ikkunasta vaihtelee, kuten H* on havainnut. Losopäivä on ollut. Roskapussin kävin heittämässä keräilyyn. Siihen jäi päiväni ulkoilu, kun vettä tihmoi. Käy se näinkin, onhan pyhä lepopäivä.
Isoja on M-L:an kukkakasvatukset, sitähän sitä tekee, mihin on mielenkiintoa ja tilaisuus. Eipä kannata vertailla minun kuusen kasvattamiseeni.

Jo eilispäivän suuri uutinen oli Kataisen ilmoitus puheenjohtajuuden ja pääministeriyden jättäminen. Saapa nähdä, mitä vaikutusta se tuo. En nyt tästä sen enempää, uutisistahan tiedot ovat tulleet.

Skillan on sitten matkoille lähdössä loppu viikosta. Hyvähän se on väliin maailmaakin katsella. Kyllä tämän kuukauden aikana minäkin johonkin ryntään. Vielä en ole varmistettua tilausta tehnyt, mutta jo katsastellut. Voi olla, että jää kylpylämatkaksi Viroon.

Siinäpähän katsellaan ja kuunnellaan uusia tuulia niin ilmoissa kuin muissakin melskeissä. Hyvää päivän loppua!

Hyvää yötä ja kauniita unia