Vapaa kuvaus

Koulutus: Yliopisto/korkeakoulu Ammatti: Muu Ase tai siviilipalvelus: panssarijääkäri

Aloituksia

14

Kommenttia

5468

  1. "300 v sitten suomalaiset asuivat vielä savupirteissä eivätkä rakennelleet komeita kivitaloja."

    No olkoon sitten niin (en jaksa olla eri mieltä, vaikka aihetta olisi: oletko kuullut esim. keskiajan harmaakivikirkoista?), mutta se ei ole oleellista, otin näet kantaa vain siihen, oliko Viipuri oikea kaupunki 300 vuotta sitten vai ei, en siihen, oliko se suomalainen.
  2. Myönnän, Faarao Siisakin maininta Abrahamin pellosta on olemassaoleva dokumentti. Samoin Beni Hasanin "abrahamilaiselta aikakaudelta" oleva kuva. Ja Abraham oli varmasti yleinen nimi muinaisessa Babyloniassa.

    Mutta mitä ne todistavat. Beni Hasanin kuva todistaa että muinoin ihmiset (se ei viittää nimenomaisesti juutalaisiin) muuttivat Egyptiin.

    Ilmarinen oli varmaan yleinen nimi kalevalaiseen aikaan, mutta todistaako se että Kalevalan Ilmarinen on olemassaoleva henkilö?

    Ja maininta Abrahamin pellosta on 900-luvulta eKr., siis se on tehty tuhat vuotta Abrahamin väitetyn elinajan jälkeen. Se todistaa että juutalaiset nimesivät jonkin pellon Abrahamin mukaan. Se ei ole aikalaislähde.
    Ihan yhtä hyvin Kalevalan henkilöiden olemassaolon todisteena voi pitää sitä, että neuvostoliittolaiset lähteet mainitsevat lukuisia Kalevalan henkilöiden mukaan nimettyja katuja yms., mitkä sijaitsivat menetetyssä Karjalassa.

    Ja jäin pohtimaan seuraavaa asiaa: linkittämälläsi sivustolla todistellaan kuinka Raamatun tiedot ovat sopusoinnussa historian kanssa mm. sillä että Joosefista maksetut 20 sekeliä oli juuri oikea hinta orjasta Joosefin elinaikana (mikä sivuston mukaan oli 1700-luvulla eKr.). Onkohan sivun tekijä muistanut ottaa huomioon sen seikan, mistä myös puhutaan sivulla, nimittäin että muinaishistorian ajoituksessa on (muka) satojen vuosien heitto. Näin ollen yleisen historiankäsityksen "väärinajoitettu" 1700-luku eKr. ei vastaa Raamatun "oikeinajoitettua" 1700-lukua eKr. Osaisitko a. kertoa, onko sivun kirjoittaja ottanut huomioon tämän heiton?
  3. Luin linkittämäsi sivun sisällön, mutten tullut hullua hurskaammaksi. Kirjoittaja esittää suoranaisia valheita, mm. "Kun Khufu rakennutti mestarillisen pyramidinsa, näyttää tällöin tapahtuneen räjähdysmäinen tähtitieteen ja matematiikan tietotaidon kasvu --- Abrahamin vierailu Egyptiin on saattanut olla katalyytti, joka antoi kipinän arkkitehtuuriselle vallankumoukselle Egyptin historiassa." Höpön höpön! Arkeologinen todistusaineisto ei kerro yht'äkkisestä räjähdyksestä, vaan siitä että arkkitehtuuri, tiede yms. kehittyi hiljalleen. Kun Knufu/kheops alkoi rakennuttaa pyramidiaan, olivat egyptiläiset tehneet kivisiä monumentteja jo satoja vuosia.
    Lisäksi kirjoittaja perustelee kantaansa siitä että exoduksen ajan faaroa oli Neferhotep I täysin asiayhteydestä irroitetuilla väittellä: "Egyptin armeija päätyi kuitenkin Punaisen Meren pohjaan (2. Moos 14:28). Ei ole sattumaa, että Neferhotep I:n muumiota ei ole koskaan löydetty." Meidän päiviimme säilyneet faaraomuumiot ovat puolituhatta vuotta Neferhotepin jälkeen vaikuttaneiden hallitsijoiden. Neferhotep I:n ruumiin puuttumisessa ei ole mitään kummallista.
    Toinen asiayhteydestä iraallinen väite: "On melkoisen merkittävää, että Neferhotepin poika Wahneferhotep ei seurannut isäänsä valtaistuimelle. Sen sijaan Neferhotep I:tä seurasi hänen veljensä Sobkhotpe IV" ja kirjoittaja pitää tätä todisteena sille, että poika kuoli vitsaukseen. Mutta muinaisessa Egyptissä valta ei välttämättä periytynyt vanhimmalle pojalle, se saattoi periytyä myös muille sukulaisille. Kirjoittaja "unohtaa" mainita että myöskään Neferhotep I ei perinyt valtaistuintaan isältään vaan veljeltään, Sobekhotep III:lta.

    Mutta nyt nimimerkki a.:n väitteisiin: "edes antiikin parhaat historioitsijat eivät saaneet selkoa Egyptin todellisesta historiasta." Ensinnäkin Manetho ei kuulu antiikin parhaisiin historioitsijoihin. Parhaimmat eivät käsittele muinaista Egyptiä. "Historian kirjoituksen isä" Herodotos kyllä kertoo muinaisegyptin historiasta, mutta hänen teoksensa historiallinen tarkkuus on mitä sattuu. Sitäpaitsi Manetho kirjoitti noin tuhat vuotta exoduksen ajankohdan jälkeen. Nykytutkijoilla on käytössään runsaasti exoduksen ajan kirjallista materiaalia, josta pystyy rakentamaan hyvinkin luotettavan kuvan ajan oloista.

    Mutta a. hyvä, miksi itsepintaisesti kieltäydyt vastaamasta pyyntöihini saada tietää mitä ne tuhansia vuosia vanhat Raamattua tukevat dokumentit ovat, mitkä tieteelliset tutkimukset todistavat Mooseksen kirjojen kirjoitetun niiden kuvaaman ajan aikana ja mitä tarkkoja faaraonhovin kuvauksia Raamattu sisältää?
  4. "Eikä parantuneet paiseet muumiossa näy saatikka sääsken puremat."

    Rokonarvet näkyvät muumiossa, samoin syöpäläisten jäljet, kuin myös luunmurtumat, myös aliravitsemus näkyy. Jonkin tietyn ajankohdan muumioissa pitäisi olla kaikkia näitä merkkejä. Vaan ei ole. Miten monta kertaa se pitää toistaa.

    Dynastiosta toteat: "Olen vain perehtynyt niihin sen verran hyvin että tiedän satavarmasti että se mitä historian kirjoissa niistä kerrotaan, ei varmasti pidä paikkaansa." No, millä perusteilla, kerro, ole hyvä.
    Muinaisen Egyptin historia ja dynastiat jakaantuvat usealle vuosituhannelle. Kaikilta ajoilta ei ole aivan selvästi ajoitettavia hallitsijasukpolvia. Esim. Vanhan valtakunnan hallitsijoiden ajoitus on hankalaa vähäisestä kirjallisesta materiaalista ja muiden kansojen mainintojen puutteista johtuen. Mutta 18. ja 19. dynastia ovat kaikkein parhaiten tunnetut (valtavasti kirjallista materiaalia ja muiden kansojen mainintoja) ja juuri niiden aikaan exodus sijoittuisi.

    "Eikä edelleenkään minnkään kansan tapana ole suuren ääneen julistaa kaikelle kansalle surkeita tappioitaan sehän olisi heikentänyt hallinnon uskottavuutta alamistensilmissä."

    Älä jaksa jankuttaa. Esim. roomalaiset eivät todellakaan vaienneet mm. Varuksen tappiosta (googleta, jos et tiedä mihin tapahtupaan viittaan), vaikka se, että hyvin varustetut legioonat kokivat erittäin nöyryyttävän tappion, ei ollut mikään kansallinen ylpeydenaihe.
    Miten on mahdollista että yksikään egyptiläinen lähde ei mitenkään viittaa tapahtumiin. Egyptissä ei ollut sensuuria. Miksi kukaan ei esim. kirjoituttanut läheisensä hautaan mainintaa tyyliin "hän kuoli sen ja sen vuoden aikana kun maan peitti pimeys, vesi muuttui vereksi jne."? Miksei seuraava faaroa missään missään muistokivessä kehuskellut pelastaneensa maan vitsausten aiheuttamasta kurjuudesta? Tai joku pienempi paikallisruhtinas kehuskellut pelastaneensa oman hallintopiirinsä siltä?

    "Ja tokihan arkeologia tunnustaa sen etä Mooseksen kirjojen aineiston on täytynyt laatia alunperin joku niissä kerrottujen tapahtumien aikaan elänyt ihminen."

    Millä perusteella. Raamattuhan antaa hyvin ylimalkaisen kuvan faaraon hovista ja vallitsevasta kulttuurista. Mitä egyptiläisiä ominaispiirteitä kertomuksessa on? Eikä kirjoittaja edes mainitse faaraon nimeä. Ja linkitäpä/mainitse asiaa koskeva tutkimus.

    Toistan nyt tässäkin sen mitä alempana ihmettelin: Miten se, että nykyään kansa millä ei ole mitään yhteyttä muinaisegyptilaisiin, rakentaa tiilistä, todistaa että aikoinaan juutalaiset tekivät tiiliä?

    Nyt joudun jo neljänteen kertaan pyytämään että mainitsisit Raamatun lisäksi jonkin tuhansia vuosia vanhan dokumentin, mikä tukee 2. Moos. kertomusta. Ja pyydän uudestaan että kertoisit miten arkeologia "ehdottoman varmasti" todistaa Exoduksen kirjoitetun sen kuvaamana aikana. Ja pyydän uudestaan sinua mainitsemaan tutkimuksen mikä kertoo "ihan muuta" kuin että Mooseksenkirjat ovat saaneet nykymuotonsa 500-luvulla eKr. Miksi panttaat näitä tietoja etkä paljasta niitä tiedonjanoiselle lukijakunnalle? Tässähän alkaa jo hiljalleen epäilemään että väitteesi ovat tuulesta temmattuja...
  5. "Ja miten kuvittelet että egyptiläisiä kohdanneet vitsaukset olisivat muumioissa näkyneet"

    No katsos muumionti säilöö ruumiin sangen hyvin ja tuhansia vuosia vanhoista muumiosta voi helposti diagnosoida sairauksia, joita muumioitu henkilö eläessään sairasti. Totta, esim. pimeys ei näkyisi ruumiissa (tosin ihan sivumennen sanoen jossain saksalaisessa kirkossa pidettiin keskiajalla pyhäinjäännöksenä nahkapussia, minkä väitettiin sisältävän Egyptinmaan pimeyttä), mutta monet muut asiat kyllä: paiseet, syöpäläisistä aiheutuneet vaivat ja rakeista aiheutuneet vammat, raesadehan oli niin voimakas että "rakeet löivät maahan kaiken, mitä Egyptissä oli ulkosalla, niin ihmiset kuin karjan"(hieman kumma juttu muuten, kaikki egyptiläisten karja kun oli kuollut jo edellisessä vitsauksessa)"ne pieksivät kaiken maassa kasvavan ja silpoivat puutkin" 2.Moos.9:25. Jos rakeet silpoivat puita, niin ne olisivat murskanneet luitakin. Jonkin aikakauden muumiossa pitäisi olla lukuisia esimerkkejä ihmisistä jotka ovat kärsineet näistä kaikista, vaan ei ole.

    "Ja tottakai Egypti joutui hetkeksi huonoon tilaan mutta kuka siitä kiviin kirjoittaisi?"

    Miksi juuri kiviin, papyrys oli sentään huomattavasti kätevämpi kirjoitusmateriaali. Egyptin kuiva ilmasto on täydellinen papyruksen säilymisen kannalta, joten paljon tietoa on välittynyt niiden kautta.
    "Mooseksenaikaisten" 18. ja 19. dynastioiden ajan historia tunnetaan erittäin tarkasti niin egyptiläisistä kuin naapurikansojen lähteistä, iso osa meille säilyneistä rakennuksista on juuri tuolta ajalta, se oli muinaisen Egyptin kultakautta ja esim. Tutankhamonin hauta-aarteisto on siltä ajalta. Valtakunnanlaajuista vitsaussarjaa ei vain voi sovittaa mihinkään sen ajan historian rakoon.

    "Sinä olet tyypillinen harhautettu opiskelija, teologintyhmyri"

    En ole teologian opiskelija (ja mistä edes keksit ajatuksen teologista opinnoista, tämähän kuuluu ennemminkin egyptologian piiriin, jota sitäkin muuten voi opiskella Helsingin Yliopistossa).

    "Egyptin historia ei kerro omista vastoinkäymisistään yhtään mitään. Miten voisikaan punaiseen mereen hukkunut faarao kirjoituttaa kiviseinään kertomuksen retkestään?"

    Faaraon seuraaja olisi kirjoituttanut tiedot edeltäjänsä kuolintemppelin seinään ja haudan seinille. Muut lukuisat onnettomuuden kokeneet olisivat kirjoittaneet asiasta omaistensa hautojen elämäkertätietoihin ja mikseivät omaankin hautaansa. Papisto olisi merkinnyt suuren vastoinkäymisen muistiin temppeleihin. Ja voit lakata toistamasta että egyptiläiset eivät muka kirjoittaneet vastoinkäymisistä, sillä totuus siitä he kirjoittivat, ei muutu, vaikka kuinka jankutat.

    Tiedon Raamatun syntymäajasta tarkistin rippikouluRaamattuni (vuoden -92 käännös) etulehdiltä, missä kerrotaan kirjakokoelman synnystä. Jos "Tiede kuule kertoo asiasta ihan muuta" niin osaat varmaan mainita jonkin tiedemaailman hyväksyman tutkimuksen asiasta, esim. väitöskirjan.

    "Siis arkeologia joka osoittaa ehdottoman selkeästi että Mooseksen kirjan kirjoittaja on kirjoittanut kirjansa mainitsemanaan aikana."

    Vai että ehdottoman selkeästi. Voit siis varmaan kertoa miten arkeologia tämän todistaa.

    Ja pyytäisin nyt kolmannen kerran että mainitsisit Raamatun lisäksi niitä "tuhansia vuosia vanhoja dokumentteja", mitkä tukevat Toisen Mooseksenkirjan näkemystä.

    Tohdin vielä esittää vaatimattoman toivomuksen, että pysyisit asiassa etkä keskittyisi minun tyhmyyteni arvioimiseen; joku lukijahan voi saada sen vaikutelman että koitat haukkumiseni avulla siirtää huomion pois siitä, että sinulla ei ole kelvollista vastaväitettä. Mutta en voi uskoa asian olevan näin ja odotankin innolla vastauksia.