Vapaa kuvaus

Ja mitaan ette voi... Suosikkibändit/artistit: I´like Chopin. Suosikkileffat: Raid on hyvä. Yleensäkin kotimainen tuotanto. Lempikirjat: Päätalon Iijoki-sarja, yleensäkin kotimainen kirjallisuus Vapaa-aikanani: marjastus, sienestys ja muutenkin koiran kanssa metsissä samoilu. Parasta on, kun koiran kanssa lyödään metsässä persaus kannonokkaan, istutaan hiljaa ja ihmetellään luonnon ihmeellisyyksiä Suosikkipalstat Suomi24 Keskusteluissa: Talousrikokset Katson tv:stä mieluiten: Uutiset Kotieläimet: Neitokakadupariskunta Ansa ja Tauno, sekä bordercollie Teppo ja tietty se Matti (Matti on mun sponsori). En pidä: Kieroista ihmisistä. Etenkään en sellaisista, jotka uunottavat/huijaavat muita saadakseen itselleen taloudellista hyötyä. Parhaat matkakohteet: Pohjois-Norja ja Suomen lappi (käsivarsi). Ruoka & juoma: Leivitetty, mediumiksi paistettu kokolihapihvi ja maito. Kotimaa: --- Koulutus: --- Ammatti: Muu Siviilisääty: --- Lapset: ---

Aloituksia

177

Kommenttia

10445

  1. Harvemmin noita kynsiä joutuu sulanmaan aikana naksimaan. Joskus täytyy muodon vuoksi kaivaa kynsisakset esille ja mukamas leikellä, jotta koiralla säilyy "huoltotuntuma" myös ei niin kivoihin asioihin. Paras tapa hoitaa etujalkojen kynnet on laittaa lempparilelu tiiliseinässä olevan valaisimen päälle ja antaa kehoitus, että "hae". Jo vaan kynnet ovat priimakunnossa hetken taiteiltuaan. Toinen juttu on taas se tiiliseinä naarmuineen.

    Jos sellainen koira olisi keksitty, että se vaan makaa sisätiloissa omassa pedissään, niin en sellaista kaveria haluaisi koskaan omistaa. Sellaisen haluavalle löytyy pehmoleluosastolta koirakaveri. Kyllä koiran pitää olla energinen ja liikkuvainen sisätiloissakin.

    Mutta mut voisi laittaa koulutukseen. En vaan yksinkertaisesti voi välttyä kiusaukselta potkaista koiralle Wilssonia tai jotain muuta lelua, kun se sopivasti sattuu hollille. Tiedät varmaankin, että matosta (jonka alla saattaa olla hiekkajyviä) tulee hieno makkara, kun koira ottaa spurtin. Jätskiauto tulee kait tänään ja sen ääni saa koiran haltioihinsa, joten extra-spurtit on luvassa. No täytyy mennä ostamaan sen kanssa autolle sille Hyla-vanilja-jätskiä, jotta ymmärtää mistä on kyse.

    Ja kyllä vaan on ihmisen paras ystävä. Kun marjastus ja sienestys alkaa, niin mettässä vouhkataan kaiket päivät. Se ei valita, eikä kiroa hyttysiä, paarmoja, mäkäräisiä yms. kuppaajia. Se kulkee uskollisesti mukana ja ainakin eväsrepun aukaisussa se on aina skarppina. Tosin useimmiten mettäkeikkojen jälkeen joudun voitelemaan sen mahanalustan ja etenkin sukukalleudet Bepantteenillä.

    PS. Sitäpaitsi se ei nalkuta, jos joskus menee myöhäiseksi kotiin palailu. Yhtä iloisena ja onnellisena se on vastassa, kotiuduit milloin ja missä tahansa kunnossa.

    Ja mitaan ette voi...
  2. Viime kesänä aloitettiin laittamaan uutta lattiasta kattoon. Sain vihdoinkin oikean parketin olkkariin (vaalea tammi, eikä oksia pahasti). Ai tauti jotta miten hyvältä aito puu voi tuoksua. No joo koira on ehtinyt laittaa moneen kertaan sormen (kynnen) jälkensä parkettiin. No elämä on, mutta aitoa parkettia voi hioa ja paikata kitillä ja minkäs sille voi, että parhaalla kaverilla on kynnet ja menohaluja vaikka mullekin jakaa.

    Nyt on menossa seinäpaneelien laitto. Ihan vaan siksi maalattu kuusipaneeli (pirun kallista), ettei viitti jatkuvasti harmitella, jotta koira ravistelee etenkin kesällä uimareissujen (tehdään päivittäin) jälkeen ja makoilee tietyissä aroissa paikoissa. Laittaa sitten suosiolla paneelin niihin paikkoihin, jossa se tapaa makoilla ja ravistella, niin ei ota hattuun kauniin (ja pirun kalliin) tapetin puolesta (rulla maksoi noin 60 €uroa ja rullasta tuli kohdennusten jälkeen neljä pätkää).

    Piti toi kaikki tehdä viime syksynä, mutta perkele vieköön se ikävä onnettomuus teki stopin rempassa.

    PS. CD:t on kaivettu rojukasasta ja kattelen niitä, kun vaan ehdin.

    Ja mitaan ette voi...