Vapaa kuvaus

►Jokaisen ihmisen pitäisi ymmärtää mitä onni on.
►Onnea ei ole se, että saa jotain uutta, vaan että ymmärtää mitä jo omistaa.
►Onnea on oppia ymmärtämään, mitä haluaa ja mitä tarvitsee.
►Onnea on ymmärtää tarjolla olevat mahdollisuudet.
►Onni ei ole tasaista tietä, vaan kykyä edetä miellyttävällä tavalla tässä erämaassa.
►Onnella ei ole huomista päivää. Onnella ei ole eilistä päivää, se ei muista mennyttä, ei ajattele tulevia, sillä on vain nykyisyys eikä sekään ole kokonainen päivä, vaan silmänräpäys, tämä hetki, juuri tässä.
.
Olen akateeminen yhteiskunnallisista asioista kiinnostunut perheellinen nainen.
►📧 mspundit[at]hotmail.com

Aloituksia

315

Kommenttia

2476

  1. No Osmo Soininvaaraa ehkä voisi kutsua aika tietäväiseksi. En tietenkään ole yhtä mieltä kaikesta siitä, mitä mieltä on Soininvaara ollut, mutta hänellä on ollut paljon hyviäkin ajatuksia. Kokoomus kai odotti ja kuvitteli, että apulaiskaupunginjohtajaksi valittaisiin Soininvaara. Nuorten naisten äänillä valittiin Anni Sinnemäki.
  2. Ei tuloerot ole sinällään paha asia. Mikä olisi tuloeroton yhteiskunta, jossa lääkärille ja lääkärille ja kauppa-apulaiselle maksettaisiin suuriin piirtein samaa palkkaa. Kautta yhteiskuntahistorian kehityksen kilpailu on ollut motivaattori kehitykselle parempaan. Esimerkiksi Maon aikakaudella miljoonia kiinalaisia kuoli nälkään kolhooseissa, joissa ei maanviljelijöillä ei ollut kannustetta työskennellä yhtään enempää kuin oli pakko. Ylituotantoa alkoi syntyä vasta sitten kun Deng Xiao Ping otti kokeilun käyttöön eräällä alueella. Kun maanviljeliät alkoivat saada tuotantokiintiön ylittämisen jälkeen ylittävän osuuden itselleen alkoi nälkä hävitä ja maataloustuotteita tuli markkinoille kaikkien käytettäväksi.

    Kilpailun motivoiman kehityksen vuoksi nykypäivän köyhilläkin menee paljon paremmin kuin vaikkapa sata vuotta sitten.

    Suomi on tuloerojen vähäisyydessä vieläkin maailman parhaimmistoa, mutta ei ole kysymys siitä. Globaalissa maailmassa yhteiskunta ei voi eristäytyä ja menestyä samaan aikaan. Menestystä tulee tuottamalla ja viemällä palveluita muihin maihin. Markkinoilla mukanaolo ei valitettavasti mahdollista muista täysin poikkeavaa kilpailukulttuuria - se ei vain yksinkertaisesti toimi. Enemmistödemokratian päätäntävallan alue on kaventunut markkinoiden paineessa. Tästä poikkeavat laboratoriokokeilut johtavat suurella todennäköisyydellä työpaikkojen ja pääoman pakoon maasta. Pyörän takaisinpäin kääntäminen ja luottamuksen palauttaminen markkinoihin onkin sitten entistä vaikeampaa.

    Suomi on hyvä paikka pienituloisen kannalta asua, vaikkakaan ei enää samanlainen paratiisi kuin 1980-luvulla. Verotus on alinta Eurooppalaista kastia ja sosiaaliturvakin on mallikelpoinen muuhun maailmaan verrattuna. Jotta meillä olisi jatkossakin varaa kohtuullisiin hyvinvointipalveluihin, meidän pitäisi löytää keinot julkisen sektorin palvelutuotannon tehostamiseen. Siellä saavutetulla pienelläkin tehostuksella on merkittävä vaikutus kansantalouden kestävyyslaskelmisssa.
  3. Uusien asuntolainojen määrä/vuosi tammikuusta syyskuuhun keskimäärin kuukaudessa:

    2014, 1245 kappaletta
    2013, 1287 kappaletta
    2012, 1622 kappaletta
    2011, 1681 kappaletta
    2010, 1523 kappaletta
    2009, 1339 kappaletta
    2008, 1807 kappaletta
    2007, 1802 kappaletta
    2006, 1635 kappaletta
    2005, 1403 kappaletta
    2004, 1221 kappaletta
    2003, 1112 kappaletta
    2002, 865 kappaletta
    2001, 712 kappaletta
    2000, 629 kappaletta
    1999, 724 kappaletta
    1998, 558 kappaletta
    1997, 397 kappaletta

    Uusien asuntolainojen huippuvuosi oli 2008. Tänä vuonna on tehty saman verran kauppaa kuin vuonna 2004.